HelHO:2023:1

Rangaistusmääräysasian valittajan asiamies oli yhdeksän päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä ilmoittanut sähköpostitse käräjäoikeudelle, etteivät hän tai päämies osallistu istuntokäsittelyyn. Hän oli pyytänyt ottamaan ennakkovastaukseksi otsikoimansa asiakirjan huomioon asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa. Valittaja tai asiamies eivät olleet saapuneet käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.
Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti ja laiminlyönyt prosessinjohtovelvollisuuttaan, kun se oli jättänyt valituksen osin sillensä ja ratkaissut asian osin pääkäsittelyä toimittamatta.

LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 10.3.2021 nro 359

Syyttäjän antama rangaistusmääräys 24.3.2020, asian käsittely Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden päätös 10.3.2021 kuvataan tarpeellisilta osin hovioikeuden ratkaisussa.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Jussiveli Jukantupa.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 20.2.2023 nro 268

Valitus

A on ensisijaisesti vaatinut, että käräjäoikeuden päätös ja hänelle annettu rangaistusmääräys kumotaan tai toissijaisesti, että asia palautetaan käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.

A:n asiamies oli ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä toimittanut oikeudelle ennakkovastauksen, jossa A oli kiistänyt teonkuvauksen mukaisen menettelyn sekä esittänyt kiistämisensä perusteet ja kannanoton rangaistukseen tuomitsemisen kohtuuttomuudesta. A:n asiamies oli lisäksi ilmoittanut käräjäoikeudelle, ettei hän tai A tule saapumaan pääkäsittelyyn ja pyytänyt ottamaan asiassa huomioon ennakkovastauksen sisällön. A:n ja asiamiehen jäätyä saapumatta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn käräjäoikeus oli jättänyt asian sillensä pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta.

Asiassa sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun säännöksistä ei ollut johdettavissa, että asia oli aina jätettävä sillensä, jos vastaaja tai tämän asiamies ei saapunut paikalle. Tässä asiassa A:n tai asiamiehen läsnäolo ei ollut ollut tarpeen, sillä A oli esittänyt perustellun kantansa ennakkovastauksessa. Kysymyksessä oli yksinkertainen sakkovalitus, ja pääkäsittelyssä olisi voitu vastaanottaa syyttäjän nimeämä henkilötodistelu poissaolojen estämättä.

A ei ollut syyllistynyt teonkuvauksen mukaiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

A:n käräjäoikeudelle toimittamassa ennakkovastauksessa käräjäoikeudelle ei ollut esitetty sellaisia perusteita, jotka olisivat voineet vaikuttaa asian ratkaisuun.

A oli menetellyt teonkuvauksessa ilmenevällä tavalla.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Syyttäjä on 24.3.2020 antanut vastaaja A:lle rangaistusmääräyksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. A on sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa (sakkomenettelylaki) säädetyllä tavalla valittanut rangaistusmääräyksestä käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeudessa on ollut määrä toimittaa asiassa 10.3.2021 pääkäsittely, johon A on kutsuttu uhalla, että valitus jätetään sillensä, jos hän ei saavu pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti eikä myöskään asiamiehen edustamana, ja uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta, jos hän käyttää sijastaan asiamiestä.

A:n asiamies on 1.3.2021 toimittanut käräjäoikeudelle ennakkovastaukseksi nimetyn kirjelmän, jossa A on muun ohessa kiistänyt syyllisyytensä rangaistusmääräyksessä tarkoitettuun tekoon ja esittänyt kiistämisensä perusteet. Asiamies on sähköpostin saateviestissä ilmoittanut käräjäoikeudelle, etteivät hän tai maasta poistumaan joutunut A pääse osallistumaan istuntokäsittelyyn ja pyytänyt ottamaan ennakkovastauksen huomioon asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa.

A ja asiamies ovat jättäneet saapumatta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Syyttäjä on pääkäsittelyssä ilmoittanut pitävänsä pääkäsittelyn toimittamista asiassa edelleen tarpeellisena henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Käräjäoikeus on julistamallaan ratkaisulla jättänyt asian sillensä pääkäsittelyn kohteena olevilta eli A:n syyksi luettavaa menettelyä koskevilta osin sekä hylännyt valituksen siltä osin kuin se on ollut ratkaistavissa pääkäsittelyä toimittamatta, eli asian oikeudellisen arvioinnin ja rangaistuksen määräämisen osalta.

Asiassa on kysymys siitä, onko käräjäoikeus voinut jättää valituksen osin sillensä A:n poissaolon johdosta ja ratkaista asian osin pääkäsittelyä toimittamatta.

Menettely käräjäoikeudessa, kun rangaistusmääräyksen saanut valittaja jää pois pääkäsittelystä

Muutoksenhausta rangaistusmääräykseen säädetään sakkomenettelylain 34–35 d §:ssä. Lain 34 §:n 2 momentin mukaan muutoksenhaun tutkii käräjäoikeus, ja lain 35 c §:n 1 momentin nojalla muutoksenhaussa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 1 §:ssä, 2 §:n 2 momentissa sekä 3–6, 8, 17–24 ja 28 §:ssä säädetään valituksen käsittelystä hovioikeudessa. Muilta osin menettelyssä noudatetaan lain 35 c §:n 2 momentin mukaan, mitä rikosasian käsittelystä käräjäoikeudessa säädetään.

Sakkomenettelylain mukaisessa muutoksenhaussa noudatettavan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan valittaja kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan jätetään sillensä. Valittajana henkilökohtaisesti saapumaan määrättävä rikosasian vastaaja kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että valitus jätetään sillensä, jos hän ei saavu pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti eikä myöskään asiamiehen edustamana, ja uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta, jos hän käyttää sijastaan asiamiestä.

Vastaavasti saman luvun 20 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan, jos valittaja on jäänyt pois pääkäsittelystä, valitus jätetään pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta sillensä.

Sakkomenettelylain muutoksenhakusäännösten säätämiseen nykymuodossaan johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 103/2017 vp s. 63) todetaan, että käräjäoikeuden tulisi voida soveltaa samoja pääkäsittelyyn kutsumiseen ja siitä pois jäämisen seurauksiin liittyviä säännöksiä kuin hovioikeus asian tehokkaan käsittelyn mahdollistamiseksi.

Hovioikeus toteaa, että sakkomenettelylain mukaisessa muutoksenhaussa noudatettavat säännökset ovat yksiselitteisiä sen suhteen, että valittajan jääminen pois pääkäsittelystä johtaa valituksen jättämiseen sillensä pääkäsittelyn kohteena olevilta osin.

Käräjäoikeus on kuitenkin tutkinut A:n valituksen teon oikeudellista arviointia ja rangaistusseuraamusta koskevilta osiltaan pääkäsittelyä toimittamatta perustellen menettelyään ratkaisulla KKO 2015:15.

Hovioikeus toteaa tämän johdosta, että rikosasian käsittelemistä kirjallisessa menettelyssä koskevat säännökset poikkeavat käräjä- ja hovioikeudessa toisistaan. Hovioikeudessa sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:n 1 momentin perusteella asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei asiassa toimiteta pääkäsittelyä. Tähän lainkohtaan ei ole viitattu sakkomenettelylain 35 c §:n 1 momentissa, jossa on mainittu ne muut oikeudenkäymiskaaren hovioikeusmenettelyä koskevat säännökset, joita sakkomenettelylain mukaisessa muutoksenhaussa noudatetaan käräjäoikeudessa. Sakkomenettelylain 35 c §:n 2 momentin perusteella muilta osin noudatetaan, mitä rikosasian käsittelystä käräjäoikeudessa säädetään. Siitä, millä edellytyksin ja miten menetellen rikosasia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä, säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki) 5 a luvussa.

Sakkomenettelylain mukaisessa muutoksenhakuasiassa käräjäoikeuden on näin ollen lähtökohtaisesti jätettävä valitus pääkäsittelyn kohteena olevilta osin sillensä, jos valittaja jää pois pääkäsittelystä eikä pane sijaansa asiamiestä. Tällöin kysymystä siitä, voidaanko asia joiltain osin ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta, on arvioitava rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvun säännösten pohjalta. Asiakirjojen perusteella rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvun 1 §:ssä säädetyt kirjallisen menettelyn edellytykset eivät tässä asiassa ole täyttyneet. Sovellettavat menettelysäännökset eivät siten mahdollista sellaista A:n vetoamaa vaihtoehtoa, että pääkäsittelyssä siitä kokonaan pois jättäytyneen valittajan kanta selvitettäisiin kirjallisesta oikeudenkäyntiaineistosta ja että asiassa nimetty henkilötodistelu vastaanotettaisiin valittajan poissa ollessa. Tässä tapauksessa säännökset eivät myöskään ole mahdollistaneet asian ratkaisemista osittain pääkäsittelyä toimittamatta. Käräjäoikeus on sen vuoksi menetellyt tältä osin virheellisesti.

Käräjäoikeuden prosessinjohtovelvollisuuden arviointi

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, mikä merkitys on annettava sille, että A:n asiamies on yli viikkoa ennen pääkäsittelyn toimittamista ilmoittanut käräjäoikeudelle, etteivät hän tai hänen päämiehensä saavu pääkäsittelyyn, ja pyytänyt ottamaan kirjelmän huomioon asiaa ratkaistaessa.

A on kutsuttu käräjäoikeuden pääkäsittelyyn asianmukaisesti oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 18 §:n 1 momentin mukaisin uhin. Se, että A ja hänen asiamiehensä ovat olleet väärässä käsityksessä läsnäolovelvollisuudesta pääkäsittelyssä, ei ole siten johtunut käräjäoikeuden menettelystä.

Asianosaisen voidaan olettaa tutustuvan tuomioistuimen hänelle lähettämiin asiakirjoihin siten huolellisesti, että hän on tietoinen velvollisuuksistaan ja niiden laiminlyönnin seurauksista. Huolellisen prosessaamisen vaatimus korostuu, kun asianosaisella on lainoppinut avustaja (KKO 2022:14, kohta 15), kuten A:lla on ollut. Avustajan on otettava selkoa päämiehensä saamassa kutsussa määrätystä läsnäolovelvollisuudesta ja sen laiminlyönnin seurauksesta. Lisäksi, vastaavasti kuin lainoppineelta avustajalta voidaan korkeimman oikeuden mukaan edellyttää tietoisuutta muutoksenhakua koskevista epäsäännöllisestikin sovellettavaksi tulevista säännöksistä (KKO 2005:109, kohta 9 ja KKO 2019:85, kohta 19), voidaan avustajan olettaa olevan selvillä oikeudenkäymiskaaren 26 luvussa säädetyistä läsnäolovelvollisuuksista uhkineen.

Kun asianosainen on asianmukaisesti kutsuttu pääkäsittelyyn, onkin tuomioistuimen asiana soveltaa poissaolotilanteessa niitä laissa säädettyjä seuraamuksia, joiden uhalla asianosainen on käsittelyyn kutsuttu. Toisaalta tuomioistuimen tulee rikosoikeudenkäyntilain 6 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan valvoa, että asia tulee asianmukaisesti käsitellyksi eikä asiaan sekoiteta mitään siihen kuulumatonta. Tuomioistuimen tulee kysymyksin poistaa asianosaisten lausuntojen epäselvyyksiä ja puutteellisuuksia. Tuomioistuimen on siten prosessinjohtovaltaansa käyttäen huolehdittava siitä, että asiassa tulee selväksi, miten asianosaiset haluavat prosessuaalisia oikeuksiaan käyttää ja mitä he tarkoittavat näiltä osin vaatia (KKO 2015:86, kohta 27).

Tässä asiassa käräjäoikeuden tietoon on tullut hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyä, että A:n asiamies on ollut asian lopputulokseen ratkaisevasti vaikuttavalla tavalla virheellisessä käsityksessä läsnäolovelvollisuudesta asian käsittelyssä. Käräjäoikeuden tiedossa on samoin ollut, että A:n tarkoituksena on ollut kiistää syyllisyytensä siihen tekoon, josta hänelle on annettu rangaistusmääräys. A:n ilmoittama menettely asian käsittelytavasta käräjäoikeudessa ei olisi voinut johtaa vaadittuun seuraamukseen eli syytteen hylkäämiseen. A:n tosiasiallisten prosessitoimien ja hänen edellä kuvatun tarkoituksensa välillä on siten ollut ilmeinen ristiriita. Vaikka lainoppineen avustajan voidaan edellä kuvatulla tavalla edellyttää olevan selvillä päämiehensä saaman kutsun ja sovellettavien läsnäolosäännösten sisällöstä, käräjäoikeudelta voidaan tällaisessa tilanteessa edellyttää, että se olisi kiinnittänyt huomiota A:n prosessitoimien ja hänen tarkoituksensa väliseen ristiriitaan. Käräjäoikeuden menettelyä on tältä osin pidettävä virheellisenä.

Johtopäätökset

Edellä todetuin tavoin käräjäoikeus on menetellyt virheellisesti ratkaistessaan asian pääkäsittelyä toimittamatta teon oikeudellista arviointia ja rangaistusseuraamusta koskevilta osiltaan, vaikka A itse taikka hänen asiamiehensä eivät ole olleet pääkäsittelyssä paikalla. Käräjäoikeus on myös laiminlyönyt prosessinjohtovelvollisuuttaan. Näistä syistä asia on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan.

Asia palautetaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.

---

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Kaarlo Hakamies
Hovioikeudenneuvos Teija Stanikić
Asessori Pekka Pöyhönen

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.4.2023.

Ratkaisu on yksimielinen.