HelHo:2023:10
Lainvoimaisessa käräjäoikeuden tuomiossa asetettu verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräys oli kirjoitettu passiivimuotoon, eikä siinä ollut nimenomaisesti asetettu vastaajalle ulosottokaaren mukaista tekemisvelvoitetta. Poistamis- ja hävittämistoimi oli kuitenkin selkeästi yksilöity siten, että määräyksestä oli ilmennyt poistettavaksi määrätty verkkoviesti, julkaisualusta ja -ajankohta sekä viestin julkaisija ja vastaaja. Hovioikeus katsoi, että ulosottomiehen tuli panna määräys täytäntöön suoraan sananvapauslain ja sakon täytäntöönpanolain säännösten perusteella.
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 22 § 3 mom.
Laki sakon täytäntöönpanosta 2 § 1 ja 5 mom. sekä 45 b §
Ulosottokaari 2 luku 1 § 1 mom. ja 7 luku 12 §
HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 05.09.2023
Asian käsittely hovioikeudessa
– –
Oikeusrekisterikeskus on vaatinut, että Ulosottolaitoksen 16.11.2022 antama päätös ulosottoasiassa numero 1993003744 kumotaan ja asia palautetaan Ulosottolaitokseen täytäntöönpanon jatkamiseksi.
– –
Kihlakunnanvouti on vaatinut, että valitus hylätään.
– –
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
Helsingin käräjäoikeus on 29.11.2018 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla numero 153011 määrännyt kyseisen rikosasian vastaajan Facebookissa julkaiseman verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Oikeusrekisterikeskus on Länsi-Uudenmaan ulosottovirastolle 8.1.2019 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt panemaan viestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöön.
Ulosottolaitos on 16.11.2022 antamallaan päätöksellä poistanut täytäntöönpanohakemuksen vireilläolon katsoen, ettei täytäntöönpanoperusteena olleessa tuomiolauselmassa ollut asetettu vastaajaa koskenutta tekemisvelvoitetta ja ettei täytäntöönpanoperuste näin ollen ollut täytäntöönpanokelpoinen. Käräjäoikeus on hylännyt Oikeusrekisterikeskuksen ulosottovalituksen hyväksyen ulosottolaitoksen päätöksen perustelut.
Hovioikeuden tulee valituksen perusteella ratkaista, onko käräjäoikeuden lainvoimaisessa tuomiossa annettu määräys verkkoviestin poistamisesta yleisön saatavilta ja sen hävittämisestä täytäntöönpanokelpoinen, kun määräys on kirjoitettu passiivimuotoon ”määrätään poistettavaksi”, eikä siinä nimenomaisesti ole määrätty tiettyä henkilöä poistamaan kyseistä viestiä.
Sovellettavat oikeusohjeet
Verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräys perustuu sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä menettämisvaatimuksen käsittelystä säädetään. Pykälän 1 momentissa todetaan menettämisseuraamuksen osalta, että se voidaan määrätä myös, vaikkei viestin sisältöön perustuvan rikoksen tekijää saada selville. Lain esitöiden perusteella säännöksen tausta-ajatuksena on ollut, että lainvastainen sisältö on saatava poistettua yleisön saatavilta siitä riippumatta, voidaanko rikoksen tekijää yksilöidä (HE 54/2002 vp s. 86). Verkkoviestiä nimenomaisesti koskeva pykälän 3 momentti on esitöiden mukaan säädetty lähinnä oikeustilaa selkeyttäväksi, jotta verkkoviestien poistamiseen voitaisiin soveltaa menettämisseuraamusta koskevia säännöksiä (HE 54/2002 vp s. 87–88). Hovioikeus toteaa, että edellä mainittua 3 momentin säännöstä on siten tulkittava niin, että verkkoviestin poisto- ja hävittämismääräys on annettavissa 1 momenttia vastaavasti myös tilanteessa, jossa viestin julkaisija ei ole tiedossa.
Sakon täytäntöönpanosta annetun lain (jatkossa sakon täytäntöönpanolaki) 45 b §:n mukaan verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen panee täytäntöön ulosottomies ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä. Säännöksen tarkoituksena on ollut selkeyttää oikeustilaa poistomääräyksen täytäntöönpanon osalta (HE 2/2013 vp s. 5). Verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanokelpoisuudesta säädetään mainitun lain 2 §:n 5 momentissa, jonka mukaan siihen sovelletaan, mitä kyseisen pykälän 1 momentissa säädetään menettämisseuraamuksen määräävän ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuudesta. Kyseisen 1 momentin mukaan täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Viittaus ulosottokaaressa säädettyyn järjestykseen liittyy esitöiden mukaan siihen, että käytännössä kysymys on tekemisvelvoitteen täytäntöönpanosta, josta säädetään ulosottokaaren 7 luvun 12–15 §:issä. Noudatettavaksi tulisivat myös ulosottokaaren 1, 3 ja 9–11 luvut soveltuvin osin. (HE 2/2013 vp s. 9.)
Ulosottokaaren teettämisvelvoitteen täytäntöönpanoa koskeva sääntely on selostettu käräjäoikeuden päätöksen sivuilla 3–4. Verkkoviestin hävittämis- ja poistamismääräyksessä on kyse oikeuskirjallisuudessakin määritellystä yleistäyttöisestä teettämisvelvoitteesta, jonka voi täyttää kuka tahansa, jolla on velvoitteen täyttämiseen tarvittava osaaminen (Linna, Tuula: Ulosotto-oikeus III, 2018, s. 93).
Oikeuskäytännössä verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräys on kirjoitettu vaihtelevasti aktiivi- tai passiivimuotoon. Korkein oikeus on muun muassa ratkaisujensa KKO 2012:58 ja KKO 2010:88 tuomiolauselmissa käyttänyt passiivimuotoista ilmaisua.
Ulosottomiehen roolia verkkoviestin poistamisessa ja hävittämisessä sivuaa Vaasan hovioikeuden 5.7.2017 antama ratkaisu numero 254. Siinä on katsottu, että ulosottomiehellä oli ollut yksinomainen velvollisuus hoitaa verkkoviestin poistamisen täytäntöönpanotoimi siinäkin tilanteessa, ettei velvoitettu vastaaja ollut ulosottomiehen kehotuksesta huolimatta poistanut viestiä. Ulosottomies ei ollut voinut antaa tehtävää ulosottokaaren 7 luvun 12 §:n nojalla hakijan tehtäväksi.
Johtopäätös
Täytäntöönpanoperusteena olevassa käräjäoikeuden tuomiossa on selkeästi yksilöity poistamis- ja hävittämistoimi eli poistettavaksi määrätty verkkoviesti, julkaisualusta ja -ajankohta sekä viestin julkaisija ja vastaaja. Vaikka sakon täytäntöönpanolain 45 b §:n mukaisesti ulosottomies suorittaa täytäntöönpanotoimen ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä, perustuu poisto- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpaneminen sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lakiin ja sakon täytäntöönpanolakiin. Sakon täytäntöönpanolain esitöissä ei viitata täytäntöönpanossa sovellettavaksi tulevien ulosottokaaren säännösten osalta täytäntöönpanoperustetta koskevaan ulosottokaaren 2 luvun 1 §:ään, johon Ulosottolaitos on päätöksensä perustanut. Tämä on linjassa sen kanssa, että sääntelyn tarkoituksena on lainvastaisen sisällön saaminen pois yleisön saatavilta kaikissa tilanteissa. Ulosottomies joutuisi siten huolehtimaan poistamis- ja hävittämistoimesta myös esimerkiksi tilanteessa, jossa sisällön julkaisija olisi jäänyt tuntemattomaksi eikä tekemisvelvoitteen asettaminen välttämättä olisi mahdollista. Näin ollen on perusteltua katsoa, ettei poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanon voida katsoa edellyttävän ulosottokaaren 2 luvun 1 §:n mukaista vastaajalle asetettua tekemisvelvoitetta. Täytäntöönpanon kannalta riittävänä on pidettävä sitä, että poistettavaksi ja hävitettäväksi määrätty viesti on yksilöity sillä tavoin, että täytäntöönpaneminen on mahdollista.
Mainituin perustein hovioikeus katsoo, että ulosottomiehen on pantava käräjäoikeuden tuomion määräys viestin poistamisesta ja hävittämisestä täytäntöön.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätös ja ulosottoviraston 16.11.2022 antama päätös ulosottoasiassa 1993003744 kumotaan. Ulosottomiehen on saatettava Oikeusrekisterikeskuksen hakema verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpano loppuun.
– –
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos Miikka Kärki
hovioikeudenneuvos Anniina Teronen
asessori Mari Vihla
Esittelijä:
hovioikeuden esittelijä Jesse Numminen
Ratkaisu on yksimielinen.
KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 12.1.2023
– –
SELOSTUS ASIASTA
Päätös, johon on haettu muutosta
Ulosottolaitoksen päätös 16.11.2022, jolla ulosottoasian vireilläolo on poistettu (ulosottoasian numero 1993003744).
Valitus
Oikeusrekisterikeskus on vaatinut, että Ulosottolaitoksen päätös kumotaan ja asia palautetaan Ulosottolaitokseen täytäntöönpanon jatkamiseksi.
Asian tausta
Helsingin käräjäoikeus on 29.11.2018 antamallaan tuomiolla nro 18/153011 asiassa R 18/7429 määrännyt vastaaja X:n syytteessä tarkoitetun, hänen laatimansa kirjoituksen poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Syytteen mukaan X on julkaissut Facebookin Rajat Kiinni -sivustolla kirjoituksen, jossa hän toteaa: "Olisiko aika iskeä muslimi yhteisöön verisesti…’’. Käräjäoikeuden ratkaisu on lainvoimainen.
Oikeusrekisterikeskus on pyytänyt 8.1.2019 päivätyllä täytäntöönpanohakemuksellaan Länsi-Uudenmaan ulosottovirastoa täytäntöönpanemaan tuomitun verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen.
Ulosottolaitoksen menettely verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanossa
Ulosottolaitos on 16.11.2022 antamallaan päätöksellä ulosottoasian numerolla 1993003744 poistanut Oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanohakemuksen vireilläolon, koska täytäntöönpanoperuste ei sisällä X:ää koskevaa tekemisvelvoitetta. Ulosottolaitoksen mukaan täytäntöönpanoperusteessa, jonka perusteella Oikeusrekisterikeskus on hakenut verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanoa, ei ole asetettu X:lle velvoitetta poistaa viestiä.
– –
Ulosottomiehen lausunto
Kihlakunnanvouti on katsonut, että valitus tulee hylätä.
– –
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Sovellettavat oikeusohjeet
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä menettämisvaatimuksen käsittelystä säädetään.
Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 45 b §:n mukaan sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitetun verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen panee täytäntöön ulosottomies ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä.
Lain esitöiden (HE 2/2013 vp, s. 9) mukaan käytännössä kysymys on tekemisvelvoitteen täytäntöönpanosta, josta säädetään ulosottokaaren 7 luvun 12—15 §:ssä. Noudatettavaksi tulisivat myös mainitun lain 1, 3 ja 9—11 luvut soveltuvin osin.
Tekemisvelvoitteen täytäntöönpanoa koskevan ulosottokaaren 7 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan ulosottoperuste, jossa vastaaja velvoitetaan tekemään jotakin uhalla, että hakija voi sen vastaajan kustannuksella tehdä tai teettää (teettämisuhka), pannaan täytäntöön siten, että ulosottomies antaa hakijalle luvan työn tekemiseen tai teettämiseen. Saman luvun 13 §:n 1 momentin mukaan, jollei ulosottoperusteessa ole teettämisuhkaa, ulosottomiehen on se ensin asetettava.
Ulosottoperusteita yleisesti koskevan ulosottokaaren 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan ulosottoasian vireilletulo ja täytäntöönpano edellyttävät, että hakijalla on 2 §:ssä tarkoitettu ulosottoperuste, jossa vastaajalle on asetettu 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu velvoite tai määrätty turvaamistoimi, eikä siinä tarkoitettu oikeus ole lakannut maksun, vanhentumisen tai muun syyn vuoksi.
Asian arviointi
Oikeusrekisterikeskus on tässä asiassa hakenut verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanoa X:ää vastaan. Ulosottoperusteena olevan käräjäoikeuden tuomion tuomiolauselman mukaan syytteessä tarkoitettu, X:n laatima kirjoitus määrätään poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi.
Ulosotto edellyttää, että ulosottoperusteessa vastaajalle on asetettu velvoite. Tässä asiassa ulosottoperusteena olevassa käräjäoikeuden tuomion tuomiolauselmassa ei ole asetettu X:lle velvoitetta poistaa tai hävittää laatimaansa kirjoitusta. Verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräys ei siten ole täytäntöönpantavissa X:ää vastaan. Ulosottolaitoksen päätöstä ei ole syytä muuttaa. Valitus on sen vuoksi hylättävä.
Päätöslauselma
Valitus hylätään.
– –
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Anne Kangas.
Lainvoimaisuustiedot: Lainvoimainen