Hel­Ho:2023:15

Hovioikeus katsoi, että oli syytä olettaa, että kopioiden antaminen todisteina esitetyistä videotallenteista voisi johtaa niissä esiintyvien alle 18-vuotiaiden lasten yksityisyyden suojan loukkaamiseen.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 13.12.2023

Asian käsittely hovioikeudessa

Hakemus

Toimittaja on pyytänyt kopioita käräjäoikeudessa todisteina esitetyistä videotallenteista.

Lausumat

Yhden asianosaisen huoltaja on vastustanut hakemusta. Syyttäjä on puolestaan ilmoittanut, ettei hän nähnyt estettä tallenteiden luovuttamiselle. Muita lausumia ei ole annettu.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Lainsäädäntö ja muut oikeusohjeet

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (oikeudenkäynnin julkisuuslaki) 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä tai muussa laissa toisin säädetä. Saman lain 7 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Saman lain 13 §:n 2 momentin mukaan videotallenteesta tai siihen rinnastettavasta muusta kuva- ja äänitallenteesta tieto voidaan antaa vain luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen.

Oikeudenkäynnin julkisuuslain esitöiden (HE 13/2006, s. 49) mukaan viimeksi mainitun säännöksen soveltaminen tarkoittaa sitä, että asianosainen tai yleisö ei voi saada videotallenteesta kopiota, vaikka sen sisältämät tiedot olisivat julkisia. Ainoa mahdollisuus tutustua videotallenteen sisältöön on käydä katsomassa sitä tuomioistuimessa. Hallituksen esityksen mukaan aineiston väärinkäyttämisen mahdollisuus ja sen seurausten laajakantoisuus huomioon ottaen kyseisen aineiston luovuttaminen tuomioistuinten ulkopuolelle epäilemättä johtaisi yksityisyyden ja persoonallisuuden suojan loukkauksiin. Lakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (LaVM 24/2006, s. 6) pitänyt tarpeellisena, että jo säännöksen sanamuodossa ohjataan tuomioistuimia kiinnittämään huomiota tallenteen sisältöön. Hallituksen esityksessä ehdotettua sanamuotoa on valiokunnan ehdotuksesta täydennetty asettamalla säännöksen soveltamisen edellytykseksi, että tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa tiedon antamisen muulla tavoin kuin luovuttamalla tallenne tuomioistuimessa nähtäväksi voivan johtaa yksityisyyden suojan loukkaamiseen.

Lakivaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota myös siihen, että rikoksesta epäillyn tai rikoksesta tuomitun yksityisyyden suojan kannalta ongelmallisia saattavat olla esimerkiksi oikeudenkäyntiaineistoon liitetyt videotallenteet rikoksesta epäillyn kuulusteluista, mikä johtuu jo yksistään kuulustelutilanteen luonteesta ja kuulusteltavan asemasta siinä (LaVM 24/2006, s. 6).

Yksityiselämän suoja on turvattu perustuslain 10 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi, nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaan kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia tuomioistuinten edessä. Päätettäessä rikossyytteestä henkilöä vastaan tai hänen oikeuksistaan tai velvoituksiaan riita-asiassa jokaisella on oikeus rehelliseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetun toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen edessä. Lehdistö ja yleisö voidaan sulkea pois oikeudenkäynnistä tai sen osasta moraalisten näkökohtien, yleisen järjestyksen ("ordre public") tai demokraattisen yhteiskunnan kansallisen turvallisuuden takia tai, jos osapuolten yksityiselämän edut sitä vaativat, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuuden vaatimuksia; mutta jokainen rikos- tai riita-asiassa annettu päätös on tehtävä julkiseksi paitsi, milloin nuorten henkilöiden etu muuta vaatii tai milloin oikeudenkäynti koskee avioliittoasiaa tai lasten holhousta. Saman artiklan 4 kohdan mukaan kysymyksen ollessa nuorista henkilöistä oikeudenkäyntimenettelyssä on otettava huomioon heidän ikänsä ja pyrkimys edistää heidän yhteiskunnallisen asemansa palauttamista.

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle lapselle, jonka väitetään syyllistyneen rikoslain rikkomiseen, jota syytetään siitä tai jonka on todettu sitä rikkoneen, oikeuden tulla kohdelluksi tavalla, joka edistää lapsen ihmisarvoa ja arvokkuutta, joka vahvistaa lapsen kunnioitusta muiden ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kohtaan sekä ottaa huomioon lapsen iän ja pyrkimyksen edistää hänen yhteiskunnallista sopeutumistaan ja rakentavan roolin omaksumista yhteiskunnassa. Saman artiklan 2 b vii kohdan mukaan lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava täydellisesti rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa on turvattu lapsen oikeudet. Sen 2. kohdan mukaan kaikissa lasta koskevissa viranomaisten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/800 (lapsidirektiivi) 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että poliisin tai muiden lainvalvontaviranomaisten rikosoikeudellisen menettelyn aikana suorittamat lapsen kuulustelut tallennetaan audiovisuaalisin keinoin, jos se on tapauksen olosuhteisiin nähden oikeasuhteista, ottaen huomioon muun muassa se, onko avustaja läsnä ja onko lapsi menettänyt vapautensa, edellyttäen, että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon. Saman direktiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että lasten yksityisyyttä suojataan rikosoikeudellisten menettelyjen aikana. Saman artiklan 2 kohdan mukaan tätä varten jäsenvaltioiden on joko säädettävä, että lapsia koskevat tuomioistuinkäsittelyt järjestetään yleensä suljetuin ovin, tai sallittava, että tuomioistuin tai tuomari voi päättää järjestää tällaiset käsittelyt suljetuin ovin. Artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että 9 artiklassa tarkoitettuja tallenteita ei levitetä julkisesti.

Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (rikosuhridirektiivi) 21 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat rikosoikeudellisen menettelyn aikana toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä uhrin ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden, mukaan lukien 22 artiklan mukaisessa henkilökohtaisessa arvioinnissa huomioon otettavat uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, ja kuvien suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa kaikki lainmukaiset toimenpiteet estääkseen kaiken sellaisen tiedon julkisen levittämisen, joka voisi mahdollistaa lapsiuhrin tunnistamisen.

Asian arviointi

Hovioikeus toteaa, että tässä asiassa on erityisesti otettava huomioon alle 18-vuotiaiden lasten oikeudet. Heidän asemaansa ja suojelemiseensa oikeusprosessissa on kiinnitetty huomiota Suomea sitovassa kansainvälisessä sääntelyssä ja Euroopan unionin oikeudessa, niin kuin edellä selostetuista säännöksistä ilmenee. Niin sanotun lapsidirektiivin 14 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että lasten yksityisyyttä suojataan rikosoikeudellisten menettelyjen aikana. Artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot on velvoitettu toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei direktiivin 9 artiklan 1 mukaisesti lapsen kuulustelusta tallennettuja tallenteita levitetä julkisesti. Niin sanotun rikosuhridirektiivin 22 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa kaikki lainmukaiset toimenpiteet estääkseen kaiken sellaisen tiedon julkisen levittämisen, joka voisi mahdollistaa lapsiuhrin tunnistamisen. Hovioikeus katsoo, että erityisesti mainittujen direktiivien tulkintavaikutus on otettava huomioon sovellettaessa oikeudenkäynnin julkisuuslain 13 §:n 2 momenttia.

Todisteina esitetyistä tallenteista on nähtävissä ja osin selvästi tunnistettavissa tässä jutussa asianosaisina olevia ja muita alle 18-vuotiaita lapsia. Kohdassa 6-7 /1 esitetyllä videolla on kuvattu 15-vuotiaan asianomistajan kasvoilla olevia vammoja ja kohdassa 6-7 /2 tähän kohdistuvaa väkivaltaa. Kohdassa 6-7 /3 olevalla, todisteena esitetyllä tallenteella on kuulusteltu esitutkinnassa rikolliseen tekoon epäiltynä alle 15-vuotiasta lasta.

Hovioikeus katsoo, että tässä tapauksessa on syytä olettaa, että kopioiden antaminen pyydetyistä tallenteista voisi johtaa oikeudenkäynnin julkisuuslain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin niissä esiintyvien alle 18-vuotiaiden lasten yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Toisaalta on otettava huomioon, että oikeudenkäynti on ollut julkinen ja tallenteet ovat nähtävissä tuomioistuimessa. Osaa niiden sisällöstä on myös selostettu käräjäoikeuden tuomiossa. Oikeudenkäynnin julkisuuden tosiasiallisen toteutumisen ei voida katsoa estyvän, vaikkei kopioita tallenteista luovutettaisikaan. Näin ollen oikeudenkäynnin julkisuusperiaatetta ja yksityisyyden suojaa vastakkain punnittuaan hovioikeus ei pidä oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta tarpeellisena, että kopiot tallenteista luovutettaisiin tuomioistuimen ulkopuolelle.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen
Hovioikeudenneuvos Jukka Lindstedt
Hovioikeudenneuvos Pekka Haapaniemi

Esittelijä:

Hovioikeuden esittelijä Linda Hartikainen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen