HelHo:2023:8

Vastaaja oli pitänyt hallussaan putkimaista jousitoimista ampuma-asetta. Häntä syytettiin törkeästä ampuma-aserikoksesta sillä perusteella, että kysymys oli muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioidusta ampuma-aseesta, syytteen mukaan kynäpistoolista. Hovioikeus totesi, ettei ampuma-ase muistuttanut kynää tai muutakaan arkiesinettä, ja piti vähintään varteenotettavana vaihtoehtona sitä, että ampuma-aseen epätyypillisen ulkomuodon selitti aseen omavalmisteisuus sekä tästä johtuva aseen alkeellinen rakenne ja toimintaperiaate eikä tietoinen tarkoitus naamioida ase muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate huomioon ottaen kyse ei siten ollut muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioidusta ampuma-aseesta. (Vahvennettu istunto, ään.)

ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 15.10.2021

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta kohdassa 5 törkeästä ampuma-aserikoksesta. Syytteen mukaan A oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan erittäin vaaralliseksi luokiteltua ampuma-asetta, eli kynäpistoolia. Ottaen huomioon, että A oli pitänyt hallussaan ampuma-asetta, joka on naamioitu muuksi kuin ampuma-aseeksi ja kyseinen ase on ollut helposti kätkettävissä kokonsa puolesta, oli tekoa syytteen mukaan myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen mukaisesti törkeästä ampuma-aserikoksesta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Mikko Koli.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 24.8.2023

Asian käsittely hovioikeudessa

A:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 21.1.2022.

Hovioikeuden presidentti on 28.2.2023 oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 a §:n nojalla määrännyt asian ratkaistavaksi vahvennetussa istunnossa.

Valitus ja vastaus

A on valituksessaan vaatinut muun ohessa, että syyte enemmälti hyläten hänen katsotaan kohdassa 5 syyllistyneen törkeän ampuma-aserikoksen sijasta ampuma-aserikokseen. Kysymyksessä oleva ampuma-ase ei ollut ampuma-aselain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla erityisen vaarallinen. Se ei ollut kynäpistooli. Sovelletun lainkohdan naamiointia koskeva tunnusmerkistötekijä viittasi aktiiviseen tekemiseen ja salaamiseen. Teko ei joka tapauksessa ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kyseisellä ampuma-aseella ei ollut tulivoimaa ollakseen vaarallinen kuin aivan lähietäisyydeltä, ja se oli vain hyvin rajallisesti käytettävä ja toimiva.

Syyttäjä on vastauksessaan vaatinut, että valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. A:lta takavarikoitu ampuma-ase ei ollut tyypillinen ja tavanomainen ampuma-ase, vaan muuksi esineeksi naamioitu. Kyseinen ampuma-ase ei ollut heti tunnistettavissa ampuma-aseeksi, koska se ei ollut ulkomuodoltaan ampuma-aseen näköinen, vaan muistutti jotain muuta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Taustatiedot ja kysymyksenasettelu hovioikeudessa

A on rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan ampuma-asetta. Asiassa ei ole selvitetty, kuka aseen on valmistanut. Arvioitavana on, täyttääkö A:n syyksi luettu menettely sanotun luvun 2 §:ssä säädetyn törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön ja onko hän syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään ampuma-aserikokseen.

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko kyseistä ampuma-asetta pidettävä ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan tarkoittamana muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituna, ja siten kyseisen lainkohdan ja törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla erityisen vaarallisena. Jos vastaus on myöntävä, kysymys on lisäksi siitä, onko rikosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Edelleen kysymys on rangaistuksen määräämisestä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan muun ohessa, jos ampuma-aserikoksessa kohteena on ollut erityisen vaarallinen ampuma-ase ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ampuma-aserikoksesta.

Törkeästä ampuma-aserikoksesta säädettiin alkujaan ampuma-aselain 102 §:ssä, joka siirrettiin olennaisesti muuttumattomana rikoslakiin lailla 531/2007. Ampuma-aselain esitöistä (HE 183/1997 vp s. 131) ilmenevin tavoin törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistössä erityisen vaarallisella ampuma-aseella viitataan ampuma-aselain 9 §:n määritelmään.

Ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan mukaan erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta.

Mainittu määritelmä on säilynyt muuttumattomana alun perin säädetystä muodostaan (laissa 1/1998). Määritelmän säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 183/1997 vp. s. 63) mukaan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioidulla ampuma-aseella tarkoitetaan esityksessä kynäksi naamioitua pistoolia, kävelykepiksi tai sateenvarjoksi naamioitua kivääriä, salkuksi naamioitua konepistoolia ja vastaavia aseita. Muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituna aseena olisi esityksen mukaan pidettävä muutakin ampuma-asetta, josta on tarkoituksellisesti valmistettu ampuma-aseeksi ulkomuodoltaan epätyypillinen esine tarkoituksena harhauttaa asetta tarkasteleva henkilö pitämään sitä muuna esineenä kuin ampuma-aseena.

Onko ampuma-ase ollut naamioitu muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi ja johtopäätökset syyksilukemisesta

Asiassa sovellettavana oleva erittäin vaarallisen ampuma-aseen määritelmä edellyttää ampuma-aseen siis olevan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu.

Naamiointia koskevan edellytyksen tulkinnassa on otettava huomioon rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentti, jonka mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi (rikosoikeudellinen laillisuusperiaate). Laillisuusperiaate edellyttää, että laissa määritellään täsmällisesti rikokset ja niistä johtuvat seuraukset. Säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se ei lain sanamuodon mukaan sovellu, vaikka tapaus olisikin rinnastettavissa säännöksessä tarkoitettuihin tilanteisiin. (KKO 2023:11, kohta 12 ja siinä viitattu ratkaisukäytäntö.)

Asiassa tulee näin ollen arvioitavaksi, mitä lain sanamuodon mukaisella naamioimisella tarkoitetaan. Hovioikeus toteaa, että naamioiminen on ymmärrettävä yleiskielessä tarkoitukselliseksi toiminnaksi, jossa tekijällä on nimenomainen naamiointitarkoitus. Mikäli tekijällä ei ole toiminnalleen tällaista tarkoitusta, ei tekoa voida luonnehtia naamioimiseksi eikä näin aikaansaatua lopputulosta naamioiduksi. Edellä selostetut lain esityöt puhuvat sen puolesta, että naamioiminen on ymmärretty tällä tavoin myös lakia säädettäessä.

Selvää on, että naamioimisesta on kysymys, jos esimerkiksi viitatussa hallituksen esityksessä mainittu pistooli, kivääri tai konekivääri, joiden yleiskielisen merkityksen valtaosa ihmisistä tietää ja tuollaisen esineen tunnistaa, muutetaan esineenä selvästi näyttämään toiselta tietyltä arkiesineeltä, esimerkiksi kynältä tai sateenvarjolta.

Naamiointia koskevan edellytyksen vuoksi lainkohdan määritelmää ei kuitenkaan rikosoikeudellinen laillisuusperiaate huomioon ottaen täytä mikä tahansa ulkomuodoltaan epätyypillinen ampuma-ase. Edellytystä ei täytä myöskään pelkästään se, että ampuma-ase on omavalmisteinen ja sen vuoksi epätyypillisen näköinen.

Jos epätyypillisen näköinen ampuma-ase ei varsinaisesti muistuta mitään muutakaan esinettä, on esitöissäkin todetuin tavoin arvioitava, onko se kuitenkin tarkoituksellisesti valmistettu tarkoituksena harhauttaa asetta tarkasteleva henkilö pitämään sitä muuna esineenä kuin ampuma-aseena. Ampuma-aseen omavalmisteisuutta ei sellaisenaan ole säädetty perusteeksi pitää ampuma-asetta erityisen vaarallisena. Ampuma-aselain tai rikoslain 41 luvun esitöistä ei ilmene, että lainvalmistelussa olisi kiinnitetty huomiota omavalmisteisiin ampuma-aseisiin tästä näkökulmasta.

A:lta tavatun ampuma-aseen osalta hovioikeus toteaa ensinnäkin, ettei se valokuvien perusteella etäisestikään muistuta tavanomaisena kirjoitusvälineenä käytettävää kynää sellaisena, kuin käsitettä yleiskielessä käytetään. Aseen putkimainen ulkomuoto muttereineen ei muutoinkaan ole omiaan herättämään katsojassaan mielleyhtymää mistään tietystä esineestä. Kuvien perusteella aseen rakenne on alkeellinen ja yksinkertainen, ja todisteena olevan keskusrikospoliisin lausunnon mukaan ase on jousitoiminen. Nämä ominaisuudet huomioon ottaen on pidettävä vähintään varteenotettavana vaihtoehtona sitä, että aseen epätyypillisen ulkomuodon esineenä selittävät aseen omavalmisteisuus sekä tästä johtuva aseen alkeellinen rakenne ja karkea toimintaperiaate sellaisenaan. Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että asetta valmistettaessa olisi ollut tarkoitus naamioida sitä muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi.

A:n hallusta tavattua ampuma-asetta ei edellä mainituin perustein ole ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla naamioitu muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi, eikä se näin ollen ole kyseisen lainkohdan ja rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla erityisen vaarallinen.
A on menettelyllään syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän ampuma-aserikoksen sijasta ampuma-aserikokseen. Syyte on enemmälti hylättävä.

Rangaistusseuraamus

Ampuma-aserikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Ottaen huomioon, että A on pitänyt hallussaan käyttökuntoista ampuma-asetta, jonka pesässä on ollut patruuna, ei teko vaarallisuutensa vuoksi ole sakolla sovitettavissa.

Hovioikeus pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetusta rikoksesta 30 päivän vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden mainitsemin perustein on määrättävä ehdottomana.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos
5. Ampuma-aserikos
11.8.2020
Rikoslaki 41 luku 1 § 1

Syyksilukemista on muutettu.

- - -

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeuden presidentti Asko Välimaa
Hovioikeudenneuvos Kari Vesanen
Hovioikeudenneuvos Jaakko Rautio
Hovioikeudenneuvos Minna Mattila
Hovioikeudenneuvos Juha Hartikainen
Hovioikeudenneuvos Lalli Castrén
Asessori Pekka Pöyhönen

Äänestys.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto asiassa R 21/2632

Hovioikeudenneuvos Minna Mattila:

Eriävä mielipiteeni koskee kysymystä siitä, onko A kohdassa 5 syyllistynyt ampuma-aserikokseen vai törkeään ampuma-aserikokseen. Lausun tältä osin seuraavan.

Ampuma-aserikos vai törkeä ampuma-aserikos

Lähtökohta

Erittäin vaarallisen ampuma-aseen määritelmä edellyttää ampuma-aseen olevan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu. Esitöiden mukaan naamioimisesta on kysymys, jos esimerkiksi viitatussa hallituksen esityksessä mainittu pistooli, kivääri tai konekivääri, joiden yleiskielisen merkityksen valtaosa ihmisistä tietää ja tuollaisen esineen tunnistaa, muutetaan esineenä selvästi näyttämään toiselta tietyltä arkiesineeltä, esimerkiksi kynältä tai sateenvarjolta. Jos muunlainen epätyypillisen näköinen ampuma-ase ei varsinaisesti muistuta mitään muutakaan esinettä, on esitöiden mukaan arvioitava, onko ampuma-ase kuitenkin tarkoituksellisesti valmistettu tarkoituksena harhauttaa asetta tarkasteleva henkilö pitämään sitä muuna esineenä kuin ampuma-aseena.

Ampuma-aseen naamioiminen ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rikoslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. Momentissa säädetyn laillisuusperiaatteen tavoitteena on taata oikeusturvan ja ennakoitavan laintulkinnan toteutuminen. Laillisuusperiaate edellyttää, että laissa määritellään täsmällisesti rikokset ja niistä johtuvat seuraamukset. Säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se ei lain sanamuodon mukaan sovellu, vaikka tapaus olisikin rinnastettavissa säännöksessä tarkoitettuihin tilanteisiin. (esim. KKO 2021:79 kohta 10). Tuomioistuin ei saa poiketa lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridis-teknisestä merkityksestä päättäessään, että teko kuuluu säännöksen soveltamispiiriin (esim. KKO 2023:9 kohta 14). Kuitenkin käsitteiden tulkinta on välttämätöntä ja oikeutettua myös yksittäisiä rikostunnusmerkistöjä sovellettaessa edellyttäen, että tulos on sopusoinnussa tunnusmerkistöstä ilmenevän, rangaistusuhalla tavoitellun suojan tarkoituksen kanssa ja että lopputulos on kohtuudella tekijän ennakoitavissa (KKO 2023:9 kohta 15).

Yleiskielessä naamioimisella voidaan ymmärtää naamion ottamista käyttöön, ulkonäön muuttamista sekä yleisessä ja kuvailevassa merkityksessä salaamista, peittämistä, tunnistamattomaksi tai vaikeasti havaittavaksi tekemistä (esim. www.suomisanakirja.fi, Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja).

Tässä yhteydessä naamioiminen on laillisuusperiaatteen estämättä ymmärrettävä ennen muuta salaamiseksi tai peittämiseksi taikka tunnistamattomaksi tekemiseksi. Tulkinta on jäljempänä ilmenevistä syistä yhdenmukainen myös rangaistusuhalla tavoitellun suojan kanssa ja kohtuudella tekijän ennakoitavissa.

Ampuma-aseen ulkomuoto

Säännöksen tarkoituksena on ollut suhtautua perusmuotoista ampuma-aserikosta ankarammin niihin tapauksiin, jossa aseen todellinen käyttötarkoitus ja luonne eivät selviä aseen ulkomuodon perusteella.

A:lta tavattu ampuma-ase ei valokuvien perusteella muistuta tavanomaisena kirjoitusvälineenä käytettävää kynää tai ulkomuodoltaan mitään muutakaan yleisesti tunnistettavaa esinettä. Käsillä olevassa tapauksessa asetta voitaisiin luulla esimerkiksi laitteen osaksi tai joksikin pienen ammattiryhmän käyttämäksi erikoistyökaluksi. Olennaista lainkohdan soveltamisen kannalta on kuitenkin se, että ase joka tapauksessa näyttää muulta esineeltä kuin ampuma-aseelta (ks. Helsingin hovioikeus 2022:6, vrt. Turun hovioikeus 2020:6). Tämänkaltaista asetta on syytteen teonkuvauksesta ilmenevän mukaisesti luonnehdittu kynäpistooliksi.

Tahallisuusvaatimus

Erityisen vaarallisen ampuma-aseen hallussapitämistä koskevista rangaistussäännöksistä tai ampuma-aselain määritelmäsäännöksestä ei voida katsoa teon rangaistavuudelta edellytettävän tarkoitustahallisuutta. Syyksilukeminen voi siten perustua myös todennäköisyystahallisuuteen, kuten muidenkin rangaistavaksi säädettyjen tekojen osalta silloin, kun asianomaisessa rangaistussäännöksessä ei ole muuta säädetty.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä aseen valmistamisesta eikä siitä, missä tarkoituksessa ase on valmistettu. Huomioon ottaen se, että tällaisten aseiden valmistamisen motiivina voi olla tarve saada rikoksentekoväline tai muu vastaava syy, asiassa ei myöskään ole aihetta katsoa, että aseen valmistamisen ensisijainen tavoite olisi harhauttamistarkoitus. Tästä huolimatta kysymys on joka tapauksessa esineen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen peittämisestä tai salaamisesta.

Aseen valmistajan on alkuperäisistä motiiveistaan riippumatta täytynyt pitää vähintäänkin varsin todennäköisenä, että ase ei ulkomuodoltaan vastaa tavanomaista asetta. Tältä osin ei ole perusteita arvioida aseen luonteen ampuma-aseena tietäneen hallussapitäjän tahallisuutta tosin.

Johtopäätökset ja kokonaistörkeysarvostelu

Edellä lausutuilla perusteilla katson, että kysymys on rikoslain 41 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamasta erittäin vaarallisesta ampuma-aseesta.

Totean oikeuskirjallisuuden viitteen olevan teoksesta Frände ym., Keskeiset rikokset, 2018, s. 1043, ja tällä täsmennyksellä hyväksyn käräjäoikeuden tekemän oikeudellisen arvioinnin sekä johtopäätökset siitä, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle ei siten ole aihetta.

Velvollisena lausumaan rangaistuksesta ja puolustajan palkkiosta ilmoitan olevani niistä samaa mieltä kuin enemmistö.

Hovioikeudenneuvos Jaakko Rautio:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Mattila.

Presidentti Asko Välimaa:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Rautio.

Vakuudeksi: Hovioikeudenneuvos Minna Mattila

Ei lainvoimainen.