HelHO:2024:5
Käräjäoikeus oli käsittelyratkaisussa katsonut, ettei Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalla ollut oikeutta panna vireille lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskevaa hakemusta ja jättänyt kaupungin hakemuksen tutkimatta. Kaupunki valitti puhevaltaa koskeneesta käsittelyratkaisusta, mutta ei hakenut muutosta pääasiaratkaisuun.
Oikeuskäytännön ohjaamiseksi hovioikeus tutki kaupungin valituksen. Hovioikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä lasten edun valvomiseen ja siitä huolehtimiseen liittyvillä perusteluilla, että kaupungilla oli ollut oikeus panna lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskenut hakemus. Koska pääasia oli jo ratkaistu vanhempien sopimalla tavalla eikä tähän ratkaisuun ollut haettu muutosta, lausunnon antaminen enemmälti raukesi.
HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 31.5.2024
Valitus täydennyksineen
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta (jäljempänä Helsingin kaupunki tai kaupunki) on vaatinut, että sillä katsotaan olleen vireillepano-oikeus lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeneessa asiassa.
Vastaukset
Lasten äiti on vaatinut, että valitus hylätään.
Lasten isä on ilmoittanut, ettei hänellä ole lausuttavaa valitukseen.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Tausta ja hovioikeudessa ratkaistavat kysymykset
Helsingin kaupunki on pannut vireille käräjäoikeudessa kahden lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeneen hakemuksen. Lasten äiti on vaatinut kaupungin hakemuksen tutkimatta jättämistä ja katsonut, ettei kaupungilla ollut puhevaltaa asiassa. Lasten isä on yhtynyt kaupungin hakemukseen ja toistanut sen vaatimukset muutoin mutta tehden vaatimuksiin huollon osalta ensisijaisuutta ja tehtävänjakomääräystä koskeneen muutoksen.
Käräjäoikeus on käsittelyratkaisun 24.5.2023 päätöslauselmalla todennut, ettei Helsingin kaupungilla ollut oikeutta panna vireille lasten huoltoa ynnä muuta koskevaa hakemusta. Ratkaisun perusteluista ilmenee, että käräjäoikeus on katsonut, ettei kaupungilla ollut puhevaltaa asiassa.
Vanhemmat ovat käräjäoikeudessa sopineet lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta, ja käräjäoikeus on ratkaissut asian 30.5.2023 sovitun mukaisesti. Pääasiaa koskevaan ratkaisuun ei ole haettu muutosta.
Asiassa on ensinnäkin ratkaistava, onko kaupungin valitus tutkittava. Mikäli valitus tutkitaan, on ratkaistava käräjäoikeuden käsittelyratkaisun 24.5.2023 oikeellisuus.
Valituksen tutkiminen
Kaupungin hakemus on jätetty tutkimatta. Kaupunki voi siten hakea käräjäoikeuden ratkaisuun oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla muutosta.
Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko kaupungilla pääasiaratkaisusta johtuen oikeussuojan tarvetta asiassa eli onko valitus tästä syystä jätettävä tutkimatta.
– –
Oikeuskäytännöstä ilmenee, että poikkeuksellisesti valittajalla voi olla oikeus muutoksenhakuun niissäkin tilanteissa, joissa ratkaisun lopputulos ei voi enää muuttua hänen edukseen. Kyse voi olla tilanteesta, jossa yksilön oikeusturva edellyttää ratkaisua, esimerkiksi hänen kärsimänsä vapaudenmenetyksen oikeellisuuden tutkimista. Kyse voi olla myös tilanteesta, jossa oikeuskäytännön yhtenäisyys edellyttää tulkinnan ohjaamista.
Hovioikeuden tehtävä oman hovioikeuspiirinsä muutoksenhakutuomioistuimena sekä sen merkitys lainkäytön yhtenäisyyden ja oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta puoltavat käsillä olevan valituksen tutkimista siitäkin huolimatta, että muutoksenhaun kohteena olevan ratkaisun lopputulokseen ei voi enää vaikuttaa.
Muutoksenhakijana on asiassa viranomainen, mikä lähtökohtaisesti puhuu enemmän valituksen tutkimista vastaan kuin sen puolesta. Toisaalta kuntien, nyttemmin hyvinvointialueiden, tehtävänä on julkisen vallan käyttäjinä lapsen edun selvittäminen ja siitä huolehtiminen.
Hovioikeus katsoo edellä todetun perusteella, että se voi antaa lausunnon kaupungin oikeudesta saattaa asia vireille käräjäoikeudessa.
Kaupungin puhevalta
Huolto, asuminen ja tapaamisoikeus
Hakemuksen vireillepanohetkellä voimassa olleen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n 1 momentin (190/2019) mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai sosiaalilautakunta.
Mainitun lain 14 §:n esitöiden mukaan hakemuksen voi tehdä sosiaalilautakunta sen asiallisesta sisällöstä riippumatta. Toimivaltainen on sen kunnan sosiaalilautakunta, joka lastensuojelulain mukaan käsittelee lapsen tai nuoren henkilön ottamista sosiaalilautakunnan huostaan. (HE 224/1982 vp s. 17.)
Hakemuksen vireillepanohetkellä voimassa olleen lastensuojelulain 32 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena.
Korkein oikeus on todennut, että sosiaalilautakunnan on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain ja lastensuojelulain nojalla huolehdittava lapsen edun selvittämisestä ja toteutumisesta (KKO 1998:66).
Hovioikeus toteaa, että lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:ssä ei mainita erityisiä rajoituksia sosiaalilautakunnan tai hyvinvointialueen puhevallan käyttämiselle. Aiemmin voimassa olleen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun asetuksen (556/1994) 11 §:n 1 momentin ja nykyisin voimassa olevan saman lain 6 b §:n sanamuodosta ilmenee sosiaalilautakunnan tai hyvinvointialueen velvollisuus toimia tietyissä tilanteissa, mutta siitä ei ilmene erityisiä rajoituksia toimia muissa lapsen edun kannalta merkityksellisissä tilanteissa. Sen sijaan hyvinvointialueen ja sitä myötä Helsingin kaupungin tehtäväksi on säädetty toimia lastensuojelulaissa mainitun mukaisesti.
Hovioikeus toteaa hakemuksesta ja valituksesta ilmenevän, että Helsingin kaupungilla on ollut tiedossaan lastensuojelullisesti merkityksellisiä seikkoja, joiden vuoksi se on saattanut hakemuksen vireille käräjäoikeudessa. Hakemuksen tarkoitus on ollut lasten edun selvittäminen ja toteuttaminen silloisten tietojen perusteella.
Hovioikeus katsoo, että estettä kaupungin puhevallan käyttämiselle lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskien tässä asiassa ei ole ilmennyt.
Elatusapu
Asiassa on vielä arvioitava, onko lasten elatusta koskeva vaatimus tullut tutkia.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n 4 momentin mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.
Lain esitöiden mukaan käytännöllisistä syistä ehdotetaan 3 momentissa, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta. Elatusapuasiaa ei siten tarvitse huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä panna erikseen vireille haasteella, ja huoltoa tai tapaamisoikeutta käsittelemään toimivaltaisella tuomioistuimella on toimivalta myös tutkia lapsen elatusta koskeva asia. (Ks. HE 224/1982 vp s. 17.)
Lapsen elatuksesta annetun lain 13 §:n mukaan elatusapua koskevaa kannetta on lapsen puolesta oikeus ajaa jokaisella, joka 5 §:n 1 momentin mukaan edustaa lasta. Saman lain 5 §:n 1 momentin mukaan elatusapua koskevissa asioissa alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa.
Lain esitöiden mukaan lapsen yksityisoikeudellisen elatusvastuun järjestäminen on lähtökohtaisesti hänen vanhempiensa vastuulla. Tarkoitus on, että toimielin käyttäisi kannevaltaansa elatusapuasiassa vain poikkeuksellisesti. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi silloin, kun lapsi on jäänyt vaille huoltajaa tai kun huoltaja ei jostakin syystä kykene omatoimisesti huolehtimaan elatusapuasian hoitamisesta. (Ks. HE 73/1996 vp s. 20 ja HE 49/2008 vp s. 40.)
Nykyisin voimassa olevan lapsen elatuksesta annetun lain 13 a §:n 1 momentin (625/2022, voimaan 1.1.2023) mukaan jos lapsi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen eikä vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ole vahvistettu tai jos vahvistettu elatusapu on lapsen elatukseen riittämätön, hyvinvointialueella on oikeus ajaa lapsen puolesta kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan, mikäli lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi, vaikka lapsi ei ole joutunut tai ole vaarassa joutua elatuksen puutteeseen. Jos lapselle maksetaan elatustukea, toimielimellä on oikeus ajaa kannetta myös elatusavun alentamiseksi.
Hovioikeus toteaa, että kaupungin hakemus on koskenut aiemmin vahvistetun elatusavun muuttamista. Hakemuksesta ilmenevät seikat taloudellisen tuen maksusta elatukseen ja sekä toisen vanhemman elatusavun maksua koskeva laiminlyönti osoittavat, että lasten etu on vaatinut myös elatusapua koskevan vaatimuksen tutkimista. Näiden seikkojen perusteella hovioikeus katsoo kaupungilla olleen asiassa puhevalta ajaa lasten puolesta myös vaatimusta elatusavusta.
Johtopäätökset
Edellä kerrotuin perustein käräjäoikeuden olisi pitänyt tutkia kaupungin hakemus kokonaisuudessaan. Asiassa on siten tapahtunut menettelyvirhe käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus on 30.5.2023 ratkaissut lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeneen asian. Pääasiaratkaisuun ei ole haettu muutosta. Näin ollen lausunnon antamisen asiassa on todettava enemmälti raukeavan.
Päätöslauselma
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla on ollut oikeus panna vireille X:n ja Y:n huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskenut hakemus. Lausunnon antaminen enemmälti raukeaa.
Asian ovat ratkaisseet:
Hovioikeudenneuvos Minna Mattila
Hovioikeudenneuvos Lalli Castrén
Asessori Anssi Rantala
Ratkaisu on yksimielinen.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 24.5.2023
SELOSTUS ASIASTA
Lasten äidillä ja isällä on kaksi yhteistä alaikäistä lasta, X ja Y, jotka ovat vanhempien yhteisessä huollossa.
Käräjäoikeudessa on vireillä lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva asia.
Lasten äiti on lausumassaan katsonut, ettei Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla ole puhevaltaa asiassa. Tässä tapauksessa lapsia ei ole huostaanotettu. Sosiaalitoimella on puhevalta tilanteessa, jossa lapsi on jäänyt vaille huoltajaa tai jossa lapsi on jo huostaanotettuna.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta on lausumassaan katsonut, että se voi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n nojalla panna vireille lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki on ensisijainen suhteessa lastensuojelulain 40 §:n mukaiseen huostaanottoon. Lasten vanhempia on tuloksetta ohjattu sopimaan lasten tapaamisista.
Lasten isällä ei ole ollut lausuttavaa puhevaltaa koskevassa asiassa.
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue (31.12.2022 saakka sosiaalilautakunta).
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 6 b §:n 1 momentin mukaan kun hyvinvointialue on saanut tiedon siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, hyvinvointialueen on neuvoteltava asiasta lapselle läheisten henkilöiden kanssa ja tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus huoltajan ja edunvalvojan määräämisestä lapselle. Saman pykälän 2 momentin mukaan kun lapsi muusta kuin 1 momentissa mainitusta syystä on pysyvästi muiden kuin huoltajiensa tai huoltajansa hoidettavana, hyvinvointialueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Sanottu 6 b § vastaa pääosin 31.12.2022 saakka voimassa ollutta lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun asetuksen (556/1994) 11 §:ää (HE 21/2022 s. 29).
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kysymys ei ole siitä, että lapset olisivat huoltajan kuoleman johdosta jääneet vaille huoltajaa tai että lapset olisivat pysyvästi muiden kuin huoltajiensa tai huoltajansa hoidettavana. Lapsia ei ole huostaanotettu ja he asuvat huoltajansa luona. Lasten isä on yhtynyt Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan hakemukseen ja esittänyt huoltoa ynnä muuta koskevat vaatimuksensa. Käräjäoikeus toteaa, että kysymys on tavanomaisesta huoltoriidasta, jossa asianosaisina ovat lasten vanhemmat. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla voitaisiin katsoa olevan puhevalta asiassa. Käräjäoikeus katsoo, ettei Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla ole oikeutta panna vireille lasten huoltoa ynnä muuta koskevaa hakemusta.
Päätöslauselma
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla (ent. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta) ei ole oikeutta panna vireille X:n ja Y:n huoltoa ynnä muuta koskevaa hakemusta.
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Joanna Randén.
Hovioikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen.