HelHO:2024:8
Hovioikeus katsoi, että katukaupassa liikkuvan kokaiinin keskimääräinen vahvuus oli 72 painoprosenttia ja käyttöannos 100 milligrammaa. Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi voitiin ottaa amfetamiinia koskeva melko vakiintunut rangaistuskäytäntö, joskin mittaamisessa tuli ottaa huomioon kokaiinin amfetamiinia suurempi haitallisuus.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 4.10.2023
Asia Törkeä huumausainerikos
SELOSTUS ASIASTA
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut A:n kohdassa 1 törkeästä huumausainerikoksesta 4 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen ja B:n kohdassa 2 törkeästä huumausainerikoksesta 4 vuoden vankeusrangaistukseen.
Kohdassa 1 käräjäoikeus hyväksyi syytteen teonkuvauksen mukaisesti:
”A on laittomasti pitänyt hallussaan ja luovuttanut toiselle huumausainetta eli 1950 grammaa kokaiinia ja lisäksi laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa 10,4 grammaa kokaiinia. A on 25.4.2023 hankkinut käyttöönsä huumausaineiden säilytyspaikaksi C:ltä tyhjillään olleen C:n vuokraaman osoitteessa X sijaitsevan asunnon. A on säilyttänyt asunnossa yhteensä 1960,4 grammaa kokaiinia. A on 10.5.2023 hakenut asunnosta 1950 grammaa kokaiinia ja luovuttanut sen asunnon ulkopuolella B:lle. Huumausaineet on huumausaineen määrä ja laatu huomioon ottaen ollut tarkoitettu myyntiin ja levitykseen.
A:n luovuttamasta kokaiinista 1000 grammaa on ollut pitoisuudeltaan 89 p-% ja 950 grammaa pitoisuudeltaan 90 p-%, ja asunnosta takavarikoitu 10,4 grammaa kokaiinia on ollut pitoisuudeltaan 90 p-%.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta. A on omilla toimillaan pyrkinyt myötävaikuttamaan siihen, että huumausaine-erä olisi saatu saatettua huumausainemarkkinoilla eteenpäin levitettäväksi ja että sillä olisi saatu huomattavaa taloudellista hyötyä. Nämä ja muut olosuhteet huomioiden tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.”
Rikoksen tekoaika oli 25.4.2023–10.5.2023.
Kohdassa 2 käräjäoikeus hyväksyi syytteen teonkuvauksen mukaisesti:
”B on laittomasti ottanut A:lta vastaan ja pitänyt hallussaan huumausainetta eli 1950 grammaa kokaiinia, josta 1000 grammaa on ollut pitoisuudeltaan 89 p-% ja 950 grammaa pitoisuudeltaan 90 p-%. B:n tarkoituksena on ollut luovuttaa huumausaineet edelleen tuntemattomaksi jääneelle taholle. Poliisi on saanut takavarikoitua huumausaineet B:n hallusta. Huumausaineet on huumausaineen määrä ja laatu huomioon ottaen ollut tarkoitettu myyntiin ja levitykseen.
Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta. B:n Suomeen tulon ilmeisenä tarkoituksena on ollut törkeän huumausainerikoksen tekeminen. B on omilla toimillaan pyrkinyt myötävaikuttamaan siihen, että huumausaine-erä olisi saatu saatettua huumausainemarkkinoilla eteenpäin levitettäväksi ja että sillä olisi saatu huomattavaa taloudellista hyötyä. Nämä ja muut olosuhteet huomioiden tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.”
Rikoksen tekoaika oli 10.5.2023.
Rangaistuksen mittaamisen osalta käräjäoikeus katsoi, että kahden kilon kokaiinierän hallussapidosta on vakiintuneen käytännön mukaan tuomittava noin seitsemän vuoden vankeusrangaistus. Kokaiinin tavanomainen katukauppavahvuus ei ollut vakiintunut oikeuskäytännössä kuten amfetamiinin. Huumausaine oli tyypillisesti vahvempaa ja erät suurempia jakeluketjun yläpäässä, koska huumausainetta jatkettiin jakeluketjun aikana. Toisaalta kirjallisena todisteena esitetyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon 21.12.2020 mukaan käytettävän kokaiinin pitoisuus saattoi vaihdella huomattavasti, miksi katukaupassa saattoi olla pitoisuudeltaan myös hyvin puhdasta kokaiinia. Huumausaineen määrän laskeminen keskimääräisten käyttöannosten mukaan rangaistuksen mittaamisen yhteydessä soveltui huonosti tilanteessa, jossa vastaaja oli toiminut vain huumausaine-erän luovuttajana tai vastaanottajana ilman yhteyttä huumausaineen jakeluun. Tämän vuoksi rangaistuksen mittaamisessa tuli ottaa vain teon kohteena ollut huumausaineen määrä eikä siitä saatavia käyttöannoksia.
Käräjäoikeus katsoi sekä A:n ja B:n osalta, ettei kummankaan kohdalla ollut perusteita soveltaa rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdassa säädettyä rangaistuksen lieventämisperustetta. Molempien osallisuus tekoon oli ollut selvillä tutkinnan alusta alkaen. B oli kertonut esitukinnassa teostaan suhteellisen avoimesti ja A jossain määrin. Kummankaan selvittämistoimet eivät olleet olleet oma-aloitteisia eivätkä merkittävästi edesauttaneet rikoksen selvittämistä tai tuoneet prosessitaloudellista säästöä.
Edelleen käräjäoikeus katsoi, että A:n osallisuuden perusteella rangaistusta tuli alentaa noin kolmasosalla suhteessa normaalirangaistukseen. A:n tekijätoimet olivat merkittävästi auttaneet huumausaineen välittämisessä, koska tämä oli vuokrannut asunnon huumausaineiden säilytyspaikaksi ja luovuttanut aineet eteenpäin. Toisaalta A:n asema oli ollut varsin epäitsenäinen kuriirin rinnastettava eikä hän ollut hyötynyt teosta taloudellisesti.
B:n A:ta vähäisemmän osallisuuden vuoksi käräjäoikeus katsoi, että B:n rangaistusta tuli alentaa yli kolmanneksella suhteessa normaalirangaistukseen. B:n tekijätoimet olivat merkittävästi edesauttaneet huumausaineiden vastaanottamista, sillä tämä oli ottanut ne vastaan tarkoituksenaan luovuttaa ne edelleen ylempää saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hänen määräysvaltansa huumausaineisiin oli kuitenkin ollut lyhytaikaista ja rajoitettua eikä hänellä ollut ollut tarkoitusta osallistua levittämiseen. Siksi B:n asema oli ollut hyvin epäitsenäinen, kuriirin rinnastettava ja osallisuus vielä A:ta vähäisempi.
……
Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Ville Toppila.
HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 4.10.2024
Asian käsittely hovioikeudessa
Hovioikeus on toimittanut pääkäsittelyn 4.9.2024 B:n kuulemiseksi rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavista seikoista.
Syyttäjän valitus A:n osalta on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä.
Valitukset
Syyttäjä on vaatinut, että A:lle ja B:lle tuomittua rangaistusta korotetaan.
Molempien osalta rangaistuksen mittaamisessa tuli ottaa huomioon kokaiinin selvästi tavanomaista korkeampi pitoisuus ja huumausaine-erästä saatavien käyttöannosten määrä.
A:n rangaistuksen mittaamisessa tuli lisäksi ottaa huomioon hänen menettelynsä kokonaisuudessaan. Hänen asemansa ei ollut ollut niin sanottuun kuriiriin rinnastettava. A:lla oli ollut itsenäinen ja varsin merkittävä asema huumausaineiden jakeluorganisaatiossa. Hänellä oli ollut yhteys huumausaineiden jakeluorganisaatioon ja itsenäinen asema siinä. Hän oli omin toimin pyrkinyt myötävaikuttamaan huumausaineiden levitykseen ja taloudellisen hyödyn hankkimiseen.
Vaikka A:n asema olisi ollut kuriiriin rinnastettava, tuli rangaistuksen olla ankarampi. Kaavamainen kolmasosan alennus ei soveltunut tapaukseen. A:n asema oli joka tapauksessa tavanomaista kuriiria keskeisempi. A tuli tuomita vähintään 8 vuoden vankeusrangaistukseen.
B puolestaan oli omilla toimillaan pyrkinyt myötävaikuttamaan siihen, että huumausaine-erä olisi saatu toimitettua huumausainemarkkinoille levitettäväksi ja että siitä olisi saatu taloudellista hyötyä.
B oli tullut Suomeen yksinomaan vastaanottaakseen kyseessä olevan huumausaine-erän. Hänen oman kertomuksensa perusteella häntä oli voitu pitää ammattimaisena kuriirina, sillä hän oli suorittanut useita vastaavanlaisia toimeksiantoja aiemmin Ruotsissa. Näiden seikkojen vuoksi B:n kohdalla ei tullut sovellettavaksi kaavamainen kuriiriasemaan perustuva kolmanneksen vähennys. B tuli tuomita vähintään 6 vuoden vankeusrangaistukseen.
B on vaatinut, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.
Käräjäoikeus ei ollut ottanut huomioon rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan mukaista rangaistuksen lieventämisperustetta. Lisäksi se oli virheellisesti katsonut, että B:n myötävaikuttaminen asian selvittämiseen ei ollut ollut oma-aloitteista. Asiassa oli saavutettu sellaisia prosessitaloudellisia säästöjä, että B:n tunnustus tuli ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana.
B oli selvittänyt asiaa jo ensimmäisestä kuulustelusta lähtien, ja rikoksen yksityiskohdat olivat selvinneet hänen kuulemisessaan. Menettely oli helpottanut esitutkintaa ja tulevaa oikeudenkäyntiä. B:n menettelyn vuoksi asiassa säästyttiin täysimittaiselta hovioikeusprosessilta. Oikeudenmukainen seuraamus oli enintään 3 vuotta vankeutta.
Vastaukset
A on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.
Käräjäoikeuden ratkaisu oli oikea.
B on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.
B:n osallisuuden vuoksi rangaistusta tuli alentaa yli kolmanneksella. Kokaiinin pitoisuudelle ei tullut antaa merkitystä. Huumausaineen pitoisuus oli ollut usein korkeampaa jakeluketjun yläpäässä, missä myös erät olivat olleet suurempia. Pitoisuus ei ollut poikennut suurten kokaiinierien keskimääräisistä pitoisuuksista. Huumausainemäärän laskeminen käyttöannosten perusteella soveltui huonosti tilanteisiin, joissa vastaaja oli toiminut vain huumausaine-erän luovuttajan tai vastaanottajan roolissa ilman yhteyttä huumausaineen jakeluun.
Syyttäjä on valitukseensa viitaten vaatinut, että B:n vastavalitus hylätään.
Rangaistusta ei tullut alentaa.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdat
Syyttäjän kirjallisena todisteena esittämästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenee, että kokaiinin käyttötapoja on useita ja käyttöannokset vaihtelevat huomattavasti käyttötavan mukaan. Kokaiinin vaikutukset muistuttavat amfetamiinia, mutta ovat voimakkaampia ja lyhytkestoisempia. Kokaiini aiheuttaa enemmän vakavia sydänoireita kuin amfetamiini. Kokaiinia myös tavanomaisesti jatketaan useita kertoja jakeluketjun aikana. Keskimääräiseksi väärinkäyttöannokseksi on lausunnossa arvioitu 100 milligrammaa ”katupuhdasta” kokaiinia. Lausunnon mukaan kokaiinin keskimääräinen katukauppapitoisuus on ollut kasvussa. Vuosina 2018–2019 Suomessa tutkittujen näytteiden pitoisuus on ollut keskimäärin 53 painoprosenttia. Keskusrikospoliisin huumausaineiden pitoisuusmäärityksiä koskevasta 12.3.2024 päivätyn tiedotteen taulukosta ilmenee poliisin takavarikoimien tutkittujen kokaiinierien keskimääräisen pitoisuuden olleen 75 painoprosenttia vuonna 2023. Keskipitoisuus on kuitenkin vaihdellut takavarikoidun erän koon perusteella, mikä tukee johtopäätöstä siitä, että kokaiinia jatketaan katukaupassa. Alle 100 gramman erät ovat olleet pitoisuudeltaan keskimäärin 72 painoprosenttisia ja yli kilogramman erät 85 painoprosenttisia.
Korkein oikeus ei ole Suomessa antanut ennakkoratkaisua kokaiinin keskimääräisestä katukauppavahvuudesta tai käyttöannoksesta. Ruotsin korkein oikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että kokaiinin tavanomainen käyttöannos on noin 0,1 grammaa (NJA 2012, s. 528), mikä on yhdenmukainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnossa esitetyn arvion kanssa.
Edellä mainituin perustein hovioikeus katsoo, että kokaiinin keskimääräisenä katukauppavahvuutena voidaan pitää 72 painoprosenttia ja käyttöannoksena 100 milligrammaa. Koska korkein oikeus ei myöskään ole julkaissut ratkaisukäytäntöä suurten kokaiinierien rangaistuskäytännöstä eikä alempiasteista ratkaisukäytäntöä ole pidettävä vakiintuneena, voidaan rangaistuksen mittaamisessa ottaa lähtökohdaksi kokaiinin tavoin erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltavaa amfetamiinia koskeva melko vakiintunut rangaistuskäytäntö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenevien seikkojen vuoksi mittaamisharkinnassa on kuitenkin otettava huomioon kokaiinin amfetamiinia suurempi haitallisuus (samoin NJA 2012, s. 528).
Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä amfetamiinin keskimääräisenä katukauppavahvuutena on pidetty 25 painoprosenttia ja tavanomaisena käyttöannoksena 0,2 grammaa. Tällöin pitoisuudeltaan tavanomaisesta poikkeava huumausaine on muunnettu laskennallisesti katukauppavahvuiseksi. (KKO 2021:81, kohdat 16 ja 24). Huumausainerikoksen toteuttamiseen osallistuneiden eri henkilöiden vastuuaseman osalta korkein oikeus on todennut, että laajamittaisiin huumausainerikoksiin osallistuu usein henkilöitä, joiden osuus rikoksen tekemisessä on huumausainekuriirin tehtävään rinnastettavalla tavalla vähämerkityksellisempi ja epäitsenäisempi kuin huumausainerikoksen suunnittelusta, organisoinnista tai toteuttamisesta keskeisesti vastanneilla rikoksentekijöillä. Pelkästään huumausaine-erää hallussaan pitäneen tai sen kätkeneen tekijän osuus voi olla tällä tavoin vähäisempi. Mitattaessa rangaistusta huumausaineen kätkijälle onkin perusteltua kiinnittää huomiota samanlaisiin seikkoihin, joiden on ratkaisussa KKO 2017:9 katsottu vaikuttavan huumausainekuriirille tuomittavan rangaistuksen mittaamiseen. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, kuinka keskeinen huumausainetta hallussa pitäneen tehtävä on ollut, minkälaista määräysvaltaa hän on käyttänyt hallussaan olleeseen huumausaine-erään, kuinka itsenäisesti hän on tehtävän suorittanut, minkälaista hyötyä hän on rikoksesta saanut tai tavoitellut ja onko hän osallistunut myös jollakin muulla tavalla huumausainerikoksen suunnitteluun tai toteuttamiseen. (KKO 2018:45, kohta 15).
Muiden rangaistuksen mittaamiseen sovellettavien oikeusohjeiden osalta hovioikeus viittaa käräjäoikeuden tuomion sivuilla 10–12 lausuttuun.
A
A on säilyttänyt laittomasti 1.960,40 grammaa kokaiinia, josta hän on luovuttanut edelleen 1.950 grammaa. Takavarikoitu kokaiini on ollut huomattavasti vahvempaa kuin katukaupassa tavanomaisesti tavattu. Toisaalta takavarikoitua kokaiinia ei ollut vielä ehditty saattaa katukaupassa levitettäväksi. Takavarikoitu määrä on vastannut 2.436,61 grammaa katupuhdasta kokaiinia ja siitä olisi saanut ainakin 24.366 käyttöannosta. Tämä vastaa lähes 4.900 grammaa katukauppavahvuista amfetamiinia.
Edellä viitatussa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2018:45 teon kohteena oli ollut noin kaksi kilogrammaa katukauppavahvuista amfetamiinia, mistä määrän ja laadun perusteella vastaajalle olisi tullut mitata noin 4 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus. Koska vastaajan tekijätoimet olivat rajoittuneet huumausaine-erän kätkemiseen ja reilun kuukauden kestäneeseen hallussapitoon eikä mikään viitannut siihen, että vastaaja olisi saanut teostaan tavanomaista suuremman palkkion, tuli teosta mitata jonkin verran alle kolmen vuoden vankeusrangaistus.
Rikoksen kohteena olleen kokaiinin määrän ja laadun perusteella tulisi teosta mitata A:lle noin kahdeksan vuoden vankeusrangaistus ottaen erityisesti huomioon kokaiinin amfetamiinia suurempi haitallisuus. A:n tekijätoimet ovat rajoittuneet asunnon vuokraamiseen yksinomaan huumausaineen säilyttämistä varten sekä huumausaineen hallussapitoon ja edelleen luovutukseen saatujen ohjeiden mukaan, joten hänen osuutensa on vähäisempi ja epäitsenäisempi kuin kokaiinin maahantuonnista ja rikoksen suunnittelusta vastanneilla ylätason toimijoilla. A:n ei ole selvitetty saaneen merkittävää henkilökohtaista taloudellista hyötyä rikoksesta, eikä ole väitettykään, että hän ei olisi ollut helposti korvattavissa toisella henkilöllä. Hänen asemaansa ei voida pitää yhtä välttämättömänä ja keskeisenä, vaan jossain määrin vähäisempänä kuin perinteisen huumausainekuriirin. A ei ole tuonut huumeita maahan, mihin liittyy huomattava kiinnijäämisen riski (vrt. KKO 2017:9, kohta 15). Edellä todettujen seikkojen perusteella hovioikeus pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena A:n syyksi luetusta rikoksesta kuuden vuoden vankeusrangaistusta.
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan lieventämisperusteen osalta.
B
Edellä lausuttu huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että B:lle tulisi huumausaineen määrän ja laadun perusteella mitata noin kahdeksan vuoden vankeusrangaistus kuten A:lle. B:n asema rikoksen toteuttamisessa on kuitenkin ollut A:ta vähäisempi. B:n tekijätoimet ovat rajoittuneet ainoastaan kokaiinin lyhytaikaiseen hallussapitoon. B:n ei ole selvitetty saaneen teosta merkittävää henkilökohtaista hyötyä. Toisaalta B:n tarkoituksena on ollut huumausaineen edelleen luovuttaminen tuntemattomalle taholle myyntiä ja levitystä varten, missä tarkoituksessa hän on saapunut Suomeen. Lisäksi hän on ollut tietoinen teon kohteena olleen huumausaineen laadusta ja määrästä. Siten hovioikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus B:n syyksi luetusta teosta on viisi vuotta vankeutta.
Käräjäoikeuden ratkaisua rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdassa säädetyn lieventämisperusteen soveltamisesta ei ole aihetta arvioida toisin myöskään B:n kohdalla. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja sen perustelut tältä osin.
Vangittuna pitäminen
--
Puolustajien palkkiot
--
Tuomiolauselma (A)
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 1
6 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 10.5.2023 - 3.10.2024
Rangaistusta on korotettu
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta
Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot
--
Tuomiolauselma (B)
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
Rangaistusseuraamukset
Vankeus
Syyksi luetut rikokset 1
5 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 10.5.2023 - 3.10.2024
Rangaistusta on korotettu
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta
Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot
--
Asian ovat ratkaisseet:
Hovioikeudenneuvos Liisa Lehikoinen
Hovioikeudenneuvos Malla Sunell
Asessori Markus Kämäräinen
Ratkaisu on yksimielinen.