Hovioikeus vapautti pesänselvittäjänä ja pesänjakajana toimineen lakimiehen vahingonkorvausvastuusta

Helsingin käräjäoikeus oli 15.1.2021 antamallaan tuomiolla katsonut kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen aiheuttaneen asiassa kantajana olleelle kuolinpesän osakkaalle 787.426,21 euron suuruisen vahingon ja oli velvoittanut hänet korvaamaan kantajalle tämän määrän korkoineen.

Testamentissa oli määrätty, että kantaja oli oikeutettu saamaan lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen täyden omistus- ja hallintaoikeuden lakiosaansa vastaavaan osuuteen perinnöstä ja loput perintöosuudestaan kymmenessä yhtä suuressa 12 kuukauden välein erääntyvissä erissä. Testamentin määräysten mukaan kantaja olisi oikeutettu saamaan ainoastaan lakiosansa, mikäli hän ei hyväksynyt tätä määräystä.

Perinnönjakokirjassa oli todettu muun ohella, että pesänjakaja oli testamentin määräysten velvoittamana sopinut kantajan asiamiehen kanssa siitä, että tämä huolehti kantajalle perinnönjaossa tulleen omaisuuden hoidosta. Perinnönjakokirjan mukaan kantajan asiamiehen oli otettava huomioon testamentin omaisuutta koskevat määräykset omaisuuden hoitamisesta sekä omaisuuden asteittaisesta siirtämisestä kantajan vapaaseen määräysvaltaan. Perinnönjakokirjan oli hyväksynyt ja allekirjoittanut kantajan puolesta hänen antamansa valtuutuksen nojalla hänen asiamiehensä.

Hovioikeus totesi tuomiossaan, että vahingonkorvausvastuu asiassa on edellyttänyt, että pesänselvittäjänä ja -jakajana toiminut lakimies olisi menetellyt huolimattomasti ja olisi menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa. Hän oli ottanut huomioon testamentin määräykset siltä osin, että lakiosan ylittävä osuus oli määrätty tulevan kantajan hallintaan kymmenen vuoden kuluessa vuosittain jaettavina tasasuuruisina erinä. Vaikka perinnönjako oli toimitettu muodollisesti toimitusjakona, se oli perustunut kuolinpesän osakkaiden sopimukseen. Pesänajakaja on perintökaaren säännösten mukaan velvollinen toimittamaan perinnönjaon osakkaiden sopiman mukaisesti, jos sopimus ei loukannut kolmannen oikeutta.

Hovioikeus totesi edelleen, että pesänselvittäjä oli perintökaaren säännösten nojalla ollut velvollinen luovuttamaan perintöosuuden osakkaille perinnönjakosopimuksen mukaisesti, kun perinnönjako oli tullut lainvoimaiseksi osakkaiden hyväksyttyä jakosopimuksen. Määräys toimia pesänselvittäjänä ja samalla hänen velvollisuutensa olivat tuolloin päättyneet. Väitetty vahinko oli tapahtunut sen jälkeen, kun omaisuus oli siirtynyt kantajan antaman valtuutuksen nojalla kantajan asiamiehen hallintaan. Pesänselvittäjällä ei ole ollut aihetta epäillä sitä, että kantajan asiamies saattaisi omaisuuden kantajan väittämin tavoin tämän ulottumattomiin. Jos nämä varat ovat kantajan väittämin tavoin siirtyneet pois hänen varallisuuspiiristään, ei aiheutunut vahinko ollut enää syy-yhteydessä pesänselvittäjän menettelyyn.

Koska pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineen lakimiehen ei ollut näytetty toimineen huolimattomasti eikä hänen menettelynsä myöskään ollut syy-yhteydessä väitettyyn vahinkoon, hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti hänet velvollisuudesta suorittaa kantajalle vahingonkorvausta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Jussi Heiskanen ja Aksu Jokinen sekä asessori Antti Ignatius. Ratkaisu on yksimielinen.

Lisätiedot: hovioikeudenneuvos Aksu Jokinen puh. 029 56 40637, [email protected].

Tuomio (10.2.2022, dnro S 21/524) on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta puh. 029 56 40789, sähköpostiosoite [email protected].

Julkaisuvapaa klo 11.00.