Hovioikeus tuomitsi hakaristilippuja itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa kantaneet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (R 21/2268)
Hovioikeus on antanut tuomion Helsingissä 6.12.2018 pidettyä mielenosoitusta koskevassa asiassa R 21/2268. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että hakaristilippuja mielenosoituskulkueessa kantaneet tai lippujen käyttämistä kyseisessä kulkueessa koskevaan päätöksentekoon ja kulkueeseen osallistuneet vastaajat olivat menettelyllään syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan sekä hakaristilippuja kantaneet lisäksi haitantekoon virkamiehelle.
Syyttäjä oli vaatinut viidelle vastaajalle rangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan siitä, että he olivat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (jäljempänä PVL) edustajina yhdessä levittäneet yleisön keskuuteen mielipiteen tai viestin, jolla uhattiin ja solvattiin juutalaisia sekä eri maahanmuuttajaryhmiä heidän ihonvärinsä, syntyperänsä, kansallisen tai etnisen alkuperänsä, uskontonsa tai vakaumuksensa perusteella sekä mielipiteen tai viestin, jolla solvattiin ihmisiä heidän seksuaalisen suuntautumisensa tai vammaisuutensa perusteella. Kolme vastaajista oli kantanut kansallissosialistisen natsi-Saksan ideologiaa julistavia hakaristilippuja Suomen itsenäisyyspäivänä pidetyn Kohti vapautta! -nimisen mielenosoituskulkueen kärjessä. Lisäksi syyttäjä oli vaatinut hakaristilippua kantaneille vastaajille rangaistusta haitanteosta virkamiehelle, koska vastaajat olivat kieltäytyneet tottelemasta poliisin antamaa lippujen kantamisen lopettamista koskevaa käskyä. Käräjäoikeus oli tuomiossaan 30.8.2021 hylännyt syytteet.
Hovioikeus on tuominnut vastaajat sakkorangaistuksiin syytteiden mukaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja haitanteosta virkamiehelle.
Hovioikeus katsoi, että vastaajat olivat toimineet mielenosoituskulkueessa PVL:n edustajina. Hovioikeus katsoi, että hakaristilipun ilmentämälle aatteelliselle symboliikalle oli perusteltua antaa kansallissosialistista ideologiaa laajempi merkityssisältö. Mielenosoituksen tapahtuma-ajankohta ja hakaristilipun sijoittaminen PVL:ään vahvasti sidoksissa olleen mielenosoituskulkueen kärkeen olivat antaneet vahvan viestin siitä, että hakaristilippua ja sen edustamia symbolisia arvoja oli käytetty PVL:n edustaman niin sanotun rotuopin ja tavoitteiden sekä mielenosoituksessa sanallisestikin lausutun maahanmuuttovastaisen viestin ilmaisemiseksi ja vahvistamiseksi. Hovioikeus katsoi, että poliisilla oli ollut asianmukainen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvä peruste antaa lipunkantajille määräys lippujen kantamisen lopettamisesta ja lippujen luovuttamisesta poliisille.
Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Kari Vesanen, Arto Perälä ja Saini Siitarinen (puheenjohtaja). Ratkaisu on syyksi lukemisen osalta yksimielinen.
Asiaa koskeviin mahdollisiin tiedusteluihin vastaa hovioikeudenneuvos Kari Vesanen, p. 029 56 40638, sähköposti etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi.
Tuomio (5.4.2024, dnro R 21/2268) on tilattavissa hovioikeuden kirjaamosta puh. 029 56 40789, sähköpostiosoite [email protected].
Julkaisuvapaa klo 10.00.
Julkaistu 5.4.2024