I-SHO:2023:4

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Poliisi oli asettanut A:n toistaiseksi voimassaolleeseen ajokieltoon terveydellisistä syistä. A oli luovuttanut ajokorttinsa poliisille. Ajokiellosta huolimatta Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) oli myöntänyt A:lle uuden alempaa luokkaa vastaavan ajokortin. Virasto oli ajokortin luovutuskirjeessä kehottanut kortin saajaa luovuttamaan saamansa ajokortti poliisille, mikäli tämä oli ajokiellossa. Saamansa ajokortin poliisille luovuttamisen asemesta A oli hankkinut ajokieltopäätöksessä edellytetyllä tavalla alennetun ajoluokan mukaista ajo-oikeutta puoltavan lääkärinlausunnon. Poliisi oli tämän lausunnon nojalla rekisteröinyt A:n ajo-oikeuden palautetuksi vasta sen jälkeen, kun A:ta oli epäilty kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja onko ajokorttilaissa säännelty rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisesti riittävän selvästi sellaisen ajokortin luovuttamisvelvollisuudesta poliisille, joka ei ole ollut ajo-oikeuden haltijan hallussa silloin, kun ajokielto määrättiin (ks. KKO:2023:11). Ään.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 9.5.2023

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
Rikoslaki 23 luku 10 §
Ajokorttilaki 6 §

13.08.2022 Kouvola

A on kuljettanut yleisellä tiellä henkilöautoa ilman vaadittavaa ajo-oikeutta. A on ollut tapahtuma-aikaan ajokiellossa.

- - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Hylätty syyte
1. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
13.08.2022

- - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjänotaari Inna Kallioinen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.11.2023

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja A:n syyksi luetaan kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta käräjäoikeudessa vaaditun mukaisesti ja hänet velvoitetaan suorittamaan rikosuhrimaksu 40 euroa.

Kysymys on olennaisesti erilaisesta tilanteesta kuin korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2023:11. Nyt kysymyksessä olevassa teossa A on määrätty toistaiseksi voimassa olleeseen ajokieltoon, jota ei ole päätetty ennen syytteenalaista tekoa. A:n ryhmän 2 ajokortti on saatu poliisin haltuun, mutta Traficom on lähettänyt ajo-oikeuden omaehtoisen alentamisen johdosta A:lle uuden ryhmän 1 ajokortin ja ohjeistanut, ettei ajokortin vastaanottaminen palauta ajo-oikeutta, jos vastaaja on ajokiellossa ja että siinä tapauksessa ajokortti on toimitettava poliisille, minkä velvollisuuden A on laiminlyönyt. Näin ollen ajokortin haltuunsaaminen Traficomilta ei oikeuta vastaajaa olettamaan ajokieltonsa päättyneen. Traficomilla tai lääkärillä ei ole toimivaltaa päättää poliisin määräämää ajokieltoa. Poliisi ei ole päättänyt ajokieltoa ilmeisesti siitä syystä, ettei A ole toimittanut häneltä vaadittua sisätautien erikoislääkärin lausuntoa. Päättämisen syy ei kuitenkaan ole asiassa merkityksellinen.

Vastaus

A on vastavalitukseksi nimeämässään kirjoituksessa vastustanut muutosvaatimuksia. Käräjäoikeus on arvioinut esitetyn näytön oikein ja päätynyt perustellusti syytteen hylkäämiseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Riidaton tapahtumienkulku, kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Poliisi on 20.11.2017 määrännyt A:n 5.12.2017 alkavaan ajokieltoon toistaiseksi, koska hän ei enää täyttänyt ajokorttilain 12 §:ssä säädettyjä ajokorttiluvan terveydellisiä edellytyksiä. Ajokielto on koskenut sekä ryhmän 2 ajokorttia (ns. rekkakortti) että ryhmän 1 ajokorttia (ns. henkilöautokortti). Päätöksen mukaan ajo-oikeuden palauttamisen edellytyksenä on puoltava sisätautien erikoislääkärin lausunto. A on luovuttanut päätöksessä edellytetyllä tavalla ryhmän 2 ajokorttinsa poliisille.

A on 30.11.2017 oma-aloitteisesti alentanut ajo-oikeutensa kattamaan vain ryhmän 1. Tämä alentaminen käy ilmi myös ajoneuvorekisteristä (S1 ajoneuvorekisteriote). Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) selvityksen (M1) mukaan A:lle on 30.11.2017 annettu väliaikainen ajokortti siksi aikaa, että uusi alennettu ryhmän 1 ajokortti tulee hänelle postissa. Traficom on selvityksensä (M1) mukaan postittanut A:lle ryhmän 1 ajokortin 5.12.2017. Tämä päivä on sama kuin A:n ajokiellon alkamispäivä. Ryhmän 1 ajokortti on postitettu A:lle Traficomin selvityksen mukaan siksi, että poliisi on syöttänyt tiedon 5.12.2017 alkaneesta ajokiellosta järjestelmään vasta 14.12.2017. Traficomin lähettämän ajokortin saatteena on ollut kirje, jossa on selvityksestä M1 ilmenevästi ilmoitettu, että ”Jos olet ajokiellossa, tämän ajokortin vastaanottaminen ei palauta ajo-oikeutta. Sinun on palautettava nyt vastaanottamasi ajokortti poliisille.” A on 22.1.2019 käynyt neurologian erikoislääkärin vastaanotolla. Samalle päivälle päivätyssä lääkärinlausunnossa todetaan A:n täyttävän ajoterveysvaatimukset ajokorttiryhmässä 1 ja lääkärin lähettävän lausunnon poliisille. A on ajanut henkilöautoa 13.8.2022 ja saanut syytteen kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. A:n ajo-oikeus on palautettu ja merkitty rekisteriin 20.9.2022. Tämän jälkeen poliisi on Traficomin selvityksen mukaan (M1) jälkikäteisesti 27.4.2023 lisännyt rekisterimerkinnän, jonka mukaan sille on toimitettu ryhmän 1 ajokykyä puoltava lausunto 22.1.2019.

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle kuulunut tekoaikana ryhmän 1 mukainen ajo-oikeus, vaikka hän on rekisterimerkintöjen mukaan ollut ajokiellossa. Kysymys on myös siitä, onko lainsäädäntö ollut laillisuusperiaatteen mukaisesti rikosvastuun perustavalla tavalla riittävän täsmällistä ja ennakoitavaa (ks. KKO:2023:11 kohdat 11-12).

Rikoslain 23 luvun 10 §:n mukaan kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta on tuomittava muun muassa se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa ajo-oikeudetta. Kyseisen rikoksen keskeinen tunnusmerkistötekijä on ajo-oikeudettomuus, joka saa sisältönsä ajokorttilain ajo-oikeutta koskevista säännöksistä. Rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi (rikosoikeudellinen laillisuusperiaate).

Ajokorttilain 6 §:n mukaan ajo-oikeus alkaa muun ohella silloin, kun ajokortti luovutetaan. Pykälän 2 momentin mukaan ajo-oikeutta ei ole, jos ajo-oikeuden haltija on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiellossa. Pykälän 4 momentin mukaan ajokiellon tai väliaikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen ajo-oikeus alkaa uudelleen, kun poliisi palauttaa ajokortin haltijalleen tai antaa hänelle väliaikaisen ajokortin. Lain 75 §:n mukaan sen, joka on määrätty ajokieltoon tai jonka ajo-oikeus on rauennut, on heti luovutettava ajokorttinsa poliisille.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO:2023:11 A oli määrätty määräaikaiseen ajokieltoon. Hänen ajokorttiaan ei ollut ajokiellon aikana saatu poliisin haltuun. A oli ajokiellon päättymisen jälkeen kuljettanut henkilöautoa. Tämän perusteella häntä syytettiin kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Korkein oikeus katsoi, että rikoslain 23 luvun 10 §:n tunnusmerkistöön sisältyvästä ajo-oikeudettomuudesta ei ole tällaisen tilanteen varalta säädetty ajokorttilain 6 §:ssä rikosvastuun täyttymisen kannalta riittävän selvästi ja yksiselitteisesti. Ajokorttilain 6 §:n 4 momentin sääntely ajo-oikeuden alkamisesta ajokiellon päättymisen jälkeen on epäselvää, koska siinä säädetty ei sovellu tilanteeseen, jossa ajokieltoon määrätyllä on ajokiellon päättyessä ajokorttinsa hallussaan (kohta 13).

Ajokortin luokan muuttamisesta säädetään ajokorttilain 15 a §:ssä. Sen 1 momentin mukaan jos ajo-oikeuden haltija ei enää täytä ajo-oikeuden luokkaa vastaavan ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä tai sitä vastaavaa ikävaatimusta, poliisi voi muuttaa ajokortin luokituksen sellaista luokkaa vastaavaksi, jonka edellytykset henkilö täyttää. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu ajo-oikeus palautuu ennalleen, kun ajo-oikeuden haltija osoittaa poliisille täyttävänsä jälleen ajo-oikeuden edellytykset ja poliisi palauttaa hallussaan olevan ajo-oikeutta vastaavan ajokortin. Pykälän 3 momentin mukaan muutetun ajo-oikeuden haltijan on luovutettava ajokorttinsa poliisille ja haettava uutta luokitusta vastaavaa ajokorttia Liikenne- ja viestintävirastolta. Poliisi voi antaa väliaikaisen ajokortin, jos muuta ajokorttia ei luovuteta.

Hovioikeuden arviointi

Poliisi on siis määrännyt A:n toistaiseksi voimassaolleeseen ajokieltoon 20.11.2017, koska tämä ei ollut enää täyttänyt ajokorttiluvan myöntämisen terveydentilaa koskevia edellytyksiä. Päätös perustuu ajokorttilain 64 §:n 2 momentin 1 kohtaan ja 66 §:n 3 momenttiin. Ajo-oikeuden palauttaminen on päätöksen mukaan edellyttänyt lääkärinlausuntoa. Sellaisen A on edellä selostetusti hankkinut. Sillä, että lausunto on ollut neurologin antama päätöksessä edellytetyn sisätautien erikoislääkärin asemesta, ei ole asiassa merkitystä, koska A:n ajo-oikeus on palautettu tämän neurologin lausunnon perusteella. Asiassa voidaan siten jälkeenpäin todeta poliisin menetelleen ajokorttilain 15 a §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti. Pykälän 2 momentti ei tähän sovellu, koska siinä on kysymys tilanteesta, jossa ajo-oikeus palautetaan sen luokkaa muuttamatta.

Asiaa on arvioitava myös A:n menettelyn kannalta. Ajokorttilain 15 a §:n 3 momentissa säädetty lähtee hovioikeuden käsityksen mukaan siitä, että mikäli ajokortin luokitusta muutetaan 1 momentissa säädetyllä tavalla kuten tässä on tapahtunut, muutettavan luokituksen mukaisen ajo-oikeuden haltijan on luovutettava sitä vastaava aikaisempi ajokorttinsa poliisille kuten A on menetellyt ja hänen on haettava uutta muutettavaa luokitusta vastaava ajokortti Liikenne- ja viestintävirastolta, koska ajokorttilain 8 §:n mukaan se myöntää ajokortit. A on menetellyt viimeksi mainituiltakin osin aivan lain mukaisesti.

Uutta ajokorttia myönnettäessä Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut tietoa A:lle määrätystä ajokiellosta, koska sitä ei ollut vielä silloin merkitty rekisteriin. Sen sijaan A on siitä tiennyt, mutta hän ei ollut palauttanut saamaansa uutta ajokorttia Liikenne- ja viestintäviraston ohjeistuksen mukaisesti poliisille. Tätä Traficomin ohjeistuksen oikeudellista merkitystä arvioidaan jäljempänä. Toisaalta A ei ole ollut siinä käsityksessä, että hän olisi saanut ajo-oikeutensa takaisin jo saamallaan uuden luokituksen mukaisella ajokortilla, koska hän on hankkinut ajokieltopäätöksessä edellytetyn lääkärinlausunnon sen jälkeen. Vaikka A olisi palauttanut saamansa ajokortin ohjeistuksen mukaisesti poliisille, se ei olisi vaikuttanut tapahtumienkulkuun, koska poliisi on palauttanut A:n ajo-oikeuden noudattamatta ajokorttilain 6 §:n 4 momentin sääntelyä, jonka mukaan ajo-oikeus alkaa uudelleen ajokiellon päättymisen jälkeen, kun poliisi on palauttanut ajokortin haltijalleen. Poliisi on rekisteröinyt A:n ajo-oikeuden palautetuksi vasta lähes neljän vuoden kuluttua siitä, kun se oli saanut ajo-oikeutta puoltavan lääkärinlausunnon.

Hovioikeuden arvion mukaan A:lle on viimeksi mainitulla perusteella kuulunut tekoaikana ryhmän 1 mukainen ajo-oikeus, jonka rekisteriin merkitsemättä jääminen ennen tekoaikaa on johtunut yksinomaan poliisin virheestä, kun se ei ollut heti lääkärinlausunnon saatuaan palauttanut rekisteriin A:n ajo-oikeutta. Virhe on osaltaan ollut seurausta siitä, että ajokorttilain 15 a §:n sääntely ajokortin luokan muuttamisesta on puutteellista ja epäselvää. Siinä ei ole riittävästi otettu huomioon, että luokkaa muutettaessa ajo-oikeuden haltija voi olla muutettavaa luokkaa koskevassa ajokiellossa, vaikka kieltoa koskeva ajokortti ei ole poliisin hallussa. Siksi laissa olisi säänneltävä tarkemmin luokan muuttamisesta ja erityisesti siitä, missä järjestyksessä muutettavan luokan mukainen ajokielto päätetään ja muutetun luokan mukainen ajo-oikeus aloitetaan poliisin ja Liikenne- ja viestintäviraston päätöksenteossa ja rekisterinpidossa. Siinä ei selvästikään voida noudattaa ajokorttilain 6 §:n 4 momentissa säädettyä järjestystä, jonka mukaan ajo-oikeus alkaisi sillä, että poliisi palauttaa ajokortin haltijalleen, koska muutetun luokan kortti ei ole poliisin hallussa. Tältä osin asiassa on käsillä samanlainen epäselvyys ajokorttilain 6 §:n 4 momentin osalta kuin edellä viitatussa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa.

Ajokorttilain 6 §:n pääsäännön mukaisesti ajo-oikeus alkaa, kun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä ajokortti luovutetaan. Sellainen Liikenne- ja viestintäviraston tästä lain pääsäännöstä poikkeava ohjeistus, jonka mukaan ajokiellossa olevan olisi luovutettava Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä muutetunkin luokituksen mukainen uusi ajokortti saman tien poliisille, ei perustu lakiin. Se ei siksi voi syyttäjän valituksessaan väittämällä tavalla perustaa A:n rikosvastuuta, vaikka A ei ollut toiminut tämän ohjeistuksen mukaisesti. Tällainen vastuu olisi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vastaista. Ajokorttilain 15 a §:n 3 momentissa nimittäin säädetään ainoastaan muutettavan luokituksen mukaisen ajokortin luovuttamisesta, minkä velvollisuuden A on täyttänyt. Hän on sillä täyttänyt myös ajokorttilain 75 §:ssä säädetyn ajokiellon määräämisestä johtuvan ajokortin luovutusvelvollisuuden.

Laissa on siis säädetty ainoastaan sellaisen ajokortin luovuttamisvelvollisuudesta poliisille, joka on kieltoa määrättäessä ollut ajo-oikeuden haltijan hallussa. Laissa ei sen sijaan ole säädetty sellaisen ajokortin luovuttamisvelvollisuudesta poliisille, joka ei ole ollut ajo-oikeuden haltijan hallussa silloin, kun ajokielto määrättiin.

Näillä perustein hovioikeus katsoo, että rikoslain 23 luvun 10 §:n tunnusmerkistöön sisältyvästä ajo-oikeudettomuudesta ei ole nyt käsillä olevan kaltaisten tilanteiden varalta säädetty ajokorttilain 6 §:ssä ja 15 a §:ssä rikosvastuun täyttymisen kannalta riittävän selvästi ja yksiselitteisesti samalla tavalla kuin korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO:2023:11 katsonut ajokorttilain 6 §:n osalta. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta ei siten ole ilmennyt aihetta muuttaa.

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen
Hovioikeudenneuvos Janne Arvela
Hovioikeudenneuvos Marleena Tuikkala

Esittelijä: Hovioikeuden esittelijä Linnea Myötyri

Äänestys

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto asiassa R 23/703

Hovioikeudenneuvos Janne Arvela:

Asian riidattomat tapahtumatiedot ja asiassa sovellettavat rikos- ja ajokorttilain säännökset ilmenevät yksityiskohtaisemmin käräjäoikeuden tuomiosta ja hovioikeuden enemmistön ratkaisusta.

A:lle 20.11.2017 määrätty toistaiseksi voimassa oleva ajokielto on ollut voimassa 13.8.2022, jolloin hän on kuljettanut ajoneuvoa syytteessä tarkoitetussa tilanteessa. Tapaus poikkeaa siten tässä suhteessa Korkeimman oikeuden ratkaisusta 2023:11, jossa syytetylle määrätty määräaikainen ajokielto oli syytteenalaisen teon hetkellä jo päättynyt.

Ajokorttilain säännöksistä ilmenee, että poliisi määrää ajokieltoon ja vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä. Säännöksistä ilmenee laillisuusperiaatteen kannalta riittävän selvällä tavalla, että toimivalta terveydellisellä perusteella ajokieltoon määrätyn henkilön ajo-oikeuden palauttamisesta kuuluu poliisille, eikä esimerkiksi lääkärille tai liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom). Tämä on ilmennyt myös Traficomin A:lle 5.12.2017 toimittaman uuden ajokortin saatteena olleesta ilmoituksesta, jossa on todettu, että jos ajokortin vastaanottaja on ajokiellossa, kortin vastaanottaminen ei palauta ajo-oikeutta ja kortti on palautettava poliisille.

A on kuitenkin ilmeisesti ollut siinä virheellisessä käsityksessä, että ajo-oikeus olisi palautunut hänelle jo pelkästään lääkärinlausunnossa 22.1.2019 todettujen seikkojen johdosta (=A täyttää ajoterveysvaatimukset ryhmässä 1 ja lääkäri lähettää lausunnon poliisille). Näin ei kuitenkaan ole ollut, koska päätöksen tästä tekee ajokorttilain mukaan poliisi. Sääntely ei tältä osin ole sillä tavoin epäselvää tai erityisen vaikeaselkoista, että syyte olisi hylättävä laillisuusperiaatteesta johtuen tai että asiassa olisi edellytykset kieltoerehdyssäännöksen soveltamiselle. A:n olisi lääkärinlausunnon laatimisen jälkeen pitänyt tiedustella asiaa poliisilta ja varmistua siitä, mikä tilanne on hänen ajo-oikeutensa suhteen.

Lääkärinlausunnon ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin selvältä, että edellytykset A:n ajo-oikeuden palauttamiselle olisivat olleet olemassa jo lääkärinlausunnon laatimisen ajankohtana. A:sta riippumattomista syistä lääkärinlausunto ei kuitenkaan ilmeisesti ole mennyt perille poliisille tai on jäänyt huomioimatta taikka kirjaamatta poliisin tietojärjestelmiin. Mainitut seikat huomioon ottaen rikosta voidaan sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään A:n syyllisyyteen nähden pitää kokonaisuutena arvostellen siinä määrin vähäisenä, että A voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta rikoslain 6 luvun 12 §:n nojalla.

Edellä mainituin perustein katson, että A on syyllistynyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta syytteen mukaisesti, mutta jätän A:n rangaistukseen tuomitsematta.

Vakuudeksi: Linnea Myötyri

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.