I-SHO:2024:5
Käräjäoikeus oli hylännyt A:n hakemuksen, jossa A oli pyytänyt, että käräjäoikeus toimittaisi hänelle jatkossa kaikki rikosasioiden suullisten käsittelyiden juttuluettelot sekä käräjäoikeuden ratkaisuista laaditut julkiset selosteet, mikäli käräjäoikeus ei ole julkaissut niitä omilla verkkosivuillaan. A vaati ensisijaisesti, että käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuohjausta muutetaan siten, että käräjäoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Koska A:n asiakirjapyyntöön oli sovellettava oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, oli käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus ollut oikea ja hovioikeus oli toimivaltainen tutkimaan valituksen.
KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 8.2.2024
Asia
Juttuluettelot ja julkiset selosteet
A on lähettänyt Kymenlaakson käräjäoikeuden virastosähköpostiin [email protected] 22.1.2024 hakemuksen, jossa hän pyytää, että käräjäoikeus toimittaa hänelle jatkossa kaikki rikosasioiden suullisten käsittelyiden juttuluettelot sekä käräjäoikeuden ratkaisuista laaditut julkiset selosteet, mikäli käräjäoikeus ei ole julkaissut niitä omilla verkkosivuillaan.
A on ilmoittanut käyttävänsä tietoja aineistojen tuottamiseen ja julkaisemiseen omille verkkosivuilleen. Lisäksi A on ilmoittanut tekevänsä seurantaa tuomioiden yhdenmukaisuudesta joidenkin asiaryhmien osalta sekä tarkastelevansa tuomioiden perusteluiden ymmärrettävyyttä. Hän on ilmoittanut käyttötarkoituksensa olevan journalistinen.
Käräjäoikeuden päätös
Käräjäoikeus hylkää hakemuksen.
Ratkaisun perustelut
Sovellettavat säädökset ja niiden esityöt
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain, myöhemmin oikeudenkäynnin julkisuuslain (370/2007), 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa toisin säädetä.
Julkisuuslain 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, joka on toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten; oikeudenkäyntiasiakirjoja eivät kuitenkaan ole tuomioistuimessa laaditut muistiinpanot tai luonnokset taikka muut sellaiset asiakirjat, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulosta säädetään lain 7 §:ssä. Lain 13 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan antimistavoista säädetään viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä.
Oikeudenkäynnin julkisuuslain 14 §:n 3 momentissa säädetään tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa suullisestä käsittelystä juttuluettelolla viimeistään istunnon alkaessa. Lain 25 §:ssä säädetään tuomioistuimen velvollisuudesta laatia salassa pidettäväksi määrätystä ratkaisusta julkinen seloste.
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain, myöhemmin julkisuuslain (621/1999), 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Julkisuuslain 13 §:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.
Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä on annettava tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksen saajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisten toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Julkisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp) todetaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa, että momentti sisältää henkilötietojen luovuttamista koskevan erityissäännöksen ja että sääntelyn tarkoituksena on estää se, että henkilötietojen julkisuus johtaisi henkilötietojen suojaa koskevien säännösten vastaiseen rekisterinpitoon tai muuhun tietojen käsittelyyn. Edelleen hallituksen esityksessä on lausuttu, että tiedotusvälineillä on henkilörekisterilain mukaan oikeus pitää toimituksellisia rekistereitä, mistä seuraa, että tiedotusvälineille voitaisiin antaa lupa julkisten henkilötietojen saantiin myös teknisenä tallenteena tai muutoin massamuotoisena tulosteena.
Tietosuojalain (1050/2018) 27 §:n 1 momentin mukaan sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (2016/679) 5 artiklan 1 kohdan c-e alakohtaa, 6 ja 7 artiklaa, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12-22 artiklaa, 30 artiklaa, 34 artiklan 1-3 kohtaa, 35 ja 36 artiklaa, 56 artiklaa, 58 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, 60-63 artiklaa ja 65-67 artiklaa.
Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi
Oikeudenkäynnin julkisuus on pääsääntö, josta poikkeaminen perustuu lakiin. Julkisuus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus ja sen tarkoitus on lisätä avoimuutta ja luottamusta tuomioistuinten toimintaa kohtaan.
Yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki rajaavat, kenellä on oikeus käsitellä henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja ja miten henkilötietoja tulee käsitellä. Tietosuojasäännökset koskevat kaikkia, siis myös julkisia, henkilötietoja. Tietosuoja-asetuksen tarkoitus on minimoida asiattomasta henkilötietojen käsittelystä rekisteröidyille aiheutuvia haittoja.
A on pyytänyt juttuluetteloita tuottaakseen aineistoa omille verkkosivuilleen. Hän on ilmoittanut pyytämiensä tietojen käsittelyperusteeksi journalistisen käyttötarkoituksen ja pyytänyt käräjäoikeutta luovuttamaan aineiston sähköpostitse.
Käräjäoikeuden juttuluettelot sisältävät laissa edellytetyllä tavalla muiden asianosaisten kuin asianomistajien nimiä. Juttuluettelot ovat kokonaisuudessaan julkisia viranomaisen asiakirjoja. Koska kysymys on henkilötietojen antamisesta viranomaisen henkilörekisteristä, edellytyksenä tietojen antamiselle sähköisesti, kopiona tai tulosteena on kuitenkin julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaisesti se, että valittajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten perusteella oikeus tallettaa ja käyttää pyytämiään tietoja.
Arvioitavaksi tulee, täyttääkö A:n verkkosivuillaan harjoittama julkaisutoiminta sellaiset journalistisen toiminnan edellytykset, joiden perusteella hänelle voidaan luovuttaa tietoja tietosuojalain 27 §:n perusteella.
Journalistinen käyttötarkoitus ei ole aina yksiselitteisesti tulkittavissa. Lähtökohta kuitenkin on, että tietopyyntöjen journalistista käyttötarkoitusta on tulkittava laajasti. Journalismin tehtävä on kerätä, varmentaa ja eritellä median välityksellä esitettävää tietoa. Journalismille tunnusomaista on, että journalisti on muokannut, analysoinut ja selventänyt keräämäänsä tietoa. Yksi näkökulma journalistisen käyttötarkoituksen arviointiin on se, missä määrin julkaisutoiminta edistää yhteiskunnallisesti kiinnostavaa keskustelua ja milloin sen tarkoitus on enemmänkin tyydyttää yksittäisten henkilöiden uteliaisuutta.
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) säätää perustuslaissa turvatun sanavapauden käyttämistä joukkoviestinnässä. Lain 3 §:n mukaan sitä sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan vain lain 12, 14, 16, 18, 19, 22 ja 24 §:ää. Tällöin eivät tule sovellettavaksi lain 2. ja 3. luvussa säädetyt vastuut ja velvollisuudet.
Verkossa tapahtuvalle yksityishenkilöiden harjoittamalle julkaisutoiminnalle (kansalaisjournalismi) ei ole säädetty vastaavanlaisia vaatimuksia, kuin laissa tarkoitetulle joukkoviestinnälle. Yksityishenkilön ei tarvitse myöskään noudattaa julkaisutoiminnassaan journalistien eettisiä ohjeita eikä Julkisen sanan neuvosto valvo hänen julkaisutoimintaansa.
Johtopäätökset
A ei ole osoittanut pyyntönsä perusteeksi uskottavaa selvitystä tietosuojalaissa tarkoitetusta journalistisesta käyttötarkoituksesta. Pelkkä julkaisutoiminta ei ole riittävä edellytys journalistisen käyttötarkoituksen täyttymiselle. A:n julkaisutoiminta ei laissa tarkoitetuin tavoin lisää avoimuutta ja luottamusta tuomioistuinten toimintaan.
A:lla ei ole tietosuojalain 27 §:n mukaista journalistista perustetta henkilötietojen käsittelylle. Siten käräjäoikeus ei luovuta A:lle juttuluetteloita.
Julkiset selosteet
Kymenlaakson käräjäoikeus julkaisee verkkosivuillaan julkisia selosteita.
- - - - - - - - - - --
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Laamanni Markku Almgrén
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 3.6.2024
Vaatimukset hovioikeudessa
A on ensisijaisesti vaatinut, että käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuohjausta muutetaan siten, että käräjäoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toissijaisesti A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Kymenlaakson käräjäoikeus velvoitetaan antamaan hänelle hänen pyytämänsä tiedot ainakin pääosin. Vielä A on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista asiassa 44 eurolla korkoineen.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaiseen tietopyyntöön annettuun ratkaisuun haetaan muutosta hallinto-oikeudelta.
A:lla on pyytämilleen tiedoille journalistinen käyttötarkoitus. Korkein oikeus on hyväksynyt hänen tietopyyntönsä journalistisiin tarkoituksiin. Hän noudattaa parhaan tietämyksensä mukaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Jatkokäsittelylupa
Hovioikeus myöntää A:lle jatkokäsittelyluvan.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Hovioikeuden toimivalta
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §:n 4 momentin mukaan muutoksenhakuun asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, sovelletaan, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa säädetään.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa säädetään oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa oikeudessa, hovioikeudessa, käräjäoikeudessa, työtuomioistuimessa ja sotaoikeudessa. Saman lain 28 §:n 1 momentin mukaan ratkaisu tämän lain nojalla tehdään pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun tekemistä tarpeellisena taikka jos sivullinen pyytää oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä tietoa. Lain 33 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen tämän lain nojalla tekemään ratkaisuun saa hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun. Lain esitöistä ilmenee, että mainitun lain mukaiset ratkaisut ovat säännönmukaisesti lainkäyttöratkaisuja. Tuomioistuimen kaikkiin mainitun lain nojalla tehtyihin ratkaisuihin saadaan hakea muutosta erikseen valittamalla. Muutoksenhakureitti noudattelisi pääasian muutoksenhakutietä. Muutoksenhakutie kulkisi siten yleisissä tuomioistuimissa säännönmukaisesti ensin hovioikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen. (HE 13/2006 vp, s. 69, 77 ja 78)
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen oikeudenkäyntiasiakirjan määritelmä ja 14 §:n juttuluetteloita sekä 25 §:n julkisia selosteita koskevien säännösten sisältö on selostettu käräjäoikeuden päätöksessä. Oikeudenkäyntiasiakirjan määritelmää koskevien lain esitöiden mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan mainitussa laissa tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin liittyvää, tuomioistuimelle toimitettua tai siellä laadittua asiakirjaa. Sen sijaan tuomioistuimen muussa toiminnassa, kuten sen hallinnossa, syntyneet ja kertyneet asiakirjat eivät olisi oikeudenkäyntiasiakirjoja eikä niihin siten sovellettaisi mainittua lakia. (HE 13/2006 vp, s. 28 ja 29)
A on pyytänyt käräjäoikeutta toimittamaan hänelle sähköpostitse sekä rikosasioiden juttuluetteloita että julkisia selosteita. Molemmissa asiakirjatyypeissä on kysymys tuomioistuimessa laadittavista tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin liittyvistä asiakirjoista, joita on pidettävä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain tarkoittamina oikeudenkäyntiasiakirjoina ja joiden antamisesta tuomioistuin näin ollen päättää mainitun lain nojalla. Hovioikeus katsoo, ettei asiaa ole arvioitava toisin, vaikka käräjäoikeuden juttuluetteloon sinänsä usein sisältyykin tietoja useammasta kuin vain yhdestä oikeudenkäynnistä.
Koska A:n asiakirjapyyntöön on edellä kerrotuin perustein sovellettava oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia, on käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus ollut oikea ja hovioikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen.
Pääasia
Juttuluettelot
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen rikosasioiden juttuluetteloiden antamisen osalta sillä perusteluiden muutoksella, ettei journalistisen käyttötarkoituksen täyttymisen edellytyksenä ole pidettävä sitä, että harjoitetun julkaisutoiminnan tulisi lisätä luottamusta tuomioistuinten toimintaan.
Julkiset selosteet
A on käräjäoikeudelle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hänelle toimitetaan jatkossa kaikki julkiset selosteet, mikäli niitä ei julkaista käräjäoikeuden verkkosivuilla.
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut siitä, että Kymenlaakson käräjäoikeus julkaisee verkkosivuillaan julkisia selosteita. Asiassa on kuitenkin A:n pyynnön perusteella arvioitava, onko käräjäoikeuden jatkossa toimitettava hänelle ne julkiset selosteet, joita käräjäoikeuden verkkosivuilla mahdollisesti ei julkaista.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaan siltä osin kuin tässä laissa ei toisin säädetä, tuomioistuimessa sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.
Hovioikeus toteaa, etteivät käräjäoikeuden laatimat julkiset selosteet tyypillisesti sisällä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 4 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja, jolloin käräjäoikeuden päätöksessä juttuluetteloiden antamista koskevien perusteluiden yhteydessä selostettu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin säännös ei rajoita julkisten selosteiden luovuttamista niiden pyytäjälle.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Lainkohdan esitöiden (HE 30/1998 vp, s. 70) mukaan tietojensaantia koskevan pyynnön kohteena voi säännöksen perusteella olla asiakirja, jota pyynnön tekemisen hetkellä ei vielä ole olemassa, mutta joka syntyy viranomaisen tavanomaisen toiminnan tuloksena. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, 2021, s. 376) on katsottu, että riittävän yksilöitynä voidaan pitää pyyntöä saada määriteltynä aikana tiettyä täsmällisesti määriteltyä asiaa, esimerkiksi myönnettyjä rakennuslupia, koskevat asiakirjat. Oikeuskäytännössä (KHO 6.9.2007/2254) on katsottu, ettei asiakirjapyyntö ollut ollut siten yksilöity, että viranomaisen olisi voitu edellyttää selvittävän asiakirjapyynnön kohde, kun otettiin muun ohella huomioon pyynnön kohdistuminen rajoittumattomaan aikaan.
Hovioikeus edellä esitetyn perusteella toteaa, ettei käsiteltävänä olevassa asiassa ole estettä kohdistaa asiakirjapyyntöä julkisiin selosteisiin, joita ei vielä pyynnön esittämishetkellä ole laadittu. Pyyntö kaikkien käräjäoikeuden verkkosivuilla julkaisemattomien julkisten selosteiden toimittamisesta pyynnön esittämishetkestä eteenpäin on kuitenkin ajallisesti rajoittamaton. Hovioikeus katsoo, ettei A:n julkisia selosteita koskevaa asiakirjapyyntöä voida näissä olosuhteissa pitää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävän yksilöitynä.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
A:n pyynnön toteuttaminen vaatisi käytännössä erillisen käräjäoikeuden sisäisen ohjeistuksen antamista siitä, että kaikissa asioissa, joissa laaditaan julkinen seloste, olisi jatkossa lähetettävä kopio selosteesta A:lle, mikäli sitä ei julkaista käräjäoikeuden verkkosivuilla. Pyynnön toteuttaminen edellyttäisi siten myös verkkosivuilla julkaisemattomien julkisten selosteiden erottelemista niillä julkaistuista julkisista selosteista. Julkisten selosteiden antaminen pyydetyllä tavalla aiheuttaisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että A:n pyyntö on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa tai muuallakaan ei ole nimenomaista säännöstä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta käsiteltävän olevan kaltaisessa asiassa, jossa tuomioistuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n 1 momentin nojalla tekee ratkaisun oikeudenkäyntiasiakirjojen antamisesta.
A:lla ei asian laadun vuoksi ole asiassa vastapuolta, johon hän voisi oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa kohdistaa. Perustetta saada korvausta oikeudenkäyntikuluista myöskään valtion varoista ei ole. Näin ollen A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta tai käräjäoikeuden antamaa muutoksenhakuohjausta ei muuteta.
A:n vaatimus hänen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.
- - - - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
hovioikeudenneuvos Pirjo Soininen
hovioikeudenneuvos Sirpa Pulkkinen
hovioikeudenneuvos Tiina Kiviranta
Esittelijä: hovioikeuden esittelijä Sini Toskala
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen.