RHO 2023:1

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

X oli hakenut käräjäoikeudesta maksuohjelman muuttamista velkajärjestelylain 44 §:n nojalla siten, että se määrätään päättymään ennen maksuohjelman mukaista päättymisaikaa. X:n maksuohjelma oli jo päättynyt tavallisten C-velkojen ja B-vakuusvelan osalta, mutta X:lle vahvistettu maksuohjelma päättyi A-vakuusvelkojen osalta vasta 30.10.2031. Vaatimuksensa perusteena X oli esittänyt, että hän oli hoitanut kaikki maksuohjelman mukaiset velvoitteensa.

X:n ainoa vakuusvelkoja ei ollut lausunut X:n hakemuksesta käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeus hylkäsi X:n hakemuksen ja katsoi, ettei maksuohjelmaa voitu velkajärjestelylain 44 §:n nojalla muuttaa X:n vaatimalla tavalla.

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

X vaati hovioikeudessa, että hänelle 8.1.2013 vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelma määrätään päättymään A-vakuusvelkojen osalta välittömästi. X vetosi hovioikeudessa samoihin perusteisiin kuin käräjäoikeudessa ja toimitti lisäksi hovioikeudelle X:n ainoan vakuusvelkojan suostumuksen maksuohjelman päättämiselle.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tausta ja kysymyksenasettelu hovioikeudessa

X:lle on vahvistettu velkajärjestelyn maksuohjelma 14.6.2012. Tuolloin vahvistettua maksuohjelmaa on hakijavelkojan hakemuksesta muutettu ja X:lle on 8.1.2013 vahvistettu noudatettavaksi muutettu maksuohjelma. X on hoitanut kaikki 8.1.2013 vahvistetun maksuohjelman mukaiset velvoitteensa. Niin sanottujen tavallisten velkojen (C-velkojen) osalta hänelle vahvistettu maksuohjelma on päättynyt 30.4.2022 ja B-vakuusvelan osalta 30.4.2016. Vakuusvelkojen (A-vakuusvelat) osalta maksuohjelman mukainen velkajärjestelyn päättymisajankohta on 31.10.2031. A-vakuusvelkojana maksuohjelmassa on ainoastaan Yhtiö B. Yhtiö B on antanut suostumuksensa sille, että X:n velkajärjestely voidaan määrätä päättymään.

Asiassa on hovioikeudessa kysymys siitä, voidaanko X:n maksuohjelma edellä kerrotuissa olosuhteissa määrätä päättymään hänen vaatimallaan tavalla ennen maksuohjelmassa vahvistettua päättymisajankohtaa.

Maksuohjelman ennenaikaisen päättämisen arviointi

Sovellettavista säännöksistä

X:n vaatimuksessa on kysymys hänelle vahvistetun maksuohjelman muuttamisesta, josta säädetään velkajärjestelylain 44 §:ssä. Pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan maksuohjelmaa voidaan velallisen tai velkojan hakemuksesta muuttaa muun ohella silloin, kun muissa velkajärjestelyn kannalta merkityksellisissä olosuhteissa on ohjelman vahvistamisen jälkeen tapahtunut olennainen muutos sekä silloin, kun ohjelman vahvistamisen jälkeen on ilmennyt sellaisia seikkoja, joilla olisi ollut olennainen merkitys velkajärjestelyn kannalta, jos ne olisivat olleet tiedossa velkajärjestelystä päätettäessä. Maksuohjelman muuttamista koskevassa lainkohdassa tai muualla velkajärjestelylaissa ei siten ole nimenomaisesti säädetty maksuohjelman ennenaikaisesta päättämisestä. Velkajärjestelylain 44 §:n esitöissä (HE 183/1992 vp s. 73-74 ja HE 98/2002 vp s. 43-44) ei ole lausuttu siitä, voidaanko velallisen maksuohjelmaa nyt käsiteltävänä olevan kaltaisessa tilanteessa muuttaa X:n vaatimalla tavalla eivätkä velkajärjestelylain muuttamista koskevan hallituksen esityksen 238/2021 sivulla 116 olevat maininnat lain 44 §:ään valmistelluista muutoksista ja niistä luopumisesta selvennä lainkohdan tulkintaa tältä osin. Nyt ratkaistavana olevasta tulkintakysymyksestä ole annettu myöskään korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua.

Turun hovioikeus on 27.11.2013 antamassaan ratkaisussa numero 2147 katsonut, että maksuohjelmaa voidaan velkajärjestelylain 44 §:ssä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä muuttaa, mutta velkajärjestelyä ei voida määrätä päättymään ennenaikaisesti, vaikka maksuohjelman mukaiset velat tulisivat maksetuiksi. Kyseinen asia poikkeaa nyt hovioikeuden käsiteltävänä olevasta asiasta siten, että siinä on ollut kysymys maksuohjelman ennenaikaisesta päättämisestä myös tavallisten C-velkojen osalta ja siten, että siinä kaikki velkojat eivät ole antaneet suostumusta maksuohjelman ennenaikaiselle päättämiselle.

Oikeuskirjallisuudessa (Koskelo ym.,1997, s. 413-414) on katsottu, että mikäli velallisen maksukyky parantuu niin, että hän kykenee maksamaan kaikki velkansa, maksuohjelmaa voidaan muuttaa niin, että ohjelma määrätään päättyneeksi.

Asian oikeudellinen arviointi

Velkajärjestelyn tarkoituksena on velkajärjestelylain esitöistä (HE 250/94 vp s. 1 ja 22-24) ilmenevin tavoin selvittää ja ratkaista yksityishenkilöiden velkaongelmia. Lainsäädännön tavoitteena on turvata velkojien ja velallisten edut niin, että velalliset saavat mahdollisuuden korjata taloudellisen tilanteensa ja velkojille varmistetaan oikeudenmukainen osuus velallisen nykyisistä ja tulevista tuloista. Yhteiskunnan yleisten tavoitteiden mukaista on edistää ylivoimaiseen velkatilanteeseen joutuneen henkilön talouden korjaantumista ja hänen toimintakykynsä palaamista tai säilymistä. Toteutettuaan maksuohjelman asianmukaisesti velallinen vapautuu velkajärjestelyn piiriin kuuluvista velvoitteistaan. Velkajärjestely avaa siten maksukyvyttömälle yksityishenkilölle ulospääsyn velkaongelmistaan.

Velkajärjestelyasiassa on kysymys velallisen ja velkojien välisistä velkasuhteista ja niiden järjestelemisestä edellä kerrottujen velkajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Velkojalla on velkasuhteessa määräämisvalta saamisensa suhteen, mikä tarkoittaa sitä, että velkoja voi halutessaan antaa velan anteeksi tai jättää sen muutoin kokonaan tai osittain perimättä. Tähän nähden velkajärjestelyasiassa velkojan ja velallisen välinen sovinto on monilta osin sallittu. Velkajärjestelyasian dispositiivinen luonne ilmenee erityisesti maksuohjelman vahvistamista koskevasta velkajärjestelylain 38 §:stä ja sen esitöistä (HE 250/94, s. 9). Näin ollen myös maksuohjelman kesto on lähtökohtaisesti velallisen ja velkojan välillä sovittava asia.

X:n velkajärjestely on päättynyt jo aiemmin tavallisten C-velkojen ja B-vakuusvelan osalta. X:n ainoa A-vakuusvelkoja Yhtiö B on antanut nimenomaisen suostumuksensa sille, että X:n maksuohjelma voidaan määrätä päättymään myös A-velkojen osalta. Suostumuksellaan Yhtiö B on luopunut vapaaehtoisesti sille maksuohjelman perusteella mahdollisesti vielä maksuohjelman voimassaolon aikana syntyvistä oikeuksistaan. Maksuohjelman jatkuminen 31.10.2031 saakka maksuohjelman mukaisten velvoitteiden täyttämisestä huolimatta vaikeuttaisi erilaisten rekisterimerkintöjen vuoksi X:n talouden korjaantumista ja taloudellisen toimintakyvyn palautumista, mikä on ristiriidassa velkajärjestelymenettelyn yleisten tavoitteiden kanssa. Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että X:n velkajärjestelyn kannalta merkityksellisissä olosuhteissa on tapahtunut velkajärjestelylain 44 §:ssä tarkoitettu olennainen muutos. Lisäksi maksuohjelman vahvistamisen jälkeen on ilmennyt lainkohdassa tarkoitettuja uusia seikkoja, joiden perusteella maksuohjelman muuttaminen sen keston osalta on perusteltua. X:n maksuohjelman muuttamiselle on siten velkajärjestelylain 44 §:n 1 momentin 1 ja 2 mukaiset edellytykset.

Hovioikeuden johtopäätös

X:n maksuohjelmaa muutetaan velkajärjestelylain 44 §:n nojalla sen keston osalta niin, että maksuohjelma määrätään päättymään välittömästi myös A-vakuusvelan osalta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käräjäoikeuden päätös kumotaan.

X:lle 8.1.2013 vahvistettua maksuohjelmaa asiassa HJ 12/20819 muutetaan A-vakuusvelkojen maksuohjelman keston osalta siten, että maksuohjelma määrätään päättymään A-vakuusvelkojen osalta hovioikeuden päätöksen antamispäivänä.

Muilta osin 8.1.2013 vahvistettua maksuohjelmaa ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet

hovioikeudenneuvos Maarit Tukiainen
hovioikeudenneuvos Janne Mononen, joka on myös esitellyt asian
asessori Elisa Lehtosaari

Lainvoimaisuustiedot: lainvoimainen