Hovioikeuden historiaa

1600-luvulle tultaessa oikeudenkäyttö oli vielä heikosti järjestettyä. Alimman asteen tuomiovallan käyttö oli maaseudulla käräjälaitoksen ja kaupungeissa raatien käsissä. Vakinaista muutoksenhakuastetta ei ollut. Järjestäytyneen valtion vaatimuksia vastaamaan perustettiin vuonna 1614 Tukholmaan Kuninkaallinen Hovioikeus eli Svean hovioikeus. Tarkoitus oli, että sen päätökset olisivat olleet lopullisia, mutta jo hovioikeuden perustamisvuonna kuningas pidätti itselleen oikeuden purkaa liian ankarat tai väärillä perusteilla annetut tuomiot.

Tämä toisen oikeusasteen luonne vahvistui, kun valtakuntaan perustettiin lisää hovioikeuksia:

• 1623 Turun hovioikeus Suomeen
• 1630 Tarton hovioikeus Baltiaan
• 1634 Götan hovioikeus Ruotsiin
• 1655 Greifswaldin hovioikeus Pohjois-Saksaan

Hovioikeuden asema väliasteen tuomioistuimena on säilynyt tähän päivään asti. Nykyisin muutosta hovioikeuksien ratkaisuihin haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Turun hovioikeuden perusti kuningas Kustaa II Adolf. Perustamisen syyksi on esitetty, että Suomessa asuvien oli pitkän matkan takia kallista ja vaivalloista hoitaa asiansa Svean hovioikeudessa. Suomi tarvitsi oman hovioikeuden myös siksi, että valtakunnan itäisessä osassa ei välitetty Svean hovioikeuden tuomioista.

Turun hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin 31.10.1623 Turun linnassa, jossa hovioikeus toimi vuoteen 1630 saakka. Ensimmäisenä presidenttinä toimi Nils Bielke. Perustamisoloja kuvannee hänestä esitetty jälkimaininta, jonka mukaan hän poisti Suomesta kaiken mielivallan.

Turun Linnasta hovioikeus siirtyi aluksi vuokratiloihin ja sitten sille ostettuun Billsteenin taloon nykyisen kaupunginkirjaston paikkeille. Täältä hovioikeus muutti vuonna 1671 Turun suurtorin laidalle niin sanottuun Kankaisten taloon. Tämän talon tuhouduttua Turun palossa 1827 hovioikeus muutti Akatemiataloon 1830.

Turun hovioikeus on toiminut kaupungin ulkopuolella ruttoepidemian vuoksi Uudessakaupungissa 1630–1631 sekä Tukholmassa isonvihan vuosina 1713–1721.

Akatemiatalo rakennettiin Turun akatemiaa varten, joka oli perustettu 1640. Ruotsalaista 1700-luvun klassismia edustavan talon piirsi Tukholman kaupunginarkkitehti Christoffer Gjörwell. Peruskiven muuraukseen vuonna 1802 osallistuivat Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf, kuningatar Fredrika Dorotea ja englantilainen prinssi William Frederick. Rakennus valmistui vuonna 1815.

Turun palon jälkeen Turun Akatemia siirrettiin Helsinkiin Keisarillisena Aleksanterin yliopistona. Palossa pahoin vaurioitunut Akatemiatalo kunnostettiin muiden virastojen kuten Turun hovioikeuden ja Turun tuomiokapitulin käyttöön. Lisäksi siihen sijoitettiin muun muassa kuvernöörin virasto ja virka-asunto.

Peruskorjauksia Akatemiatalossa on tehty vuosina 1977–79 ja 2014–17. Akatemiatalon juhlasali (nk. Solennitestssalen) ja 2. kerroksessa olevat konsistori- ja Aleksanterinsali ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja vuokrattuina ulkopuoliselle toimijalle. Muut tilat ovat hovioikeuden käytössä.