THO:2021:5

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Asiassa on kysymys siitä, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu jälkitoimi, josta käräjäoikeus on jo määrännyt maksettavaksi palkkiota vai onko vastaajan puolustajaksi määrätyllä asianajaja A:lla oikeus vaatimaansa palkkioon tyytymättömyyden ilmoituksesta. Vrt. Turun HO 30.6.2020 123695, THO:2020:5.

AVGÖRANDETS CENTRALA INNEHÅLL

I saken är det fråga om huruvida anmälan om missnöje med tingsrättens dom är en i 4 a § i Statsrådets förordning om grunderna för arvoden vid allmän rättshjälp avsedd åtgärd som vidtas efter ett domstolsbeslut, för vilken tingsrätten redan förordnat att betalas arvode, eller har den till försvarare förordnande advokaten A rätt till det av denne yrkade arvodet för anmälan om missnöje. Jfr. Åbo hovrätt 30.6.2020, THO:2020:5 (publicerad på finska).

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 10.2.2021

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

Pirkanmaan käräjäoikeus on 10.2.2021 antamallaan päätöksellä määrännyt asianajaja A:lle maksettavaksi palkkiota vastaajan puolustamisesta käräjäoikeudessa muun ohella jälkitoimista yhdeltä tunnilta.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Heli Ala-Tulijoki
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 31.8.2021

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian käsittely hovioikeudessa

Presidentti on 9.6.2021 siirtänyt täysistunnon käsiteltäväksi kysymyksen puolustajan palkkiosta.

Hovioikeus on ratkaissut täysistunnossa äänestyksellä kysymyksen puolustajan oikeudesta palkkioon hovioikeudessa tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Muilta osin asia on ratkaistu kolmijäsenisessä kokoonpanossa yksimielisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puolustajan palkkio tyytymättömyyden ilmoittamisen osalta

Kysymyksenasettelu hovioikeuden täysistunnossa

Asiassa on kysymys siitä, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu jälkitoimi, josta käräjäoikeus on jo määrännyt maksettavaksi palkkion, vai onko vastaajan puolustajaksi määrätyllä asianajaja A:lla oikeus hovioikeudessa vaatimaansa palkkioon tyytymättömyyden ilmoittamisesta 0,25 tunnilta siitä huolimatta, että hän on jo käräjäoikeudessa saanut yhden tunnin ajankäyttöä vastaavan palkkion jälkitoimista.

Sovellettavat säännökset

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Saman luvun 9 §:n 2 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymisestä päättää käräjäoikeuden puheenjohtaja ja tämän ollessa estynyt kysymyksen ratkaisee käräjäoikeuden muu lainoppinut jäsen.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentista ilmenevällä tavalla mainitun lain mukaan määrätylle puolustajalle maksetaan palkkio ja korvaus kuluista noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan. Oikeusapulain 18 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa pääasian käsittelevä tuomioistuin määrää yksityiselle avustajalle valtion varoista maksettavan palkkion. Pykälän 2 momentin mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla avustajalla on aina valta ilmoittaa tyytymättömyyttä sen oikeuden päätökseen, jossa hän on esiintynyt oikeudenkäyntiavustajana.

Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:n mukaan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa palkkio maksetaan yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei ole erityisiä syitä maksaa palkkiota pidemmältä ajalta.

Hovioikeuden arviointi ja johtopäätös

Koska tyytymättömyyden ilmoittaminen on edellä kerrottujen lainkohtien nojalla käräjäoikeudelle osoitettava toimi, jonka hyväksymisestä käräjäoikeus päättää, ja koska avustajalla on aikaisemman valtuutuksensa perusteella aina valta ilmoittaa myös tyytymättömyyttä asiassa, tyytymättömyyden ilmoittaminen kuuluu käräjäoikeudessa suoritettaviin avustajan toimenpiteisiin, joista käräjäoikeus määrää palkkion maksettavaksi avustajan tehtävän päättyessä.

Tyytymättömyyden ilmoittamisen tarve on kuitenkin mahdollista arvioida vasta käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeen, jolloin avustajan on täytynyt jo esittää laskunsa asiassa ja jolloin palkkio on jo määrätty maksettavaksi. Näin ollen olisi luontevaa, että tyytymättömyyden ilmoittaminen sisältyisi oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin tuomioistuimen ratkaisun jälkeisiin toimiin. Tyytymättömyyden ilmoituksen sisällyttäminen jälkitoimiin olisi perusteltua myös siksi, että se on ajankäytöllisesti vähäinen toimenpide, ja koska avustajan todellinen ajankäyttö jälkitoimien osalta voi muutenkin vaihdella huomattavasti tapauskohtaisesti, vaikka palkkio maksetaan ilman erityisiä syitä aina yhdeltä tunnilta. Toisaalta tyytymättömyyden ilmoituksen kuulumista jälkitoimiin vastaan puhuu se seikka, että hovioikeuden ratkaisun jälkeisistä toimista maksetaan avustajanpalkkio saman säännöksen nojalla niin ikään yhdeltä tunnilta, eikä tyytymättömyyden ilmoitusta tehdä enää hovioikeuden ratkaisusta muutosta haettaessa.

Edellä mainitun asetuksen 4 a §:n sanamuodon mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen ei kuulu jälkitoimiin eli ratkaisun tiedoksiantamiseen päämiehelle eikä päätöksen läpikäyntiin päämiehen kanssa. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:31 jälkitoimista maksetun palkkion on katsottu kattavan myös ratkaisun lainvoimaisuuden selvittämisen ja siitä tiedottamisen. Näin ollen myös tyytymättömyyden ilmoittamisen harkitseminen päämiehen kanssa voisi sisältyä päätöksen läpikäyntiin. Varsinaisen ilmoituksen tekeminen käräjäoikeudelle sen sijaan poikkeaa siinä määrin pykälän sanamuodosta, ettei edellä mainitusta korkeimman oikeuden ratkaisusta voida tehdä tältä osin johtopäätöstä. Myöskään muualta lainsäädännöstä taikka korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä ei ole saatavissa tukea siihen, että mainittua pykälää olisi tulkittava selvästi sanamuodostaan poikkeavasti siten, että sen voitaisiin katsoa kattavan myös tyytymättömyyden ilmoittamisen, joka ei ole vain käräjäoikeuden ratkaisun käsittelemistä koskeva avustajan ja päämiehen keskinäinen toimi, vaan käräjäoikeudelle tehtävä ilmoitus aikomuksesta hakea muutosta hovioikeudelta.

Edellä lausutuilla perusteilla tyytymättömyyden ilmoittamista on pidettävä käräjäoikeuden ratkaisun jälkeisenä edellä mainitussa pykälässä tarkoitetuista jälkitoimista erillisenä käräjäoikeudessa suoritettuna avustajan toimenpiteenä.

Avustajalla on oikeusapulain 5 §:n 1 momentin ja 17 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada palkkio tekemistään tarpeellisista toimenpiteistä, joten hänellä on oikeus saada palkkionsa myös tyytymättömyyden ilmoittamisesta, mikäli sen arvioidaan olleen tarpeellinen toimi. Ei ole epätavanomaista, että asiassa ilmoitetaan tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun, mutta muutosta ei lopulta haetakaan hovioikeudelta. Tyytymättömyyttä on voitu ilmoittaa vain varoiksi tai ilmoituksen jälkeen on tapahtunut jotain, minkä vuoksi muutoksenhakuun ei olekaan ryhdytty. Tällaisessa tilanteessa avustajan olisi halutessaan vaadittava palkkiotaan käräjäoikeudelta, jonka tulisi harkita, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen ollut tarpeellinen toimi valituksesta riippumatta. Avustaja on myös saattanut vaihtua tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen ennen valituksen laatimista, jolloin aikaisemmalla avustajalla on oikeus palkkioon vielä tyytymättömyyden ilmoittamisen osalta. Jos asiassa haetaan muutosta hovioikeudelta, ei ole tarkoituksenmukaista, että avustaja esittää käräjäoikeudelle laskunsa tyytymättömyyden ilmoittamisesta, jonka osalta käräjäoikeus antaa erillisen ratkaisunsa. Tämän vuoksi ei ole estettä sille, että hovioikeus määrätessään avustajan palkkion hovioikeudessa tehdyistä toimenpiteistä samalla määrää avustajan palkkion maksettavaksi myös alemmassa oikeusasteessa suoritetusta käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen tehdystä toimenpiteestä, joka on ollut muutoksenhaun edellytyksenä.

Edellä lausutuilla perusteilla vastaajan puolustajaksi määrätyllä asianajaja A:lla on oikeus saada hovioikeudessa vaatimansa palkkio myös tyytymättömyyden ilmoittamisesta käräjäoikeudelle, mistä työstä kohtuullinen palkkion määrä on hänen vaatimansa 0,25 tunnin ajankäyttöä vastaavat 27,50 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päätöslauselma

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Valtion varoista maksetaan asianajaja A:lle vastaajan puolustamisesta palkkioksi 467,50 euroa ja arvonlisäveron osuutena 112,20 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi, koska vastaaja täyttää korvauksetta myönnettävän oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -


Asia on ratkaistu esittelystä.

Kysymyksen puolustajan oikeudesta palkkioon hovioikeudessa tyytymättömyyden ilmoittamisesta ovat ratkaisseet:

Hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård (eri mieltä)
Hovioikeudenneuvokset:
Asko Nurmi (eri mieltä)
Arja Maunula (eri mieltä)
Elise Mäki
Tarja Huossa (eri mieltä)
Kai Kokko (eri mieltä)
Juha Laaksonen (eri mieltä)
Elina Paasivirta
Lea Rosa Pohjola
Leena Mikkonen
Kimmo Suorsa (eri mieltä)
Rita Melartin (eri mieltä)
Katariina Sorvari
Kari Lahdenperä
Kaarina Syysvirta
Vilja Hahto (eri mieltä)
Erkki Reijonen (eri mieltä)
Virpi Vuorinen
Sanna Niinistö (eri mieltä)
Atso Sinervo
Nora Viikari (eri mieltä)
Camilla Mäkinen (eri mieltä)
Teija Vainiopää
Atte Andersson
Esko Junnila, joka esitteli kysymyksen (eri mieltä)
Essi Kinnunen (eri mieltä)
Pekka Varjus (eri mieltä)
Jarmo Hannikainen (eri mieltä)
Martta Plathin-Arvidsson
Asessori Anna-Kaisa Byman (eri mieltä)

Äänestys

Asian ovat muilta osin ratkaisseet yksimielisesti:

Hovioikeudenneuvos Nora Viikari
Hovioikeudenneuvos Esko Junnila, joka esitteli asian
Hovioikeudenneuvos Martta Plathin-Arvidsson


ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA R 21/566

Hovioikeudenneuvos Esko Junnila:

Sovellettavat säännökset

Tyytymättömyyden ilmoittamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 25 luvun (Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen) 5 - 10 a §:issä. Luvun 5 §:n mukaan asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on seitsemän päivän määräajassa ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Ilmoitus voidaan tehdä asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Saman lain 15 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla asiamiehellä samoin kuin oikeudenkäyntiavustajalla on aina valta ilmoittaa tyytymättömyyttä sen oikeuden päätökseen, jossa hän on esiintynyt asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana. Edelleen saman lain 25 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty, on asianosaiselle annettavaan käräjäoikeuden ratkaisun jäljennökseen liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksessa annetaan sanotun pykälän 2 momentin mukaisia yksityiskohtaisempia ohjeita valituksen perilleajamisesta ja valituskirjelmän muotovaatimuksista. Luvun 12 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on valituksen perilleajamiseksi toimitettava valituskirjelmä määräajassa käräjäoikeuden kansliaan.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan. Saman lain 18 §:n 2 momentin mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Saman pykälän 3 momentissa mainituin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys, palkkion ja korvauksen määrää asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin, vaikka pääasia ei ole enää käräjäoikeudessa vireillä.

Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n mukaan maksetaan palkkio muun muassa puolustajalle, joka on määrätty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n nojalla. Saman asetuksen 2 §:n mukaan palkkio avustajalle maksetaan tehtävään käytetyn ajan perusteella, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asetuksen 3 §:n mukaan palkkio maksetaan asiaan valmistautumisesta, asian käsittelystä esitutkintaviranomaisessa ja suullisesta käsittelystä tuomioistuimessa. Lisäksi palkkiota maksetaan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa. Edelleen asetuksen 4 a §:n mukaan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa palkkio maksetaan yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei ole erityisiä syitä maksaa palkkiota pidemmältä ajalta.

Arviointi ja johtopäätös

Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:stä ilmenee, että tyytymättömyyden ilmoittaminen on aina välttämätön toimenpide, mikäli muutosta haetaan, ja myös silloin, kun muutoksenhakua harkitaan ja mahdollisuus siihen halutaan säilyttää. Näin ollen se on näissä tilanteissa ollut myös tarpeellinen toimenpide.

Tyytymättömyyden ilmoittaminen sellaisenaan ei kuitenkaan käynnistä muutoksenhakua hovioikeuteen, koska hyväksytyn tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen asianosainen saa vasta ohjeet (valitusosoituksen) muutoksenhakua varten ja koska muutoksenhaun perilleajaminen edellyttää valituskirjelmän toimittamista käräjäoikeuden kansliaan. Ottaen huomioon nämä seikat ja että asiaa käräjäoikeudessa hoitaneella asiamiehellä ja oikeudenkäyntiavustajalla/puolustajalla on aina valta ilmoittaa tyytymättömyyttä kysymyksessä olevan oikeuden ratkaisuun, on ilmeistä, että pelkkä tyytymättömyyden ilmoittaminen ei vielä ole muutoksenhakua hovioikeuteen eikä siten uutta prosessia, joka edellyttäisi uutta toimeksiantoa päämieheltä.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:31 (kohta 20) lausunut, että käräjäoikeuden ratkaisun lainvoimaisuuden selvittäminen ja siitä tiedottaminen ovat osaltaan tuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeisiä toimenpiteitä, eikä niistä suoriteta erillistä palkkiota. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuja jälkitoimia voivat siten olla muutkin toimet kuin nimenomaan sanotussa pykälässä mainitut toimet. Tyytymättömyyden ilmoitus tehdään käräjäoikeudelle ja ilmoituksen hyväksymisestä päättää käräjäoikeuden puheenjohtaja. Tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun, mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden.

Edellä selostetuilla perusteilla arvioin, että tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun on osaltaan käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeisiä toimenpiteitä eikä siitä makseta enää palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitetun jälkitoimipalkkion lisäksi erillistä palkkiota. Tätä tulkintaa tukee myös menettelyn yksinkertaisuus palkkiota määrättäessä.

Asianajaja A:lle on käräjäoikeudessa määrätty maksettavaksi palkkio jälkitoimista yhdeltä tunnilta. A:lla ei siten ole oikeutta saada tyytymättömyyden ilmoittamisesta palkkiota enää hovioikeudessa. A:n tyytymättömyyden ilmoittamista koskeva 0,25 tunnin ajankäyttöön perustuva palkkiovaatimus on hylättävä.

- - -

Asessori Anna-Kaisa Byman sekä hovioikeudenneuvokset Jarmo Hannikainen, Pekka Varjus, Essi Kinnunen, Camilla Mäkinen, Sanna Niinistö, Erkki Reijonen, Vilja Hahto, Rita Melartin, Kai Kokko, Arja Maunula ja Asko Nurmi olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin Junnila.


Hovioikeudenneuvos Nora Viikari:

Hyväksyn hovioikeuden ratkaisun kysymyksenasettelua hovioikeudessa ja sovellettavia säännöksiä koskevissa kappaleissa lausutun osalta sekä lopputuloksen. Sovellettavien säännösten osalta lausun lisäksi seuraavan.

Oikeusapulain 17 §:ssä säädetään edelleen, että palkkion määräämistä varten avustajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan, jollei sellaisen selvityksen esittäminen ole tarpeetonta. Saman lain 18 §:n mukaan avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen tuomioistuin määrää avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa.

Oikeusapulain 5 §:n 1 momentin mukaan oikeusapuun kuuluvat ne oikeusavustajan toimenpiteet, jotka asiassa ovat tarpeen huomioon ottaen asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Oikeusapulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 82/2001 vp s. 81) mukaan avustajan toimenpiteet olisi yksittäisessä asiassa rajoitettava vain asian hoitamisen kannalta tarpeellisiin toimiin. Yleisesti ottaen tarpeellisina voitaisiin pitää sellaisia toimenpiteitä, joihin oikeusapunsa itse maksamaan kykenevä henkilö vastaavantyyppisessä asiassa normaalisti ryhtyisi. Se, mitkä toimenpiteet ovat kussakin oikeusasiassa tarpeellisia, määräytyisi asian erityispiirteiden mukaan. Tämän vuoksi toimenpiteitä ja niiden tarpeellisuutta arvioitaessa huomioon olisi otettava muun muassa asian laatu ja merkitys sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.

Muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen on säädetty oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa. Luvun 5 §:ssä säädetään tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Pykälän mukaan asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla.

Arviointi ja johtopäätös

Oikeusapulaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa ei ole säädetty siitä, sisältyykö tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeisiin toimenpiteisiin, joita on tarkoitettu oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2020:31 ei ole ollut kysymys asianosaisen tekemästä tyytymättömyyden ilmoittamisesta käräjäoikeuden ratkaisuun. Oikeuskirjallisuudesta tai -käytännöstä ei ole löydettävissä kannanottoa asian oikeudelliseen arviointiin.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n mukaan asiamies saa valtuutuksen nojalla edustaa päämiestä vain siinä oikeudessa, jossa suullinen valtuutus on annettu tai valtakirja on esitetty. Asiamiehellä samoin kuin oikeudenkäyntiavustajalla on kuitenkin aina valta ilmoittaa tyytymättömyyttä sen oikeuden päätökseen, jossa hän on esiintynyt asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana. Tästä säännöksestä ei voida tehdä päätelmää siitä, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu jälkitoimi.

Tyytymättömyyden ilmoittamisella tarkoitetaan asianosaisen ilmoitusta siitä, että hän aikoo valittaa ratkaisusta hovioikeuteen tai että hän ainakin varaa siihen mahdollisuuden. Tyytymättömyyden ilmoitus on puhevallan käyttämisen edellytys muutoksenhaussa ja siten välttämätön toimenpide tilanteessa, jossa on tarkoitus toimittaa valituskirjelmä hovioikeudelle.

Tyytymättömyyden ilmoittamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa, joka koskee muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Tyytymättömyyden ilmoitus on välttämätön toimenpide, jotta asian voisi saattaa hovioikeuden tutkittavaksi. Muutoksenhakuasiassa tyytymättömyyden ilmoittaminen on siten oikeusapulain 5 §:ssä ja 17 §:ssä tarkoitettu tarpeellinen toimenpide. Tässä tapauksessa tyytymättömyyden ilmoitus on tehty oikeudenkäyntiasiamiehen käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeen saaman uuden toimeksiannon perusteella eikä se ole osa asiamiehen käräjäoikeudessa hoitamasta toimeksiannosta. Asiamiehellä on sen vuoksi hovioikeudessa oikeus palkkioon siitä uuteen toimeksiantoon sisältyvästä työstä, jonka tyytymättömyyden ilmoittaminen on aiheuttanut.

- - -

Hovioikeudenneuvokset Kimmo Suorsa, Juha Laaksonen ja Tarja Huossa sekä hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin Viikari.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen