THO:2021:9

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan salakuljetuksesta 48 päiväsakon sakkorangaistukseen nikotiinia sisältäneiden valmisteiden maahantuonnista. Hovioikeus totesi vastaajan syyllistyneen lääkerikokseen, josta oli tuomittava 25 päiväsakon sakkorangaistus.

AVGÖRANDETS CENTRALA INNEHÅLL

Tingsrätten hade för import av nikotinhaltiga preparat dömt svaranden för smuggling till 48 dagsböter. Hovrätten konstaterade att svaranden gjort sig skyldig till läkemedelsbrott, för vilket straffet var 25 dagsböter.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 19.11.2020

- - -

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Salakuljetus
9010/R/0002262/20
Rikoslaki 46 luku 4 §
Lääkelaki 19 §
Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen 3 §

28.05.2020 Lieto

A on tuontia koskevien säännösten vastaisesti tuonut Ruotsista postitse maahan tavaraa, jonka tuonti on ollut kiellettyä.

A on tilannut internetin välityksellä postitse kotiinsa toimitettavaksi yhteensä 40 rasiaa nikotiinia vaikuttavana aineena sisältäneitä valmisteita. Rasiat ovat sisältäneet yhteensä 840 annospussia, jotka ovat sisältäneet nikotiinia yli 4 mg/annospussi. A:n maahantuomat valmisteet ovat olleet lääkevalmisteita, joiden maahantuonti edellyttää lääkemääräystä. A:lla ei ole ollut lääkemääräystä kyseisille valmisteille.

Syyttäjän muu vaatimus

Rikosuhrimaksu syytekohdassa 1

A on velvoitettava suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80 euroa.

Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §

Vastaus

Vastaaja on tunnustanut syytteessä kuvatun menettelyn ja antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

A on tunnustanut tilanneensa internetin välityksellä itselleen toimitettavaksi 40 rasiaa nikotiinia vaikuttavana aineena sisältäneitä valmisteita. Tilauksen johdosta vastaajalle on lähetetty 40 rasiaa, jotka ovat sisältäneet 840 annospussia. Annospussissa on nikotiinia yli 4 mg/annospussi.

A:n tunnustamista tukee syyttäjän kirjallisena todisteena esittämä takavarikkopöytäkirja, valokuvaliite, tuloste whitepouche.com -sivustolta, Fimean lausunto nikotiinivalmisteista ja Tullin tiedote.

A on sinänsä tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla, mutta on kirjallisessa vastauksessa vedonnut siihen, että hän on myyjän nettisivuilta saanut tilatessa käsityksen, että tilatut tuotteet ovat Suomessa sallittuja ja että tämä ohje on tehty yhteisymmärryksessä Tullin kanssa. Myyjän nettisivu on noin 2 viikkoa tilauksen jälkeen uudistunut ja tällöin sivulla on lueteltu, mitkä tuotteet ovat Suomen säännösten mukaan sallittuja. A on todennut ymmärtävänsä, että hän on vastuussa tarkkojen nikotiinimäärien selvittämisestä ennen tilausta, mutta myyjän nettisivut huomioon ottaen hän on toiminut parhaan ymmärryksen mukaan eikä ole tiedostanut rikkoneensa lakia tilausta tehdessä. Lisäksi A on vedonnut siihen, että hänen tilaamansa kokonaismäärä on 558 grammaa ja kun sitä verrataan tupakkaa sisältävään nuuskaan, jota saa tuoda maahan laillisesti 1000 grammaa, on selvää, että hänen tilauksensa ei ole liian suuri. Myös nikotiinimäärä on tupakkaa sisältävässä nuuskassa suurempi kuin A:n tilaamissa tuotteissa. Vielä A on lausunut, että tuotteet on tilattu omaan käyttöön ja niillä ei ole haettu rahallista hyötyä. A on pitänyt syyttäjän rangaistusvaatimuksena esittämää sakkorangaistusta liiallisena.

Kirjallisena todisteena esitetyn Fimean 17.5.2019 päivätyn lausunnon mukaan nikotiinivalmiste ei ole tupakkalaissa tarkoitettu tupakkatuote, koska valmiste ei koostu kokonaan tai osittain tupakkakasvista. Tällaiset valmisteet, joissa on nikotiinia yli 4 mg, katsotaan Suomessa reseptilääkkeiksi. Näin ollen asiassa ei ole merkitystä sillä, että nyt maahantuotujen nikotiinivalmisteiden kokonaisgrammamäärä on vähäisempi kuin tupakkaa sisältävän nuuskan maahantuontiin oikeuttava grammamäärä kun tuotteiden laatu ja niitä koskeva lainsäädäntö poikkeaa toisistaan.

Kirjallisena todisteena esitetyn valmistetta myyvän yrityksen nettisivuillaan antaman tiedon mukaan Skruf Nordic ja Nordic Spirit -valmisteet sisältävät nikotiinia 8–9 mg/gramma. Yhden annospussin paino on alle 1 grammaa ja laskennallisesti annospussin nikotiinipitoisuus olisi noin 6 mg/annospussi. A:n tilaamat valmisteet ovat lääkevalmisteita, joiden maahantuonti edellyttää lääkemääräystä. Asiassa on riidatonta, että A:lla ei ole ollut lääkemääräystä kyseisille tuotteille.

Rikoslain 46 luvun 4 §:n mukaan joka ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta tavaraa, jonka tuonti tai vienti on kielletty tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta, on tuomittava salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

A:n menettely lähtökohtaisesti täyttää salakuljetuksen tunnusmerkistön. Vielä on ratkaistava, onko kysymyksessä rikoslain tarkoittama tunnusmerkistöerehdys tai kieltoerehdys.

Rikoslain 4 luvun 2 §:ssä säädetään ns. kieltorehdyksestä. Sen mukaan jos tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, hän on rangaistusvastuusta vapaa, jos erehtymistä on pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana seuraavien seikkojen vuoksi:

1) lain puutteellinen tai virheellinen julkistaminen;
2) lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus;
3) viranomaisen virheellinen neuvo; tai
4) muu näihin rinnastettava seikka.

Edellä mainittujen säännösten nojalla on todettava, että tässä asiassa A ei ole väittänytkään, että laki olisi puutteellinen tai vaikeaselkoinen tai että hän olisi saanut viranomaiselta väärää tietoa. Näin ollen kyse ei ole kieltoerehdyksestä.

Rikoslain 4 luvun 1 §:ssä säädetään ns. tunnusmerkistöerehdyksestä. Säännöksen mukaan jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.

On mahdollista, että A ei tilatessaan ole ollut selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteuttaminen edellyttää ja tähän on saattanut vaikuttanut myyjän sivustolta saatu tieto. Käräjäoikeus toteaa, että yksityisen, kaupallisen toimijan antamaan informaatioon on aina kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. A ei ole väittänytkään, että hän olisi yrittänyt selvittää viranomaisten kautta valmisteen tilaamisen sallittavuutta tai muuten selvittää tuotteen maahantuonnin edellytyksiä esimerkiksi tarkastamalla asian Tullin nettisivuilta. Kysymys ei siten ole tunnusmerkistöerehdyksestä. Ottaen huomioon tuotteen laatu (nikotiinivalmiste) ja sen tilaaminen ulkomailta sekä tilattujen tuotteiden määrä, voidaan katsoa, A on menettelyllään pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä ja näin ollen tekoa on pidettävä tahallisena. A:n syyksi on luettava salakuljetus.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Vastaajan syyksi on luettu salakuljetus, jossa hän on tuonut maahan tavaraa, jonka tuonti on ollut kiellettyä. Teon kohteena on ollut nikotiinia vaikuttavana aineena sisältäviä lääkevalmisteita ilman lääkemääräystä.

Rangaistusta mitattaessa on myös otettava huomioon rangaistuskäytännön yhtenäisyys, jotta vaatimus samanlaisiin rikoksiin syyllistyneiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu.

Sakkorangaistusta on pidettävä riittävänä seuraamuksena. Päiväsakon rahamäärä on laskettu A:n oikeudelle ilmoittamien tulojen mukaan.

Rikosuhrimaksu

Rikosuhrimaksusta annetun lain 2 §:n mukaan rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan se, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.

Vastaajan syyksi luetusta teosta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta, joten lain 3 §:n nojalla rikosuhrimaksu on 80 euroa.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

- - -

Syyksi luettu rikos

1. Salakuljetus
28.5.2020
Rikoslaki 46 luku 4 §
Lääkelaki 19 §
Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen 3 §

Rangaistusseuraamukset

Sakko
Syyksi luetut rikokset 1
48 päiväsakkoa à 47,00 euroa = 2 256,00 euroa

Korvausvelvollisuus

Vastaaja A määrätään suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu 80,00 euroa.
Laki rikosuhrimaksusta 2 §, 3 § ja 4 §

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Minnimari Saari

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 20.12.2021

- - -

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on ensisijaisesti vaatinut, että syyte hylätään ja toissijaisesti, että rangaistusta alennetaan sekä lisäksi, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 450 euroa korkoineen 19.11.2020 lukien.

Perusteinaan A on lausunut, että hänen tekonsa ei täytä salakuljetuksen tunnusmerkistöä. Oikeuskäytännössä on tuomittu lääkerikoksesta salakuljetuksen sijasta, jos kyse on ollut tuonnista vain henkilökohtaiseen käyttöön. Hän oli tilannut tuotteita vähäisen määrän omaan käyttöönsä ja erehtynyt tilaamisen sallittavuudesta. Hän oli luottanut myyjän internet-sivustolta saamaansa tietoon siitä, mikä on Suomen lainsäädännön mukaan sallittua. Tuomittu rangaistus on liian ankara.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään ja lisäksi esittänyt toissijaisen rangaistusvaatimuksen lääkerikoksesta:

A on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lääkelain ja sen nojalla annetun asetuksen vastaisesti tuonut Ruotsista postitse maahan lääkevalmisteita.

Vielä syyttäjä on esittänyt viimesijaisen rangaistusvaatimuksen lääkerikkomuksesta (lääkelaki 98 §), jonka tunnusmerkistön täyttävän menettelyn edellä mainittu teonkuvaus kattaa.

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että A on ollut tietoinen valmisteiden maahantuontiin liittyvistä rajoituksista. A ei ollut selvittänyt menettelynsä oikeellisuutta, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus. A on ollut tietoinen kaikista seikoista, joita salakuljetuksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää. Tunnusmerkistö- ja kieltoerehdys ei tule asiassa kysymykseen. Salakuljetus on asiassa ensisijaisesti sovellettava säännös. Rangaistus ei ole liian ankara. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on erittelemätön ja koska asianosaiskulut voivat tulla korvattavaksi vain poikkeuksellisesti, ei perustetta korvaukselle ole.

Lausuma

Hovioikeus on varannut A:lle tilaisuuden lausua syyttäjän vastauksessaan esittämistä toissijaisesta rangaistusvaatimuksesta ja viimesijaisesta rangaistusvaatimuksesta. A on lausunut, että toissijainen rangaistusvaatimus lääkerikoksesta tulee hylätä, koska hänen menettelynsä ei ole ollut tahallista tai törkeän huolimatonta, vaan enintään huolimatonta.

Hovioikeuden ratkaisu

Välitoimi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut hovioikeuden pyytämän asiantuntijalausunnon.

A ja syyttäjä eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A oli tilannut postitse Ruotsista ilman lääkemääräystä yhteensä 840 annospussia lääkevalmisteita, jotka olivat sisältäneet nikotiinia yli 4 milligrammaa/annospussi ja että A:lla ei ole ollut lääkemääräystä näiden hankintaan.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko A teollaan rikkonut tahallaan maahantuontia koskevia säännöksiä. Syyttäjän hovioikeudessa esittämän toissijaisen rangaistusvaatimuksen perusteella on kysymys myös siitä, onko A:n menettely ollut vähintään törkeän huolimatonta. Syyttäjän hovioikeudessa esittämän viimesijaisen rangaistusvaatimuksen johdosta on vielä kysymys siitä, onko A syyllistynyt lääkerikkomukseen.

Syyksilukeminen

Arvioinnin lähtökohdat

Rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla salakuljetuksesta on tuomittava se, joka ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maahan tavaraa, jonka tuonti on kielletty tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta. Saman luvun 5 §:n mukaan tuomitaan lievästä salakuljetuksesta, jos salakuljetus, huomioon ottaen tavaran arvo tai määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Rikoslain 44 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla lääkerikoksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lääkelain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan lääkelaissa tarkoitettuja lääkkeitä.

Lääkerikossäännöksessä on suojelun kohteena terveys ja turvallisuus, ja kuten lain esitöissä on todettu, tekojen rangaistavuus perustuu niiden oletetulle vaarallisuudelle (KKO 2007:45, kohta 7 ja HE 17/2001 vp s. 38).

Lääkelain 98 §:n 1 kohdan nojalla lääkerikkomuksesta tuomitaan muun muassa se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta lääkelain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan lääkelaissa tarkoitettuja lääkkeitä.

Lääkerikosta koskevissa lain esitöissä on todettu lääkerikoksesta, että säännös syrjäytyy, jos teosta on muualla laissa säädetty ankarampi rangaistus. Myös lääkerikkomusta koskevaa säännöstä sovelletaan toissijaisesti eli jollei teoista ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta. Lääkelain rikkomussäännöksen nojalla voitaisiin rangaista myös lievemmistä, perustasoisesta huolimattomuudesta tehdyistä lääkelain säännösten rikkomisista sekä lääketaksan noudattamatta jättämisestä. (HE 17/2001 vp s. 37)

Salakuljetuksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus ja lääkerikoksesta sakkoa tai enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Lievästä salakuljetuksesta ja lääkerikkomuksesta voidaan tuomita sakkoa.

Näin ollen, jos lääkkeen tahallinen lainvastainen maahantuonti täyttää sekä lääkerikoksen että perusmuotoisen salakuljetuksen tunnusmerkistön, sovellettavaksi tulee ankarampana salakuljetusta koskeva säännös. Sen sijaan, jos teko on salakuljetuksena niin vähäinen, että sovellettavaksi tulisi lievää salakuljetusta koskeva säännös, lääkerikosta koskeva säännös ankarampana syrjäyttää mainitun säännöksen. Jos tekoa ei pidetä tahallisena, sovellettavaksi voi tulla lääkerikosta koskeva säännös, mikäli menettely on ollut törkeän huolimatonta. Vielä kysymykseen voi tulla vähäisten rikkomusten osalta lääkerikkomusta koskeva lääkelain säännös, jonka soveltamiseen riittää lievempiasteinenkin huolimattomuus.

Lääkevalmisteiden maahantuontirajoituksilla pyritään osaltaan lääketurvallisuuden takaamiseen ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseen ja siten suojaamaan lääkkeiden käyttäjien terveydentilaa, mihin nähden lääkkeiden maahantuontiin liittyviä rikoksia ei voida pitää lähtökohtaisesti vähäisinä (KKO 2015:67, kohta 44).

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Saman luvun 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

THL:n lausunnosta

THL:n asiantuntijalausunnon mukaan nikotiini on piristävä aine, joka tuottaa mielihyvää sekä supistaa verisuonia ja nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Toistuvan nikotiinin käytön seurauksena elimistö tottuu ja sopeutuu siihen nopeasti. Säännöllinen käyttö johtaa sekä nikotiinin sietokyvyn kasvamiseen että nikotiinin stimuloivien ja euforisoivien vaikutusten voimistumiseen. Nikotiinivalmisteita käytetään tupakkatuotteiden äkilliseen lopettamiseen liittyvien nikotiinin vieroitusoireiden hoitoon ja niitä voidaan pitää tupakkatuotteita turvallisempina.

Suomessa on saatavilla nikotiinia erilaisina itsehoitovalmisteina, kuten jauhepusseina, joiden vahvuus on 2 milligrammaa ja 4 milligrammaa, ja nikotiinipussien tavanomainen annos on 8–12 pussia vuorokaudessa. Enimmäisvuorokausiannos on 24 pussia. Nikotiinia sisältävät annospussit rinnastuvat muihin nikotiinikorvaustuotteisiin, tupakkaan ja nuuskatupakkaan.

Nikotiininuuskassa, jonka nikotiinimäärä on 5,6–13 milligrammaa/annospussi, nikotiinipitoisuus on korkeampi kuin lääkkeellisissä, itsehoitovalmisteina myytävissä nikotiinikorvaustuotteissa, mutta hieman pienempi tai suunnilleen samalla tasolla kuin tavanomaisessa nuuskatupakassa. Nikotiinin aiheuttamat kuolemantapaukset ovat harvinaisia.

Arviointi tässä asiassa

Nikotiini on mainittu lääkeaineena Suomen lääkeluettelopäätöksessä pitoisuudestaan riippumatta. Valmisteet, joissa yhdessä annospussissa on nikotiinia yli 4 milligrammaa, vaativat Suomessa lääkemääräyksen.

Korkein oikeus on lääkerikosta koskevassa ratkaisussaan KKO 2015:66 (kohdat 10 ja 18) todennut, että tuossa tapauksessa kyseessä olleelle lääkeaineelle, melatoniinille, ei Suomen säädöskokoelmassa julkaistavissa Fimean lääkeluetteloissa ole asetettu pitoisuusrajoja, ja että näitä lääkeluetteloita on tulkittava niin, että lähtökohtaisesti kaikki tuollaista lääkeainetta sisältävät valmisteet ovat siis lääkkeitä.

Korkein oikeus on edellä mainitussa ratkaisussaan (kohdat 31–32) arvioinut myös rajanvetoa tahallisen ja huolimattoman toiminnan välillä. Korkein oikeus on todennut vastaajan toiminnan olleen rikoslain 3 luvun 6 §:n tarkoittamalla tavalla tahallista kyseessä olevassa tilanteessa, jossa hän oli lääkevalmistetta ulkomailta tilatessaan tiennyt mitä valmisteita hän oli tilannut, jossa hänellä oli ollut mahdollisuus selvittää menettelynsä oikeellisuus ja jossa hän oli ollut selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen käsilläolosta, joita lääkerikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää eikä se, että hänellä olisi ollut erilainen käsitys kyseistä valmistetta lääkkeenä koskevasta oikeudellisesta arviosta muuta tahallisuusarviointia toiseksi.

A:n syyksi luettu menettely rinnastuu keskeisin osin edellä mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa selostettuun menettelyyn. Hän on tiennyt mitä valmistetta ulkomaiselta myyjältä tilaa, valmiste on mainittu lääkeluettelossa, jossa valmiste pitoisuudestaan riippumatta todetaan lääkeluettelopäätöksessä lääkeaineeksi, lääkeaineen hankinta nyt ratkaistavana olevassa asiassa edellyttää Suomessa lääkemääräystä ja hänellä olisi ollut mahdollisuus selvittää menettelynsä oikeellisuus. A:n on täytynyt olla tilanteessa tosiasiassa selvillä kaikkien niiden keskeisten seikkojen käsilläolosta, joita salakuljetuksen tai lääkerikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. A:lla olisi ollut mahdollisuus varmistaa menettelynsä lainmukaisuus.

Erikseen hovioikeus toteaa vielä, että rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaista tunnusmerkistöerehdystä koskevaa säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että tarkoituksellinen tietämättömyys käsillä olleista tunnusmerkistötekijöistä riittäisi poistamaan tahallisuuden (KKO 2006:64, kohta 7). Vakiintuneesti on myös katsottu, ettei tietämättömyys lain sisällöstä merkitse sellaista erehtymistä, joka poistaisi tahallisuuden tunnusmerkistöerehdyksen perusteella.

Koska A:n toiminta on edellä mainituin perustein tahallista, asiassa ei ole tarpeen arvioida syyttäjän hovioikeudessa toissijaisen rangaistusvaatimuksen perusteeksi esittämää törkeää huolimattomuutta.

A:n tilaamat lääkevalmisteet, 840 annospussia, vastaavat noin kolmen kuukauden käyttötarvetta laskettaessa THL:n lausunnosta ilmenevällä tavanomaisella 10 pussin vuorokausiannoksella.

Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta ensisijaisesti salakuljetusta koskevan säännöksen nojalla. Lääkkeen tahallinen maahantuonti on lähtökohtaisesti salakuljetusta. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu (esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeus 11.12.2017, nro 150040), että kun kyseessä on sellainen lääkemäärä, että sen voidaan katsoa tulevan omaan henkilökohtaiseen käyttöön, kysymyksessä on lääkerikos, joka on salakuljetusta lievemmin rangaistava teko.

Arvioitaessa sitä, voidaanko A:n maahantuoma lääkemäärä katsoa olevan tarkoitettu tämän omaan käyttöön, voidaan tulkinta-apua hakea lääkemääräyksen perusteella saatavista muista lääkevalmisteista. Esimerkiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 9 §:n nojalla korvaus maksetaan samalla kertaa ostetusta enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Tämä huomioon ottaen nyt ratkaistavana olevassa asiassa olevan 840 kappaleen määrän voidaan katsoa tulleen A:n omaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä kysymys siten ole salakuljetuksesta.

Ottaen huomioon A:n lääkevalmisteiden maahantuontirajoituksien tarkoituksen ja A:n tilaamien valmisteiden 840 kappaleen määrä, ei menettelyä voida pitää edellä mainitussa hallituksen esityksessä tarkoitetulla tavalla lääkerikkomuksen osalta edellytetyin tavoin lievänä.

Lopputulos

Sovellettavaksi tulee siis lääkerikosta koskeva säännös. A:n on näin ollen selvitetty syyllistyneen toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti rikoslain 44 luvun 5 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn lääkerikokseen siten, että hän on tahallaan lääkelain ja sen nojalla annetun asetuksen vastaisesti tuonut Ruotsista postitse maahan lääkevalmisteita.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:ssä ilmaistun yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2015:67 (kohdat 43–45) katsonut oikeuskäytännön mukaiseksi, ennen lieventämisperusteiden käyttöä, noin 45–60 päiväsakon sakkorangaistuksen lääkemääräystä edellyttävien 960 melatoniinitabletin maahantuonnista. Huomiota kiinnitettiin siihen, että reseptilääkkeitä oli tilattu valmisteiden lääkeluonnetta selvittämättä, lääkevalmisteita oli varsin suuri määrä ja niitä olisi päätynyt myös muille henkilöille.

A oli tilannut 840 annospussia nikotiinia sisältäviä lääkevalmisteita, joiden nikotiinipitoisuus on ylittänyt ilman lääkemääräystä saatavissa olevan määrän eli 4 milligrammaa/annospussi. Verrattaessa nikotiinivalmisteiden määrää aiemmin edellä korkeimman oikeuden ratkaisussa mainittuihin melatoniinitabletteihin on otettava huomioon, että valmisteet ovat toisistaan monin osin poikkeavia eikä tuon viitatun ja nyt kyseessä olevan tapauksen rinnastettavuus lääkerikosten rangaistuskäytännön suhteen ole ongelmatonta.

Rangaistusseuraamuksen arvioinnin lähtökohdaksi on nyt kyseessä olevassa asiassa syytä ottaa se, että valmisteet oli tarkoitettu A:n omaan käyttöön sekä niiden THL:n lausunnosta ilmenevä laatu. Nämä seikat huomioon ottaen kyse ei ole erityisen vahingollisesta tai vaarallisesta rikoksesta.

Nikotiinivalmisteiden maahantuontia koskeva oikeuskäytäntö on aiemmin ollut vakiintumatonta. Ottaen huomioon Turun hovioikeuden ratkaisut asioissa R 20/1680, R 20/1681, R 21/26, R 21/73 ja R 21/75, on tässä asiassa oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettävä 25 päiväsakon sakkorangaistusta.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.

Tuomiolauselma

- - -

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Syyksi luettu rikos

1. Lääkerikos 28.5.2020
Syyksilukemista on lievennetty.
Rikoslaki 44 luku 5 §
Lääkelaki 19 §
Valtioneuvoston asetus lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen 3 §

Rangaistusseuraamukset

Sakko
Syyksi luetut rikokset 1
25 päiväsakkoa à 47,00 euroa = 1.175,00 euroa
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

- - -

Asian lopputulos huomioon ottaen A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi
Hovioikeudenneuvos Matti Kolehmainen
Hovioikeudenneuvos Sanna Niinistö

Esittelijä:

Hovioikeuden esittelijä Toni Nieminen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 20.10.2023 KKO:2023:77