THO:2023:2
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Käräjäoikeus oli hylännyt asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskevan hakemuksen katsoen, etteivät esitutkinnan kohteena olleet rikosnimikkeet täyttäneet oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan vaatimusta henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvasta rikoksesta, eikä rikoksen vakavuudesta oltu esitetty riittävästi selvitystä. Kysymys on hovioikeudessa siitä, voidaanko kiskonnantapaisen työsyrjinnän rikosnimikkeenä katsoa kohdistuvan asianomistajan vapauteen siten, että asianomistajalle voidaan määrätä oikeudenkäyntiavustaja ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan nojalla.
VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 8.12.2022
Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa
Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen oli tullut vireille hakemusasia asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä. Hakemuksen mukaan hakija A on asianomistajana kiskonnan tapaista työsyrjintää koskevan asian esitutkinnassa, ja käräjäoikeutta oli pyydetty määräämään asianajaja B A:n oikeudenkäyntiavustajaksi asian esitutkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Hakemuksen liitteenä olevan esitutkintapöytäkirjan mukaan poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä kiskonnantapainen työsyrjintä, työsyrjintä ja kiskonta.
Hakemuksen perusteena A oli maininnut muun ohella, että rikosasian vastaaja oli käyttänyt hyväksi ulkomaalaisen A:n tietämättömyyttä, kielitaidottomuutta ja hänen heikompaa asemaansa työsuhteen ehdoista päätettäessä. Tämän vuoksi A tarvitsee oikeusturvan takaamiseksi ja asian hoitamiseksi asiantuntevaa oikeudellista apua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käräjäoikeuden perustelut
ROL 2 luvun 1 a §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaan ja silloin, kun asianomistajalla on vaatimuksia syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiä varten.
Hakemuksen mukaan A on asianomistajana ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdassa tarkoitetussa rikosasiassa. Kyseisen säännöksen mukaan määräys asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi voidaan tehdä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.
ROL:n esitöiden mukaan asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä "kaikkiin henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuviin rikoksiin silloin, jos asianomistajalla esimerkiksi henkilökohtaisten olojensa tai muun vastaavan syyn takia olisi erityinen tarve oikeudenkäyntiavustajan saamiseen" (HE 271/2007 vp, s. 19-20).
Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määrääminen ei siis ole sidottu vain rikoslain (RL) 21 luvun 1-6 §:ssä rangaistavaksi säädettyihin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin. Esitöissä viitataan myös RL 25 lukuun eli vapauteen kohdistuviin rikoksiin kuten ihmiskauppaan ja törkeään vapaudenriistoon. Lähtökohtana on kuitenkin se, että rikoksen tulee kohdistua henkeen, terveyteen tai vapauteen. (HE 271/2007 vp, s. 36-37).
Hakemuksessa mainittu rikosasia on vireillä rikosnimikkeillä kiskonnantapainen työsyrjintä (RL 47 luku 3 a §), työsyrjintä (RL 47 luku 3 §) ja kiskonta (RL 35 luku 6 §). Käräjäoikeus katsoo, että kyseiset rikosnimikkeet eivät täytä ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan vaatimusta henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvasta rikoksesta. Rikoksen vakavuudesta ei myöskään ole esitetty hakemuksessa riittävää selvitystä. Asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet, kuten tietämättömyys ja kielitaidottomuus olisivat perusteltuja erityisiä syitä asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämiseen. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo kokonaisarviointiin perustuen, etteivät nämä seikat yksin riitä asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämiseen ROL 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PÄÄTÖSLAUSELMA
Hakemus hylätään.
LAINKOHDAT
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjänotaari Laura Björkqvist
TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 19.7.2023
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asianajaja B määrätään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan nojalla hänen oikeudenkäyntiavustajakseen - - - kiskonnantapaista työsyrjintää koskevassa rikosasiassa.
Perusteinaan A on lausunut, että hän on asianomistajana kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan asian esitutkinnassa. Kiskonnantapainen työsyrjintä on yksi ihmiskaupan ilmenemismuodoista ja siten vapauteen kohdistuva rikos, jonka perusteella asianomistajalle voidaan määrätä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla oikeudenkäyntiavustaja. Rikoslain 47 luvun 3 a §:n tunnusmerkistössä on hyvin samantyyppisiä vapauteen kohdistuvia elementtejä kuin saman lain 25 luvun 3 §:ssä. Kiskonnantapaista työsyrjintää on pidetty esimerkiksi Ihmiskauppa ja sen lähirikokset -julkaisussa ihmiskaupan lähirikoksena.
Se, mikä rikosnimike valikoituu poliisin toimesta tutkintailmoitukseen ja esitutkinnan kohteeksi, on jossain määrin sattumanvaraista eikä asianomistaja voi tähän vaikuttaa. Esitutkintaviranomaiset eivät useinkaan osaa arvioida ihmiskaupparikoksia tai niiden lähirikoksia nimenomaan uhrin vapauteen kohdistuvina rikoksina. Hänen oikeusturvansa kannalta on ongelmallista, jos päätös oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä on sidottu rikosnimikkeeseen. Hänen kielitaitonsa ja taustansa huomioon ottaen hänellä on myös erityinen oikeussuojan tarve ja hänen oikeusturvansa toteutuminen edellyttää oikeudenkäyntiavustajan määräämistä. - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeusapulain 1 §:n 1 momentin nojalla oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.
Oikeudenkäynnistä rikosasiasoissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla on vaatimuksia syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiä varten: 1) rikoslain 20 luvussa tarkoitetussa seksuaalirikosta koskevassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana, 2) rikoslain 21 luvun 1-6 ja 6 a §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna, ja 3) henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.
Oikeusapulain nojalla taataan oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiin vähävaraisille henkilöille. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain nojalla puolestaan oikeudenkäyntiavustajan voi saada asian laadun tai avustajan tarpeen perusteella riippumatta henkilön varallisuudesta. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin maksuttoman oikeudenkäynnin järjestämisestä oikeusapulain säännöksillä. (Jokela, Antti: Oikeudenkäyntikulut ja maksuton oikeusapu, 2019, s. 275 ja 313)
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain kyseisen säännöksen säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 82/1995 vp, s. 1, 47 ja 48) asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määrääminen esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten valtion varoilla tuli ensin mahdolliseksi seksuaalirikoksen asianomistajalle, jollei sitä erityisestä syystä pidetty tarpeettomana sekä väkivaltarikosten asianomistajille, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen oli pidettävä perusteltuna.
Myöhemmin lainkohta täydentyi mainitulla 3 kohdalla, joka koski aiemmin oikeudenkäyntiavustajan määräämistä vain rikoslain 25 luvun 3 tai 3 a §:ssä tarkoitetussa ihmiskauppaa koskevassa asiassa. Lainkohdan muutokseen nykyiseen muotoonsa johtaneissa esitöissä (HE 271/2004 vp, s. 36 ja 37) todetaan, että muutoksella on ollut tarkoitus laajentaa 3 kohdan soveltamisalaa siten, että tuomioistuin voi aiempaa yleisemmin määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiä varten. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että oikeudenkäyntiavustajan määrääminen olisi rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen perusteltua. Tuomioistuimen tulisi tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella arvioida, olisiko oikeudenkäyntiavustajan määrääminen kysymyksessä olevassa tapauksessa perusteltua. Mitä vakavammasta rikoksesta olisi kysymys, sitä perustellumpaa oikeudenkäyntiavustajan määrääminen olisi. Oikeudenkäyntiavustajaa ei tulisi määrätä, jos kysymys olisi vähäisestä rikoksesta. Oikeudenkäyntiavustajan määräämisessä otettaisiin huomioon myös asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet, kuten rikoksen hänelle aiheuttamat seuraukset. Myös asianomistajan ikä, terveys ja suhde epäiltyyn henkilöön voitaisiin ottaa harkinnassa huomioon.
Asiassa on arvioitava, voiko tässä tapauksessa tutkintailmoituksessa mainittua rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukaista kiskonnantapaista työsyrjintää pitää vapauteen kohdistuvana rikoksena. Mikäli näin katsotaan olevan, harkittavaksi tulee vielä, täyttyvätkö muut oikeudenkäynnistä rikosasiasoissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan mukaiset edellytykset.
Rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukaan, jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistöön kuuluu lain esitöiden mukaan, että työsyrjinnässä työnhakija tai työntekijä asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä (HE 151/2003 vp, s. 11). Lain muuttamista koskevissa esitöissä puolestaan todetaan, että rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai muulla ahdingolla on yhteys ihmiskauppasäännöksessä mainittuun turvattomaan tilaan, jonka edellyttämä ahdinko vaikuttaa kuitenkin vakavammalta kuin kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä tarkoitettu (HE 103/2014 vp, s. 13). Edelleen ensin mainituissa esitöissä todetaan, että kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva säännös suojaa yhdenvertaisuutta, mutta samalla sillä pyritään ehkäisemään myös heikommassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttämistä (HE 151/2003 vp, s. 10 ja 16).
Ihmiskauppatyöryhmän mietinnön mukaan kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä on kysymys työsyrjinnän erityistilanteesta. Räikeimmissä tapauksissa kiskonnantapainen työsyrjintä on lähellä ihmiskauppaa, esimerkiksi jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelullisia näkökohtia huomioimatta tai täysin epäinhimillisissä oloissa. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistössä mainitaan käytettäviä keinoja ihmiskauppaa koskevan tunnusmerkistön tavoin. (Oikeusministeriön julkaisu: Ihmiskauppatyöryhmän mietintö 63/2012, s. 26)
Kiskonnantapainen työsyrjintä, työelämässä tapahtuva törkeä kiskonta ja pakkotyötarkoituksessa harjoitettu ihmiskauppa muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Kaikissa näissä rikoksissa kyse voi olla ulkomaisen työntekijän riippuvaisen aseman hyväksikäytöstä ilmeten esimerkiksi alipalkkauksena ja heikkoina työoloina. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tekotapojen ja keinojen muistuttaessa suuresti toisiaan, muodostuu keskeiseksi ihmiskauppaa, törkeää kiskontaa ja kiskonnantapaista työsyrjintää erottavaksi tekijäksi se, onko kyse ihmiskauppasäännöksessä tarkoitetusta pakkotyöstä eli onko hyväksikäytön kohteeksi joutuneella työntekijällä ollut työsuhteeseen tavanomaisesti liittyvä oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä tai lopettaa niiden suorittaminen (Kimpimäki, Minna – Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö: ihmiskauppaa, kiskonnantapaista työsyrjintää vai alipalkkausta? Lakimies 5/2021, s. 800).
Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole esitutkinnan tai syyteharkinnan alkuvaiheessa esimerkiksi tutkintailmoituksen perusteella mahdollisuutta tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä siitä, millä rikosnimikkeellä syyte mahdollisesti tullaan asiassa nostamaan. Merkittävää painoarvoa asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaa määrättäessä on kuitenkin annettava esitutkintaa suorittavan poliisin tutkintailmoituksen etulehdelle asianimikkeen kohdalle kirjaamalle rikosnimikkeelle. Lähtökohtana on, että esitutkinnassa rikosnimikkeeksi pääsääntöisesti valikoituu ankarin asiassa epäilty rikos.
Tässä tapauksessa esitutkintapöytäkirjan - - - sivu numero viisi osoittaa, että esitutkintaa suoritetaan tutkintailmoituksen rikosnimikkeen kiskonnantapainen työsyrjintä ohella myös rikosnimikkeillä työsyrjintä tai kiskonta. Täten varsin epätodennäköisenä on pidettävä, että rikosnimike tulee tutkintailmoitukseen merkitystä nimikkeestä ainakaan ankaroitumaan. Näin erityisesti, koska tutkintailmoituksen selostusosasta ilmenee, että A:n kohdalla on kysymys keskeisesti jo - - - päättyneeseen työsuhteeseen liittyvistä palkkasaatavista ja työsuhde-eduista.
Oikeushyvät, jota kiskonnantapainen työsyrjintä pyrkii työsyrjintää koskevan säännöksen tapaan suojelemaan ovat yhdenvertaisuus ja heikomman osapuolen suoja (HE 151/2003 vp, s. 16). Hovioikeus viittaa lisäksi edellä Ihmiskauppa-työryhmän mietinnössä lausuttuun ja toteaa, ettei nyt kyseessä oleva rikosasia rinnastu oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n 3 kohdan vapauteen kohdistuvaan rikokseen, johon saman lainkohdan nojalla asianomistajalle voitaisiin tuomioistuimen toimesta määrätä oikeudenkäyntiavustaja. Näin ollen hovioikeuden johtopäätös on, että tässä asiassa kysymyksessä olevien rikosnimikkeiden tunnusmerkistöt eivät sisällä vapauteen kohdistuvaa rikosta.
Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että A voi halutessaan esimerkiksi oikeusapulain nojalla pyrkiä hankkimaan itselleen asiantuntevaa oikeudellista apua kysymyksessä olevaan rikosasiaan. - - -
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätöslauselmaa ei muuteta.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeuden laamanni Asko Nurmi
Hovioikeudenneuvos Atte Andersson
Hovioikeudenneuvos Minnimari Saari
Hovioikeuden esittelijä Jenna Kanerva
Asia on ratkaistu esittelystä.
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimmassa oikeudessa