THO:2023:5
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
Päätös esitutkinnan jatkamisesta ei voi perustua siihen, että syyttäjä arvioi tilannetta uudelleen samojen seikkojen perusteella ja päätyy erilaiseen ratkaisuun esitutkinnan jatkamisen osalta.
Syyteoikeuden osalta hovioikeus katsoi, että tilanteessa jossa ei ollut esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua perusteltua syytä aloittaa esitutkinta uudelleen, syyttäjän syyteoikeuden olemassaoloa koskeva kysymys tulee ratkaista samoin perustein kuin kysymys siitä, missä määrin syyttämättäjättämispäätös estää syyttäjää nostamasta syytettä siinä tapauksessa, että päätöksen peruuttamiselle säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet. Esitutkinnan rajoittamista koskevan päätöksen on katsottava estävän syyttäjää nostamasta syytettä päätöksessä yksilöidystä rikoksesta, mikäli esitutkinnan uudelleen toimittamisen edellytykset eivät täyty. Muunlainen säännöksen tulkinta tekisi tarpeettomaksi esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentissa asetetut edellytykset esitutkinnan uudelleen aloittamisesta.
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 20.10.2021
- - -
Syyttäjän rangaistusvaatimus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. Niskoittelu poliisia vastaan
- - -
17.2.2021 Tampere
A on jättänyt noudattamatta poliisin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimivaltansa rajoissa antaman käskyn sekä kieltäytynyt antamasta poliisille poliisilain 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käräjäoikeuden ratkaisu
Lopputulos
Syyte jätetään tutkimatta.
Perusteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sovellettavat säännökset ja oikeusohjeet
Esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.
Saman pykälän 3 momentin mukaan esitutkinta on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aloitettava uudelleen, jos siihen asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi on perusteltua syytä.
Lain esitöissä esitutkinnan uudelleen aloittamisesta on todettu, että ilmaisu ”perusteltua syytä” antaa harkinnanvaraa sen suhteen, milloin uudelleenaloittamiseen katsotaan olevan aihetta (HE 222/2010 s. 188).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, hän saa peruuttaa päätöksensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Viimeksi sanotun säädöksen säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 82/1995 vp. s. 40-41) todetaan, että momentin mukaan edellytyksenä on, että asiassa on ilmennyt uutta selvitystä, joka osoittaa aikaisemman päätöksen perustuneen olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Uuden selvityksen tulee koskea juuri sitä rikosta, josta on jätetty syyttämättä. Aikaisempien tietojen vähäinen puutteellisuus tai virheellisyys ei riitä, vaan asian on tultava kokonaan uuteen valoon. - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Käräjäoikeus katsoo, että esitutkinnan uudelleen aloittamiseen liittyvää ”perusteltujen syiden” -edellytystä on pidettävä matalampana kuin syyttämättäjättämispäätöksen peruuttamiseen vaadittavaa ”olennaisesti virheellisten tai puutteellisten tietojen” -edellytystä. Syyttämättäjättämispäätöstä tehtäessä on esitutkinta toimitettu, kun taas esitutkinnan rajoittaminen on pyrittävä tekemään tutkinnan aikaisessa vaiheessa. Näin ollen kynnystä aloittaa uudelleen jo päätettyä esitutkintaa ei voida pitää kovin korkeana.
Arviointi tässä tapauksessa
Nyt käsillä olevassa tapauksessa rajoittamispäätöksessä 17.2.2021 - - - Syyttäjä on katsonut, että tekoa on pidettävä omassa rikoslajissaan vähäisenä - - -. Mainituilla perusteilla syyttäjä on tutkinnanjohtajan esityksestä päättänyt lopettaa esitutkinnan, koska rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja rikosta on sen haitallisuus ja siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei ole vaatinut esitutkinnan jatkamista.
Jatkamispäätöksen 11.3.2021 mukaan rajoituspäätöksen tekemisen jälkeen tilannetta hoitaneen poliisipartion jäsen on ottanut syyttäjään yhteyttä ja tuonut esille seikkoja, jotka eivät esitutkinnan rajoituspäätöstä tehdessä ole olleet syyttäjän tiedossa. Kyseisiä seikkoja ei tarkemmin yksilöidä jatkamispäätöksessä. Syyttäjä on todennut, että uusien seikkojen perusteella haitantekoa ei voida pitää lajissaan vähäisenä ja asiassa olisi ollut syytä epäillä myös mahdollista sakkovilppiä. Päätöksessä on edelleen todettu, että samassa tilanteessa myös kaksi muuta henkilöä ovat saaneet vastaavanlaisesta menettelystä sakon, joten myös rikoksista epäiltyjen yhdenvertainen kohtelu edellyttää esitutkinnan jatkamista. Mainituilla perusteilla rajoituspäätös on asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
Rajoittamispäätöksestä ilmenee, että epäillyn rikoksen rikosnimike on ollut rikoslain 16 luvun 4 §:n mukainen niskoittelu poliisia vastaan. Kyseisen rikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta ja tunnusmerkistön voi täyttää erilaiset tekotavat. Käräjäoikeus katsoo, ettei uudet seikat edellytä, että esimerkiksi epäilty teko muuttuu ankarammin rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan keskeistä on arvioida, ovatko syyttäjän tietoon tulleet uudet seikat johtaneet siihen, ettei epäiltyä tekoa ole sen haitallisuus ja siitä ilmenevä epäillyn syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.
Edellä todetusti esitutkintaa on jatkettava, mikäli siihen on asiassa ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi perusteltua syytä. Kynnystä aloittaa esitutkinta uudelleen ei voi pitää kovin korkeana, koska esitutkinnan rajoittaminen pyritään tekemään tutkinnan aikaisessa vaiheessa. Ottaen huomioon oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vaatimukset, ei päätös esitutkinnan jatkamisesta voi joka tapauksessa perustua siihen, että syyttäjä arvioi tilannetta uudelleen samojen seikkojen perusteella ja päätyy erilaiseen ratkaisuun. Jatkamispäätöksessä on todettu, että tekoa ei voida pitää lajissaan vähäisenä syyttäjän tietoon tulleiden uusien seikkojen perusteella. Päätöksessä ei ole yksilöity, mitä kyseiset uudet seikat ovat olleet. Rajoittamispäätöksestä ilmenevä tapahtumainkuvaus vastaa pääpiirteissään syytteen teonkuvausta, joten uusia seikkoja ei voida päätellä syytteen teonkuvauksesta. Syyttäjä ei ole myöskään istunnossa yksilöinyt, mitä kyseiset uudet seikat ovat olleet. Käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty A:n menettelyyn liittyviä uusia seikkoja, joiden perusteella epäilty rikos olisi muuttunut moitittavammaksi tai haitallisemmaksi verrattuna siihen, mitä se syyttäjän näkemyksen mukaan on rajoittamispäätöstä tehdessä ollut.
Esitutkinnan jatkamista koskevassa päätöksessä on todettu lisäksi, että asiassa olisi ollut syytä epäillä myös mahdollista sakkovilppiä. A on ilmoittanut, että häntä ei ole kuulusteltu sakkovilppiin liittyen eikä hänen tulotietojaan ole kysytty missään vaiheessa. Muuta selvitystä asiasta ei ole esitetty. Käräjäoikeus katsoo, ettei epäily mahdollisesta sakkovilpistä ole ollut sellainen uusi seikka, joka olisi antanut perustellun syyn jatkaa esitutkintaa, koska kyseinen mahdollinen epäily ei ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella johtanut mihinkään, eikä sillä ole näin ollen ollut vaikutusta itse niskoittelua koskevan menettelyn arviointiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole ollut esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentin mukaista perusteltua syytä aloittaa esitutkintaa uudelleen. Koska asiassa ei ole ollut lain mukaisia edellytyksiä syytteen tutkimiselle enää sen jälkeen, kun syyttäjä on tehnyt esitutkinnan rajoittamispäätöksen vähäisyysperusteella, on A:ta vastaan nostettu syyte niskoittelusta poliisia vastaan jätettävä tutkimatta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Elli Saramäki
TURUN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 16.6.2023
- - -
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
Syyttäjä on vaatinut, että käräjäoikeuden ratkaisu kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.
Vaatimustensa perusteiksi syyttäjä on esittänyt, että - - - asiassa oli ollut perusteltu syy aloittaa esitutkinta uudelleen - - - ja syyttäjän oli täytynyt nostaa asiassa syyte. Syyttäjä päättää esitutkinnan uudelleen aloittamisesta itsenäisesti, riippumattomasti ja virkavastuullaan. Tuomioistuimen tulee tutkia syyte, mikäli syyttäjällä on syyteoikeus eikä asiassa ole laista tai muusta syystä johtuvaa estettä syytteen tutkimiselle. - - -
Vastaus
A on vaatinut, että valitus hylätään viitaten käräjäoikeuden ratkaisun perusteluihin. - - -
A on perusteinaan lisäksi lausunut, ettei syyttäjä ollut voinut peruuttaa päätöstään esitutkinnan rajoittamisesta, koska asiassa ei ollut tullut esiin uusia seikkoja. Esitutkinnan rajoittamista koskeva päätös on rinnastettava syyttämättä jättämistä koskevaan päätökseen.
Hovioikeuden ratkaisu
Kysymyksenasettelu
Syyteoikeuden olemassaolo on ehdoton prosessinedellytys, jonka puuttuessa tuomioistuimen on omasta aloitteestaan jätettävä syyte tutkimatta.
Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, oliko - - - asiassa ollut siinä ilmenneiden uusien seikkojen vuoksi perusteltua syytä aloittaa esitutkinta uudelleen. Toiseksi - - - kysymys on siitä, oliko syyttäjällä ollut esitutkinnan rajoittamista koskevan päätöksen jälkeen oikeus nostaa asiassa syyte.
Esitutkinnan uudelleen aloittamisesta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeudella ei ole aihetta arvioida toisin käräjäoikeuden tekemää johtopäätöstä siitä, että asiassa ei ollut ollut esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentin mukaista perusteltua syytä aloittaa esitutkintaa uudelleen. Syyttäjä ei myöskään ole valituksessaan hovioikeudelle esittänyt perusteita sille, mitkä olivat olleet asiassa ilmenneet uudet seikat, jonka vuoksi esitutkinta oli aloitettu uudelleen. Näin ollen hovioikeudella ei ole aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt.
Syyteoikeuden olemassaolosta
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 1 §:n mukaan rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
Tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiltä on perusteltua odottaa tiettyä pysyvyyttä. Päätöksien pysyvyyttä voidaan hahmottaa niiden saaman oikeusvoiman ja lainvoiman käsitteillä.
Oikeusvoimalla tarkoitetaan sitä, että lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua asiaa ei pääsääntöisesti voida enää saattaa uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi. Rikostuomion osalta on vakiintuneesti katsottu, että tuomion tultua lainvoimaiseksi muita rikoksia, jotka ovat sisältyneet siihen tekoon, jonka perusteella syyte on nostettu, ei voida saattaa tuomioistuimen uudelleen tutkittavaksi. Merkitystä ei ole annettu sille, miten tekoa on aikaisemmassa syytteessä ja tuomiossa oikeudellisesti arvioitu, jos uudessa jutussa esitetty tapahtumakuvaus on asiallisesti samansisältöinen.
Toisaalta vakiintuneesti on katsottu, ettei syyttäjän päätös syyttämättä jättämisestä saa oikeusvoimaa. Lainsäädännöstä tämä ilmenee rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:n 3 momentista, jonka mukaan ylemmällä syyttäjällä on oikeus ottaa tällainen asia uudelleen ratkaistavakseen.
Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2008:32 (kohdat 19 ja 20) katsonut, ettei tuomion pysyvyyttä koskevia periaatteita voida kaikin osin soveltaa syyttäjän päätöksiin. Rikostuomion ja syyttäjän päätöksen pysyvyyttä puoltavat osittain samat perusteet, rikoksesta epäillyn tai tuomitun oikeusturva sekä oikeudellisten ratkaisujen tarkoitus ratkaista ja saada päätökseen oikeudelliset ristiriitaiset tilanteet. Tuomion ja syyttäjän päätöksen pysyvyydellä on kuitenkin toisistaan huomattavasti poikkeava asema ja merkitys. Oikeusvarmuus edellyttää, että lopullisiin tuomioihin voidaan puuttua vain poikkeuksellisesti. Sen sijaan syyttäjän päätökset jättää syyte nostamatta eivät ole samassa asemassa.
Mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa on todettu, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:n 1 momentista tai sen esitöistä ei ilmene, missä määrin syyttämättäjättämispäätös estää syyttäjää nostamasta syytettä siinä tapauksessa, että päätöksen peruuttamiselle säädetyt edellytykset eivät täyty (kohta 17). Johtopäätöksenään korkein oikeus katsoi, että syyttämättäjättämistä koskeva päätös käsittää siinä yksilöidyn rikoksen ja estää syyttäjää nostamasta syytettä samasta rikoksesta, mikäli päätöksen peruuttamisen edellytykset eivät täyty (kohta 22).
Esitutkintalain 3 luvun 10 §:stä tai sen esitöistä ei ilmene, missä määrin päätös esitutkinnan lopettamisesta estää syyttäjää nostamaan syytettä siinä tapauksessa, että asiassa ei ollut ilmennyt uusien seikkojen vuoksi perusteltua syytä aloittaa esitutkintaa uudelleen. Esitutkinnan uudelleen aloittamista koskeva esitutkintalain momentti on lisätty lakiin lakivaliokunnan mietinnön perusteella, sillä valiokunta piti tärkeänä korostaa esitutkinnan uudelleen aloittamisen mahdollisuutta koskevaa seikkaa erillisellä säännöksellä. (LaVM 1/2006, s. 9.)
Hovioikeus toteaa, että esitutkinnan rajoittamista koskeva päätös ei ole sellainen ratkaisu, jolla syyttäjä tekisi lopullisen päätöksen olla nostamatta syytettä. Esitutkinnan rajoittamista koskevassa päätöksessä ei oteta kantaa rikoksesta epäillyn henkilön syyllisyyteen tai syyttömyyteen. Myös lain esitöissä (HE 222/2010 vp. s. 187) on todettu, että esitutkinnan rajoittaminen ja seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eivät ole kaikissa tapauksissa samanarvoisia ratkaisuja.
Esitutkinnan rajoittamista koskeva päätös on kuitenkin kytketty seuraamusluonteisen syyttämättäjättämisen edellytyksiin. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinnan rajoittaminen oli tapahtunut oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain 1 luvun 7 §:n 1-kohdan, eli epäillyn rikoksen vähäisyyden perusteella.
Päätöksessä on todettu, että A:n on epäilty syyllistyneen niskoitteluun poliisia vastaan. Mahdollista A:n rikosta voidaan esitutkinnan rajoittamista koskevan päätöksen mukaan pitää omassa rikoslajissaan vähäisenä, eikä siitä olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Niin ikään epäiltyä rikosta on pidettävä sen haitallisuus ja siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu ole vaatinut esitutkinnan jatkamista ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen vähäisyys, ja se, ettei teosta ollut aiheutunut vahinkoa. Hovioikeus toteaa, että ratkaisusta on voinut perustellusti jäädä sellainen käsitys, että A:han ei tultaisi kohdistamaan rangaistusvaatimusta kysymyksessä olevasta rikoksesta.
Johtopäätöksenään hovioikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa – jossa ei ole ollut esitutkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentin perusteltua syytä aloittaa esitutkinta uudelleen – syyttäjän syyteoikeuden olemassaoloa koskeva kysymys tulee ratkaista samoin perustein kuin kysymys siitä, missä määrin syyttämättäjättämispäätös estää syyttäjää nostamasta syytettä siinä tapauksessa, että päätöksen peruuttamiselle säädetyt edellytykset eivät olleet täyttyneet (KKO 2008:32). Näin ollen esitutkinnan rajoittamista koskevan päätöksen on katsottava estävän syyttäjää nostamasta syytettä päätöksessä yksilöidystä rikoksesta, mikäli esitutkinnan uudelleen toimittamisen edellytykset eivät täyty. Muunlainen säännöksen tulkinta tekisi tosiasiallisesti tarpeettomaksi esitututkintalain 3 luvun 10 §:n 3 momentissa asetetut edellytykset esitutkinnan uudelleen aloittamisesta.
Esitutkinnan rajoittamista koskevassa päätöksessä on yksilöitynä Tampereella 17.2.2021 tapahtunut epäilty niskoittelu poliisia vastaan. Edellä kerrotuin perustein esitutkinnan rajoittamista koskevan päätöksen on katsottava estävän syytteen nostamisen mainitusta rikoksesta. Erikseen todettakoon, että mainittu esitutkinnan rajoittamista koskeva ratkaisu ei olisi estänyt syytteen nostamista 11.3.2021 päätöksessä mainitusta epäillystä sakkovilpistä. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kuitenkin kysymys vain siitä rikoksesta, jota aikaisempi syyttäjän tekemä esitutkinnan rajoittamispäätös nimenomaisesti koskee.
Edellä lausutuin perustein asiassa ei ole ollut edellytyksiä rikosasian tutkimiselle käräjäoikeudessa puuttuvan syyteoikeuden vuoksi. Näin ollen käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Päätöslauselma
- - -
Käräjäoikeuden päätöslauselmaa ei muuteta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenneuvos Leena Mikkonen
Hovioikeudenneuvos Juha Suvanto
Hovioikeudenneuvos Tiina Hirvonen
Hovioikeuden esittelijä Jussiveli Jukantupa
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimmassa oikeudessa