THO:2024:2

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B oli avopuolisoiden välisessä omaisuuden erottelussa vaatinut yhteisomistussuhteen vahvistamista A:n nimissä olevaan kiinteistöön. Pesänjakajan ratkaisussa oli todettu A:n omistavan kiinteistön yksin, mitä ratkaisua B oli moittinut.

A oli kanteessaan vaatinut, että B velvoitetaan häädön uhalla muuttamaan ja luovuttamaan kiinteistön ja omakotitalon hallinta A:lle.

Kysymys siitä, oliko B:llä oikeus hallita kiinteistöä ja kiinteistöllä sijaitsevaa omakotitaloa. Asiassa oli arvioitava lisäksi se, oliko A:n kanne ennenaikainen sillä perusteella, että B oli omaisuuden erottelussa vaatinut yhteisomistussuhteen vahvistamista eikä mainittu pesänjakajan antama ratkaisu kiinteistön omistuksesta ollut lainvoimainen.

Asiassa oli edellytykset todeta, että B:llä ei ollut oikeutta hallita kiinteistöä ja omakotitaloa. Koska A:lla oli oikeudellinen tarve saada asiassa ratkaisu, kanne ei ollut ennenaikainen sen vuoksi, että B oli moittinut pesänjakajan ratkaisua eikä pesänjakajan ratkaisu siten ollut saanut lainvoimaa.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 28.8.2023

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

A ja B olivat olleet avoliitossa, joka oli päättynyt elokuussa 2018. Avoliiton aikana heidän yhteinen kotinsa oli ollut A:n nimissä olleella kiinteistöllä sijaitseva omakotitalo. Avoliiton jälkeen B oli asunut kiinteistöllä ja asui siellä edelleen. B oli pesänjakajan toimittamassa omaisuuden erottelussa vaatinut yhteisomistussuhteen vahvistamista kiinteistöön ja sen rakennuksiin. Käräjäoikeudessa oli riidatonta, että pesänjakaja oli antamassaan päätöksessä todennut A:n omistavan kiinteistön yksin, ja että A:lla oli kiinteistöön lainhuuto.

A vaati, että B velvoitetaan häädön uhalla muuttamaan ja luovuttamaan kiinteistön ja omakotitalon hallinta A:lle.

B vaati kanteen hylkäämistä. Perusteinaan B lausui, että kiinteistö oli hankittu ja talo oli rakennettu yhteiseen lukuun. Pesänjakajan ratkaisu omaisuuden erottelusta ei ollut lainvoimainen ja B aikoi moittia sitä. Kanne oli siten ainakin ennenaikainen.

Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että avopuolisoiden välillä suoritetussa omaisuuden erottelussa oli ratkaistu, että kiinteistön omistaa yksin A. Käräjäoikeus totesi, että yhteisomistussuhteen olemassaoloa koskevan väitteen taikka vaateen esittämisestä ei seuraa oikeutta sitä koskevan omaisuuden käyttämiseen haluamallaan tavalla. Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että kannetta ei ollut aihetta pitää ennenaikaisena sen vuoksi, että B oli ilmoittanut moittivansa pesänjakajan ratkaisua. B:llä ei ollut osoitettu olevan laillista oikeutta asua A:n kiinteistöllä.

Käräjäoikeus velvoitti B:n kanteen mukaisesti häädön uhalla muuttamaan ja luovuttamaan kiinteistön ja omakotitalon hallinnan A:lle.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Peter Arvidsson

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 24.6.2024

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 28.8.2023 nro 1012 2273

Asia

Häätö

Valittaja

Vastapuoli

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

B on vaatinut, että A:n kanne hylätään - - -

Perusteinaan B on lausunut, että häätövaatimus on ennenaikainen. Omistusoikeus kiinteistöön on riidanalainen. B on omaisuuden erottelussa vaatinut yhteisomistussuhteen vahvistamista kiinteistöön. Pesänjakajan tekemä ratkaisu omaisuuden erottelusta ei ole lainvoimainen ja B on moittinut sitä.

B ja A olivat yhdessä rakennuttaneet kiinteistölle yhteiseen omistukseen ja käyttöön tarkoitetun omakotitalon. Osapuolet olivat sopineet, että kiinteistön hankinta ja talon rakentaminen rahoitetaan puoliksi siten, että A vastaa osuudestaan ottamallaan pankkilainalla ja B tekemällään työllä. Sopimuksen taustalla oli vaikuttanut se, ettei pankki ollut myöntänyt B:lle lainaa ja se, että A oli voinut hyödyntää ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapautta. Yhteishankintatarkoituksesta huolimatta kiinteistö oli merkitty yksin A:n nimiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään - - -

Perusteinaan A on lausunut, että kiinteistön omistusoikeuden riitauttaminen ei oikeuta B:tä asumaan kiinteistöllä. A omistaa kiinteistön yksin ja vastaa kiinteistön kuluista. Tähän nähden myös lainvoimaisen ratkaisun odottaminen omaisuuden erottelun osalta olisi A:n kannalta kohtuutonta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ollut riidatonta se, että A:lla on kiinteistöön lainhuuto ja että pesänjakajan ratkaisussa on todettu A:n omistavan kiinteistön yksin. Edelleen hovioikeudessa on ollut riidatonta se, että B on moittinut pesänjakajan ratkaisua.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko B:llä oikeus hallita kiinteistöä ja kiinteistöllä sijaitsevaa omakotitaloa. Asiassa on arvioitava se, onko kanne ennenaikainen sillä perusteella, että B on omaisuuden erottelussa vaatinut yhteisomistussuhteen vahvistamista kiinteistöön eikä mainittu pesänjakajan ratkaisu kiinteistön omistuksesta ole lainvoimainen.

Asian oikeudellinen arvio

Lähtökohtaisesti omaisuuden hallinta kuuluu sen omistajalle. A:lla on kiinteistöön lainhuuto, mikä luo vahvan omistusolettaman.

Yhteisomistussuhteen vahvistamista koskevan vaatimuksen ratkaiseminen kuuluu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin nojalla pesänjakajan toimivaltaan.

Se, että yhteisomistussuhteen vahvistamista koskevan vaatimuksen ratkaiseminen kuuluu pesänjakajan toimivaltaan, ei suoraan tarkoita sitä, ettei häätöä koskevaa erilliskannetta voi tutkia ennen omaisuuden jakoa. Oikeuskäytännössä erilliskanne on tyypillisesti tutkittu, mikäli kantajalla on ollut oikeudellinen tarve saada riitaiseen kysymykseen tuomioistuimen ratkaisu (ks. KKO 2022:57, kohta 21).

A on kiinteistön lainhuudon perusteella ilmeisessä vastuussa kiinteistön kuluista. Siten A:lla on oikeudellinen tarve saada häätöasiaan ratkaisu toimitusjaon vaiheista riippumatta.

B:n vetoamassa Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa 31.10.2012 (nro 927) avopuolison häätämistä koskeva vaatimus oli hylätty ennenaikaisena, kun tämä oli tehnyt asunnon omistussuhteista lainhuutotiedoista poikkeavan väitteen eikä avopuolisoiden välistä omaisuuden erottelua ollut toimitettu. Ratkaisussa Kouvolan hovioikeus ei ole ottanut kantaa siihen, onko omaisuuden erottelun oltava lainvoimainen ennen häätöasian ratkaisemista.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa pesänjakaja on jo ratkaissut B:n vaatimuksen yhteisomistussuhteen vahvistamisesta kiinteistöön hyläten vaatimuksen. Asiassa on siten edellytykset todeta, että B:llä ei ole oikeutta hallita kiinteistöä ja omakotitaloa. Koska A:lla on oikeudellinen tarve saada asiassa ratkaisu, kanne ei ole ennenaikainen sen vuoksi, että B on moittinut pesänjakajan ratkaisua eikä pesänjakajan ratkaisu siten ole saanut lainvoimaa.

Näillä täsmennyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Nora Viikari
Hovioikeudenneuvos Tiina Hirvonen
Hovioikeudenneuvos Elli Äärimaa

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa