VaaHO:2015:10

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kerrostaloalueella ollut rikkinäinen koripalloteline oli nostettu pystyyn ja se oli kaatunut ohikulkijan päälle tämän hypättyä korirenkaaseen. Mies kuoli saamiinsa vammoihin. Kysymys kiinteistön ja koripallotelineen omistaneen säätiön toimijoiden vastuusta.

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 17.9.2012 NRO 1594

Asia: Kuolemantuottamus

Syyttäjä

Vastaajat: A, B, C, D ja E

Asianomistajat: F ja G

Kuultavat: Kiinteistö Oy, R Oy ja säätiö

- - -

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

- - -

Teonkuvaus

2. KUOLEMANTUOTTAMUS

- - -

Rikoslaki 21 luku 8 §

3.5.2010 VAASA

03.05.2010 18-vuotias V otti vauhtia toiselta puolelta Olympiakorttelin koripallokenttää ja teki donkkauksen, jossa hän otti ylös hypätessään kiinni koripallorenkaasta, jolloin epävakaa koripalloteline ilman vastapainoja välittömästi kaatui maahan vieden V:n mukaansa kaatuessaan. V iski takaraivonsa asfalttiin ja heti perään telineen taustalevy iski kaatuessaan V:n otsaan siten, että V:n pää jäi telineen ja asfaltin väliin. V kuoli pian tämän jälkeen samana päivänä saamiinsa vammoihin.

Jättämällä telineen paikoilleen ja laiminlyömällä poistaa se käytöstä - - -, ovat E, A, D, B ja C törkeällä huolimattomuudella aiheuttaneet V:n kuoleman.

- - -

Asianomistajien vaatimukset

F on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin kaikkien vastaajien osalta syytekohdissa 1 ja 2. Lisäksi F on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle korvauksena henkisestä kärsimyksestä 10.000 euroa ja hautauskulujen korvauksena 5.985,24 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 3.5.2010 lukien sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

Vastaajat ovat syyttäjän teonkuvauksesta ilmenevin tavoin laiminlyönnillään aiheuttaneet F:n lapsen kuoleman, mikä on aiheuttanut F:lle vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n tarkoittamaa korvattavaa kärsimystä. - - -

- - -

Vastaajien vastaukset

Kukin vastaaja on omalta osaltaan kiistänyt häneen kohdistetut syytteet syytekohdissa 1 ja 2 ja vaatinut niiden hylkäämistä. - - -

1) A, D ja E sekä Kiinteistö Oy ja säätiö ovat pääasiallisina perusteinaan kiistämisille esittäneet, että nyt kysymyksessä oleva koripalloteline on ollut varustettuna asianmukaisella vastapainolla silloin kun koripallokenttä on ollut käytössä. Teline on ollut käyttökelvoton, koska korirengas oli vääntynyt ja rikki. Vastapainot ovat puuttuneet koripallotelineestä vasta tapahtumapäivänä, eikä pitkän aikaa, kuten syyttäjä on väittänyt. Tässä tapauksessa koripallokenttä ei ole ollut vielä käytössä talven jäljeltä, eikä ulkopuolisilla ollut edes lupaa käyttää kenttää, sillä kenttä on ollut ainoastaan korttelin kiinteistöyhtiöiden käytössä. Kentän käyttö oli tapahtumahetkellä viereisten talojen seiniin kiinnitetyillä kieltotauluilla muutoinkin kielletty. Edellisenä kesänä, kun kenttä on ollut käytössä, asianmukaiset painot ovat olleet paikallaan. Huoltoyhtiöiden tehtäviin on kuulunut ainoastaan puhtaanapito, ei telineiden korjaus. Korjaukset piti tilata erikseen. C on ilmoittanut rikkoutuneesta koripallorenkaasta, ei vastapainon puuttumisesta.

Säätiö on sopimuksella siirtänyt kiinteistönhoitoa koskevat tehtävänsä R Oy:lle siten, että vastuunjaosta on sovittu kokonaisvaltaisesti. - - -

E on säätiön toimitusjohtajana yhdessä A:n ja D:n kanssa 28.4.2010 saaneet tiedon huonokuntoisesta koripallotelineestä ja tehneet päätöksen koripallotelineiden poistamisesta. Päätöksen toimeenpano tai vastuu sen toimeenpanosta ei ole kuulunut A:lle eikä E:lle. D oli 29.4.2010 sopinut säätiön käyttämän aliurakoitsijan kanssa telineiden poistamisesta. Tällä oli kuitenkin ollut toinen työ kesken, jolloin oli sovittu, että telineet poistetaan heti kun kyseinen työ on saatu valmiiksi. Tapaturman aiheuttanut teline oli ollut kaatuneena maassa, eikä teline kaatuneena ollut ilmeisen hengenvaarallinen. Koripallotelineet olivat käyttökelvottomia, eikä niiden poistoa luokiteltu kiireelliseksi, koska niitä pidettiin vaarattomina. On ollut täysin ennalta-arvaamatonta, että joku käyttää aluetta ja telinettä donkkaukseen ilman palloa keskellä yötä. Kyse ei ole ollut pelaamisesta eikä donkkaus edes kuulu koripallon harrastepeleihin. Onnettomuuteen on myötävaikuttanut V:n humalatila.

Rikoskumppanuuden edellytys yhdessä tekemisestä ei täyty, sillä A:lla ja E:llä ei ole voinut olla tietoisuutta siitä, että heidän toimintansa yhdessä muiden toiminnan kanssa voisi toteuttaa tunnusmerkistön. Koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, koska koripalloteline oli nostettu pystyyn, tekoaika on 3.5.2010.

- - -

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet asianomistaja F:n korvausvaatimukset perusteeltaan. Korvausvaatimukset vastaajat ovat hautauskulujen osalta myöntäneet määrältään oikeiksi kiistäen kuitenkin henkistä kärsimystä koskevan korvauksen kokonaan, F ei ole V:lle lain tarkoittama erityisen läheinen henkilö.

- - -

TUOMION PERUSTELUT

Esitetty näyttö

- - -

Tapahtumainkulku ja kysymyksen asettelu

Käräjäoikeus pitää V:n kuolemaan johtanutta tapahtumainkulkua selvitettynä todistajien H ja T yhdenmukaisten kertomusten perusteella. V on suorittanut Olympiakorttelissa sijaitsevalla koripallokentällä donkkauksen siten, että hän oli ottanut vauhtia ja ylös hypätessään hän oli ottanut kiinni koripallorenkaasta sillä seurauksella, että koripalloteline oli kaatunut kaataen V:n. V:n pää oli iskeytynyt asfalttiin ja koripallotelineen taustalevy oli osunut V:n otsaan. V oli menehtynyt saamiinsa vammoihin samana päivänä.

Syytteiden perusteella on kysymys siitä, onko E säätiön toimitusjohtajana, A säätiön kiinteistöpäällikkönä ja D säätiön kiinteistöhuollon työntekijänä menetelleet törkeän huolimattomasti aiheuttaen V:n kuoleman syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla.

Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaan puolestaan se, joka tahallaan tai tärkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

- - - Kuolemantuottamus edellyttää tekijän huolimattomuutta. Syyttäjä on pitänyt huolimattomuutta törkeänä syytekohdassa 2, mutta katsonut, ettei teon kokonaistörkeys täyty. Kuolemantuottamusta koskevassa tunnusmerkistössä ei ole kuvattu niitä tekoja tai laiminlyöntejä, jotka osoittavat tekijän huolimattomuutta. Rikoslain 3 luvun 7 § sisältää tuottamuksen määritelmän, jonka mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan.

Huolellisuutta määrittävät eri tilanteita koskevat oikeusnormit, minkä lisäksi kulloinkin kysymyksessä olevalla alalla voimassa olevia määräyksiä ja hyväksyttyjä käytäntöjä voidaan käyttää arvioitaessa sitä, onko riittävää huolellisuutta noudatettu. Usein huolellisuuden mittapuu on asetettava tapauskohtaisesti arvioimalla eri toimintavaihtoehtojen etuja ja riskejä sekä vertailemalla tehtyjä valintoja siihen, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa toimisi.

Vastuu kiinteistön turvallisuudesta ja kiinteistönhoidon järjestelyt

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennuksen omistajalle tai haltijalle voi syntyä myös rikosoikeudellinen vastuu, mikäli hänen edellä kuvattujen normien vastaisesta huolimattomasta menettelystään aiheutuu vaaraa tai vahinkoa. Vastuuta ei vähennä esimerkiksi metelöintiä kieltävät merkit, joiden tarkoitus tässä tapauksessa on ollut lähinnä järjestyksen ylläpito. Esimerkiksi Nuutila on todennut, että rakennuksen ja kiinteistön omistajalla ja haltijalla on valvontavastuu rakennuksen ja kiinteistön turvallisuudesta. Näissäkin tapauksissa valvontavastuu saattaa ulottua myös niihin tilanteisiin, joissa joku tulee kiinteistölle ilman lupaa tai muuten kärsii vahinkoseurauksen osittain omasta tuottamuksesta. Edellytyksenä on kuten yleensäkin, että vahinkoseuraus oli ennakoitava (Nuutila, Ari-Matti: Rikosoikeudellinen huolimattomuus, 1996, s. 242).

Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että nyt kysymyksessä oleva koripallokenttä on ollut Olympiakorttelissa sijaitsevien kiinteistöyhtiöiden yhteiskäytössä. Kiinteistö Oy omistaa tontin, jolla rakennukset sijaitsevat. E:n, A:n sekä D:n asema ja vastuualueet säätiössä on valmistelussa todettu riidattomiksi.

- - -

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Säätiö on Olympiakorttelissa sijaitsevien rakennusten omistajana ja hallinnoijana ollut vastuussa siitä, että sen omistamat ja hallinnoimat rakennukset ja ympäristö mukaan lukien koripallokenttä jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. E on säätiön toimitusjohtajana, A säätiön kiinteistöpäällikkönä ja D säätiön kiinteistöjen ylläpitotehtäviä suorittavana olleet sellaisessa asemassa, että rakennuksen omistajan tai haltijan vastuu koskee heitä. - - -

Käräjäoikeus pitää esitetyn selvityksen ja erityisesti B:n kertomuksen perusteella selvitettynä, että niin sanottu torialue, jolla koripallokenttä sijaitsi, kuului säätiön ja R Oy:n tekemän hoitosopimuksen piiriin (syyttäjän kirjallinen todiste 9) ja että R Oy sitä käytännössä myös hoiti hoitosopimuksen perusteella.

- - -

Vastaajien yhdenmukaisten kertomusten perusteella käräjäoikeus pitää selvitettynä, että C oli 28.4.2010 ottanut yhteyttä säätiöön ja ilmoittanut D:lle, että koripallotelineen kori oli rikki ja teline oli kaatuneena maassa. C oli tiedustellut, mitä koripallotelineelle tulisi tehdä. Ilmoituksen saanut D oli ilmoittanut asiasta A:lle ja tämä edelleen E:lle. E, A ja D olivat yhdessä 28.4.2010 päättäneet. että teline poistetaan paikalta. Tämän vuoksi D oli ottanut yhteyttä ulkopuoliseen yhtiöön ja antanut yhtiölle toimeksi poistaa rikkoutunut teline koripallokentältä. Kyseisellä yhtiöllä oli tuolloin muita työtehtäviä ja yhtiöstä oli ilmoitettu D:lle, että teline poistetaan vasta myöhemmin. E:n, A:n ja D:n mukaan maassa makaavaa rikkinäistä telinettä ei pidetty vaarallisena eikä sen poistamista kiireellisenä. C:lle oli annettu ohjeeksi, että teline saa maata maassa siihen saakka kunnes se poistetaan. Hoitosopimuksen mukaan huoltoyhtiöllä oli kiireellisissä tapauksissa oikeus itsenäisesti päättää toimenpiteistä, jos tilaajan eli säätiön edustajaa ei tavoiteta. Sekä C:n että B:n on katsottava täyttäneen huolellisuusvelvollisuutensa, koska huoltoyhtiön työntekijä C oli välittömästi havaittuaan rikkoutuneen ja maassa makaavan koripallotelineen ilmoittanut asiasta säätiölle eikä C:llä ja B:llä siten ole katsottava olleen hoitosopimukseen perustuvaa vastuuta koripallotelineestä.

C:n, MT:n ja EV:n kertomuksista voidaan päätellä, että nyt kysymyksessä olevat siirrettävät koripallotelineet olivat olleet usein ilkivallan kohteena. Korin sukka ja korirengas oli rikottu monta kertaa ja vastapainot oli poistettu ja siirretty muualle. Epäselväksi on jäänyt missä määrin ilkivallasta oli ilmoitettu säätiölle. Alkuperäiset vastapainot olivat jo useita vuosia aikaisemmin hävinneet ja ne oli korvattu luonnonkivillä, jotka todistaja C:n mukaan painoivat enemmän kuin alkuperäiset betonipainot. Itse koripalloteline painoi 174 kg ja 375 alkuperäiset vastapainot painoivat 75 kg (3 x 25 kg). Poliisin tekemästä rekonstruktiosta ilmenee että ilman vastapainoja koripalloteline kaatui helposti, mikäli korirenkaasta vedetään alaspäin (DVD-tallenne ja valokuvat 14-16). Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että vastapainot olivat tapahtumahetkellä puuttuneet kysymyksessä olevasta koripallotelineestä. Sitä vastoin käräjäoikeus katsoo jääneen selvittämättä, että koripalloteline olisi kaatunut esimerkiksi tuulenpuuskasta. Asiassa on niin ikään jäänyt selvittämättä, että telineet olisivat syyttäjän esittämällä tavalla olleet pitkiä aikoja ilman vastapainoja ja että vastapainona käytetyt luonnonkivet olisivat olleet alkuperäisiä vastapainoja huonommat tai vaarallisemmat.

Koripalloteline oli 28.4.2010 maannut maassa ja sen korirengas oli ollut rikki. E, A ja D olivat päättäneet poistaa telineen, koska se oli rikki ja huonokuntoinen. Teline oli päätetty jättää makaamaan maahan eikä sen poistamista pidetty kiireellisenä, koska sitä ei pidetty vaarallisena. Teline oli kuitenkin ollut pystyssä tapahtumahetkellä 3.5.2010. Asiassa on jäänyt selvittämättä kuka tai ketkä olivat nostaneet koripallotelineen pystyyn ilman vastapainoja. Telineen paino huomioon ottaen on todennäköistä, että enemmän kuin yksi henkilö oli osallistunut telineen nostamiseen.

Harkittavaksi tulee onko E:n, A:n ja D:n menettely, eli se etteivät he ole välittömästi poistaneet rikki näistä maassa makaava koripallotelinettä koripallokentältä syy-yhteydessä V:n kuolemaan. Ennalta-arvattavana voidaan pitää sitä, että kysymyksessä oleva koripalloteline kaatuu herkästi ilman vastapainoja, mikäli koripallorenkaasta esimerkiksi vedetään alaspäin. Harkittavaksi tulee myös miten ennalta-arvattavaa on ollut, että joku nostaa 174 kg painavan koripallotelineen ylös varmistamatta sen turvallisuutta vastapainoilla ja että joku sen jälkeen suorittaa niin sanotun donkkauksen tai tarttuu kiinni koripallorenkaasta. Olympiakorttelissa asuu ja oleskelee paljon nuoria ihmisiä, joista ainakin osan voidaan olettaa harrastavan koripallon pelaamista. Tämän vuoksi voidaan ajatella, että huolellisuusvelvollisuus on ollut korostunutta. Toisaalta on jäänyt epäselväksi missä määrin säätiön edustajat olivat olleet tietoisia vastapainojen toistuvasta ilkivaltaisesta poistamisesta. Ottaen kuitenkin huomioon koripallotelineen paino ja sen, että koripallotelineen korirengas oli ollut rikki käräjäoikeus katsoo, ettei E:llä, A:lla ja D:llä ole ollut konkreettisia syitä epäillä, että joku nostaa pystyyn rikkinäisen maassa makaavan koripallotelineen. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoo, etteivät seuraukset ole olleet ennalta-arvattavissa. Kausaaliketju vastaajien menettelyn ja seurausten välillä on katsottava katkenneeksi, koska seurauksen syntyminen on edellyttänyt muiden, tässä tapauksessa tuntemattomaksi jääneen tekijän tai tekijöiden toimia. Vastaajien ei voida katsoa toimineen huolimattomasti.

Edellä olevan perusteella syytteet A:ta, D:tä ja E:tä vastaan syytekohdassa 2 on hylättävä.

- - -

Asian on ratkaissut: Käräjätuomari Ulla-Maj Leppäkorpi ja lautamiehetOikeudenkäynti hovioikeudessa

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

F on vaatinut, että A, D ja E (jäljempänä vastaajat) tuomitaan käräjäoikeuden tuomion kohdassa 2 selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen kuolemantuottamuksesta ja että heidät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 10.000 euroa ja hänen poikansa V:n hautaamisesta aiheutuneet kulut 5.985,24 euroa, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 3.5.2010 lukien sekä hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta 11.303,70 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

- - -

Perusteet

Käräjäoikeus on tullut väärään johtopäätökseen katsoessaan, että ottaen huomioon koripallotelineen paino ja se, että telineen korirengas on ollut rikki, vastaajilla ei ole ollut konkreettisia syitä epäillä, että joku nostaa pystyyn rikkinäisen maassa makaavan koripallotelineen, minkä vuoksi seuraukset eivät ole olleet ennalta arvattavissa. Lisäksi käräjäoikeus on virheellisesti katsonut, että koska seurauksen syntyminen on edellyttänyt tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden toimia, kausaaliketju vastaajien menettelyn ja seurausten välillä on katkennut.

Vastaajat ovat säätiössä asemiensa ja tehtäviensä perusteella olleet vastuussa koripallotelineiden kunnossapidosta niin että koripallokenttä jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Tätä koskien heillä on ollut korostunut huolellisuusvelvollisuus.

Siirrettävät koripallotelineet ovat usein olleet ilkivallan kohteena. Niissä ei ole käytetty asianmukaisia vastapainoja, ja teline on aikaisemmin usein kaatunut, kuten muun muassa kentässä olevat jäljet osoittavat. Tämän on täytynyt olla vastaajien tiedossa. Telineiden kunto on ollut havaittavissa myös säätiön toimiston ikkunasta.

Telineen kaatuminen V:n päälle 3.5.2010 ja tämän menehtyminen saamiinsa vammoihin on ollut ennalta arvattavaa. On ollut ennalta arvattavaa, että kentälle tullaan pelaamaan, teline nostetaan pystyyn ilman vastapainoja ja teline tuolloin kaatuu helposti, kun joku hyppää ja tarttuu kiinni korirenkaasta. Tapahtuman aikaan vastapainot ovat puuttuneet telineestä pitkän aikaa, kenttä on ollut käytössä tai ainakin soveltunut pelaamiseen, teline on ollut sinällään käyttökelpoinen ja voitu nostaa pystyyn kahden tai kolmen henkilön toimesta eikä vääntynyt korirengas ole estänyt pelaamista.

Vastaajat eivät ole pitäneet telinettä vaarallisena eivätkä sen poistamista kiireellisenä ja ovat 28.4.2010 antaneet sen jäädä kentälle makaamaan ilman vastapainoja odottamaan mahdollista myöhempää poiskuljetusta. Vastaajien olisi pitänyt huolehtia siitä, että koripalloteline poistetaan kentältä viimeistään 28.4.2010.

Koska vastaajat ovat menetelleet kohdan 2 rangaistusvaatimuksessa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomasti, he ovat velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan aiheuttamansa vahingot.

- - -

Vastaus

Vaatimukset

A, D ja E ovat vaatineet, että valitus hylätään ja että F velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 6.528,60 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Vastaajat eivät ole voineet ennalta arvata, että jotkut nostavat maassa makaavan selvästi rikkinäisen koripallotelineen pystyyn varmistamatta sen turvallisuutta vastapainoilla ja että joku hyppää ja tarttuu kiinni rikkinäisestä korirenkaasta. Lisäksi seurauksen syntyminen on edellyttänyt tuntemattomiksi jääneiden tekijöiden toimia.

Koripallokenttä on ollut tarkoitettu ainoastaan kiinteistöyhtiöiden asukkaiden omaan käyttöön. Koripalloteline on 28.4.2010 ollut pois käytöstä maassa makaamassa ja siten ilmeisen vaaraton. Korirengas on ollut väännettynä alaspäin niin, ettei siihen ole voinut pelata koripalloa. Rikkinäinen teline on nostettu pystyyn tämän jälkeen. Kenttää ei talven jälkeen 3.5.2010 edes ollut vielä otettu käyttöön. Kentän käyttö on ollut kielletty yöaikaan.

Vastaajat eivät ole tienneet vastapainojen toistuvasta poistamisesta tai että teline olisi aikaisemmin kaatunut. Kenttä ei näy säätiön toimistosta. Kentän ollessa käytössä vastapainot eivät ole puuttuneet telineistä pitkää aikaa. Huoltomiehet ovat itsenäisesti huolehtineet, että teline on varustettu asianmukaisilla vastapainoilla, eivätkä ole ilmoittaneet säätiölle vastapainojen puuttumisesta. Asianmukaiset vastapainot on huoltomiesten toimesta laitettu aina heti takaisin. Huoltomiehet eivät ole havainneet, että teline olisi aikaisemmin kaatunut. Kesällä 2009 kentällä on pelattu normaalisti. Vastapainot ovat hävinneet telineestä ilmeisesti talvella 2009-2010. Valittajan vetoamasta YouTube-videosta ilmenee, että telineessä on vastapainot, joiden päällä on pelaajien vaatteita.

E on ollut kyseisessä vastuuasemassa säätiön toimitusjohtajana. Vastaajat ovat heti 28.4.2010 saatuaan tietää rikkoontuneista koripallotelineistä päättäneet poistaa huonokuntoiset telineet. A on ollut vastuuasemassa muutoin muttei ollessaan osa-aikaeläkkeellä 29.4.-5.5.2010, jolloin vastuuasemassa on ollut D A:n sijaisena. Telineiden poistamista koskevan päätöksen toteuttaminen ei ole ollut säätiön operatiivista johtoa hoitavan E:n tai A:n vastuulla. D on vastaajien päätöksen perusteella 29.4.2010 sopinut säätiön käyttämän aliurakoitsijan kanssa telineiden poistamisesta. Kun yhtiöllä on sillä hetkellä ollut toinen työ, on sovittu, että teline poistetaan sen työn valmistuttua. Vastuu sovitun työn tekemisestä ei ole kuulunut E:lle. Rikosoikeudellista vastuuta arvioitaessa on otettava huomioon, että säätiö on siirtänyt kiinteistönhoitoa koskevat tehtävänsä R Oy:lle.

V:n hypyn motiivina on ollut ilkivalta. Hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on ollut tapahtumahetkellä päihtymyksen vuoksi olennaisesti heikentynyt. Tavalliseen koripallotelineeseen donkkaaminen on kielletty, koska se rikkoo telineen. Tapahtunutta onnettomuutta ei voida rinnastaa tapahtumiin, joissa on ollut kyse lasten leikkikentän viallisen laitteen aiheuttamista vahingoista.

F ei ole ollut surmansa saaneelle lapselleen V:lle vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä tarkoitettu erityisen läheinen henkilö. V oli kuollessaan 18-vuotias ja oli elänyt aikuisena itsenäistä elämää ja oli jo vuosia aikaisemmin muuttanut äitinsä luota.

Vastaajat ovat käräjäoikeudessa kiistäneet F:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kohtuuttomana tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden. Hovioikeuden ratkaisu

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Riidattomat seikat

Koripallokenttä on ollut Olympiakorttelissa sijaitsevien kiinteistöyhtiöiden yhteiskäytössä ja tarkoitettu asukkaiden käyttöön. Olympiakorttelissa asuu ja oleskelee paljon nuoria, joista osa pelaa koripalloa. Koripallopeliin kuuluu niin sanottu donkkaus, jossa pelaaja hyppää ja voi ottaa kiinni korirenkaasta. Harrastepeleissä käytetyt koritelineet eivät yleensä kestä niissä roikkumista. Selvää on, että nuorten vapaa-ajan harrastuksiin tarkoitetulle koripallokentälle pystytetyn koripallotelineen tulee pysyä tukevasti pystyssä, mikäli joku hyppää pelaajan tavoin ja ottaa kiinni korirenkaasta. Kyseisen koripallotelineen paino ilman vastapainoja on ollut 174 kiloa. Poliisin suorittaman mittauksen mukaan teline, jossa on ollut 75 kilon vastapaino, on pysynyt pystyssä miehen roikkuessa koritelineessä. Ilman vastapainoja ollut teline on kaatunut, kun korirenkaan etureunasta on vedetty esimerkiksi suoraan alaspäin noin 31 kilon voimalla. Ilman vastapainoja pystytetty koripalloteline on siten kaatunut helposti, mikäli korirenkaasta vedetään alaspäin.

Alue, jolla koripallokenttä on sijainnut, on kuulunut säätiön ja R Oy:n välillä solmitun kiinteistönhoitosopimuksen piiriin. R Oy on sanotun sopimuksen perusteella vastannut koripallokentän hoidosta ja sitä käytännössä myös hoitanut. Kiinteistönhoitosopimuksen mukaan R Oy:llä on ollut velvollisuus suorittaa välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen korjaus tilaajan säätiön lukuun, mikäli tilaajan vastuuhenkilöä ei välittömästi tavoiteta.

Koripallokentän siirrettävät koripallotelineet ovat aikaisemmin olleet usein ilkivallan kohteena. Korirengas ja -sukka on rikottu monta kertaa ja vastapainoja on siirrelty pois telineistä. Koripallotelineen alkuperäiset vastapainot ovat hävinneet useita vuosia aikaisemmin ja ne on korvattu painavilla luonnonkivillä. Huoltomiehet ovat käytännössä huolehtineet siitä, että koripallotelineistä puuttuvat vastapainot siirretään takaisin paikoilleen.

Kyseisen koripallotelineen vastapainot ovat hävinneet ilmeisesti talvella 2009-2010 ja ovat tapahtuman aikaan puuttuneet. C on R Oy:n huoltomiehenä 28.4.2010 ottanut yhteyttä säätiöön ja ilmoittanut säätiön vastuuhenkilölle D:lle, että koripallotelineen kori on rikki ja teline on kaatuneena maassa, ja tiedustellut, mitä telineelle tulisi tehdä. Koripalloteline on maannut maassa ilman vastapainoja ja sen korirengas on ollut rikki siten, että se on ollut vääntyneenä suoraan alaspäin lähes pystyasentoon, mikä ilmenee 28.4.2010 otetusta valokuvasta. D on ilmoittanut tilanteesta A:lle, joka on ilmoittanut asiasta edelleen E:lle. E, A ja D ovat yhdessä 28.4.2010 päättäneet, että teline poistetaan paikalta, koska se on rikki ja huonokuntoinen. D on tämän vuoksi ottanut yhteyttä ulkopuoliseen yhtiöön ja antanut yhtiölle toimeksiannon rikkoutuneen koripallotelineen poistamiseksi koripallokentältä. Kyseisellä yhtiöllä on tuolloin ollut muita työtehtäviä ja yhtiöstä on ilmoitettu D:lle, että teline poistetaan vasta myöhemmin. C:lle on annettu ohjeeksi, että teline saa maata maassa siihen saakka kunnes se poistetaan. E, A ja D eivät ole pitäneet maassa makaavan rikkinäisen telineen poistamista kiireellisenä, koska he eivät ole pitäneet sitä vaarallisena. Vastaajat ovat siten päättäneet jättää telineen maahan makaamaan odottamaan poiskuljetusta.

Tuntemattomat 2-3 henkilöä ovat 28.4. ja 3.5.2010 välisenä aikana nostaneet koripallotelineen pystyyn ilmeisesti pelitarkoitukseen ja koripalloteline on ollut koripallokentällä 3.5.2010 pystyssä ilman vastapainoja. V, joka on tapahtuman aikaan ollut 18-vuotias, on 3.5.2010 ollessaan kulkemassa kavereidensa kanssa kentän läpi suorittanut kentällä niin sanotun donkkauksen, vaikka hänellä ei ole ollut palloa tai muuta pelaamistarkoitusta, siten, että hän on ottanut vauhtia ja ylös hypätessään kiinni koripallorenkaasta sillä seurauksella, että koripalloteline on kaatunut hänen päälleen. V:n pää on iskeytynyt asfalttiin ja koripallotelineen taustalevy on osunut hänen otsaansa niin, että hän on menehtynyt saamiinsa vammoihin samana päivänä. V on tapahtuman aikaan ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuolinsyylausunnon mukaan V:n veren alkoholipitoisuus on ollut 1,2 promillea.

Kysymyksen asettelu

Kuolemantuottamusta 3.5.2010 koskevan rangaistusvaatimuksen perusteella asiassa on kysymys siitä, ovatko E säätiön toimitusjohtajana, A säätiön kiinteistöpäällikkönä ja D säätiön kiinteistöhuollon työntekijänä törkeällä huolimattomuudellaan tai huolimattomuudellaan aiheuttaneet V:n kuoleman siten, että he ovat 28.4.2010 jättäneet kyseisen koripallotelineen koripallokentälle ja laiminlyöneet huolehtia sen käytöstä poistamisesta.

Oikeudellinen arviointi ja syyksilukeminen

Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta.

Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Lainkohdan 2 momentin mukaan se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Lainkohdan 3 momentin mukaan pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.

Hovioikeus toteaa, että laiminlyönnin rangaistavuudesta säädetään rikoslain 3 luvun 3 §:ssä ja että tässä tapauksessa kyse on lainkohdan 2 momentin 1-kohdan tarkoittamasta väitetystä vastaajien asemaan perustuvasta rangaistavasta laiminlyönnistä.

Törkeää kuolemantuottamusta koskevan lain esitöissä (HE 94/1993 vp s. 98) todetaan, että törkeällä huolimattomuudella on pyritty kuvaamaan suhtautumista, johon vaikuttavat menettelyn vaarallisuus, seurauksen huomattava todennäköisyys ja tekijän tietoisuus edellä mainituista seikoista. Kun törkeä tuottamus on syyksiluettavuusasteikolla tahallisuuden alapuolella, se edellyttää, että tekijä ei pidä tekonsa seurausta varsin todennäköisenä. Harkittaessa, onko huolimattomuutta pidettävä törkeänä ja kuolemantuottamusta myös kokonaisuudessaan törkeänä, on kiinnitettävä huomiota ainakin

─ riskin eli kuolemanvaaran suuruuteen,

─ tekijän tietoisuuteen riskin käsilläolosta,

─ siihen missä määrin tekijän käyttäytyminen poikkeaa tilanteen edellyttämästä huolellisesta menettelystä eli missä määrin tekijä rikkoo huolellisuusvelvollisuutta sekä

─ tekijän mahdollisuuteen noudattaa huolellisuusvelvollisuuden vaatimuksia.

Hovioikeus toteaa, että edellä esitetyt näkökohdat ovat merkityksellisiä myös määritettäessä kiinteistön omistajan velvollisuutta huolehtia siitä, että kiinteistö sillä sijaitsevine rakennuksineen ja muine rakenteineen täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Koska kiinteistön omistajan huolellisuusvelvollisuuden tarkemmasta sisällöstä ei ole olemassa mitään tarkkarajaista oikeusohjetta, joudutaan kiinteistön omistajan huolellisuusvelvoite muotoilemaan hyötyjä ja haittoja punniten. Punnintaoperaatiossa otetaan oikeuskäytännössä vakiintuneella (esim. KKO 2007:62 sekä KKO 1982 II 135, KKO 1992:123 ja KKO 2002:43) ja rikoslain 3 luvun 7 §:n esitöissäkin (HE 44/2002 vp s. 95) lausutulla tavalla huomioon mahdollisen vahinkoseurauksen vakavuus, sen todennäköisyys, tekijän tosiasialliset mahdollisuudet laajempiin varotoimenpiteisiin ja toiminnan sosiaalinen hyödyllisyys. Hovioikeus toteaa, että tuottamusarvioinnissa on otettava huomioon kulloinkin vallitsevat tosiasialliset olosuhteet.

Jotta kuolemaan johtanut menettely olisi rangaistavaa rikoslain 21 luvun 8 §:ssä tarkoitetuin tavoin, kuoleman on täytynyt olla menettelyn ennakoitava seuraus. Ennakoitavana ei pidetä vain sellaista kuolemaa, jonka mahdollisuuden tekijä on tosiasiassa mieltänyt, vaan myös sellaista kuolemaa, jonka tekijä olisi voinut ja joka hänen olisi pitänyt mieltää mahdolliseksi.

Vastaajat ovat säätiön asemiensa ja tehtäviensä perusteella olleet maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin perusteella vastuussa kiinteistön ja siellä olleiden koripallotelineiden kunnossapidosta niin, että koripallokenttä jatkuvasti täyttää turvallisuuden vaatimukset.

Tapahtuman aikaan koripallotelineet ovat olleet kentällä talven jäljiltä. Kyseinen teline on maannut maassa ja sen vastapainot ovat puuttuneet. Vastaajat ovat 28.4.2010 jättäneet telineen kentälle makaamaan ilman vastapainoja odottamaan poiskuljetusta. Huoltomiehen ilmoituksen ja vastaajien käsityksen mukaan koripalloteline on ollut rikki. Koripallotelineen taustalevy on ollut korirenkaan kohdalta murtunut niin, että korirengas on ollut vääntyneenä vaakatasosta alas lähes pystysuoraan asentoon. Näissä olosuhteissa sillä, miten telineet aikaisemmin olisivat olleet ilman vastapainoja tai kaatuneet ja mitä vastaajat olisivat siitä tienneet, ei ole asiassa merkitystä.

Vastaajat ovat rikkinäisen telineen poistamisesta päätettyään antaneet sen jäädä kentälle makaamaan odottamaan poiskuljetusta, koska he eivät ole pitäneet telineen poistamista kiireellisenä. Koska he eivät ole huolehtineet siitä, että teline välittömästi poistetaan käytöstä, he ovat kukin vastuussa tapahtuneesta lähtökohtaisesti samassa laajuudessa, jos heidän katsotaan menetelleen asiassa huolimattomasti.

Painavan koripallotelineen kaatumisen mahdollisuus ja siihen liittyvä vakavan vammautumisen ja kuoleman riski ovat omiaan korostamaan kiinteistön omistajan velvollisuutta huolehtia siitä, etteivät kiinteistöllä liikkuvat joudu alttiiksi tämän kaltaisille vaaroille. Kiinteistön omistajalla on parhaat edellytykset arvioida kiinteistön ja sen eri rakenteiden turvallisuutta sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiinteistöllä liikkuvien henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavien epäkohtien poistamiseksi. Tässä harkinnassa kiinteistön omistajan voidaan edellyttää ottavan huomioon myös sellaiset epätavalliset, mutta kuitenkin ennalta arvattavat toimintatavat, joihin kiinteistöllä liikkuvien voidaan vallitsevissa olosuhteissa kohtuudella olettaa ryhtyvän. Voidaan perustellusti edellyttää, että kiinteistön omistaja selvittää ja arvioi kiinteistön eri rakenteisiin liittyvät riskitekijät. Jälkikäteen arvioituna kysymys on siitä, mihin toimenpiteisiin kiinteistön omistajan olisi pitänyt ryhtyä mieltääkseen kiinteistön eri rakenteisiin ja käyttötapoihin liittyvät riskit. Huolimattomuus edellyttää, että kiinteistön omistajalla olisi ollut tilaisuus ja hänen olisi pitänyt havaita ne riskit, joista on sittemmin aiheutunut esimerkiksi kiinteistöllä liikkuneen henkilön kuolema (ks. HE 44/2002 vp s. 96). Sen sijaan kiinteistöllä liikkuvien eri-ikäisten ja erilaisen kokemustaustan ja koulutuksen omaavien henkilöiden kyky arvioida kiinteistön rakennuksiin ja rakenteisiin liittyviä turvallisuusriskejä voi huomattavasti vaihdella useista eri syistä. Korostunut turvallisuusvelvoite ja tapahtuman aikana vallinneet olosuhteet on otettava huomioon harkittaessa, ovatko vastaajat toiminnassaan menetelleet tuottamuksellisesti.

Ottaen huomioon vastaajien asemat ja tehtävät säätiössä heidän on tapahtuman aikaan tehtävissään toimiessaan täytynyt olla selvillä koripallotelineiden rakenteesta ja täytynyt käsittää, että telineiden ollessa käytössä niissä on oltava asianmukaiset vastapainot. Telineen rakenteeseen nähden on ollut ennalta arvattavaa, että ilman vastapainoja pystytetty koripalloteline voi kaatua, jos joku hyppää ja tarttuu korirenkaaseen.

Kuten edellä on todettu Olympiakorttelissa asuu ja oleskelee paljon nuoria, joista osan voidaan ajatella harrastavan koripalloa. Koripallokenttä ja telineet sijaitsevat kerrostalokorttelin keskellä, joten koripallokentällä ei ainoastaan pelata koripalloa vaan lapset, nuoret ja nuoret aikuiset oleskelevat ja liikkuvat siellä muutoinkin. Kiinteistön huollossa ja kunnossapidossa tulee siten ottaa huomioon myös se, että koripallokentällä ei yksinomaan pelata koripalloa vaan vietetään myös muutoin aikaa. Tämä on luonnollinen selitys myös sille, että koripallotelineisiin ja niiden vastapainoihin on vuosien ajan useita eri kertoja kohdistettu ilkivaltaa ja koripallotelineiden alkuperäiset vastapainot ovat hävinneet ja jouduttu korvaamaan luonnonkivillä. Kiinteistön omistaja ei siten voi perustellusti arvioida paikalleen maahan kaadettuna jätetyn ja ilman vastapainoja olleen koripallotelineen turvallisuutta yksinomaan tavanomaisen pelitoiminnan näkökulmasta. Huomioon on otettava myös se, millä tavalla mahdollisesti ylös nostettu ja ilman painoja oleva koripalloteline muodostaa riskin alueella muutoin kuin varsinaisessa pelitoiminnassa liikkuvien turvallisuudelle.

Asiassa esitetyistä valokuvista ilmenee, että tapahtuman aikaan huhti-toukokuun 2010 vaihteessa kenttä sinällään on soveltunut pelaamiseen. On siten ollut ennalta arvattavaa, että kentälle tulee nuoria pelaamaan ja myös oleskelemaan muutoin. Nuoriso tyypillisesti kokoontuu pelailemaan ainakin 2-3 hengen ryhmissä. Ottaen huomioon nuorille tyypillinen toiminta ja mahdollinen ajattelemattomuus on myös ollut ennalta arvattavaa, että kentällä makaava rikkinäinen teline voidaan nuorten toimesta nostaa pystyyn pelaamistarkoituksessa, vaikka telineessä ei ole vastapainoja. Vaikka korirengas on ollut rikki, se on kuitenkin ollut kiinni taustalevyssä. Telinettä on siten nuorten toimesta voinut ainakin yrittää käyttää pelaamiseen.

Ottaen huomioon vuodenaika sekä kentän ja telineen kunto, vastaajilla ei ole ollut perusteltua aihetta olettaa, ettei kentälle makaamaan jätettyä rikkinäistä telinettä nosteta pystyyn pelaamistarkoitukseen ilman vastapainoja. Tyypillistä nuorille myös on, että joku hyppää ja tarttuu kentällä pystyssä olevan koripallotelineen renkaaseen myös muussa kuin pelitilanteessa, mikä on ollut ennakoitavissa. Tällöin riski siihen, ettei korirenkaaseen hyppääjä tiedosta koripallotelineen kaatumisriskiä, on vielä suurempi kuin jos hän olisi itse nostanut koripallotelineen pystyyn ja olisi ollut siten tietoinen koripallotelineen vastapainojen puuttumisesta ja siitä, ettei koripallotelinettä ole kiinnitetty muutoin asfalttiin. Korirengas on vastaajien tietämällä tavalla ollut alaspäin taivutettuna. Tällöin korirenkaaseen hyppääminen ja siinä roikkuminen on myös koripalloa pelaamattomille henkilöille helpompaa kuin jos korirengas olisi ollut tavanomaisella korkeudella. Korirenkaan vääntyminen alaspäin sekä reiät asfaltissa koripallotelineen kentän puoleisten tukirautojen alla viittaavat myös siihen, että korirenkaassa on roikuttu. Nämä seikat vastaajien on myös tullut ottaa huomioon harkitessaan niitä riskejä, jotka liittyvät koripallotelineen jättämiseen koripallokentälle ilman vastapainoja.

Tapahtumien kulku on siten ollut yleisen elämänkokemuksen mukaan vastaajien ennakoitavissa, jos he olisivat etukäteen huolellisesti arvioineet, millä tavalla koripallotelinettä voidaan vallitsevissa olosuhteissa käyttää ja millaisia turvallisuusriskejä ilman vastapainoja pystyyn nostettuun koripallotelineeseen liittyy Olympiakorttelin kaltaisessa kerrostalokorttelissa, jossa koripallokenttää ei käytetä yksin koripallon pelaamiseen. Ottaen huomioon telineen paino ja vastapainoitta pystyyn nostetun telineen mahdollinen kaatuminen korirenkaaseen tarttuvan henkilön päälle, vastaajien olisi pitänyt mieltää myös kuoleman mahdollisuus. Kuoleman aiheutuminen ei ole edellyttänyt muiden tekijöiden sellaisia toimia, joita vastaajat eivät ole voineet kohtuudella ennakoida.

Koska vastaajat ovat vastanneet siitä, että kiinteistö jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, ja koska sattunut vahinko on ollut heidän ennakoitavissaan, he ovat olleet velvollisia siihen varautumaan. Näissä olosuhteissa vastuuvapautta ei voida perustaa myöskään siihen, että V on itse omasta ajattelemattomuudestaan hypännyt telineeseen päihtyneenä, koska hän ei ole voinut mieltää koripallotelineen kaatumisvaaraa. SF:kin on kertonut luulleensa, että koripalloteline oli ollut pultattu kiinni maahan. On huomattava, ettei V ollut asunut Olympiakorttelissa ja ettei hänen ole edes väitetty olleen tietoinen siitä, että koripalloteline tulisi olla tuettuna vastapainoilla ja että nämä olivat tapahtumahetkellä puuttuneet (vrt. KKO 2003:70). Vastaajien menettelyä on siten pidettävä huolimattomana.

Teline on nostettu kentälle pystyyn ilman vastapainoja tuntemattomiksi jääneiden henkilöiden toimesta. V on sen jälkeen, eri kerralla, kentän läpi kulkiessaan hypännyt kiinni telineen korirenkaaseen. Näissä olosuhteissa, vaikka sattunut seuraus on edellyttänyt myös tuntemattomiksi jääneiden henkilöiden toimia, vastaajien huolimaton menettely on ollut syy-yhteydessä V:n menehtymiseen. Jos vastaajat eivät olisi jättäneet telinettä kentälle makaamaan vaan olisivat välittömästi poistaneet sen käytöstä, V:n kuolemaan johtaneita tapahtumia ei olisi sattunut.

Hovioikeus katsoo, että E säätiön toimitusjohtajana, A säätiön kiinteistöpäällikkönä ja D, jonka tehtäviin on kuulunut säätiön kiinteistökohteiden ylläpito, eivät ole noudattaneet sitä huolellisuutta kiinteistön huollon ja ylläpidon turvallisuuden suhteen, jota heiltä on voitu edellyttää. Näissä olosuhteissa he eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet V:n kuolemaa rangaistusvaatimuksessa väitetyllä törkeällä huolimattomuudella.

Hovioikeus katsoo selvitetyksi, että vastaajat ovat 28.4.2010 jättäessään rikkinäisen koripallotelineen koripallokentälle makaamaan ilman vastapainoja laiminlyöneet huolehtia sen välittömästä käytöstä poistamisesta ja siten laiminlyöneet huolehtia, että kiinteistö jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Koripalloteline on tuntemattomien henkilöiden toimesta nostettu pystyyn ja ollut 3.5.2010 kentällä pystyssä ilman vastapainoja ja siten käytössä ilmeisen hengenvaarallinen. V, joka on tapahtumahetkellä ollut 18-vuotias, on 3.5.2010 ottanut kentällä vauhtia ja ylös hypätessään ottanut kiinni koripallorenkaasta, jolloin koripalloteline on välittömästi kaatunut maahan kaataen V:n mukanaan. Tällöin V:n pää on iskeytynyt asfalttiin ja koripallotelineen taustalevy on osunut hänen otsaansa niin, että hän on menehtynyt saamiinsa vammoihin samana päivänä. Vastaajat ovat siten huolimattomuudellaan aiheuttaneet V:n kuoleman ja ovat siis syyllistyneet kuolemantuottamukseen.

Rangaistusseuraamus

Tuomittu sakkorangaistus on vastaajien tekoon ja siitä ilmenevät seikat huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta.

- - -

Tuomiolauselmat

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Kuolemantuottamus 3.5.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO

Syyksi luettu rikkos 2

30 päiväsakkoa a 40 euroa = 1.200 euroa

- - -

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Kuolemantuottamus 3.5.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO

Syyksi luettu rikos 2

30 päiväsakkoa a 47 euroa = 1.410 euroa

- - -

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

2) Kuolemantuottamus 3.5.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO

Syyksi luettu rikos 2

30 päiväsakkoa a 65 euroa = 1.950 euroa

- - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Kari-Matti Kauppila ja Petteri Korhonen sekä ma. hovioikeudenneuvos Tapio Kaarniemi.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.