VaaHO:2021:5

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, olivatko vastaajat rallikilpailun toimihenkilöinä laiminlyöneet velvollisuutensa huolehtia kilpailutapahtuman yleisöturvallisuudesta ja siten huolimattomuudellaan aiheuttaneet rallikilpailun katsojan kuoleman ja syyllistyneet kuolemantuottamukseen.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 30.03.2020 nro 110850

Asia Kuolemantuottamus

Syyttäjä

Vastaajat A, D, C, D ja E

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Kuolemantuottamus
5710/R/0024305/18
Rikoslaki 21 luku 8 §
01.01.2018 - 15.06.2018 Seinäjoki

Vuonna 2018 järjestetyn Pohjanmaa-rallikilpailun kilpailunjohtaja B, turvallisuusjohtaja D, turvallisuuspäälliköt E ja A sekä AKK-Motorsport ry:n kilpailuun nimeämä turvatarkkailija C ovat laiıninlyöneet velvollisuutensa huolehtia siitä, ettei 15. - 16.6.2018 järjestetystä rallikilpailusta aiheudu vaaraa kilpailua seuraamaan tulleille ihmisille.

Kilpailunjohtaja B:n vastuulla on ollut johtaa ja valvoa muiden kilpailun järjestämiseen osallistuvien henkilöiden toimintaa sekä valvoa rallin turvallisuusmääräyksien noudattamista. Turvallisuusjohtaja D:n vastuulla on ollut rallikilpailua koskevan turvallisuussuunnitelman laatiminen ja sen toteutuksen valvominen sekä kilpailussa ajettavien erikoiskokeiden turvallisuuden suunnitteleminen. Turvallisuuspäällikkö E:n ja A:n vastuulla on ollut yhteistyössä turvallisuusjohtajan kanssa vastata edellä todetuista turvallisuusjohtajan vastuulle kuuluvista asioista, minkä lisäksi he ovat olleet vastuussa yleisöturvallisuudesta tarkastaen niin sanotun etuauton kyydissä muun muassa ajettavan erikoiskokeen varrelle kilpailua seuraamaan tulleen yleisön sijainnin. Turvatarkkailija C:n vastuulla on ollut varmistaa kilpailun turvallinen toteutus muun muassa yleisöturvallisuuden osalta. Kukin vastaajista on ollut siten osaltaan vastuussa kilpailun yleisöturvallisuudesta.

Auneksessa ajetun kilpailun ensimmäisen erikoiskokeen Katilantiellä sijaitsevaa mutkayhdistelmää on ollut seuraamassa useita ihmisiä, mukaan lukien F, joka on istunut retkituolissa vasemmalle kaartuvan mutkan ulkokaarteessa metsässä männyn juuressa noin 14 metrin päässä tiestä.

Erikoiskokeelle 12. lähtenyt kilpailija on menettänyt kyseisessä mutkayhdistelmässä kuljettamansa ralliauton hallinnan ja ajautunut katon kautta pyörien ulos tieltä kohti kisaa seuranneita ihmisiä osuen lopulta F:ään. F on kuollut välittömästi pään murskavamman seurauksena.

B, D, E, A ja C ovat huolimattomuudellaan aiheuttaneet F:n kuoleman. He ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tunnistaa kilpailusta aiheutuneen vaaran yleisöturvallisuudelle, minkä vuoksi yleisön opastus, ohjeistaminen ja kontrollointi turvallisen sijoittumisen suhteen on ollut riittämätöntä.

Vastaus

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syytteen, koska he eivät ole laiminlyöneet heiltä vaadittavaa huolellisuutta suunnitellessaan ja valvoessaan kilpailun turvallisuusjärjestelyjä.

Paikka, jossa onnettomuus tapahtui, ei olisi ollut erittäin vaaralliseksi luokiteltava. Onnettomuus tapahtui ennalta-arvaamattomasta syystä kilpa-auton kimmottua ulosajon jälkeen vastakkaiseen suuntaa, johon sen olisi voinut olettaa ulosajon seurauksena menevän.

Vastaajat ovat vaatineet, että valtio velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset oikeudenkäyntikulunsa 17.429,50 euroa.

Todistelu

Henkilötodistelu

1) Vastaajat B, A, D, E ja C
2) Asianomistaja G
3) Asianomistaja H
4) Todistaja I
5) Todistaja J
6) Todistaja K
7) Todistaja L
8) Todistaja M
9) Todistaja N
10) Todistaja O
11) Todistaja P
12) Todistaja Q

Kirjalliset todisteet

1) Valokuvaliitteet ja videotallenteet (etptk:n liitteet 10, 11 ja 12, s. 319 alkaen)
2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin lausunto (etptk:n liite 2)
3) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tarkastuskertomus (etptk:n liite3)
4) Pohjanmaan poliisilaitoksen päätös yleisötilaisuutta koskevista määräyksistä sekä päätös tien sulkemisesta nopeuskilpailua varten (etptk:n liite 4, s. 18 - 28)
5) Pohjanmaan poliisilaitoksen päätös tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä (etptk:n liite 4, s. 32)
6) Rallikilpailun järjestäjätahon hakemus Pohjanmaan poliisilaitokselle (etptk:n s. 39)
7) Pohjanmaa-rallikilpailun turva- ja pelastussuunnitelma (etptk:n liite 5, s. 216 alkaen)
8) Kuolemansyylausunto (etptk:n liite 8, s. 314)
9) AKK-Motorsport ry:n rallikilpailujen järjestämisopas (etptk:n liite 13, s. 341 alkaen)
10) AKK-Motorsport ry:n luvalla toteuttavan rallikilpailun vaatimukset (lisätutkintaptk:n liite 1)
11) AKK-Motorsport ry:n rallin säännöt (lisätutkintaptk:n liite 2)
12) ln-car video tallenne autosta nro 25 Auneksen erikoiskokeelta 2017
13) Pohjanmaa Rallin säännöt 2017
14) ln-car video tallenne autosta nro 23 Auneksen erikoiskokeelta 2017

Lisäksi vastaajien todisteet:
15) Voimassa ollut lajiliiton rallikilpailujen järjestämisopas
16) Turvallisuustiedote
17) Pohjanmaan rallin 2018 rallipaketti

Tuomion perustelut

Taustaa

Rallikilpailunjärjestäminen

Rallikilpailut ovat autojen nopeuskilpailuja, jossa kilpailusuoritus tapahtuu muulta liikenteeltä suljetuilla, mutta muulloin normaalissa käytössä olevilla yksityisillä tai yleisillä teillä. Näitä muulta liikenteeltä suljettuja tieosuuksia nimitetään erikoiskokeiksi. Erikoiskokeet nopeimmin selvittänyt autokunta on kilpailun voittaja. Erikoiskokeille kilpailuun osallistuvat autokunnat lähtevät yksitellen minuutin välein. Kilpailuun osallistuva autokunta muodostuu 1-ohjaajasta eli kuljettajasta ja 2-ohjaajasta eli kartanlukijasta.

Nyt käsillä olevassa Pohjanmaa-rallissa erikoiskokeita oli kahdeksan yhteispituudeltaan noin 115 km. Suomessa ajettavissa ralleissa erikoiskokeet ovat ns. ennakkotutustuttavia, jolloin kilpailijat voivat tutustua erikoiskokeeseen etukäteen normaaleja liikennesääntöjä noudattaen tai sitten ns. salaisia, jolloin ennakkotutustuminen on kielletty. SM-luokissa erikoiskokeet ovat ennakkotutustuttavia.

Rallikilpailun järjestäminen edellyttää lupapäätöstä erikoiskokeena käytettävän tieosuuden sulkemisesta muulta liikenteeltä. Luvan myöntää pääsääntöisesti se poliisilaitos, jonka alueella tie sijaitsee. Kilpailusta on myös tehtävä kokoontumislain mukainen ilmoitus poliisille, joka ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä tilaisuuden järjestämisestä. Kilpailusta on laadittava kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja sekä tehtävä pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma, joka on toimitettava pelastusviranomaiselle. Ympäristökeskukselle on tehtävä ilmoitus tilapäistä melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta. Kilpailun järjestämisessä tulee noudattaa autourheilun kattojärjestön AKK-Motorsport ry:n sääntöjä.

Rallikilpailuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1951 lukien. Pohjanmaalla rallikilpailu on järjestetty ensikerran vuonna 1968 ja sen jälkeen vuosittain energiakriisivuotta 1974 lukuun ottamatta. Potentiaalisesta vaarallisuudesta huolimatta rallikilpailuissa katsojan kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia. Suomalaisen 70-vuotisen rallihistorian ensimmäinen tapaus, jossa ulosajosta on aiheuttanut katsojan kuoleman sattui Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1996. Nyt käsiteltävä tapaus on toinen. Lisäksi Jyväskylän Suurajoissa vuosina 1965, 1981 ja 1995 on tiellä kävellyt katsoja kuollut jäätyään ralliauton töytäisemäksi. Vuonna 1999 kansallisessa rallissa irronnut rengas aiheutti katsojan kuoleman.

Onnettomuus

Vuonna 2018 SM osakilpailuna järjestetyn Pohjanmaa-rallin 5,26 km:n pituisella ensimmäisellä erikoiskokeella noin kahden kilometrin päässä lähdöstä oli teiden risteys, jonka kohdassa oli pellolle rakennettu VlP-katselualue. Tämän jälkeen erikoiskoe jatkui osuudella, jossa tie kääntyili loivasti vuoroin oikealle ja vasemmalle. Hiukan yli 2,5 kilometriä lähdöstä tie kaartoi ensin jyrkemmin oikealle ja sen jälkeen heti vasemmalle. Numerolla 12 matkaan lähtenyt ralliauto ei pysynyt oikealle kaartuvassa mutkassa suunnitellulla ajolinjalla, vaan ajautui kulkusuunnassaan vasemmalle tien oheen osuen etuosallaan tien vieressä olleeseen maakiveen. Kivi ei juurikaan hidastanut auton vauhtia, mutta törmäyksen voimasta auto kääntyi katolleen ja päätyi takaisin tielle. Auto jatkoi kulkuaan pyörien useita kertoja katon kautta ympäri tien suuntaisesti alkuperäiseen ajosuuntaan. Tien kaartuessa vasemmalle auto jatkoi kulkuaan pyörien ulos tieltä. Auto pysähtyi noin 60 metrin päähän ulosajopaikasta törmätessään puuhun.

Auton kulkureitillä vasemmalle kääntyvän mutkan ulkokaarteessa oli katsojia. Muut auton kulkureitillä olleet katsojat ehtivät väistämään kohti tullutta autoa, mutta puun juurella noin 20 metrin etäisyydellä tiestä istunut katsoja ei ehtinyt väistämään, vaan hän jäi auton alle kohtalokkain seurauksin.

Yleisön sijoittuminen

Rallikilpailuissa on erikoiskokeiden varsilla järjestäjien katsojille nimenomaisesti suunnittelemia katselualueita ja toisaalta katselijoilta nimenomaan kiellettyjä alueita. Valtaosa erikoiskokeiden varsista on kuitenkin alueita, joilla katselijat voivat vapaasti valita katselupaikkansa.

Nyt käsillä olevan kilpailun ensimmäisellä erikoiskokeella oli järjestäjien yleisölle järjestämä katselualue, joka oli teiden risteyksessä noin kahden kilometrin etäisyydellä erikoiskokeen lähdöstä. Lipunmyynti erikoiskokeelle oli erikoiskokeen lähdössä ja maalissa sekä yleisöalueeksi varatulla alueella. Kyseisen risteyksen tausta-alue oli kiellettyä aluetta ja alueella oli järjestyksenvalvojia.

Muissa kohdin erikoiskoetta katselijat saivat vapaasti valita katselupaikkansa Erikoiskokeen varrella oli yksittäisiä katselijoita tai katselijaryhmiä koko erikoiskokeen matkalla, mutta yleisölle varatun alueen jälkeen toiseksi eniten oli katsojia onnettomuuskohdassa.

Kuvanauhoilta voidaan päätellä, että yleisöä oikealle ja vasemmalle kääntyvässä mutkayhdistelmässä, jossa onnettomuus tapahtui, oli muutamia kymmeniä. Suurin osa yleisöstä oli sijoittunut oikealle kaartuvan mutka sisäreunaan. Kyseisen mutkan ulkoreunassa ei ollut katsojia. Vasemmalle kaartuvan mutkan ulkokaarteessa oli todistajien havaintojen mukaan noin 10 ihmistä. Onnettomuuden uhrin seurueessa oli viisi henkilöä ja mittausten mukaan he olivat noin 21 metrin etäisyydellä tiestä auton kulkusuunnasta katsottuna ja lyhin etäisyys tiehen oli 14 metriä. Esitutkinnassa ei ole selvitetty, kuinka etäällä uhri oli ulosajokohdasta. Todistaja Q:n kartasta tekemän mittauksen mukaan tämä etäisyys oli vähintään 60 metriä.

Muutama katselija oli uhrin seurueen edessä ja takana. Takana olleet katselijat olivat ison kiven ja puiden suojassa. Myös seurueen oikealla puolella oli katselijoita. Katselijoita oli myös vasemmalle kaartuvan mutkan kohdalta lähtevän metsäautotien kohdalla.

Kysymyksenasettelu

Vastaajien asemaja tehtävät kilpailun turvallisuusjärjestelyiden toteuttamisessa ja valvomisessa ovat riidattomia.

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, olisiko se vasemmalle kääntyvän mutkan ulkokaarre, jonka onnettomuuden uhri oli valinnut katselupaikaksi, tullut järjestäjien toimesta rajata kielletyksi katselualueeksi ja olisiko järjestäjien tullut sijoittaa kohtaan järjestyksenvalvojia valvomaan yleisöä.

Tätä arviota tehtäessä on annettava merkitystä viranomaisluvissa annettuihin määräyksiin ja lajiliiton säännöille sekä vakiintuneelle tavalle. (Nuutila Rikoslain yleinen osa s. 144-149). Viime kädessä kysymys on kokonaisharkinnasta sen suhteen, ovatko vastaajat noudattaneet heiltä edellytettävää huolellisuutta kuolemaan johtaneen onnettomuuden ehkäisemiseksi.

Edelleen oikeudenkäynnissä on noussut esille kysymys siitä mikä on katsojien omavastuu turvallisen katselupaikan valinnasta.

Viranomaisluvat

Pohjanmaan poliisilaitos on 13.6.2018 tehnyt myönteisen lupapäätöksen erikoiskokeina käytettävien tieosuuksien sulkemisesta. Päätös koskee tiealuetta sekä kilpailusta aiheutuvia ja turvallisuussyitä eristettyjä vaara-alueita. Järjestäjän tulee määritellä nämä kilpailureitillä ja suljettavilla tieosuuksilla olevat vaara-alueet ja merkitä ne selvästi maastoon ja valvoa niiden noudattamista. Suljettu tieosuus ja vaara-alueet ovat erityisalueita, joilla jokamiehen kulkuoikeus ei ole sallittu.

Lupapäätöksessä on annettu lukuista määräyksiä tilaisuuden toteuttamisesta. Järjestäjän tulee muun muassa asettaa riittävä määrä järjestyksenvalvojia, joiden hyväksymisestä päättää poliisilaitos. Poliisilaitos tarkistaa kilpailun turvallisuusjärjestelyt ja pelastussuunnitelman. Järjestäjän on huolehdittava yleisön turvallisuudesta pitämällä se riittävän kaukana ajoradalta. Yleisörajat ja sallitut yleisöalueet on merkittävä selvästi maastoon.

Pohjanmaan poliisilaitos on 13.6.2018 antanut päätöksen yleisötilaisuuksia koskevista määräyksistä. Päätöksessä määrätään muun muassa, että tilaisuudessa tulee olla järjestyksenvalvojia suunnitelman mukaisesti, joita tulee asettaa paikoitusalueille ja niille johtaville teille sekä muille vastaaville kilpailunjärjestämiseen liittyville alueille. Yleisö on pidettävä riittävän kaukana kilpailuun käytettävältä ajoradalta. Sallitut ja kielletyt yleisöalueet on merkittävä maastoon selvästi. Yleisön oleskelu saadaan sallia vain yleisöalueeksi sallitulla alueella. Maastossa olevat yleisöalueet tulee rajata selvästi havaittavin merkinnöin tilaisuuden toimeenpanoon käytettäviksi alueiksi. Järjestäjän on kiinnitettävä erityistä huomiota yleisön turvallisuuteen erikoiskoe 1:n varrella oleva VIP-alueen kohdalla. Järjestäjä velvoitetaan toimimaan poliisilaitokselle toimitettujen turvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaisesti.

Käräjäoikeus toteaa, että viranomaisluvissa ei anneta ensimmäisen erikoiskokeen yleisöaluetta lukuun ottamatta tarkempia määräyksiä siitä millaiset alueet olisi määrättävä yleisöltä kielletyksi alueeksi.

Lajiliiton säännöt

AKK-Motorsport ry:n sääntöjen mukaan kilpailuun on muun muassa ennakolta laadittava AKK:n pohjalle laadittu turvasuunnitelma, joka tulee hyväksyttää turvatarkkailijalla ja pelastuslaitoksella 14 vuorokautta ennen kilpailua. Kilpailussa tulee olla enintään viisi turva- ja 0-autoa.

Lajisäännöissä ei tarkemmin kuvailla mitä tarkoitetaan kielletyllä alueella, vaarallisella alueella, sallitulla alueella ja toimeenpanoalueella. Lajipäällikkö todistaja O:n mukaan kielletyllä alueella tarkoitetaan aluetta, jonne yleisön pääsy on estetty. Tällaisia alueita ovat erityisen vaaralliset alueet ja alueet, jonne maanomistaja on kieltänyt pääsyn esimerkiksi piha-alueet, taimikot, viljapellot jne. Kielletty alue on merkittävä maastoon ja sinne on järjestettävä valvonta.

Vaarallisia alueita ovat ulkokaarteet, hyppyjen alastulot ja risteyksien tausta-alueet.

Tilaisuuden täytäntöönpanoalueeseen kuuluvat tiealue, lähtö- ja maalialueet sekä kielletyt alueet.

Sallittuja alueita ovat muut kuin kielletyt alueet.

Turvajärjestelyt

Turva ja pelastussuunnitelma

Rallin turvallisuussuunnittelussa turvallisuussuunnitelma ja sen liitteenä oleva riskianalyysi ovat ne asiakirjat, joista ilmenee kuinka kilpailijoiden ja yleisön turvallisuus pyritään turvaamaan. Turvasuunnitelma oli laadittu AKK Motorsport ry:n laatimalle pohjalle. Turvasuunnitelman osana oli jokaiselle erikoiskokeelle laadittu riskien arviointianalyysi. Riskianalyysin tarkoitus on muun muassa selvittää onnettomuuksille otollisimpia paikkoja. Riskianalyysi pyrkii antamaan vastauksen kysymyksiin missä onnettomuus voi tapahtua ja millainen onnettomuus on mahdollinen.

Järjestäjät olivat laatineet taulukkomuotoisen riskienarviointianalyysin lisäksi kirjallisen selostuksen kultakin erikoiskokeelta. Tällä oli pyritty tekemään analyysistä ulkopuoliselle selkeämpi.

Turvallisuusjohtaja D:n mukaan he kiersivät reitin useaan kertaan riskianalyysiä tehtäessä. Rallikilpailuun soveltuvien tieosuuksien määrä on rajallinen, minkä vuoksi kilpailussa käytetään vuodesta toiseen paljon samoja teitä. Tämän vuoksi riskianalyysiä tehtäessä tiedoilla aikaisempien vuosien ulosajoista on oleellinen merkitys.

Ensimmäisellä erikoiskokeella 2,09 km:n kohdalla oleva risteys oli todettu mahdolliseksi ulosajopaikaksi, jossa ulosajon riski on kohtalainen. Kyseinen kohta oli merkitty katsojaystävälliseksi. Kohtaan oli myös merkitty aidattu VIP-alue. Paikkaan oli suunniteltu merkkivahti, viestipiste ja VIP-alueen erillinen valvonta. Muita riskipaikkoja ei kyseiselle erikoiskokeelle merkitty. Muille erikoiskokeille oli merkitty yhteensä 23 vastaavaa riskipaikkaa. Näin riskipaikkoihin oli suunniteltu siimoitukset pitämään yleisö riittävän kaukana tiestä ja lisäksi näihin paikkoihin oli suunniteltu järjestysmiehet valvomaan yleisöä.

Erikoiskokeiden yhteispituuden ollessa 115 km on riskianalyysissä on siten määritelty keskimäärin yksi kielletty alue 4,8 km:n välien koko reitin pituudelle. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, että kiellettyjä alueita olisi ollut nyt puheena olevassa rallissa vähemmän kuin rallikilpailuissa yleensä.

TUKES on lausunnossaan todennut, että järjestäjät eivät olisi tunnistaneet reitiltä yhtään erityisen vaarallista ja siten yleisöltä kiellettyä aluetta. Kuitenkin riskianalyysissä oli määritelty 24 riskipaikkaa, jotka oli merkitty maastoon siimoilla ja joihin oli määrätty järjestyksenvalvojat valvomaan yleisön sijaintia, kuten lupapäätöksessä on edellytetty. Kyseiset kohdat olivat siten kiellettyjä alueita, vaikka riskianalyysissä ei olekaan käytetty nimenomaista termiä ”kielletty alue.”

Turva-autojen toiminta

Ennen kilpailijoita reitin on ajanut läpi yhdeksän ns. turva- ja etuautoa. Turva-auto on lähtenyt reitille klo 18.34 eli 40 minuuttia ennen ensimmäistä kilpailijaa. Turva-autossa on ollut mukana E ja A. Heidän tehtävänä on ollut muun muassa tarkistaa yleisöturvallisuuteen kuuluvat seikat. Uhrin seurueessa olleen todistaja G:n mukaan hän oli asettunut katselupaikalla vähän klo 19 jälkeen. Todistaja H:n mukaan hän oli paikalla noin klo 19.10. Kilpailun lähdöstä on onnettomuuspaikkaan matkaa noin 2,5 km. voidaan päätellä, että he eivät vielä olleet paikalla, kun turva-auto ohitti paikan. E:n ja A:n mukaan yleisö olikin vielä hakemassa paikkojaan.

Seuraava etuauto on lähtenyt reitille klo 18.44. Tässä autossa on ollut mukana C. Todennäköistä on, että uhri ja tämän seurue eivät vielä olleet katselupaikoillaan, kun kyseinen etuauto on ohittanut paikan. C:n muistikuvan mukaan kyseisessä ulkokaarteessa olisi ollut joitakin katselijoita, mutta hän ei nähnyt tarpeelliseksi puuttua heidän sijaintiin.

Seuraava etuauto on ollut poliisien autokerhon SPAUK:n turva-auto, joka on lähtenyt liikkeelle klo 18.54 eli 30 minuuttia ennen ensimmäistä kilpailijaa. Näin ollen uhri F ja tämän seurueeseen kuuluneet G ja H ovat olleet katselupaikallaan jo silloin kuin kyseinen turva-auto on ohittanut tulevan onnettomuuspaikan. Autossa on ollut kaksi poliisimiestä, jotka ovat harrastuksenaan harjoittaneet kyseistä turva-auto toimintaa. Autossa on ollut mukana todistajana kuultu P.

Todistaja P on toiminut poliisina 37 vuotta, josta KRP:ssä 25 vuotta. Ralliautoilussa hän on ollut mukana 1980-luvulta lukien. Myös P:n muistin mukaan kyseisessä kaarteessa oli muutamia katselijoita. Hänen mukaan ulkokaarteessa ei ollut yleisökeskittymää, vaan siellä oli joitakin ihmisiä. Hän ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena kehottaa yleisöä siirtymään toiseen paikkaan. Suurin osa katselijoista oli kuitenkin oikealle kaartuvan mutkan sisäreunalla. P ei pitänyt paikkaa erityisen vaarallisena. Vastaavia paikkoja on rallikilpailussa lukuisia.

Seuraavat etuautot ovat olleet kolme ns. 0-autoa ja yksi VIP-auto.

Muita turvajärjestelyjä

Järjestäjät olivat hankkineet rallikilpailulle tarvittavat viranomaisluvat sekä lajiliiton luvan.

Erikoiskokeille johtavien teiden liittymät oli suljettu ja näihin kohtiin oli asetettu sulkumiehet. Järjestäjät olivat huolehtineet, että kilpailulle on määrätty lääkäri, erikoiskokeilla oli pelastus- ja raivauskalustoa sekä valmiudessa oleva ambulanssi. Erikoiskokeilla oli viestiyhteydet säädetyin välein. Erikoiskokeille oli suunniteltu pelastustiet. Tapahtumaan oli nimetty ja hyväksytetty poliisilla järjestyksenvalvojat. Kilpailuun osallistuneiden autot oli järjestäjien toimesta katsastettu ja samalla oli tarkistettu kilpailijoiden turvavarusteet.

Olisiko uhrin sijaintipaikka tullut merkitä kielletyksi alueeksi

Historiatiedot

Lajipäällikkö todistaja O:n mukaan tätä arviota tehtäessä ovat oleellista tiedot ja kokemus aikaisemmista kilpailuista. Kilpailunjohtaja B:n mielikuvan mukaan kyseistä tieosuutta on käytetty Pohjanmaa-rallin erikoiskokeena jo 1970-luvulta lähtien eikä tiedossa ole, että kyseisessä kohdassa olisi koskaan sattunut tieltä suistumista.

Myöskään todistajana kuullun K:n tiedossa ei ole, että kyseisessä kohdassa olisi aikaisemmin sattunut keskeytykseen johtanut ulosajo. Muutamia ojassa käyntejä on ollut, muttei niin vakavia, että kilpailijan kilpailu olisi keskeytynyt. K on itse harrastanut rallia kilpailijana ja hän asuu kyseisen tieosuuden varrella. Hän on seurannut ralliautoilua 1980-luvulta. Näin ollen mikäli tieltä suistumisia olisi sattunut, hän todennäköisesti olisi niistä tietoinen.

Edellisen kerran kyseinen erikoiskoe ajettiin edellisenä vuotena. Syyttäjän jättämästä auton nro 23 in-car nauhoitteesta ilmenee, että kyseinen vuonna 2017 kilpailuun osallistunut auto käy vasemmalla ojassa oikealle kääntyvän mutkan jälkeen lähes samassa kohdassa, jossa nyt käsiteltävä ulosajo sattui. Kyseinen nauhoite vahvistaa sen myöhemmin vielä todettavan seikan, että mikäli ulosajo tapahtuu, niin se tapahtuu oikealle kääntyvässä mutkassa eikä vasemmalle kääntyvässä mutkassa.

Keskeytykseen johtavat ulosajot ovat rallikilpailuissa tavanomaisia. Esimerkiksi syyttäjän kirjallisesta todisteesta nro 13 ilmenee, että vuonna 2017 Pohjanmaa-rallissa tapahtui 12 keskeytykseen johtanutta ulosajoa. Yksikään ulosajo ei kuitenkaan tapahtunut kohdassa, jossa nyt puheena oleva ulosajo tapahtui.

Keskeytykseen johtavat ulosajot ovat rallikilpailuissa tavanomaisia. Esimerkiksi syyttäjän kirjallisesta todisteesta nro 13 ilmenee, että vuonna 2017 Pohjanmaa-rallissa tapahtui 12 keskeytykseen johtanutta ulosajoa. Yksikään ulosajo ei kuitenkaan tapahtunut kohdassa, jossa nyt puheena oleva ulosajo tapahtui.

Yhteenvetona käräjäoikeus toteaa, että käsillä olleet historiatiedot eivät siten tue sitä, että uhrin sijaintikohta olisi ollut niin riskialtis, että se olisi tullut määritellä kielletyksi alueeksi.

Yleisön hakeutuminen kyseisen kohtaan

Ennakoitaessa yleisön määrää on merkityksellistä se kuinka näyttävä kyseinen kohta on ja mikä on yleisön mahdollisuus saapua paikalle. Onnettomuusauton kuljettajan mukaan oikealle kaartuva mutka on ollut haasteellinen, koska ennen sitä kilpailijoiden on tullut jarruttaa melko voimakkaasti eikä kaarteen jyrkkyys ja muoto ole ollut ennalta havaittavissa. Lisäksi kaarteessa tien kallistus on muuttunut kesken kaarteen siten, että kaarteen keskivaiheen jälkeen kallistus on muuttunut ulospäin viettäväksi. Juuri edellä mainitun haastavuuden vuoksi on ollut odotettavissa, että kyseisessä kohdassa olisi näyttäviä ajosuorituksia, jonka vuoksi on myös ollut odotettavissa, että paikalle tulee yleisöä. Tätä tukee se, että paikalla oli ammattikuvaajia ja se, että paikalle oli järjestetty muiden kuin järjestäjien toimesta makkaranmyyntiä.

Toisaalta kyseiseen kohtaan yleisö on tullut lähes kokonaan yleisöalueeksi tarkoitetun risteysalueen lipunmyyntipisteen kautta. Järjestäjät ovat voineet olettaa, että suurin osa yleisöstä jää kyseiseen kohtaan. Tätä tukee se, että vuoden 2017 kilpailussa, jolloin kyseisessä risteyksessä ei ollut yleisölle varattua katselualuetta, yleisöä oli onnettomuuskohdassa enemmän kuin vuonna 2018. Joka tapauksessa vain hyvin vähäinen osa mutkayhdistelmässä olleista katsojista on ollut sijoittuneena vasemman kaarteen ulkoreunaan.

TUKES on lausunnossaan todennut, että kohdassa ollut hakkuuaukio olisi hyvän näkyvyyden vuoksi houkutellut paikalle yleisöä. Käräjäoikeus toteaa, että valokuvista ilmenee, että hakkuuaukio ei ole yleisön edessä, vaan takana. Näin ollen hakkuuaukio ei siis ole lisännyt yleisölle ralliautojen näkyvyyttä eikä siten myöskään houkutellut yleisöä paikalle. Itse asiassa in-car nauhoitteista ilmenee, että vuonna 2017, jolloin hakkuuaukeaa ei ollut, yleisöä oli enemmän.

Onnettomuusmekanismin ennakoitavuus

Kilpailijat ovat lähteneet kiihdyttämään kohti onnettomuuskohtaa risteyksestä, jossa asfaltti muuttuu soratieksi. Risteyksen jälkeen on useampi vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalla kääntyviä loivahkoja kaarteita. Vuoden 2017 kilpailusta olevasta auton nro 25 in-car tallenteesta ilmenee, että kartanlukijalla on edessään nopeusnäyttö. Tästä ilmenee, että tällä osuudella kilpailijoiden nopeus on kohonnut noin nopeuteen 140 km/t. Pitkän vasemmalle kaartuvan mutkan jälkeen tie on kääntynyt jyrkemmin oikealle.

Oikealle kaartuvan mutkan jälkeen tie on alkanut kääntymään vasemmalle valokuvista päätellen osapuilleen samalla säteellä kuin mikä on ollut edellisen oikealle kaartuvan kaarteen jyrkkyys.

Todistajana kuultu Q on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Trafin liikenneturvallisuusasiantuntijana. Hän on myös toiminut turvallisuuskouluttajana autourheilun lajiliitossa. Hän oli käynyt tutustumassa onnettomuuspaikkaan onnettomuutta seuranneella viikolla. Hänen mukaansa ralliauton suistuminen tieltä oikealle kaartuvassa mutkassa on ollut lajityypillinen tapahtuma. Sen sijaan auton liikerata tämän ulosajonjälkeen on ollut poikkeuksellinen. Oikealle kaartuvassa mutkassa auto ulosajotilanteessa ajautuu tavanomaisesti fysiikan lakien mukaisesti ns. tangentin suuntaan eli kulkusuunnassaan vasemmalle tien oheen.

Mikäli auto taas ei ajaudu kokonaan ulos tieltä, vaan auto ainoastaan ajautuu pois oikealta ajolinjalta, auto yleensä pysyy pyörillään ja näin auto säilyttää ohjattavuutensa ja jarrutettavuutensa eikä ajaudu ainakaan kovin pitkälle tien oheen, mikäli auto jostakin syystä ajautuisi ulos vasemmalle kaartuvassa mutkassa.

Q:n mukaan hän ei olisi ennen onnettomuutta käsillä olleiden tietojen valossa merkinnyt uhrin sijaintikohtaa kielletyksi alueeksi. Joka tapauksessa uhri oli niin etäällä tiestä, että siinäkin tapauksessa, että alue olisi merkitty kielletyksi alueeksi, uhri olisi ollut turvarajalla, koska turvaraja olisi ollut niiden puiden luona, jonka juurella uhri istui.

Käräjäoikeus toteaa, että kyseinen oikealle kaartuva mutka on ollut haasteellinen, mutta ei kuitenkaan kilpailijoille ennakoimaton, koska kilpailu oli ennakkotutustuttava ja näin ollen kilpailijat olivat laatineet ns. nuotit eli ajo-ohjeet siitä, kuinka kyseinen mutka tulee ajaa. Nauhoitteista ilmenee, että kilpailijat pyrkivät ajamaan kyseisen mutkayhdistelmän mahdollisimman suoraviivaisesti siten, että oikealle kaartuvaan mutkaan käännetään aivan tien vasemmasta reunasta. Oikealle kaartuvan mutkan sisäreunasta ajolinja menee vasemmalle kaartuvan mutkan sisäreunasta kyseisen kaarteen ulkoreunaan. Koska oikealle ja vasemmalle kääntyvät mutkat ovat osapuilleen saman säteisiä, kilpailijat eivät enää jarruta tähän vasemmalle kaartuvaan mutkaan, vaan nopeutta vähennetään jo ennen oikealle kaartuvaa mutkaa. Lisäksi vasemmalle kaartuvan mutkajyrkkyys ja muoto ovat kilpailijoille nähtävissä jo kilpailijan saavuttua oikealle kaartuvaan mutkaan. Näin ollen ulosajo vasemmalle kaartuvassa mutkassa on ollut erittäin epätodennäköinen.

Esillä olevassa tapauksessa onnettomuusmekanismi on ollut poikkeuksellinen, koska tien reunassa ollut maakivi on estänyt auton ajautumisen ulos tieltä oikealle kääntyvän mutka ulkopuolelle. Sen sijaan kyseinen kivi on ainoastaan kääntänyt auton suunnan takaisin tielle ja vielä niin, että auto on kääntynyt katolleen ja menettänyt näin kokonaan ohjattavuutensa ja jarrutettavuutensa.

Onnettomuusmekanismin ennakoimattomuutta selventää seuraava hypoteettinen tapahtumienkulku:

Valokuvista ilmenee, että vasemmalle kaartuvan mutkan kohdalta lähtee metsäautotie. Oletetaan, että erikoiskoe olisikin jatkunut kyseiselle metsäautotielle. Tällöin kilpailureitti ei olisi kääntynyt oikealle kaartuvan mutkan jälkeen vasemmalle, vaan reitti olisi jatkunut suorana metsäautotielle. Jos onnettomuuden uhri olisi sijainnut siinä samassa paikassa missä hän nyt oli, niin tällöin hän ei olisi seurannut kilpailua kaarteen ulkoreunassa, vaan suoralla tieosuudella yli 60 metrin etäisyydellä oikealle kaartuvasta mutkasta ja useiden metrien etäisyydellä metsäautotiestä. Kyseistä katselupaikkaa ei olisi pidetty vaarallisena puhumattakaan siitä, että se olisi ollut erityisen vaarallinen katselupaikka. Siitä huolimatta katselija olisi jäänyt auton alle, mikäli ulosajo olisi tapahtunut täsmällisesti samalla tavoin, kuin se nyt tapahtui.

Edellä mainittu esimerkki valaisee sitä, että arvioinnissa ei tule niinkään keskittyä siihen, että katselija oli sijoittautunut vasemmalle kaartuvan mutka ulkoreunaan. Tämä ei ole oleellista, koska ulosajo ei ole tapahtunut kyseisessä mutkassa, vaan sitä edeltävässä mutkassa. Asiassa on oleellista, miten ennakoitavaa on ollut, että mikäli auto ajautuu ulos oikealle kaartuvassa mutkassa, niin auto ei ajaudukaan kokonaan ulos tieltä, vaan auto päätyy noin 60 metrin päähän vasemmalle kaartuvan mutkan ulkoreunaan ja noin 20 metrin etäisyydelle tiestä oleva katsojajää auton alle.

Käräjäoikeus toteaa, että ralliauton ulosajo nyt puheena olevassa oikeassa kaarteessa on sinällään ollut lajityypillinen tapahtuma, mutta edellä kuvattu onnettomuusmekanismi on ollut järjestäjille riskianalyysiä laadittaessa hyvin vaikeasti ennakoitavissa.

Johtopäätös

Käräjäoikeus toteaa, että sen enempää viranomaisluvissa kuin lajiliiton säännöissäkään ei anneta määräyksiä tai ohjeita siitä millaiset tienkohdat tulisi erikoiskokeilla merkitä yleisöltä kielletyiksi alueiksi erityisen vaarallisiksi Kysymys on siten arvionvaraisesta seikasta. Tällöin vastaajien huolellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se miten huolellinen pitkään rallien parissa toiminut henkilö olisi toiminut.

Todistaja Q on pitänyt onnettomuusmekanismia siten ennakoimattomana kuten aiemmin on selostettu. Q:n mukaan hän ei olisi ennen onnettomuutta käsillä olleiden tietojen valossa merkinnyt uhrin sijaintikohtaa kielletyksi alueeksi. Siinäkin tapauksessa, että alue olisi merkitty kielletyksi alueeksi, olisi turvaraja ollut niiden puiden luona, jonka juurella uhri istui.

SPAUK:n turva-auton kuljettajilla on ollut paitsi pitkä kokemus poliisintyöstä myös pitkä kokemus rallien turvallisuusjärjestelyistä. Uhri ja hänen seurueensa on ollut sijoittuneena valitsemassaan katselupaikassa siinä vaiheessa kun SPAUK:n turva-auto on ohittanut kohdan. Uskottavaa on, että mikäli turva-auton kuljettajat olisivat arvioineet uhrin ja tämän seurueen olleen erityisen vaarallisella alueella, niin he olisivat vaatineet heitä siirtymään toiseen paikkaan.

Myöskään käsillä olleet tiedot aikaisemmista rallikilpailuista tapahtuneista ulosajoista eivät ole puoltaneet sitä, että uhrin sijaintikohta olisi tullut määritellä kielletyksi alueeksi.

Mutkayhdistelmä on ollut ensimmäisen erikoiskokeen vaativampia kohtia ja tämän vuoksi katsojia on kohdassa ollut toiseksi eniten kyseisellä erikoiskokeella. Järjestäjät olivat kuitenkin järjestäneet yleisöalueen, joka sijaitsi reitillä noin puoli kilometriä aikaisemmin. Onnettomuuskohtaan yleisö on tullut kyseisen yleisöalueen lipunmyynnin kautta. Tämä seikka huomioiden järjestäjät ovat voineet olettaa, että yleisö pääasiassa jää kyseiseen kohtaan. Onnettomuuskohdassa onkin ollut yleisöä vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Yhteenvetona käräjäoikeus toteaa, että riskianalyysiä laadittaessa käsillä olleiden tietojen valossa ei voida sanoa, että kyseisen vasemmalle kaartuvan mutkan ulkoreuna olisi tullut ehdottomasti merkitä yleisöltä kielletyksi alueeksi. Kysymys on ollut puhtaasti arvion varaisesta seikasta.

Katsojien omavastuu

Rallikilpailun seuraaminen katsojana poikkeaa oleellisesti muista yleisötapahtumista. Varsinkin kansallisissa ralleissa kilpailun seuraaminen tapahtuu pääasiassa muualla kuin järjestäjien valvomilla katselualueilla. Tällöin katselijat liikkuvat maastossa jokamiehenoikeuden nojalla. (Näin apulaisoikeusasiamies ratkaisussaan 14.12.2006 dnro 3329/4/04).

Lähtökohtaisesti kilpailunjärjestäjä on velvollinen järjestämään kilpailun siten ettei siitä aiheudu vaaraa sen enempää katselijoille, kuin ulkopuolisillekaan. Valtaosa erikoiskokeista on 5 - 20 km:n pituisia. Katsojien ollessa katseluetäisyydellä tiestä vakava onnettomuus voisi periaatteessa tapahtua missä kohtaa erikoiskoetta tahansa. Tähän nähden järjestäjiltä ei voida kohtuudella edellyttää aukotonta vartiointia erikoiskokeella. Tällaisessa tilanteessa myös katselijalla on oma vastuu turvallisen tai oikeammin sanottuna vähemmän vaarallisen katselupaikan valinnassa.

Esillä olevassa tapauksessa onnettomuuden uhri on ollut seuraamassa kilpailua kohdassa, jossa ulosajon todennäköisyys on ollut vähäinen. Lisäksi hänen etäisyytensä kaarteen ulkoreunasta auton kulkusuunnasta katsoen on ollut 21 metriä. Tämä ja onnettomuusmekanismin yllätyksellisyys huomioiden asiantuntijoilla ja siten luonnollisesti myös uhrilla, on ollut perusteltu syy olettaa, ettei katselupaikka ole erityisen vaarallinen. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus toteaa, että uhri ei ole katselupaikan valinnallaan tai muulla käyttäytymisellään itse myötävaikuttanut menehtymiseensä.

Katsojille annettu ohjeistus

Järjestäjien tarkoitus on ollut, että katsojille annetaan kirjallisena todisteena oleva turvallisuustiedote lipunmyynnin yhteydessä. Onnettomuuden uhri on ollut erikoiskokeena käytetyn tienvarren asukas eikä hän ole ostanut lippua eikä hän ole saapunut katselupaikalle lipunmyyntipisteen kautta. Näin ollen hän ei ole voinut saada kyseistä turvallisuustiedotetta. Kyseisen erikoiskokeen järjestelyistä muun muassa lipunmyynnin osalta on vastannut Etelä-Pohjanmaan Urheiluautoilijat ry eikä Pohjanmaa ralli ry, jonka organisaatioon vastaajat ovat C:tä lukuun ottamatta ovat kuuluneet. C on ollut lajiliiton edustaja. Lisäksi vaikka uhri ei olettanutkaan olevansa erittäin vaarallisella alueella, hänen on viimeistään todistajana kuullun K:n mielipiteenjohdosta tullut tietoiseksi, että alue on vaarallinen katselupaikka. Edellä mainituilla perustella käräjäoikeus katsoo, että vastaajat eivät ole laiminlyöneet tiedottaa onnettomuuden uhrille vaarallisista katselupaikoista.

Oikeuskäytäntö

Oikeuskäytännössä laiminlyöntiin perustuvat syyksiluetut kuolemantuottamukset perustuvat pääsääntöisesti siihen, että vastaaja on laiminlyönyt noudattaa jotakin yksiselitteistä määräystä tai ohjetta. Tyypilliset tapaukset koskevat tilanteita, joissa on laiminlyöty noudattaa esimerkiksi työturvallisuusmääräyksiä tai liikennesääntöjä. Myös syyttäjän mainitsemissa tapauksissa KKO 2007:62 ja Vaasan HO 18.5.2004 nro 369 on ollut kysymys selvän yksiselitteisen määräyksen noudattamatta jättämisestä. Nyt käsiteltävässä tapauksessa ei ole kysymys siitä, että vastaajat olisivat laiminlyöneet noudattaa jotakin yksiselitteistä määräystä, vaan kysymys on siitä, ovatko vastaajat huolimattomuuttaan erehtyneet arvioidessaan kilpailun riskipaikkoja niin vakavasti, että katsojan kuolema voitaisiin lukea heidän syykseen.

Jyväskylän Suurajojen kaupunkierikoiskokeella vuonna 1996 sattuneessa onnettomuudesta yksi katsoja kuoli ja useita loukkaantui. Syyttäjä vaati kilpailunjohtajalle ja kilpailun turvallisuudesta vastanneille järjestysorganisaation jäsenille rangaistusta muun muassa kuolemantuottamuksesta. Sekä Jyväskylän käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus hylkäsivät syytteet. (Vaasan HO 10.12.2001 nro 14.80). Tuomioistuimien mukaan järjestäjät eivät olleet toimineet viranomaislupien vastaisesti eikä vastoin kansainvälisiä rallien järjestämisohjeita. Onnettomuutta pidettiin ennakoimattomana.

Vuoden 1996 tapauksessa Jyväskylässä järjestetyllä kaupunkierikoiskokeella ralliauto oli lähestynyt oikealle kaartuvaa mutkaa nopeudella 140-150 km/t. Kuljettaja oli valinnut hiukan virheellisen ajolinjan tämän ja liiallisen nopeuden vuoksi auto ajautui ulos kaarteessa nopeudella 110-120 km/t. Auto osui kaarteen ulkoreunassa olleeseen liikennemerkkiin ja betoniporsaaseen, jotka käänsivät auton pohjapanssarin auton alle nostaen samalla auton eturenkaat irti maasta. Tämän johdosta auto tuli ohjaus- ja jarrutuskyvyttömäksi ajautuen 80 metrin päässä olleeseen yleisöjoukkoon. Kyseisessä kaarteessa oli ennen kohtalokasta ulosajoa samassa kilpailussa sattunut kaksi muuta ulosajoa.

Kyseisessä onnettomuudessa on samankaltaisia piirteitä kuin nyt käsiteltävässä tapauksessa. Kummassakin tapauksessa ulosajon yhteydessä ralliauto on yllättävällä tavalla tullut ohjaus- ja jarrutuskyvyttömäksi. Vuoden 1996 tapauksessa uhri sijaitsi noin 80 metrin etäisyydellä ulosajokohdasta. Nyt esillä olevassa tapauksessa etäisyys on ollut noin 60 metriä. Vuoden 1996 onnettomuudessa järjestäjät olivat määritelleet turva-alueet ja varustaneet ne valvojilla, mutta turva-alue osoittautui onnettomuusmekanismin yllätyksellisyyden vuoksi liian kapeaksi. Merkittävä ero järjestäjien huolellisuutta arvioitaessa on se, että vuoden 1996 tapauksessa onnettomuus sattui kaupunkierikoiskokeella, jossa yleisön valvontaan on kokonaan erilaiset mahdollisuuden kuin ns. metsäerikoiskokeella.

Kokonaisarvio

Rallikilpailun seuraaminen katsojana poikkeaa oleellisesti muista yleisötapahtumista. Rallikilpailuissa on erikoiskokeiden varsilla järjestäjien katsojille nimenomaisesti suunnittelemia katselualueita ja toisaalta katselijoilta nimenomaan kiellettyjä alueita. Valtaosa erikoiskokeiden varsista on kuitenkin alueita, joilla katselijat voivat vapaasti valita katselupaikkansa. Nyt käsillä olevassa kilpailussa oli yksi nimenomaisesti yleisölle tarkoitettu alue ja 24 yleisöltä nimenomaan kiellettyä kohtaa, joihin oli sijoitettu järjestyksenvalvojia. Onnettomuuskohdassa katsojat saivat vapaasti valita katselupaikkansa eikä kohtaan oltu sijoitettu järjestyksenvalvojia.

Jälkikäteen ajatellen voidaan sanoa, että kilpailun turvallisuusjärjestelyt ovat pettäneet, koska kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei lähtökohtaisesti yleisötapahtumissa voida hyväksyä.

Asiaa on kuitenkin tuomioistuimessa arvioitava rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Rikosoikeudellisessa arviossa ei ole sijaa jälkiviisaudelle, vaan järjestäjien rikosoikeudellista vastuuta on arvioitava niiden tietojen valossa, jotka ovat olleet järjestäjien tiedossa tai jotka ainakin olisi pitänyt olla järjestäjillä tiedossa turvajärjestelyjä suunniteltaessa.

Järjestäjät eivät ole osanneet arvioida oikein kohtalokaan ulosajon onnettomuusmekanismia. He olivat kuitenkin pyrkineet mahdollisimman huolellisesti laatimaan kilpailun turvallisuussuunnitelman ja riskianalyysin. Mahdolliset riskipaikat oli arvioitu kiertämällä reitti useaan kertaan. Riskipaikoiksi oli määritelty kohtia, joissa historiatietojen valossa oli odotettavissa ulosajoja.

Riskianalyysi oli laadittu suulliseen muotoon, vaikka lajiliiton sääntöjen mukaan pelkkä taulukkomuoto olisi ollut riittävä. Tämäkin on osoituksena järjestäjien pyrkimyksenä mahdollisimman huolelliseen arvioon.

Viranomaismääräyksissä tai lajiliiton säännöissä ei tarkemmin määritellä mitkä alueet tulee merkitä kielletyksi alueeksi. Kyse on siten arvionvaraisesta seikasta. Järjestäjät eivät ole laiminlyöneen noudattaa mitään yksiselitteistä rallikilpailun turvallisuusjärjestelyihin liittyvää määräystä tai ohjetta, vaan päinvastoin he ovat toimineet lupaehtojen ja lajiliiton sääntöjen mukaan.

Kyseisessä onnettomuuskohdassa ei ole aikaisemmin selvitetty tapahtuneen ulosajoja, vaikka tieosuutta on useasti käytetty erikoiskokeena.

Rallikilpailuihin perehtynyt ja laajan kokemuksen turvallisuuskysymyksistä omaavan Trafin entinen liikenneturvallisuusasiantuntija ei olisi määritellyt uhrin sijaintipaikkaa kielletyksi alueeksi. Myöskään poliisien turva-auton kuljettajat eivät tosiasiassa ole pitäneet uhrin sijaintipaikkaa erityisen vaarallisena.

Mainittujen henkilöiden mielipide osoittaa, että onnettomuusauton käyttäytyminen ulosajon jälkeen on ollut vaikeasti ennakoitavissa. Kokeneetkaan asiantuntijat eivät osanneet ennakoida, että ulosajokohdassa ollut kivi estää ralliauton suistumisen kokonaan ulos tietä. Sen sijaan kivi ainoastaan tekee autosta ohjaus- ja jarrutuskyvyttömän sekä ohjaa auton takaisin tielle, jolloin auto pysähtyy noin 60 metrin päässä olleeseen puuhun ja 20 metrin etäisyydellä tiestä oleva katsoja jää auton alle.

Vastaajat ovat toimineet talkootyössä, jolloin heille asetettava huolellisuusvelvollisuuden tasoa ei ole asetettava niin korkealle kuin ammatissa tai virassa turvallisuusjärjestelyjä hoitaville. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoo, että vastaajat eivät ole laiminlyöneet sellaista huolellisuusvelvoitetta, jonka perusteella heidän olisi katsottava huolimattomuudellaan aiheuttaneen katsojan kuoleman. Kohtalokas onnettomuus on ollut valitettavien yhteensattumien summa, kuten uhrin omaisetkin ovat todenneet. Näin ollen syyte ja muut siihen perustuvat vaatimukset on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Syyte on hylätty, jonka vuoksi valtion on velvollinen korvaamaan vastaajien kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Syyttäjä on myöntänyt vaaditun määrän oikeaksi. Vaatimus on hyväksytty pääkäsittelyn kestolla korjattuna.

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Hylätty syyte

1. Kuolemantuottamus
01.01.2018-15.6.2018

Korvausvelvollisuus

Valtio velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 17.181,50 eurolla.

Tuomiolauselma

Vastaaja B

Hylätty syyte

1. Kuolemantuottamus
01.01.2018-15.6.2018

Korvausvelvollisuus

Valtio velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 17.181,50 eurolla.

Tuomiolauselma

Vastaaja C

Hylätty syyte

1. Kuolemantuottamus
01.01.2018-15.6.2018

Korvausvelvollisuus

Valtio velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 17.181,50 eurolla.

Tuomiolauselma

Vastaaja D

Hylätty syyte

1. Kuolemantuottamus
01.01.2018-15.6.2018

Korvausvelvollisuus

Valtio velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 17.181,50 eurolla.

Tuomiolauselma

Vastaaja E

Hylätty syyte

1. Kuolemantuottamus
01.01.2018-15.6.2018

Korvausvelvollisuus

Valtio velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 17.181,50 eurolla.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juha Niemi-Pynttäri

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että A, B, C, D ja E (jäljempänä myös vastaajat) tuomitaan rangaistukseen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen mukaisesti kuolemantuottamuksesta ja että heidät velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista käräjä- ja hovioikeudessa maksetut todistelukustannukset sekä asiantuntija, diplomi-insinööri R:n asiantuntijalausunnon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina 3.271,43 euroa.

Perusteet

Vastaajat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tunnistaa autokilpailusta aiheutuneen vaaran yleisöturvallisuudelle, minkä seurauksena yleisön opastus, ohjeistaminen ja kontrollointi turvallisen sijoittumisen suhteen on ollut riittämätöntä. Nämä laiminlyönnit ovat johtaneet katsojan kuolemaan, kun ralliauto on suistunut ajoreitiltä ulos.

Käräjäoikeus on arvioinut näytön virheellisesti, kun se on päätynyt katsomaan, että onnettomuusmekanismi on ollut ennakoimaton. Oikeuskäytännössä vaadittavan huolellisuuden aste on asetettu suhteellisen korkealle myös sellaisessa toiminnassa, jossa ei ole välitöntä hengen tai terveyden vaaraa Tässä tapauksessa on kyse rallikilpailusta, josta aiheutuu ilmeistä vaaraa kilpailua seuraamaan tulevalle yleisölle. Vaadittava huolellisuuden aste on korkeampi kuin vähemmän vaarallisissa toiminnoissa. Rallikilpailulle lajityypillinen onnettomuuden mahdollisuus ja siihen liittyvä katsojan vakavan vammautumisen sekä kuoleman riski korostavat vastaajien velvollisuutta huolehtia, ettei yleisö joudu alttiiksi tämän kaltaisille vaaroille.

Käräjäoikeus on virheellisesti edellyttänyt rallikilpailussa tapahtuneelta onnettomuudelta sellaista todennäköisyyttä, jota oikeuskäytännössä ei ole edellytetty vähemmän vaarallisissa toiminnoissa.

Pohjanmaa Rallin ensimmäisellä erikoiskokeella ollut onnettomuuspaikka on ollut kuljettajan kannalta erikoiskokeen haastavin kohta. Onnettomuuspaikka on ollut toiseksi suosituin paikka seurata rallia ensimmäisellä erikoiskokeella. Tästä huolimatta rallin turvallisuudesta vastanneet vastaajat eivät ole puuttuneet millään tavalla yleisön sijoittumiseen kyseisessä paikassa. Paikalla ei ole ollut yhtään järjestyksenvalvojaa eikä maastoon ole ollut merkittyinä esimerkiksi nauhoilla vaarallisia tai turvallisia katselualueita. Suurin osa erikoiskokeen yleisöstä ei ole ostanut erikoiskokeelle pääsylippua, joten he eivät ole saaneet tietoa siitä, missä järjestäjien mukaan olisi turvallista seurata rallia.

Onnettomuusauton kuljettaja ja kartanlukija ovat luotettavasti kertoneet, että onnettomuuspaikan mutkayhdistelmä oli ollut haastava ja erottunut muista paikoista ensimmäisellä erikoiskokeella. Tämä on johtunut tien muodosta, joka on viettänyt voimakkaasti tien keskeltä molemmille sivuille, nopeasti toisiaan seuraavista käännöksistä sekä siitä, että mutkat olivat olleet ensimmäiset tiukat käännökset soraosuudella ja että ajolinja oli pitänyt hakea mutkaan tarkasti edellisestä mutkasta.

Edellisenä, vuonna 2017 järjestetyssä rallissa samassa mutkassa oli sattua vastaavanlainen onnettomuus samalla mekanismilla. Tapahtumasta kuvattu videotallenne osoittaa, että uhrin sijainti on vastoin käräjäoikeuden päätelmiä ollut rallin historiatietojen perusteella riskialtis.

Yleisövaaralliseksi paikaksi määrittäminen ei edellytä, että kyseisessä paikassa olisi todistettavasti aiemmin sattunut vakava ulosajo. Kyse on yleisöturvallisuudesta eli ihmisten hengestä ja terveydestä yleisvaaraa tuottavan kilpailun yhteydessä. Tapahtumainkulun ennakoitavuus ei edellytä sitä, että tapahtuma oli varsin todennäköinen. Huolellisuusvelvoitteen kannalta on ratkaisevaa, että historiatietojen perusteella lajin parissa pitkään toimineiden vastaajien olisi tullut mieltää onnettomuus mahdolliseksi.

Useat kisaa seuraamassa olleet todistajat ovat kertoneet, että onnettomuuspaikalla yleisö oli ollut vaarallisen lähellä tietä. Uhri on ollut mutkan ulkokaarteessa, joka on kisajärjestäjän oman aineiston mukaan vaarallinen katselupaikka. Mutkayhdistelmä ajetaan suhteellisen kovalla nopeudella, ja ajolinja on kulkenut hyvin lähellä penkkaa, josta onnettomuusauto on kimmonnut ulos tieltä.

Ajoneuvo on kimmonnut penkasta, joka on ollut tiedossa, kun erikoiskokeiden turvallisuutta on arvioitu. Vastaajat ovat tienneet, että onnettomuuspaikan mutkayhdistelmä ajetaan sellaisilla ajoneuvoilla, jotka poikkeavat toisistaan tehojen ja vetotavan osalta. On ennakoitavissa, että takavetoinen auto voi ajautua sivuluisussa ajoneuvon perä edellä samaan penkkaan ja päätyä siitä paikkaan, missä uhri on ollut. Vastaajien olisi pitänyt tietää, että kyseiseen paikkaan tulee paljon yleisöä ja että vastaavassa paikassa on edellisenä vuotena tapahtunut läheltä piti -tilanne. Paikka on ollut kuljettajille haastava ja ulkokaarre on kategorisesti vaarallinen. Vastaajien olisi tullut puuttua yleisön sijoittumiseen kyseisessä paikassa.

Vastaajien olisi tullut ennakoida, että onnettomuuspaikalle tulee paljon yleisöä. Paikan haastavuus aiheuttaa näyttäviä ajosuorituksia, mikä kiinnostaa ihmisiä. Vuonna 2017 paikka on ollut suosittu katselupaikka, ja paikalla on ollut myös median edustajia. Runsaasta yleisöstä huolimatta paikalla ei ole vuonna 2018 ollut järjestyksenvalvojia eikä yleisön sijoittumiseen ole puututtu mitenkään.

Vuonna 2017 oli yleisölle varattu samaan risteykseen vastaava katselupaikka kuin vuonna 2018. Siitä huolimatta yleisöä on ollut runsaasti myös onnettomuuspaikalla. Kilpailunjohtaja B on kertonut, että suurin osa erikoiskokeen yleisöstä on ollut liputtomia katsojia.

Vastaajat ovat kokeneita lajitoimitsijoita, ja he ovat olleet aiemmin mukana Pohjanmaa Rallin järjestäjätahossa. Heillä on ollut kyky ja mahdollisuus hyödyntää aikaisempia historiatietoja yleisön sijoittumisesta ja määrästä sekä ensimmäisen erikoiskokeen mutkien haastavuudesta. Heillä on ollut parhaat edellytykset arvioida tapahtuman turvallisuutta ja tapahtuman aiheuttamaa vaaraa sekä ryhtyä toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi.

Yleisön kyky arvioida tapahtuman aiheuttamia riskejä vaihtelee iän, koulutuksen, kokemustaustan ja muiden tekijöiden johdosta. Käräjäoikeuden johtopäätös, ettei uhri ole myötävaikuttanut menehtymiseensä, on oikea.

Kisajärjestäjä tai kisan turvallisuudesta vastaava ei voi taata kisaa seuraamaan tulevalle kuolemattomuutta. Pohjanmaa Rallissa on erikoiskokeita yli sata kilometriä. Huolellisesti toimiva kisajärjestäjä ei voi ehkäistä kaikkia onnettomuuksia. Kisajärjestäjä ei voi loputtomiin tunnistaa yleisövaarallisia paikkoja ja kohdistaa niiden valvomiseen resursseja, koska rallireitillä on yksittäisiä katsojia sekä mutkia ja mutkayhdistelmiä.

Tieltä suistuneen ralliauton alle jääminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän yleisöä yhdessä paikassa on ja mitä haastavampi paikka on kuljettajalle. Riskien arvioinnissa yleisön määrä on keskeinen seikka. Yksittäisten rallikatsojien liikkeitä on mahdotonta ennakoida ja hallita. Yleisökeskittymät ovat rallissa kuitenkin selkeä riskikohde, joka järjestäjän pitää etukäteen tunnistaa ja jossa järjestäjä voi helposti vaikuttaa monen ihmisen turvallisuuteen. Tässä vastaajat ovat epäonnistuneet.

Vastaajien velvollisuutena on ollut Pohjanmaan poliisilaitoksen päätöksen ja AKK-Motorsport ry:n sääntöjen mukaisesti pitää yleisö riittävän kaukana ajettavalta ajoradalta ja merkitä maastoon sallitut ja kielletyt yleisöalueet. Tässä tapauksessa uhri on ollut 20 metrin päässä tiestä, ja osa onnettomuuspaikan yleisöstä on ollut niin lähellä tietä, että ulosajanut ajoneuvo on lentänyt heidän ylitseen. Arvio siitä, ovatko vastaajat täyttäneet velvollisuutensa perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon kaikki edellä todetut tekijät.

Vastaus

Vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet, että valitus hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikuluinaan hovioikeudesta 14.064,89 euroa.

Perusteet

Vastaajat eivät ole laiminlyöneet velvollisuuttaan tunnistaa kilpailusta aiheutunutta vaaraa yleisöturvallisuudelle. Yleisön opastus, ohjeistaminen ja kontrollointi ei ole ollut riittämätöntä. Katsojan kuolema ei ole johtunut väitetystä laiminlyönnistä. Kuolema on ollut seurausta katsojan omasta toiminnasta, annettujen ohjeiden ja kehotusten huomioimatta jättämisestä sekä erittäin voimakkaan päihtymystilan ja lääkkeiden käytön yhteisvaikutuksesta, minkä seurauksena katsoja ei ole kyennyt toiminaan ennen onnettomuutta.

Onnettomuutta ei ole voitu ennakoida.

Rallikilpailu ja sen seuraaminen ovat yleisen elämänkokemuksen perusteella potentiaalisesti vaarallisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Kokenut katsoja tietää ja osaa varautua siihen, että rallikilpailussa kilpa-autot voivat ajautua ulos tieltä ja aiheuttaa vaaratilanteen. Rallikilpailun riskejä ei voida rinnastaa tavallisen arkielämän tapahtumiin ja siellä sattuviin vahinkoihin sekä onnettomuuksiin.

Pohjanmaa Ralli järjestetään talkootyönä vapaaehtoisin voimin ja sen vastuukysymykset on arvioitava ammattimaista toimintaa lievemmin.

Onnettomuuspaikka ei ole ollut erikoiskokeen haastavin paikka. Erikoiskokeen haastavimmissa kohdissa on ollut tapahtumajärjestäjän henkilöstöä valvomassa turvallisuutta. Järjestäjä ei voi vaikuttaa siihen, että suurin osa katsojista ei ole ostanut pääsylippua erikoiskokeella eikä ole saanut järjestäjän laatimia ohjeita. Tapahtumajärjestäjä on tavoitellut mahdollisimman suuria pääsylipputuloja, mutta se ei voi estää jokamiehenoikeuksien käyttämistä. Ihmiset ovat tulleet erikoiskokeen varteen kuka mistäkin.

Onnettomuus on aiheutunut, kun ralliauto on osunut niin sanottuun maakiveen ja sinkoutunut ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Tällaista ei ole vuonna 2017 tapahtunut erikoiskokeella.

Rallikilpailua seuraavat ihmiset eivät noudata ohjeistuksia, vaan palaavat niille paikoille, joista heidät on pyydetty poistumaan. Lippusiima ei estä yleisön liikehdintää, varsinkaan jos he ovat vahvasti päihtyneitä. Lippusiimoitus ei todennäköisesti olisi estänyt kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Todistaja Q:n mukaan lippusiima olisi vedetty siihen, missä menehtynyt katsoja on istunut. Lippusiimasta huolimatta katsoja olisi istunut lippusiiman kohdalla ja onnettomuutta ei olisi voitu estää.

Todistelu

Hovioikeudessa on esitetty kirjallisina todisteina:

1. Valokuvaliitteet 1 ja 2 (esitutkintapöytäkirjan liitteet 10-11)
2. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin lausunto (esitutkintapöytäkirjan liite 2)
3. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tarkastuskertomus (esitutkintapöytäkirjan liite 3)
4. Pohjanmaan poliisilaitoksen päätös yleisötilaisuutta koskevista määräyksistä sekä päätös tien sulkemisesta nopeuskilpailua varten (esitutkintapöytäkirjan liite 4)
5. Pohjanmaa Ralli -rallikilpailun turva- ja pelastussuunnitelma (esitutkintapöytäkirjan liite 5, sivut 234, 276 ja 295)
6. AKK-Motosport ry:n luvalla toteutettavan rallikilpailun vaatimukset (esitutkintapöytäkirjan Li 1 liite 1)
7. AKK-Motosport ry:n rallin säännöt (esitutkintapöytäkirjan liite 2)
8. Pohjanmaa Rallin säännöt 2017
9. FIA Rally Safety Guidelines, sivut 8 ja 9
10. Vuonna 2018 voimassa ollut lajiliiton rallikilpailujen järjestämisopas
11. Turvallisuustiedote

Hovioikeudessa on esitetty todisteena R:n asiantuntijalausunto sekä Q:n lausunto R:n asiantuntijalausunnosta.

Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa B:tä, D:tä, E:tä, A:ta ja C:tä sekä todistajina I:tä J:tä, K:ta, N:ää, O:ta ja P:tä.

B:tä, D:tä ja E:tä kuultaessa on luettu otteita heidän esitutkintakertomuksistaan. Hovioikeudessa on kuultu uutena asiantuntijana R:ää. Käräjäoikeudessa todistajana kuultua Q:ta on kuultu hovioikeudessa asiantuntijana.

Muuna todisteluna on katsottu videotallenteet (esitutkintapöytäkirjan liite 12, levyt 1 ja 2, videot 2-5) onnettomuudesta sekä incar tallenteet S/T sekä U/V -kilpailuparien (#103 ja #79) ajosta erikoiskokeella 1 vuoden 2017 rallissa (Li 2, liite 3 ja Li 3, liite 1).

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu

Riidatonta on, että vastaajat ovat toimineet syytteen teonkuvauksessa tarkoitetuissa asemissa ja että heillä on näissä asemissaan ollut syytteen teonkuvauksessa selostetut tehtävät. Lisäksi riidattomia ovat käräjäoikeuden tuomiossa selostetut Pohjanmaa Rallin järjestäminen sekä sitä koskevat päätökset ja säännöt (s. 5 – 6), samoin kuin turvallisuussuunnitelma ja riskianalyysi sekä turva-autot ja niiden toiminta (s. 6 – 8).

Lisäksi riidatonta on, että katsojan menehtymiseen johtanut tapahtuma on sattunut syytteen teonkuvauksessa selostetulla tavalla, toisin sanoen niin, että erikoiskokeelle lähtenyt kilpailija on menettänyt mutkayhdistelmässä ralliautonsa hallinnan, minkä seurauksena auto on ajautunut katon kautta pyörien ulos tieltä kohti kisaa seuranneita ihmisiä ja osunut lopulta katsojaan. Kyseinen katsoja on istunut retkituolissa, vasemmalle kaartuvan mutkan ulkokaarteessa metsässä noin 14 metrin päässä tiestä ja 21,5 metrin päässä ulkokaarteen siitä kohdasta, josta auto on pyörinyt ulos tieltä.

Riidatonta vielä on, että ralliauton ulosajopaikan alueella on tapahtuman sattuessa ollut kymmeniä ihmisiä seuraamassa rallia, ja sen lähettyvillä on ollut myös ulkopuolisten paikalle tuoma grilli, josta oli myyty tuotteita. Vastaajat eivät kuitenkaan ole olleet kyseisestä grillistä tietoisia.

Asianosaiset ovat hovioikeudessa yksimielisiä myös siitä, että rallin katsojakuntaan kuuluu monen ikäisiä ja monenlaisia henkilöitä, kuten liikuntarajoitteisia ja päihtyneitä henkilöitä, lapsia ja sellaisia henkilöitä, jotka eivät kykene reagoimaan vaaratilanteisiin. Asianosaiset ovat lisäksi yksimielisiä myös siitä, että katsojilla ei ole yleisesti ottaen velvollisuutta tunnistaa rallikilpailun vaaroja eikä toimia vaaratilanteessa tietyllä tavalla.

Kysymys on siitä, ovatko vuonna 2018 järjestetyn Pohjanmaa Rallin kilpailunjohtaja B, turvallisuusjohtaja D sekä turvallisuuspäälliköt E ja A, samoin kuin AKK-Motorsport Oy:n kilpailuun nimeämä turvatarkkailija C, laiminlyöneet velvollisuutensa huolehtia siitä, että 15. ja 16.6.2018 järjestetystä Pohjanmaa Ralli -kilpailusta ei aiheudu vaaraa kilpailua seuraamaan tulleille ihmisille.

Erityisesti kysymys on siitä, ovatko vastaajat huolimattomuudellaan aiheuttaneet rallia seuraamaan tulleen katsojan kuoleman siksi, että he olisivat laiminlyöneet velvollisuutensa tunnistaa kilpailun yleisöturvallisuudelle aiheuttaman vaaran, minkä johdosta yleisön opastusta, ohjeistamista ja kontrollointia turvallisen sijoittumisen suhteen olisi pidettävä riittämättömänä. Syyttäjä on katsonut, että järjestäjien olisi ainakin pitänyt määritellä menehtyneen katsojan sijaintipaikka, toisin sanoen oikealle kääntyvää mutkaa seurannut, vasemmalle kaartuvan mutkan ulkokaarre, kielletyksi katselualueeksi ja sijoittaa kohtaan järjestyksenvalvojia valvomaan yleisöä.

Sovellettavat lainkohdat ja muut oikeusohjeet

Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Säännöksen tulkinnassa merkitystä on osaltaan sellaisilla riskien arviointiin liittyvillä näkökohdilla, joita esitetään saman luvun 9 §:ssä säädettyä törkeää kuolemantuottamusta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa (HE 94/1993 vp s. 98). Lain esitöissä todetaan, että törkeällä huolimattomuudella on pyritty kuvaamaan sellaista suhtautumista, johon vaikuttavat menettelyn vaarallisuus, seurauksen huomattava todennäköisyys ja tekijän tietoisuus edellä mainituista seikoista. Kun törkeä tuottamus on syyksiluettavuusasteikolla tahallisuuden alapuolella, se edellyttää, että tekijä ei pidä tekonsa seurausta varsin todennäköisenä. Sitä harkittaessa, onko huolimattomuutta pidettävä törkeänä ja kuolemantuottamusta myös kokonaisuudessaan törkeänä, on kiinnitettävä huomiota ainakin
- riskin eli kuoleman vaaran suuruuteen,
- tekijän tietoisuuteen riskin käsilläolosta,
- siihen missä määrin tekijän käyttäytyminen poikkeaa tilanteen edellyttämästä huolellisesta menettelystä eli missä määrin tekijä rikkoo huolellisuusvelvollisuutta sekä
- tekijän mahdollisuuteen noudattaa huolellisuusvelvollisuuden vaatimuksia.

Rikosoikeudellisesta tuottamuksesta säädetään rikoslain 3 luvun 7 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pykälän 3 momentin mukaan pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.

Kyseisen lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan säännös tiivistää tuottamuksen kaksijakoisen sisällön (subjektiivinen ja objektiivinen): tuottamuksellisesti toiminutta tekijää moititaan siitä, että hän on rikkonut yleistä (kaikkia koskevaa) huolellisuusvelvollisuutta siitä huolimatta, että hänellä oli subjektiivinen kyky noudattaa vaadittavaa huolellisuutta (HE 44/2002 vp s. 16). Tuottamuksen objektiivinen, tunnusmerkistönmukaisuuteen kuuluva puoli koskee teon kiellettyä tai sallittua luonnetta, subjektiivinen puoli syyllisyysmoitetta. Tuottamuksen objektiivista puolta arvioitaessa kysytään, laiminlöikö tekijä huolellisuusstandardin noudattamisen. Tuottamuksen subjektiivista puolta arvioitaessa taas kysytään, voidaanko tekijää moittia teostaan (HE 44/2002 vp s. 89).

Rikoslain 3 luvun 7 § on tullut voimaan 1.1.2004, ja kuten ennakkopäätöksen KKO 2007:62 kohdassa 3 on todettu, menettelyn tuottamuksellisuutta oli jo ennen lainkohdan voimaantuloa arvioitu oikeuskäytännössä vastaavin perustein.

Ennakkopäätöksessä KKO 2007:62 todetaan lisäksi, että kuolemantuottamusta koskevassa säännöksessä ei ole kuvattu niitä tekoja tai laiminlyöntejä, jotka osoittavat tekijän huolimattomuutta. Huolellisuutta määrittävät eri tilanteita koskevat oikeusnormit, minkä lisäksi kulloinkin kysymyksessä olevalla alalla voimassa olevia määräyksiä ja hyväksyttyjä käytäntöjä voidaan käyttää arvioitaessa sitä, onko riittävää huolellisuutta noudatettu. Usein huolellisuuden mittapuu on asetettava tapauskohtaisesti arvioimalla eri toimintavaihtoehtojen etuja ja riskejä sekä vertailemalla tehtyjä valintoja siihen, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa toimisi (KKO 2007:62, kohdat 3 ja 4).

Rikoslain 3 luvun 7 §:ää koskevien esitöiden mukaan (HE 44/2002 vp s. 95) huolellisuusvelvollisuus määräytyy usein lainsäädännöstä, mutta turvallisuusmääräykset voivat olla myös epävirallisia teknisiä normeja, joihin rinnastetaan myös esimerkiksi urheilujärjestöjen sisäiset määräykset urheilupaikkojen ja yleisötilojen turvallisuudesta. Tällaisten normien merkitys on lainsäädännöllisiä normeja olennaisesti vähäisempää, mutta niillekin voidaan antaa merkitystä huolellisuutta arvioitaessa. Jossain tilanteissa ei ole mitään oikeus- tai muita normeja käytettävissä. Silloin huolellisuusvelvoite joudutaan muotoilemaan hyötyjä ja haittoja punniten. Punnintaoperaatiossa otetaan huomioon mahdollisen vahinkoseurauksen vakavuus, sen todennäköisyys, tekijän tosiasialliset mahdollisuudet laajempiin varotoimenpiteisiin ja toiminnan sosiaalinen hyödyllisyys (vrt. edellä HE 94/1993 vp s. 98). Myös viimeksi mainittu arviointitapa on oikeuskäytännössä vakiintunut, ja siitä voidaan esittää esimerkkeinä ratkaisut KKO 1975 II 64, KKO 1981 II 84, KKO 1982 II 66, KKO 1992:123, KKO 2002:43 (Ään), KKO 2007:62, KKO 2010:28 ja KKO 2018:98 sekä Vaasan hovioikeus 10.12.2001 nro 1480 ja 8.5.2014 nro 369.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että teon objektiivista huolimattomuutta koskevassa tuottamusarvioinnissa merkityksellisiä epävirallisia huolellisuusstandardeja löytyy esimerkiksi urheilun piiristä. Urheilusääntöjä pidetään merkittävinä huolellisuusstandardeina etenkin sellaisten lajien osalta, jotka ovat vakiintuneita ja jotka nauttivat valtiovallan tukea. Esimerkkinä sellaisesta tapauksesta, jossa tuottamusarvioinnissa on sovellettu tällaista arviointitapaa, on oikeuskirjallisuudessa pidetty ennakkopäätöstä KKO 1982 II 21, jossa kartanlukijaan kohdistettu syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin, kun kuljettajan ei ollut näytetty laiminlyöneen sellaista huolellisuutta, jota häneltä ao. kilpailuolosuhteissa voitiin vaatia (Dan Frände ym., Keskeiset rikokset, 2014, Helsinki s. 275).

Vastaajien huolellisuusvelvollisuuden objektiivista puolta arvioitaessa on otettava huomioon ensinnäkin kuluttajaturvallisuuslain 2 luvun 5 §, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on kyseisen lainkohdan mukaan oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit. Esitöiden mukaan (HE 99/2010 vp 2010 s. 47) toiminnanharjoittajan on arvioitava toimintansa riskit toimintansa luonteen ja laajuuden mukaan ja siten asianmukaisella tavalla. Hovioikeus toteaa, että riskien tunnistamiseen ja hallintaan liittyy lain 2 luvun 7 §:n mukainen turvallisuusasiakirja, jossa esitetään toimintaan liittyvät riskit ja keinot niiden hallitsemiseksi. Vastaajat ovat toiminnanharjoittajan edustajina olleet 5 §:n mukaisesti vastuussa kuluttajapalvelun turvallisuudesta ja siitä, että kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajalle. Vaikka syytteessä tarkoitetussa tapahtumassa menehtynyt katsoja ei riidattomasti ole ostanut lippua rallikilpailuun, ei ole perusteltua katsoa, että vastaajat eivät tästä syystä olisi olleet hänen turvallisuudestaan samalla tavalla vastuussa kuin lipun ostaneiden katsojienkin turvallisuudesta.

Vastaajien objektiivista huolellisuusvelvollisuutta harkittaessa merkitystä on myös urheilukilpailun järjestäjän vastuuta yleisön turvallisuudesta koskevilla oikeusohjeilla. Urheilukilpailun järjestäjän on vakiintuneesti katsottu olevan vastuussa yleisön turvallisuudesta. Vahingonkorvausasioissa turvallisuusvastuun katsotaan lisäksi olevan niin sanotun korostetun huolellisuusvelvollisuuden piirissä, mikä merkitsee sitä, että urheilukilpailun järjestäjällä on osapuolten välisestä suhteesta riippumatta todistustaakka menettelynsä huolellisuudesta (ks. esim. Pauli Ståhlberg – Juha Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus, Helsinki, 7. p. 2020, s. 147 sekä Risto Ruuska, Urheilukilpailun järjestäjän vastuu katsojalle aiheutuneesta vahingosta, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja nro 4/2001, s. 26).

Vastaajien rangaistusvastuuta arvioitaessa merkitystä on myös subjektiivista huolimattomuutta koskevilla kriteereillä. Kuolemantuottamus voi täyttyä myös niin sanotun tiedottoman tuottamuksen eli niin sanotun tiedostamattoman riskinoton seurauksena. Tällöinkin on kuitenkin edellytettävä, että syyllisyysperiaatteen vaatimukset täyttyvät. Tiedottoman tuottamuksen arviointi on kaksivaiheista. Ensin kysytään, mitä tekijän olisi pitänyt tehdä, jotta hän olisi mieltänyt toimintansa riskit. Seurauksen riski olisi mielletty, jos olisi esimerkiksi etukäteen hankittu tietoa tulevista sääoloista tai yleisesti ottaen selvitetty paremmin toiminnan riskitekijät. Toiseksi on kysyttävä, olisiko tekijä voinut tai olisiko hänen edes pitänyt ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita toiminnan riskitekijöiden mieltäminen olisi välttämättä edellyttänyt. Vastuu tiedottomasta tuottamuksesta edellyttää tilaisuutta toimia toisin. Tekijällä on täytynyt olla tosiasialliset mahdollisuudet riskien havaitsemiseen viimeistään tekoon tai toimintaan ryhtyessään, jotta häntä voitaisiin rangaista (HE 44/2002 vp s. 96).

Tekijältä on voinut puuttua tilaisuus menetellä huolellisesti, jos tekijän kokemusperäisen ja ammatillisen tiedon perusteella ei ollut mitään perusteltua syytä epäillä riskejä ja jos normaalilla tavalla huolellinenkaan toimija ei olisi havainnut riskejä. Myös tilanteen yllätyksellinen kehittyminen voi merkitä sitä, että toimintaan ryhdyttäessä seurauksen sattumisen mahdollisuus ei ollut toimijan havaittavissa (HE 44/2002 vp s. 96).

Oikeuskirjallisuudessa tuottamusarvioinnin subjektiiviseen puoleen liittyvästä ennakoitavuudesta on lisäksi todettu, että pelkistettynä ennakoitava on vain sellainen seuraus, jonka tekijä on voinut yleisen elämänkokemuksen perusteella ennakoida ja ottaa lukuun jo teon hetkellä. Seurauksen syntyminen on rangaistavaa vain, jos seuraus on tyypillisesti ja yleisesti tai tekijälle tekohetkellä ennakoitava (Ari-Matti Nuutila: Rikosoikeudellinen huolimattomuus, 1996, Helsinki, s. 26 ja Ruuska s. 37). Erityisesti urheilukilpailun järjestäjän vastuun osalta on katsottu, että järjestäjän vastuuta ei ole aihetta kaventaa siitä syystä, että hän ei ole esimerkiksi vähäisen kokemuksensa takia ennakoinut vahinkoa, jonka aiheutuminen on urheilukilpailussa tavallista (Ruuska s. 36).

Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä urheilukilpailuihin liittyviin lajityypillisiin riskeihin ja erilaisten vahinkoseurausten ennakoitavuuteen on otettu kantaa erityisesti vahingonkorvausasioiden yhteydessä.

Ratkaisussa KKO 1955 II 112 moottoripyöräkilpailujen järjestäjät, jotka eivät olleet ryhtyneet tarpeellisiin toimiin vahinkojen estämiseksi, velvoitettiin suorittamaan katsojalle korvausta kivusta ja särystä sen johdosta, että ajoradalta katsojien joukkoon syöksynyt pyörä oli aiheuttanut hänen loukkaantumisensa. Vastaavasti ratkaisussa KKO 1972 II 97 erityisen vaaralliseksi katsotun autojen nopeuskilpailutoiminnan harjoittaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvausta vahingosta, joka oli aiheutunut siitä, kun ajoradalta ulos syöksynyt auto oli vahingoittanut hänen autoaan. Ratkaisussa KKO 1975 II 64 yhdistys velvoitettiin suorittamaan katsojalle korvausta vahingosta, joka oli aiheutunut, kun jääkiekko oli lentänyt kentältä niin sanotun pitkänsivun katsomoon. Kyseisessä tapauksessa vahingon katsottiin syntyneen jääkiekko-ottelulle tyypillisellä tavalla ja sitä pidettiin myös ennalta arvattavissa olevana. Sitä vastoin ratkaisussa KKO 1981 II 84 kanne hylättiin, kun lentopallo-ottelun alkuverryttelyn aikana voimistelusalin niin sanotun pitkänsivun katsomoon lentäneen pallon aiheuttamaa silmävammaa pidettiin ennalta-arvaamattomana ja katsomon sijoituksen katsottiin vastanneen yleisön turvallisuudelle kohtuudella asetettavia vaatimuksia.

Näyttö, sen arviointi ja johtopäätökset näytöstä

Onnettomuus, sitä edeltäneet tapahtumat ja näkemykset onnettomuuden syystä

D sekä onnettomuusauton kuljettaja I ja kartanlukija J ovat kertoneet, että Pohjanmaa Rallin osallistujat olivat saaneet ennen kilpailua muun liikenteen mukana kerran tutustua erikoiskokeisiin ja laatia erikoiskokeiden niin sanotut nuotit eli ajo-ohjeet. Tämän jälkeen he olivat saaneet ajaa erikoiskokeet halutessaan toiseen kertaan ja tarkastaa nuotit. I ja J ovat kertoneet, että he olivat ajaneet kilpailun erikoiskokeet läpi kahteen kertaan ennen kilpailua.

Onnettomuuspaikkaa edeltää pidempi suora, jota seuraa kaarre vasemmalle. Tämän jälkeen seuraa s-mutka, jossa onnettomuus on tapahtunut. S-mutkassa on ensin kaarre oikealle ja sen jälkeen vasemmalle.

Hovioikeudessa todisteena esitetystä videotallenteesta 2 ja R:n asiantuntijalausunnosta voidaan todeta, että ralliautojen ajolinja on tyypillisesti kulkenut s-mutkan ensimmäisen oikealle kääntyvän kaarteen sisäreunasta eli tien oikeasta reunasta suuntautuen seuraavan vasemmalle kääntyvän kaarteen sisäreunaa eli tien vasenta reunaa kohti. Näin asiasta ovat kertoneet myös I, J, O ja Q.

Videotallenteiden 2-4 ja R:n asiantuntijalausunnon mukaan s-mutkan oikealle kääntyvässä kaarteessa, tien keskiosassa, on ollut kallistusta tien molemmilla reunoilla olevien ojien suuntaan. R:n asiantuntijalausunnon mukaan tämä on tyypillistä sorateille.

Hovioikeus on voinut videotallenteista 2-4 todeta, että I:n kuljettama auto liukuu s-mutkan oikealle kääntyvän mutkan loppuvaiheessa tien oikeasta reunasta tien vasempaan reunaan. Auton ylittäessä tien keskikohdan sen oikeanpuoleiset renkaat irtoavat hetkeksi tiestä. Auton vasen kylki osuu auton perä hieman edellä ensimmäisenä tien reunassa olevan ojan vieressä olevaan vastapenkkaan. Auto jatkaa liikettään lyhyen matkaa siten, että auton vasemman puolen renkaat ovat osaksi metsän puolella olevalla vastapenkalla ja oikean puolen renkaat tiellä. Tämä kääntää R:n lausunnon mukaisesti autoa vähän myötäpäivään samalla, kun oikea takarengas irtoaa tiestä.

Tämän jälkeen auton vasen eturengas osuu vastapenkassa johonkin, ja auton vasen puoli nousee ylös. Asiassa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, mihin auton vasen eturengas on vastapenkassa osunut.

Hovioikeus toteaa, että videotallenteelta ei voida varmuudella todeta sitä, mihin auton vasen eturengas osuu. Kun huomioon otetaan valokuvaliitteen 2 kuvista 2 – 5 (kirjallinen todiste 1) ilmenevän, vastapenkan reunalla olevan kiven sijainti, on sinänsä mahdollista, että auton vasen eturengas on voinut R:n asiantuntijalausunnossaan katsomalla tavalla osua tähän kiveen. Sitä vastoin Q:n on jäljempänä todetusti katsonut, ettei auton vasen eturengas ole osunut kiveen. Hovioikeus lausuu jäljempänä tästä kysymyksestä tarkemmin.

Videotallenteen ja R:n asiantuntijalausunnon mukaan vasemman eturenkaan osuessa tai sen osuttua vastapenkassa olleeseen kiveen se nousee vastapenkkaan ja ilmaan. Auton oikea takarengas on jo ilmassa auton osuessa maakiveen. Autossa alkaa pyörimisliike sen pitkittäisakselin suhteen ilman, että auto varsinaisesti vielä tässä vaiheessa pyörisi pitkittäisakselinsa ympäri. Auton vasemman puolen renkaat nousevat ilmaan, ja auto kulkee lyhyen matkaa oikean puolen renkaiden ulkosyrjän varassa. Tämän jälkeen auto kääntyy oikealle kyljelleen, ja sen oikea etulokasuoja osuu tiehen. Kun auton katon oikea etureuna osuu tiehen, auto liukuu aivan hetkellisesti mutta alkaa kuitenkin kääntyä poikittain kulkusuuntaansa vasten. Auto jatkaa pyörien pituusakselinsa ympäri katon kautta. Auto jatkaa pyörimistään 60 metriä ja pysähtyy mäntyyn, jonka edessä menehtynyt katsoja on istunut.

I ja J ovat molemmat yhtenevästi kertoneet, että tapahtumapaikka oli ollut kuljettajalle ensimmäisellä erikoiskokeella melko haastava paikka. I:n ja J:n mukaan auton olisi pitänyt olla s-mutkaa lähestyessä tien vasemmassa reunassa, josta olisi ajettu tien oikeaan reunaan. I on kertonut, että hän oli tehnyt s-mutkaa edeltäneessä, vasemmalle kääntyvässä kaarteessa vaihtovirheen, minkä seurauksena auto oli ajautunut ajolinjalta pois. I oli kertomansa mukaan pyrkinyt tämän jälkeen korjaamaan tekemänsä ajovirheen. I oli ajovirheensä seurauksena joutunut hakemaan ajolinjaa oikealta vasemmalle, ja auto oli ajautunut s-mutkan oikealle kääntyvässä mutkassa ojaan tien vasempaan reunaan. Normaali ajolinja olisi I:n ja J:n mukaan kulkenut enemmän oikealla ja vasta vastapenkassa olleen kiven jälkeen tien vasemmassa reunassa.

I:n ja J:n mukaan I:llä oli ollut tilanteessa liian kova vauhti, ja auto oli ajautunut oikealle kääntyvässä mutkassa sen seurauksena tien vasempaan reunaan ja osunut vastapenkkaan. Kun auto oli kääntynyt ympäri ja alkanut pyöriä, I ja J olivat kertomansa mukaan yllättyneet auton pyörimisnopeudesta. J:n mukaan auton vauhti tavallisesti hidastuu heti törmäyksen jälkeen.

Onnettomuudesta todistajana kuultu K on kertonut, että hän oli seurannut kaverinsa kanssa rallia onnettomuuspaikalla isomman kiven takana. K:n mukaan onnettomuuden uhri seurueineen oli seurannut rallia heidän vasemmalla puolellaan keskusteluetäisyydellä. K:n ja N:n mukaan uhri oli istunut tien puolella männyn edessä. K on kertonut, että joku paikalla olijoista oli huomauttanut uhrille, että tämän katselupaikka ei ollut ollut turvallinen.

K:n mukaan onnettomuusauto oli ajanut oikealle kääntyvään mutkaan todella kovalla vauhdilla, ja kuljettajan jarrutus oli jäänyt liian myöhäiseksi. K:n mukaan hänen arvionsa auton vauhdista perustuu auton kovaan ääneen. K:n mukaan auton kova ääni oli voinut johtua myös kuljettajan tekemästä vaihtovirheestä. K:n mukaan auto oli ajautunut ojaan, osunut kiveen ja lähtenyt pyörimään. K oli olettanut, että auto olisi vain pyörähtänyt kaksi kertaa ja pysähtynyt. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, vaan auto oli jatkanut pyörimistään kovaa vauhtia heitä kohti. Näin auton pyörimisvauhdista on kertonut myös N.

S-mutkan oikealle kääntyvän mutkan vaara-alue

I, O, R sekä Q ovat kertoneet edellä todetulla tavalla onnettomuuspaikan s-mutkan normaalista ajolinjasta.

Jos kuljettaja ajaa s-mutkan oikealle kääntyvään mutkaan ajolinjan mukaisesti, paikan vaara-alue on heidän kertomustensa mukaan tien vasemman reunan puolella vastapenkan takana. Jos kuljettaja saapuu mutkaan ajolinjalla liian kovalla vauhdilla ja ajautuu sen seurauksena pois normaalilta tien oikeassa reunassa kulkevalta ajolinjalta, auto ajautuu tien vasempaan reunaan. Tällaisessa tilanteessa vaarassa ovat tien s-mutkan ensimmäisessä mutkassa sen vasemmassa ulkoreunassa olevat katsojat.

Hovioikeus toteaa, että tässä tapauksessa I ei ole vaihtovirheensä takia ajanut oikealle kääntyvään mutkaan ajolinjan mukaisesti. R:n, O:n ja Q:n kertomusten perusteella on ollut ennakoitavissa, että auto päätyy tällöin tien vasempaan reunaan vastapenkkaa kohti.

Arvioitavaksi tulee siten se, ovatko tähän tilanteeseen liittyvät tapahtumat olleet vastaajien ennakoitavissa, ja ovatko vastaajat voineet mieltää sitä, että auto on lopulta päätynyt onnettomuuspaikkaan.

Asiantuntijalausunnoista ilmenevä selvitys onnettomuusmekanismista

Asiantuntijalausunnon laatinut R on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja hän on kertomansa mukaan toiminut 16 vuotta Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n palveluksessa, ja hänen tehtäviinsä on kuulunut liikenneonnettomuuksien tutkinta ja analysointi. R on lausunnossaan (s. 1) yksilöinyt käytössään olleet tiedot ja materiaalin ja todennut, että hänellä oli ollut käytössään poikkeuksellisen paljon videoaineistoa onnettomuudesta.

R on asiantuntijalausunnossaan arvioinut sitä, voidaanko ennakoitavissa olevana pitää sitä, että kilpailuun osallistuva auto voi nyt sattuneen tai jonkin muun tapahtumainkulun seurauksena suistua s-mutkan ensimmäisestä mutkasta ulos tieltä siihen suuntaan, mihin auto on tässä tapauksessa suistunut, ja sille etäisyydelle, mihin se on päätynyt. R on kertomansa mukaan mallintanut onnettomuutta PC-Crash -onnettomuustutkintaohjelmistolla, jota hän pitää luotettavana. Myös viranomaiset käyttävät R:n mukaan kyseistä ohjelmistoa.

Hovioikeudessa asiantuntijana kuultu Q on myös koulutukseltaan diplomi-insinööri. Q on kertonut, että hän oli tehnyt VTT:llä onnettomuustutkimuksia ja antanut niistä lausuntoja. Q on kertomansa mukaan toiminut myös muun muassa johtavana tutkijana Onnettomuustutkimuskeskuksessa.

Q ei ole pitänyt PC-Crash ohjelmaa luotettavana. Q on todennut, että poliisi ei siitä syystä hyödynnä sitä tutkinnassaan.

Hovioikeus toteaa ensinnäkin, että R:n asiantuntijalausunnosta ilmenevien ja hänen hovioikeudessa kertomiensa seikkojen perusteella ei ole ilmennyt aihetta epäillä sitä, että R:n kertomus hänen hyödyntämänsä ohjelmiston käytöstä viranomaistoiminnassa ei pitäisi paikkaansa. Hovioikeus ei ole myöskään havainnut aihetta epäillä, etteikö R:n hyödyntämä ohjelmisto sopisi hänelle annetun asiantuntijatehtävän suorittamiseen ja etteikö R olisi hyödyntänyt ohjelmistoa asianmukaisesti. Q ei kertomansa mukaan ole itse hyödyntänyt kyseistä ohjelmistoa, ja hänen kertomuksestaan on käynyt ilmi myös se, että hänen kokemuksensa tällaisten ohjelmien käytöstä ei ilmeisesti ole peräisin aivan viime vuosilta. Tämän vuoksi hovioikeus katsoo, että onnettomuusmekanismia on ensin arvioitava R:n asiantuntijalausunnosta ilmenevien ja hänen kuulemisessaan kertomiensa seikkojen pohjalta.

R on pitänyt asiantuntijalausunnossaan s-mutkan jälkimmäistä vasemmalle kaartuvan mutkan ulkokaaretta riskialttiina katselualueena siinä tapauksessa, että jotakin odottamatonta tapahtuu ja auton sivuttaisvoima vähenee merkittävästi tai häviää kokonaan. Näin asiasta ovat kertoneet myös Q ja O.

R on tutkimuksensa pohjalta esittänyt asiantuntijalausuntonsa johtopäätöksinä kaksi sellaista riskiskenaariota, jotka voivat johtaa ralliauton ajautumiseen toteutuneen törmäyspaikan suuntaan (s. 4):

1. Auto ajautuu s-mutkan ensimmäisestä kaarteesta vasemmalle ojaan ja vastapenkkaan. Vastapenkassa on mahdollista saada sellainen impulssi, joka muuttaa auton liiketilaa, niin että se ajautuu törmäyspaikan suuntaan.

2. Auto menettää sivuttaisvoimansa alkaessaan kaartaa s-mutkan jälkimmäisessä kaarteessa vasemmalle.

R:n mukaan tässä tapauksessa on toteutunut ensin mainittu skenaario. Tätä on edesauttanut tien poikittaisprofiili, toisin sanoen se, että tie on kallistunut ensin sivuttaissuunnassa oikealle puolelle ja sen jälkeen ulkokaarteeseen päin. Erityisesti ojan vastapenkassa ollut kivi on R:n mukaan voimistanut impulssia, joka oli aiheuttanut autolle pyörimisliikkeen ja sen suuntautumisen törmäyspaikalle.

Q on hovioikeudessa kertonut, että hän oli käynyt onnettomuuspaikalla muutama päivä onnettomuuden jälkeen. Hän on kertonut tehneensä vielä hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamisaikaan 2.12.2020 tapahtumapaikalla mittauksia. Q on pääkäsittelyssä esittänyt myös puhelimellaan ottamia valokuvia kyseisestä käynnistään onnettomuuspaikalla.

Q:n mukaan s-mutkan oikealle kääntyvän mutkan vaara-alue on kaarteen vasemmassa reunassa. Q:n mukaan onnettomuusauto ei ollut osunut tien vasemmassa reunassa vastapenkassa olleeseen kiveen. Q:n mukaan videotallenteesta voidaan todeta, että auton vasen etukulma on ennen auton pyörimisen alkamista täysin ehjä. Näin ei olisi, jos auto olisi R:n lausunnossa esitetyllä tavalla osunut vastapenkassa olleeseen kiveen. Q:n mukaan auto oli osunut vastapenkkaan, ja sen seurauksena auto on kääntynyt ympäri ja alkanut pyöriä.

Tältä osin hovioikeus toteaa, että R ja Q ovat yksimielisiä siitä, että auto on osunut ensin vastapenkkaan. Hovioikeus on voinut videotallenteesta todeta, että onnettomuusauton vasen etukulma on ollut ennen kääntymistään oikealle kyljelleen ehjä. Tästä voidaan hovioikeuden mielestä luotettavasti päätellä, että ainakaan auton vasen etukulma ei ole osunut vastapenkassa olleeseen kiveen. Videotallenteen perusteella ei kuitenkaan voida luotettavasti poissulkea sitä vaihtoehtoa, että auton vasen eturengas on R:n katsomalla tavalla osunut kiveen ja että tapahtumat ovat sen jälkeen edenneet R:n lausunnossa todetulla tavalla.

Riidatonta on, että onnettomuusauto on pyörinyt 60 metriä ja pysähtynyt mäntyyn. R:n lausunnon perusteella tähän tarvitaan kitkakertoimesta riippuen 60 – 90 km/h alkunopeus (s. 3). R on todennut, että auton pyörimissuunta on suora liikkeen suuntaan eli tangentin mukaisesti. Tangentin suunta voidaan todeta R:n lausunnon liitteenä olevasta Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvan päälle lisätyistä piirroksista (R:n asiantuntijalausunnon liite 2 sivu 1).

Hovioikeus pitää R:n laatimaa asiantuntijalausuntoa perusteltuna ja siinä esitettyjä johtopäätöksiä oikeina. R:n asiantuntijalausunto on perustunut riittävään aineistoon, ja se on laadittu onnettomuusmekanismin selvittämiseen soveltuvaa menetelmää hyödyntämällä. Lisäksi R:n lausunto on ollut keskeisiltä osiltaan yhdenmukainen muun hovioikeudessa onnettomuustapahtumasta esitetyn selvityksen kanssa. Q:n lausunto ja hänen hovioikeudessa esittämänsä seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen hovioikeus katsoo, että onnettomuusmekanismin on tuomitsemiskynnyksen ylittymällä varmuudella selvitetty olleen sellainen, kuin R on sen asiantuntijalausunnossaan kuvannut.

Rallijärjestäjien huolellisuusvelvollisuudesta

Syytteen teonkuvauksessa tarkoitettu tapahtuma on sattunut rallikilpailun yhteydessä. Hovioikeus toteaa, että rallikilpailu on sen tyyppinen urheilutapahtuma, joka on omiaan aiheuttamaan vakavaakin vaaraa kilpailua seuraamaan tulevalle yleisölle. Esimerkiksi vastaaja D on kertonut, että hänellä itsellään on tapana rallia seuratessaan valita sellainen katselupaikka, josta hän pääsee tarvittaessa pakenemaan vielä tätä turvallisempaan paikkaan. Tämän vuoksi kilpailun järjestäjiltä vaadittava huolellisuuden aste, jota yleisöturvallisuuden arvioinnissa noudatetaan, on perusteltua ymmärtää ankarammaksi kuin vähemmän vaarallisissa toiminnoissa noudatettavan huolellisuuden aste.

Onnettomuuspaikka on ollut s-mutkassa. Rallikilpailuille on tyypillistä, että yleisöä kerääntyy etenkin tällaisiin paikkoihin seuraamaan kuljettajien mahdollisia ajovirheitä. Yleisön kerääntyminen tällaisille katselupaikoille on varmuudella ollut myös vastaajien tiedossa. Asiassa on selvitetty, että jokaisella vastaajalla on ollut varsin pitkä kokemus rallikilpailujen järjestämisestä. Selvää on, että katsojien turvallisuudesta ei voida tinkiä sillä perusteella, että tällaisessa paikassa ei tiedetä aikaisemmin sattuneen onnettomuutta. Kun paikalle saapuu runsaasti katsojia, järjestäjien huolellisuusvelvollisuus korostuu entisestään.

Yleisesti tunnettua on, että rallikilpailua seuraamaan voi saapua varsin erilaista katsojakuntaa. Katsojien joukossa on kokeneita katsojia, jotka ovat tietoisia rallikilpailuun liittyvistä riskeistä ja osaavat toimia sen mukaisesti. Toisaalta katsojien joukossa voi varsin hyvin olla myös lapsia sekä esimerkiksi liikuntarajoitteisia ja päihtyneitä henkilöitä, joilla ei välttämättä ole kokemuksensa tai muun vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida itsenäisesti sitä, mikä olisi heille turvallinen katselupaikka.

Hovioikeus katsoo, että mainituista syistä vastuuta turvallisesta katselupaikasta ei voida asettaa osaksikaan katsojan vastuulle. Vastuu siitä, että katsojat voivat seurata rallia turvallisesti, on rallin järjestäjällä ja sen puolesta toimivilla henkilöillä, tässä tapauksessa siis vastaajilla.

Arvio ja johtopäätökset siitä, ovatko vastaajat menetelleet huolellisesti

R:n asiantuntijalausunnon liitteenä olevista Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvista ilmenee, että s-mutkan ensimmäinen oikealle kääntyvä mutka on ollut loiva. Vastaajien arvioitavana on ollut tällaiseen mutkaan liittyvä vaara-alue ja sen riskit yleisöturvallisuudelle niiden tietojen perusteella, jotka heidän käytettävissään on ollut tai olisi pitänyt olla onnettomuushetkellä. Hovioikeudessa esitetty todistelu on osoittanut, että s-mutkan ensimmäisessä oikealle kääntyvässä mutkassa sen ajolinjaan perustuva vaara-alue ovat olleet erityisesti mutkan vasemmassa ulkokaarteessa.

Vastaajat ovat määritelleet oikealle kääntyvän mutkan normaaliin ajolinjaan perustuvan vaara-alueen tien vasempaan reunaan. Videotallenteelta voidaan todeta, että oikealle kääntyvän mutkan vasemmassa reunassa ei ole ollut katsojia. Hovioikeus toteaa, että ennakoimattomana ei voida pitää myöskään sitä, että onnettomuusauto on ajovirheen seurauksena ja ajolinjasta poiketen päätynyt tien vasemman reunassa olleeseen vastapenkkaan.

Onnettomuusauto ei ole kuitenkaan jatkanut vastapenkkaan osumisen jälkeen odotetulla tavalla vasemmalle. Sen sijaan auto on lähtenyt pyörimään R:n lausunnon mukaisesti tangentin suuntaisesti 60 metriä. Tapahtuman syynä on ollut kuljettajan edellisessä vasemmalle kaartuvassa mutkassa tekemä vaihtovirhe. Sen seurauksena auto on tullut mutkaan normaaliin ajolinjaan nähden tien vasenta reunaa, mitä suuntautumista on lisännyt tien kallistuminen tien vasenta reunaa kohti.

Arvioitavaksi tulee se, olisiko vastaajien tullut ennakoida myös tällaiseen tapahtumaan liittyvät vaaratilanteet ja ryhtyä niiden vaatimiin toimenpiteisiin.

Tässä arvioinnissa on edellä todetusti otettava huomioon se, että tällainen s-mutka on vastaajien tieten ollut katsojia kiinnostava paikka seurata rallia kuljettajille siinä mahdollisesti tapahtuvien ajovirheiden takia. Tällaisiin paikkoihin kerääntyykin runsaasti katsojia, joiden kyky havaita ja tunnistaa vaaralliset paikat voi olla erilaisista syistä rajoittunut. Tämä ei kuitenkaan vähennä vastaajien vastuuta heidän turvallisuudestaan tai muutoin vaikuta vastaajien vastuuta lieventävällä tavalla. Vastaajat ovat olleet vastuussa paitsi katsojien myös kuljettajien turvallisuudesta, mikä on lisännyt heidän huolellisuusvelvollisuuttaan.

Pohjanmaa Ralli on SM-ralli, johon tapahtumavuonna ja myöhemminkin osallistuneet kuljettajat ovat vastaajien ja todistaja O:n uskottavien kertomusten mukaan olleet kokeneita kuljettajia. Kuljettajat ovat tapahtumavuonna voineet tutustua erikoiskokeisiin etukäteen kaksi kertaa. Osa kilpailijoista on voinut ajaa rallikilpailun erikoiskokeet myös aikaisempina vuosina. Nämä seikat vähentävät jossakin määrin erikoiskokeisiin liittyviä vaaratilanteita ja siten jossain määrin rajoittavat niitä riskejä, jotka tällä tavoin toteutusta erikoiskokeesta voidaan ennakoida aiheutuvan katsojaturvallisuudelle, kun huomioon otetaan myös turva-autojen toiminta.

Vastaajat ovat toiminnassaan voineet ja heidän on pitänyt arvioida erikoiskokeiden tyypilliset vaaratilanteet. Selvää on, että heillä ei ole ollut käytettävissään R:n asiantuntijalausuntoa, eikä heidän ole kohtuudella voitu edellyttää hankkivan vastaavalla tavalla yksityiskohtaista selvitystä rallikilpailun vaarapaikoista ja niihin vallitsevissa olosuhteissa liittyvistä epätyypillisistäkin ja vaikeasti ennakoitavista riskeistä. Heiltä voidaan ja on voitu kuitenkin kohtuudella edellyttää sitä, että he selvittävät ja ennakoivat huolellisesti kunkin erikoiskokeen tavanomaiset vaaratilanteet. Sen jälkeen, kun vaaratilanteet on tunnistettu ja ennakoitu, vastaajat ovat olleet velvolliset ryhtymään sellaisiin toimiin, joita voidaan kulloinkin pitää riittävinä yleisölle ja kuljettajille aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.

Hovioikeus pitää vastaajien, O:n, P:n ja Q:n kertomuksilla selvitettynä, että nyt käsillä olevassa tapauksessa rallikilpailun riskianalyysi ja turvasuunnitelmat on yleisesti ottaen tehty sellaisella huolellisuudella, jota vastaajilta on voitu kohtuudella edellyttää.

Asiassa on selvitetty, että vastaajat eivät ole erikoiskokeiden ajoreittejä läpikäydessään kiinnittäneet huomiota vastapenkassa olleeseen kiveen, johon onnettomuusauton rengas on osunut ja josta se on ottanut impulssin. Kuten edellä on todettu, normaali ajolinja ei kuitenkaan olisi vienyt ralliautoa kiven suuntaan, vaan vastapenkkaan ja sen viereiseen metsään, joka oli osoitettu vaara-alueeksi. Onnettomuusauton osuminen ajovirheen seurauksena tien vasemmassa reunassa olleeseen vastapenkkaan ei siten ole ollut etukäteen arvioiden yllätyksellistä. Tällaiseen riskiin vastaajat ovatkin varautuneet ja määrittäneet vastapenkan viereisen ulkokaarteen alueen vaara-alueeksi.

Hovioikeus katsoo, että auton vastapenkkaan törmäämisen jälkeinen ajosuunta on ollut siinä määrin yllätyksellinen ja ennalta arvaamaton, että vastaajilta ei ole kohtuudella voitu edellyttää tällaisen mahdollisuuden huomioon ottamista.

R:n asiantuntijalausunnosta on asiaa jälkikäteen tutkittaessa voitu todeta onnettomuuden syy ja siihen johtaneet tapahtumat. Vastaajilta ei kuitenkaan ole voitu kohtuudella edellyttää tällaista asiantuntemusta ja sen mukaista ensimmäisen erikoiskokeen s-mutkaan mahdollisesti liittyvien onnettomuusmekanismien yksityiskohtaista mallintamista. Vaikka auton osuminen kiveen ja siitä johtuva auton hallinnan menettäminen on ollut sellainen tyypillinen riski, joka rallikilpailuun liittyy, auton osumisen jälkeinen liikerata on ollut erityisen epätyypillinen ja siinä määrin ennakoimaton, että sitä ei ole voitu ottaa kohtuudella lukuun. R:nkin mukaan vastapenkassa olleen maakiven vaikutus on ollut todennäköisesti merkittävä nyt kyseessä olevan kaltaisen onnettomuuden syntymisessä.

Hovioikeus katsoo, että vastaajilta ei tässä tapauksessa ole voitu kohtuudella edellyttää tällaista auton ajo- tai oikeammin pyörimissuunnan ennakoimista eikä heille myöskään voida asettaa niin ankaraa huolellisuusvelvollisuutta, että heidän olisi pitänyt paitsi havaita maastossa radan ulkopuolella olleen maakiveen osumisen aiheuttama riski myös ryhtyä tästä syystä toimenpiteisiin vahingon vaaran vähentämiseksi myös s-mutkan jälkimmäisessä ulkokaarteessa. Oikeudellisessa katsannossa tilanne on hovioikeuden mielestä vertailukelpoinen ennakkopäätöksessä KKO 1981 II 84 tarkoitettuun tilanteeseen, jossa vahingonkorvauskanne hylättiin sen johdosta, että voimistelusalin niin sanotun pitkänsivun katsomoon lentäneen lentopallon osuminen katsojan silmään oli ollut ennalta-arvaamatonta, koska katsomon sijoitus oli vastannut yleisön turvallisuudelle kohtuudella asetettavia vaatimuksia.

Kokoavana johtopäätöksenään hovioikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että vastaajat ovat käytettävissään olevien tietojen ja mahdollisuuksiensa mukaan riittävissä määrin ennakoineet mahdolliset vaaratilanteet ja -alueet sekä toimineet riittävällä huolellisuudella katselualueita määritettäessä. Vahinkotapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton ja katsojien sijoittelu on vastannut yleisön turvallisuudelle kohtuudella asetettuja vaatimuksia.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen.

Todistajien palkkiot, asiantuntijalausuntojen korvausvelvollisuus sekä oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä jäävät valtion varoista maksetut todistelukustannukset sekä R:n asiantuntijalausunnon laatimisesta syntyneet kustannukset valtion vahingoksi.

Syyte on hylätty ja valtio on velvollinen korvaamaan vastaajien kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaajat ovat vaatineet korvauksena oikeudenkäyntikuluistaan yhteensä 14.064,89 euroa. Syyttäjä on paljoksunut oikeustieteen maisteri X:n laskun määrää Q:n asiantuntijalausunnon osalta 300 euroa ylittäviltä osin sekä matkakustannusten osalta.

Q ei ole antanut asiassa varsinaista asiantuntijalausuntoa. Hän on ottanut kirjallisessa lausumassaan kantaan R:n antamaan asiantuntijalausuntoon. Q:ta on kuultu hovioikeudessa ralliautoiluun liittyvistä kokemussäännöistä. Hovioikeus katsoo, että Q:n vaatimaa 2.587,14 euron palkkiota on varsinaisen asiantuntijalausunnon puuttuessa pidettävä liiallisena. Hovioikeus hyväksyy kohtuullisena määränä 1.000 euroa.

Muilta osin hovioikeus hyväksyy hovioikeus hyväksyy vastaajien oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Valtio velvoitetaan korvaamaan A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n yhteiset oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 12.477,75 eurolla.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, hovioikeudenneuvos Timo Saranpää sekä hovioikeudenneuvos Mika Kinnunen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+