VaaHO:2022:10

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Rikoksen kohteena olleen moottoripyörän ohjaustangon kahvasta löytynyttä vastaajan DNA-tunnistetta ei muun syytteessä tarkoitettua tekoa ja sen olosuhteita koskevan näytön puuttuessa pidetty yksinään niin vakuuttavana näyttönä, että vastaaja olisi vastoin kiistämistään voitu tuomita moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta tai että tältä olisi langettavan rikostuomion uhalla voitu edellyttää selityksen esittämistä sanotulle löydökselle.

SATAKUNNAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 21.1.2022 NRO 102735

Syyttäjä

Aluesyyttäjä A

Vastaaja

B

Asianomistajat

C
[- - - ]

Asia

Huumausainerikos ym.

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

[- - - ]

3. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
[- - -]
Rikoslaki 28 luku 9a § 1

02.07.2020 - 03.07.2020 Pori

B on ottanut luvattomasti käyttöönsä C:n omistaman lukittuna olleen noin 5.000 euron arvoisen Yamaha-merkkisen moottoripyörän [- - -] Visatieltä. Moottoripyörä on löytynyt myöhemmin
3.7.2020 Koivukujalta vahingoitettuna ja se on palautettu takaisin omistajalleen.

[- - -]

Asianomistajien vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 3

Asianomistaja C on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan:
-uudesta etuvalosta ja maskista 211,25 euroa
-uudesta virtalukosta 450 euroa sekä
-ohjaustangosta 296,10 euroa.

[- - -]
Vastaus

[- - -]

Syytekohta 3

Syyte on kiistetty. Ei ole anastanut teonkuvauksessa mainittua moottoripyörää.

Asianomistaja C:n korvausvaatimus on määrältään riidaton.

[- - -]

Todistelu

Kirjalliset todisteet

[- - -]
3. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto (esitutkintapöytäkirjan liite 2, s. 13-15)
4. Anastusilmoitus (esitutkintapöytäkirjan liite 1, s. 8)

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

[- - -]

Syytekohta 3

B on syyllistynyt siihen moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen, josta rikoksesta hänelle on vaadittu rangaistusta.

[- - -]

Perustelut

[- - -]

Syytekohta 3

B on kiistänyt teon ja on kiistänyt ottaneensa luvattomasti käyttöön asianomistaja C:n omistaman moottoripyörän. B:tä ei ole kuitenkaan nimetty tässä asiassa selvittämistarkoituksessa kuultavaksi.

Kirjallisena todisteena esitetystä KRP:n lausunnosta ilmenee, että kyseisen moottoripyörän ohjaustangon kahvoista on pystytty taltioimaan vastaaja B:lle kuuluvaa DNA:ta.

Asiassa on istunnossa 18.1.2022 tullut riidattomaksi asianomistaja C:n tässä asiassa vastaaja B:hen kohdistaman vahingonkorvausvaatimuksen määrä, joka on lähes 1.000 euroa. Riidattomaksi
on tullut tässä asiassa edelleen se seikka, ettei C ole entuudestaan tuntenut vastaaja B:tä ja, että kyseisen luvattomasti käyttöön otetun moottoripyörän arvo on valokuvistakin luotettavasti päätellen ollut noin 5.000 euroa.

Syyksilukeminen perustuu vastoin vastaajan kiistämistä asiassa syyttäjän esittämään kirjalliseen todisteluun. B:n tässä asiassa ainoastaan väittämän tasolle jäänyt selvitys hänen kiistämisensä perusteesta ei ole uskottava eikä vastaaja ole esittänyt mitään järkevää selitystä tai muutoinkaan
uskottavaa mahdollisuutta sille, miksi hänen DNA:taan on poliisin toimesta pystytty taltioimaan kyseisen hänelle entuudestaan täysin tuntemattoman C:n omistaman moottoripyörän ohjaustangon kahvoista.

Koska vastaajan DNA:ta on pystytty taltioimaan kyseisen C:n omistaman moottoripyörän ohjaustangosta, on hänen siten täytynyt käyttää sitä liikenteessä sinä ajankohtana, kun kyseinen moottoripyörä on asianomistajan selvittämin tavoin häneltä anastettu ja otettu luvattomasti käyttöön sekä edelleen, kun sitä on tällöin asianomistajan selvittämin tavoin vaurioitettu.

Käräjäoikeus toteaa selvyyden vuoksi vielä, että tämä tapaus ei ole siten kerrotuin perustein suoraan rinnastettavissa vastaajan kiistämisensä perusteeksi esittämään Vaasan hovioikeuden 12.1.2022 (asianro R 21/816) antamaan tuomioon nro 22/100995.

Teko täyttää tältä osin rangaistavan moottorikulkuneuvon käyttövarkauden tunnusmerkistön.

[- - -]

Korvausvelvollisuus

Asian lopputulos syytekohdassa 3 huomioon ottaen on vastaaja B velvollinen korvaamaan asianomistaja C:lle rikoksellaan tälle riidattomasti aiheuttamana vahingonkorvauksena uusien etuvalojen ja valomaskin osalta 211,25 euroa, uudesta virtalukosta 450 euroa sekä ohjaustangon osalta 296,10 euroa eli yhteensä 957,35 euroa.

[- - -]

[- - -]

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Syyksi luetut rikokset [- - -]

3. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
02.07.2020 - 03.07.2020
Rikoslaki 28 luku 9a § 1
Rikoslaki 6 luku 5 §

[- - -]

Rangaistusseuraamukset

[---]

Korvausvelvollisuus

[- - -]

B velvoitetaan korvaamaan asianomistaja C:lle:
-uudesta etuvalosta ja maskista 211,25 euroa
-uudesta virtalukosta 450 euroa sekä
-ohjaustangosta 296,10 euroa

eli kaikkineen yhteensä 957,35 euroa.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Mika Moisio.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

B on vaatinut, että syyte moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta kohdassa 3 ja C:n siihen perustuva korvausvaatimus hylätään, että hänet vapautetaan kyseisestä kohdasta tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta C:lle ja että hänelle tuomittu yhteinen vankeusrangaistus siinä tapauksessa lievennetään sakkorangaistukseksi. [- - -]

Perusteet

Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus kohdassa 3

Käräjäoikeus on arvioinut syytteen tueksi esitetyn näytön riittävyyden virheellisesti, kun B on vastoin kiistämistään tuomittu moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sen perusteella, että teon kohteena olleesta C:n moottoripyörästä oli taltioitu hänen DNA-tunnisteensa. Asiassa ei voida päätellä, kuten käräjäoikeus on tehnyt, että DNA:ta olisi löytynyt molemmista ohjaustangon kahvoista, koska näyte oli otettu niistä samalla kertaa. On mahdollista, että DNA on siirtynyt moottoripyörään hanskojen välityksellä tai että B on vain koskenut moottoripyörää jossakin muussa tilanteessa. Syyte on hylättävä, vaikka B ei ole halunnut tulla käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti kuulluksi. B on esitutkinnan alusta asti kiistänyt syyllisyytensä eikä tämän kertominen henkilökohtaisesti muuta asiaa, kun hän ei ajan kulumisen vuoksi kykene ilmoittamaan selitystä sille, miksi hän ei olisi voinut anastaa C:n moottoripyörää.

[- - -]

Syyttäjän vastaus

Vaatimus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteet

Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus kohdassa 3

Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Keskusrikospoliisin lausunnon mukaan teon kohteena olleen moottoripyörän ohjaustangon kahvoista on taltioitu B:n DNA:ta. B ei ole esitutkinnassa eikä käräjäoikeudessa esittänyt mitään selitystä sille, miten hänen DNA:taan oli voinut päätyä moottoripyörän ohjaustangon kahvoihin. Riidatonta on, että B ja asianomistaja C eivät ole tunteneet toisiaan, joten DNA:n löytymiselle moottoripyörästä ei tämänkään johdosta ole loogista selitystä.

[- - -]

C:n vastaus

C ei ole vastannut valitukseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus kohdassa 3

Näytön arviointia koskevat säännökset ja muut oikeusohjeet

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Rikosasian vastaajalla ei ole velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä. Hänellä ei myöskään ole velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Vaikka vastaajan rikosasiassa antama kertomus voidaan sinänsä ottaa huomioon asiassa näyttönä, niin sanottuun
itsekriminointisuojaan kuuluu myös vastaajan oikeus vaieta asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tuomioistuin harkitsee, mikä merkitys asianosaisen menettelyllä on todisteena, jos hän ilman hyväksyttävää syytä todistelutarkoituksessa kuultuna ei anna kertomusta tai vastaa kysymykseen. Pykälän 2 momentin mukaan rikosasian vastaajan mainitunlainen menettely saadaan ottaa huomioon hänen
vahingokseen vain siinä määrin kuin se ei loukkaa hänen oikeuttaan olla myötävaikuttamatta syyllisyyteensä selvittämiseen.

Rikosasian vastaajan vaikeneminen oikeudenkäynnissä voidaan ottaa hänen vahingokseen huomioon syyttäjän esittämän näytön vakuuttavuutta harkittaessa vain sillä edellytyksellä, että asiassa esitetyt todisteet ja asian käsittelyssä ilmi tulleet seikat selvästi edellyttävät vastaajalta selitystä. Lisäksi syyttäjän todistustaakasta huolimatta voi syntyä tilanteita, jolloin rikosasian
vastaajan voidaan edellyttää selvittävän niitä seikkoja, joihin hän on puolustuksekseen vedonnut. Syytteen tueksi esitetty näyttö vaikuttaa osaltaan siihen, millaista selvitystä vastaajalta voidaan edellyttää kiistämisperusteistaan. Jotta todistustaakkaa ei syyttömyysolettaman vastaisesti käännettäisi rikosasian vastaajalle, selityksen edellyttäminen rikosasian vastaajalta tulee kysymykseen vasta, kun tätä vastaan on esitetty vakuuttavaa näyttöä (ks. tämän johdosta esim. KKO 2017:12, kohdat 9 ja 10 sekä KKO 2015:91, kohta 10).

Mainittujen oikeusohjeiden lisäksi näytön riittävyysarvioinnissa on merkitystä myös perusteluissa jäljempänä selostettavilla, ennakkopäätöksistä KKO 2018:3, KKO 2019:2 ja KKO 2021:31 ilmenevillä oikeusohjeilla.

Näyttö, sen arviointi ja johtopäätökset näytön riittävyydestä

Riidatonta on, että syytteen teonkuvauksessa tarkoitettu, lukittuna ollut ja noin 5.000 euron arvoinen Yamaha-merkkinen moottoripyörä on 2.7.2020 anastettu Porissa Visatieltä C:ltä ja että se on 3.7.2020 löytynyt vahingoitettuna Koivukujalta.

Kirjallisena todisteena esitetystä Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 29.9.2020 ilmenee, että syytteen teonkuvauksessa tarkoitetun moottoripyörän ohjaustangon kahvoista pyyhkäisemällä taltioidusta DNA-tahranäytteestä on löytynyt B:n DNA-tunniste.

Käräjäoikeudessa riidatonta on ollut, että C ei ole tuntenut B:tä entuudestaan (s. 4-5), eikä tätä seikkaa ole kiistetty hovioikeudessakaan. B ei ole käräjäoikeudessa halunnut tulla kuulluksi asiassa, eikä häntä ole nimetty todistelutarkoituksessa kuultavaksi hovioikeudessakaan.

Käräjäoikeus on katsonut, että B:n kiistämisensä perusteesta esittämä selvitys oli jäänyt väittämän tasolle eikä hän ollut esittänyt mitään järkevää selitystä tai muutoinkaan uskottavaa mahdollisuutta sille, miksi poliisi oli kyennyt taltioimaan hänen DNA:taan hänelle entuudestaan täysin tuntemattoman C:n omistaman moottoripyörän ohjaustangon kahvoista. Käräjäoikeus on lisäksi katsonut DNA:n taltioiduksi tulemisen osoittavan sen, että B:n oli täytynyt käyttää moottoripyörää liikenteessä sinä ajankohtana, kun se oli anastettu asianomistajalta, ollut luvattomasti käytössä ja kun se oli asianomistajan selvittämin tavoin vaurioitunut (s. 5).

Näyttökysymykset vaihtelevat tapauksittain, eikä todisteiden arvottamisesta tai punnintamenetelmistä voida antaa kiinteitä tai kaavamaisia ohjeita. Tämän vuoksi on katsottu, että tapauskohtaisesti on ratkaistava myös se, mikä merkitys DNA-löydökselle tai sen puuttumiselle on annettava (KKO 2021:31, kohta 29). Vaikka tämä tulkinta on esitetty seksuaalirikosta koskevassa asiassa, samalla tavalla asiaa on arvioitava myös anastusrikosta tutkittaessa.

Syyksi lukemisesta esitettyä näyttöä tapauskohtaisesti arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon edellä selostetut oikeusohjeet, jotka ilmenevät muun ohessa ennakkopäätöksistä KKO 2017:12 ja KKO 2015:91. Harkittavaksi tulee näin ollen ensinnäkin se, voidaanko rikosasian vastaajan DNA-tunnisteen löytymistä rikoksen kohteena olleesta esineestä pitää niin vakuuttavana syytettä tukevana näyttönä, että rikosasian vastaajalta voitaisiin syyttömyysolettamaa loukkaamatta edellyttää selitystä kyseiselle löydökselle.

Tässä tapauksessa B:n DNA-tunniste on taltioitu pyyhkäisemällä moottoripyörän ohjaustangon kahvoista. B on valituksessaan riitauttanut sen, että DNA:ta olisi löytynyt moottoripyörän molemmista kahvoista, koska näyte on otettu molemmista kahvoista samalla kerralla. Asiassa ei ole Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon lisäksi esitetty selvitystä näytteenotosta ja tutkimusmenetelmistä. Yleisten näyttöperiaatteiden mukaisesti kirjallisen todisteen epäselvyys koituu sen vahingoksi, joka pyrkii näyttämään sillä toteen jonkin riidanalaisen seikan (ks. KKO 2021:31, kohta 29). On siten pidettävä varteenotettavalla tavalla mahdollisena, että DNA-tunniste on alkujaan ollut vain toisessa kahvassa.

Rikosasian vastaajan DNA-tunnisteen löytyminen anastuksen kohteena olevasta esineestä viittaa varsin vahvasti siihen, että vastaaja on jossakin vaiheessa koskettanut kyseistä esinettä. Toisaalta mahdollista on, että vastaajan DNA ei ole päätynyt esineeseen kosketuksen johdosta, vaan se on
kulkeutunut siihen muulla, tuntemattomaksi jääneellä tavalla, esimerkiksi toisen ihmisen kautta. Rikosasian vastaajan DNA-tunnisteen löytymiselle anastuksen kohteena olevasta esineestä voi olla myös muita selityksiä kuin se, että hän on anastanut kyseisen esineen.

Hovioikeus katsookin, että mainittujen syiden vuoksi nyt käsillä oleva asia on näytön riittävyyden arvioinnin kannalta vertailukelpoinen ennakkopäätöksissä KKO 2018:3 ja KKO 2019:2 käsiteltyjen tapausten kanssa.

Molemmissa ratkaisuissa oli kysymys siitä, voitiinko vastaajaa syyksilukevan tuomion antamisen edellyttämällä varmuudella pitää ulkomailta hänen nimellään ja kotiosoitteellaan saapuneen, huumausainetta sisältäneen kirjelähetyksen tilaajana. Korkein oikeus katsoi kummassakin ratkaisussa, että postilähetyksen vastaanottajamerkinnällä on merkittävä näyttöarvo sen osoittamisessa, kuka lähetyksen on tilannut. Tällainen lähtökohtaiseen todennäköisyyteen nojautuva näyttö ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi rikosasiassa yksinään riittää osoittamaan henkilön syyllistyneen kiellettyjen aineiden tai tavaroiden maahantuontiin. Syyttäjän tulee siten yleensä pystyä esittämään muita syyllisyyttä tukevia seikkoja, jotta syyksilukemisen edellytykset täyttyisivät (KKO 2018:3, kohta 14 ja KKO 2019:2, kohta 9).

Tässä tapauksessa B:n DNA-tunnisteen löytyminen moottoripyörästä viittaa siis vahvasti siihen, että hän on koskettanut moottoripyörää. Toisaalta, kuten todettua, DNA-tunnisteelle voi olla myös muita, syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulle anastukselle vaihtoehtoisia selityksiä. Vaikka rikosasian vastaaja yleensä voi parhaiten selvittää sellaisia seikkoja, jotka selittäisivät kyseisen löydöksen, tästä ei kuitenkaan vielä ehdottomasti seuraa se, että hänellä olisi siihen velvollisuus uhalla, että häntä muutoin pidetään syyllisenä anastusrikokseen. Selvää on, että rikosasian vastaajalla voi esimerkiksi ajan kulumisen vuoksi olla vaikeuksia selitysten esittämiselle.

Kun keskeisiin rikosoikeudellisiin periaatteisiin kuuluvat syyttömyysolettama ja se, että asia on epävarmassa näyttötilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi, hovioikeus katsoo, että pelkästään vastaajan DNA-tunnisteen löytymistä anastetusta moottoripyörästä ei muun syytteessä tarkoitettua tekoa ja sen olosuhteita koskevan selvityksen puuttuessa voida pitää niin vakuuttavana näyttönä, että vastaajalta voitaisiin langettavan rikostuomion uhalla edellyttää selitystä tälle löydökselle. Mainituilla perusteilla syyte on siten hylättävä.

Rangaistusseuraamus

[- - -]

Rikokseen perustuva korvausvelvollisuus

Koska syyte moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta kohdassa 3 hylätään, C:n kyseiseen kohtaan perustuva yksityisoikeudellinen korvausvaatimus on hylättävä ja B on vapautettava rikoksen perusteella tuomitusta korvausvelvollisuudesta C:lle.

[- - -]

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

3. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 02.07.2020 - 03.07.2020

Rangaistusseuraamukset

[---]

Korvausvelvollisuus

B vapautetaan C:lle maksettavaksi tuomitusta, yhteensä 957,35 euron korvausvelvollisuudesta.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

[- - -]

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen, Pasi Vihla ja Timo Saranpää.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.