VaaHO:2022:14

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Törkeitä huumausainerikoksia koskevassa asiassa on esitetty kirjallisina todisteina SkyECC-viestejä, joista suuri osa on takavarikoitu Ranskassa sijainneeseen palvelimeen tehdyssä kansainvälisessä poliisioperaatiossa. Viestien suojauksen murtamisen jälkeen viestit on toimitettu Suomeen eurooppalaisen tutkintamääräyksen (EIO) nojalla käytettäväksi Suomessa vireillä olleessa laajassa rikostutkinnassa. Tutkintamääräysten tekemisten aikaan rikoskokonaisuuden tutkinta on vastaajien osalta ollut Suomessa jo käynnissä.

Kysymys siitä, onko SkyECC-viestit hankittu lailllisesti ja voitiinko niitä hyödyntää todisteina.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS 24.2.2022 NRO 108066

Asia

Törkeä huumausainerikos ym.

Valittajat ja vastapuolet

Erikoissyyttäjä E
B
A
C
D

Käräjäoikeuden käsittelyratkaisu 18.1.2022

Käräjäoikeus on hylännyt A:n, B:n ja D:n vaatimuksen syyttäjän kirjallisiksi todisteiksi nimeämien, Ranskassa sijainneelta SkyECC-palvelimelta saatujen viestien määräämisestä hyödyntämiskieltoon.

Käräjäoikeus on todennut, että tiedot SkyECC-viesteistä on saatu Ranskan tuomioistuimen antamalla luvalla sen jälkeen, kun viranomaisten hallussa olleen palvelimen suojaus oli murrettu. Pyyntö on perustunut eurooppalaiseen tutkintamääräykseen todisteiden hankkimisesta. Pyyntö on tehty asianomaiselle valtiolle, jonka hallussa viestit ovat olleet ja jonka toimivaltaan pyynnön täytäntöönpano on kuulunut. Todisteita ei ole siten hankittu laittomasti. - - -

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

A ja D ovat vaatineet, että käräjäoikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta kumotaan ja edellä mainitut SkyECC-viestit asetetaan hyödyntämiskieltoon.

Viestit on hankittu laittomasti, koska niitä ei ole hankittu pakkokeinolain 10 luvun 5 §:n mukaisesti suomalaisen tuomioistuimen luvalla. Todisteiden hyödyntäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.

Vastaajat eivät ole saaneet tietoa heihin kohdistuneista pakkokeinoista eikä heillä näin ollen ole ollut mahdollisuutta varmistua pakkokeinon laillisesta käytöstä. D on vedonnut myös siihen, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta esittää todistelua pakkokeinoa käyttämällä hankittua todistelua vastaan.

Syyttäjä on vedoten käräjäoikeudessa esittämiinsä perusteisiin vastustanut hyödyntämiskieltovaatimuksia.

Ranskan viranomaisten hallinnoimia, SkyECC-viestipalvelimelta saatuja tietoja ei ole hankittu Suomen antaman tutkintamääräyksen johdosta. Koska viestit ovat jo olleet Ranskan viranomaisten hallussa, tutkintamääräyksellä ei ole voitu loukata kenenkään oikeuksia. Koska viestejä ei ole seurattu reaaliajassa, pakkokeinolain määräykset esimerkiksi telekuuntelusta eivät sovellu eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamiseen tällaisessa tilanteessa. Suomalaisen tuomioistuimen lupa tutkintamääräyksessä pyydetyille toimenpiteille ei ole ollut tarpeen eikä pakkokeinolain mukaan edes mahdollinen. Ranskassa tiedot SkyECC-viesteistä on saatu Ranskan tuomioistuinten antamilla luvilla ja siten laillisesti.

SkyECC-viestikeskusteluissa sekä takavarikoiduista SkyECC-puhelimista laite-etsinnöillä saaduista viestikeskusteluista puuttuu usein toisen osapuolen lähettämät viestit, eikä niissä todennäköisesti ole kaikkia henkilöiden lähettämiä viestejä. Tämä ei kuitenkaan johda siihen, ettei viestejä voisi hyödyntää.

- - -

Hovioikeuden käsittelyratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja asian tausta

Asiassa on kyse törkeistä huumausainerikoksista. Näyttö asiassa on perustunut pitkälti kirjalliseen todisteluun. Syyttäjä on vedonnut todisteina useisiin SkyECC-viesteihin, joista suuri osa on takavarikoitu Ranskassa sijainneeseen palvelimeen tehdyssä kansainvälisessä poliisioperaatiossa. Viestien suojauksen murtamisen jälkeen viestit on toimitettu Suomeen eurooppalaisen tutkintamääräyksen (EIO) nojalla käytettäväksi Suomessa vireillä olleessa laajassa rikostutkinnassa. Kansainvälinen poliisitutkinta ei ole perustunut Suomen viranomaisten aloitteeseen.

A:n ja D:n valitusten perusteella arvioitavana on, onko käräjäoikeuden ratkaisu todisteiden hyödyntämisen sallimisesta ollut oikea. Arvioitavaksi tulee ensinnäkin se, onko menettely, jolla todisteet on hankittu, ollut laillinen. - - -

Menettely todisteiden hankkimisessa Ranskasta Suomeen

Eurooppalaisen tutkintamääräyksen antamiseen ja vastaanottamiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annettua direktiiviä (2014/41/EU, jäljempänä direktiivi). Direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön rikosasioita koskevaa eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta annetulla lailla.

Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan mukaan eurooppalainen tutkintamääräys voidaan antaa myös sellaisten todisteiden hankkimiseksi, jotka jo ovat täytäntöönpanovaltion toimivaltaisten viranomaisten hallussa. 3 artiklan mukaisesti eurooppalaista tutkintamääräystä sovelletaan pääsääntöisesti kaikkiin tutkintatoimenpiteisiin. 4 artiklan a kohdan mukaan eurooppalainen tutkintamääräys voidaan antaa rikosoikeudelliseen menettelyyn, jonka oikeusviranomainen on pannut vireille tai joka voidaan saattaa oikeusviranomaisessa vireille määräyksen antaneen valtion lainsäädännön mukaisen rikoksen johdosta.

Suomea tutkintamääräyksen antavana valtiona on velvoittanut direktiivin II luvun säännökset. 6 artiklan 1 kohdan mukaan määräyksen antava viranomainen on voinut antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen vain, jos seuraavat edellytykset ovat täyttyneet: a) eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen on välttämätöntä ja oikeassa suhteessa 4 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen tarkoitukseen nähden ottaen huomioon epäillyn tai syytteessä olevan henkilön oikeudet; ja b) eurooppalaisessa tutkintamääräyksessä mainittu yksi tai useampi tutkintatoimenpide olisi voitu määrätä samoin edellytyksin vastaavassa kansallisessa tapauksessa.

Suomen poliisin rikoskomisario ja tutkintamääräyksen vahvistanut syyttäjä ovat olleet toimivaltaisia tutkintamääräyksen antamiseen edellä mainitun lain 22 §:n 1 momentin nojalla. Suomen poliisi on lain 3 §:n nojalla tehnyt muun ohella kolme eurooppalaista tutkintamääräystä Ranskaan käyttäen direktiivin 5 artiklassa mainittua lomaketta. Tutkintamääräys 22.4.2021 on koskenut A:ta ja D:tä, 3.5.2021 B:tä, C:tä ja E:tä ja 15.11.2021 D:tä. Tutkintamääräyksissä on pyydetty Suomessa esitutkinnassa olevien rikosten selvittämiseksi tietoja muun muassa SkyECC-nimimerkeistä ”Hugo”, ”Patruuna”, ”Joker”, ”Wildchild”, ”Wildchild 2”, ”Uuno” ja ”SKY FINLAND”. Tutkintamääräyksissä on pyydetty nimimerkkeihin liittyviä tietoja, kuten sijaintitietoja, valokuvia, muistiinpanoja, listoja yhteystiedoista sekä muuta aineistoa, joka on saatu tallennettua nimimerkkien suorittamien viestittelyjen yhteydessä, kuten viestintävälineisiin liittyvät laitetiedot (IMEI), niissä käytetyt teleliittymät sekä muita tunnistetietoja.

Tutkintamääräysten G-jaksossa on kuvattu tutkittavana olevia rikoksia. Tutkinnassa on ollut useita törkeitä huumausainerikoksia Jyväskylässä ja muualla Suomessa. A:n ja D:n on epäilty olevan huumausaineita maahan tuoneen, hallussa pitäneen sekä myyneen ja muuten levittäneen ryhmän johtohenkilöitä. B:llä ja C:llä on epäilty olleen roolit huumausaineiden ja rahojen kuljettajina. E:n on epäilty hankkineen huumausaineita muun muassa edellä todettujen henkilöiden muodostamalta organisaatiolta ja myyneen ja levittäneen niitä eteenpäin. Takavarikoituna on ollut noin 11,7 kiloa amfetamiinia ja 440 grammaa kokaiinia. Tutkinnassa on ollut syytä epäillä, että huomattavan suuri määrä huumausaineita on ollut kätkettynä. Ryhmän toimintaan on epäilty osallistuneen useita henkilöitä, joiden tarkka lukumäärä ja roolit on ollut vielä tutkinnan kohteena. Asiakokonaisuutta on tutkittu useilla rikosilmoitusnumeroilla. Näyttö ennen tutkintamääräysten tekemistä on perustunut muiden henkilöiden SkyECC-puhelimien laite-etsinnöistä saatuihin tietoihin sekä muilla keinoin saatuun selvitykseen. A:n vankisellistä oli takavarikoitu yksi SkyECC-puhelin, jota ei ollut pystytty vielä avaamaan. Nimimerkin ”Hugo” on epäilty kuuluvan A:lle, ”Patruunan” ja ”SKY FINLANDIN” D:lle, ”Jokerin” C:lle, ”Wildchildin” ja ”Wildchild 2:n” B:lle ja ”Uunon” E:lle. Tutkintamääräyksiä on perusteltu sillä, että pyydettyjen tietojen avulla saadaan syyllisyyden tueksi tai sitä vastaan suoraa näyttöä, joka todentaa kunkin rikoksesta epäillyn roolin ryhmän rikollisessa toiminnassa, sekä sillä, että pyydetyillä tiedoilla saadaan selvitystä vielä tuntemattomista rikollisorganisaation ylätason tekijöistä sekä rikollisen verkoston todellisesta laajuudesta ja sen rikolliseen toimintaan osallistuvista henkilöistä.

Ranskaa täytäntöönpanovaltiona eli tutkintamääräyksen vastaanottavana valtiona on velvoittanut direktiivin III luvun säännökset. Ranskan viranomaisten on näiden säännösten nojalla tullut tunnustaa tutkintamääräys ja panna se täytäntöön samalla tavalla ja samoja sääntöjä noudattaen, kuin jos täytäntöönpanovaltion viranomainen olisi määrännyt kyseessä olevan tutkintatoimenpiteen (9 artikla). Viranomaisilla on myös ollut 11 artiklassa mainituilla perusteilla oikeus kieltäytyä tutkintamääräyksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Tutkintamääräykset on Ranskassa vastaanottanut rikostuomioistuin, joka on päättänyt panna tutkintamääräykset täytäntöön ja täytäntöönpanoa varten välittänyt ne rikospoliisille. Rikospoliisi on tutkintamääräyksessä pyydetyt tiedot haettuaan toimittanut asiakirjat direktiivin 13 artiklan nojalla Suomen poliisille. Ranskan rikostuomioistuin on sallinut tutkintamääräysten nojalla hankittujen tietojen käytön niissä Suomen viranomaisten suorittamissa rikostutkinnoissa sekä syyte-, tutkinta- tai tuomitsemismenettelyssä, joita tutkintamääräykset ovat koskeneet.

Edellä todetusti viranomaismenettely Suomessa ja Ranskassa on ollut asianmukainen ja perustunut rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annettuun direktiiviin, jota on täytäntöönpanolain mukaan Suomessa lakina noudatettava. Tutkintamääräysten tekemisten aikaan rikoskokonaisuuden tutkinta Suomessa on ollut jo käynnissä. Rikostutkinta on tutkintamääräyksessä yksilöidyllä tavalla koskenut törkeitä huumausainerikoksia ja hyvin suuria huumausainemääriä. A ja D sekä muut vastaajat ovat olleet jo rikosepäilyjen kohteena. Tutkintamääräyksissä mainitut toimenpiteet olisi voitu määrätä suoritettaviksi samoin edellytyksin vastaavassa kansallisessa tapauksessa. Vastaajilla on ollut käytettävissään direktiivin 1 artiklan 3 kohdan sekä 14 artiklan mukaiset oikeussuojakeinot. Hovioikeus toteaa, että asiassa ei ole väitettykään, että SkyECC-viestien takavarikoinnissa ja suojauksen murtamisessa olisi Ranskassa menetelty lainvastaisesti.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen.

- - -

Päätöslauselma

Valitukset hylätään siltä osin kuin kyse on SkyECC-viestien hyödyntämisestä todisteina. Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

Muutoksenhaku

Tähän ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, hovioikeudenneuvos Tapio Kaarniemi ja asessori Elina Laakso. Esittelijänä on ollut hovioikeuden esittelijä Aaro Kandelberg.

Ratkaisu on yksimielinen.