VaaHO:2022:15

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B oli käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa yrittänyt anastaa C:n ja D:n hallusta huumausaineita. Hovioikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein rikoksen edenneen yritysasteelle, mutta toisaalta, että huumausaineet eivät voineet olla ryöstörikoksen kohteena. Vastaajan katsottiin syyllistyneen törkeän ryöstön yrityksen asemesta törkeisiin pahoinpitelyihin ja laittomiin uhkauksiin.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 20.10.2021 NRO 144285

Syyttäjä

Aluesyyttäjä A

Vastaajat

B
C
D

Asianomistajat

C
---
---
E
---
D

Asia

Törkeä ryöstö

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

Rikoslaki 50 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

03.05.2020 Äänekoski

C ja D ovat laittomasti viljelleet hamppua käytettäväksi huumausaineena kasvattamalla C:n vuokraamassa omakotitalossa yhteensä 51 kannabiskasvia. Omakotitalo on ollut varustettuna pääasiassa huumausaineiden kasvattamista varten ja C ja D ovat käyttäneet kasvattamisessa apuna kasvatustelttoja, valaisimia, muuntajia, tuulettimia, lämpömittareita ja kastelujärjestelmää.

Vastaajat ovat lisäksi pitäneet hallussaan 42,97 grammaa kannabiksen kukintoa ja 9,78 grammaa kannabiksen lehtiä.

Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta huomioiden kasveista saatavissa oleva tuotto, vähintään 25 g/kasvi eli yhteensä vähintään 1275 grammaa kannabista ja rikoksella on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä kasvatuksen tapahduttua myyntitarkoituksessa. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon teon ammattimaisuus ja tekoon ryhtyminen levittämistarkoituksessa.

5680/R/0037239/20
Rikoslaki 24 luku 2 §

03.05.2020 Äänekoski

B on oikeudettomasti tunkeutunut C:n ja D:n asumaan ja E:n omistamaan omakotitaloon osoitteessa
- - -.

B on ensin yrittänyt murtautua talon ulkoeteiseen rikkomalla ovea mukanaan olleella kirveellä siinä onnistumatta ja lopulta saanut avattua oven, rikkomalla ikkunan kirveellä ja avaamalla oven. B on hakannut sisäoveen ja huutanut ulkoeteisessä, minkä johdosta D on tullut avaamaan oven ja B on päässyt sisään asuntoon. B:llä on ollut mukanaan sisään tunkeutuessaan ainakin kirves ja puukko. Päästyään sisälle asuntoon B on uhkaillut väkivallalla ja tehnyt väkivaltaa C:lle ja D:lle syytekohdassa 3 kuvatulla tavalla.

Talon ulko-ovi on vaurioitunut murtautumisen yhteydessä ja se on jouduttu vaihtamaan. Myös asunnon lattiaan on aiheutunut vaurioita teon aikana.

Kotirauhan rikkomisessa rikoksentekijä on varustautunut teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä ja tekijän ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Rikoksen uhreilla on rikokseen liittyvän uhkailun vuoksi ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa. Kotirauhan rikkominen on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon asianomistajille teon yhteydessä tehty väkivalta.

5680/R/0037239/20
Rikoslaki 31 luku 2 § 1

03.05.2020 Äänekoski

B on, käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa, yrittänyt anastaa C:n ja D:n hallusta irtainta omaisuutta eli syytekohdassa 1 mainittuja huumausaineita --- omakotitalosta sekä rikoksesta verekseltään tavattuna käyttämällä väkivaltaa yrittänyt täyttää rikoksen.

B on syytekohdassa 2 kuvatulla tavalla päässyt C:n ja D:n asumaan ja E:n omistamaan omakotitaloon. B on asuntoon päästyään ensin uhannut C:tä ja D:tä mukanaan olleella kirveellä. B on käskenyt C:tä sitomaan D:n kädet mukanaan tuomalla teipillä ja tehostanut uhkausta ottamalla esille puukon. B on C:n sitoessa D:n käsiä uhannut asianomistajia suusanallisesti puukottamisella sekä sanonut mukanaan olevan pistoolin, jolla ampuu molemmat asianomistajat. C:n sidottua D:n kädet, on B sitonut C:n kädet imurin johdolla.

C:n käsien sitomisen jälkeen B on pakottanut tämän mukaansa talon keittiöön tarkoituksenaan kerätä jätesäkkeihin asunnossa kasvatettua kannabista. Keittiössä C on ryhtynyt vastarintaan ja B on tehnyt C:lle väkivaltaa asunnon keittiössä ja olohuoneessa lyömällä tätä kerran kirveen hamarapuolella pään alueelle ja teräpuolella käsivarteen sekä lyömällä nyrkeillä ympäri kehoa. B on samassa yhteydessä tehnyt väkivaltaa D:lle asunnon olohuoneessa lyömällä tätä kerran kirveellä pään alueelle, lyömällä nyrkeillä ympäri kehoa sekä painimalla tämän kanssa. Väkivallan tekemisen jälkeen B on poistunut paikalta eikä ole saanut mukaansa mitään omaisuutta ja teko on näiltä osin jäänyt yritykseksi.

C:lle on B:n menettelystä aiheutunut kivun lisäksi mustelmia ja ruhjeita kasvojen alueelle, viiltohaava vasempaan olkapäähän, ruhjeita vasempaan kylkeen ja selkään sekä reikä vasemman korvan tärykalvoon.

D:lle on B:n menettelystä aiheutunut kivun lisäksi luuhun asti ulottuva teräväreunainen haava otsaan ja haavan mittainen painaumamurtuma otsaluuhun sekä ruhjeita ja nirhaumia ympäri kehoa.

Ryöstössä on käytetty teräasetta ja ryöstö on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon teon suunnitelmallisuus, asianomistajille tehty väkivalta, teon vaarallisuus sekä anastusyrityksen kohdistuminen huumausaineisiin.

VAIHTOEHTOINEN SYYTE

KAKSI TÖRKEÄÄ PAHOINPITELYÄ
Rikoslaki 21 luku 6 §

3.5.2020 ÄÄNEKOSKI

B on edellä kuvatusti tehnyt oikeudettomasti ruumiillista väkivaltaa C:lle ja D:lle ja aiheuttanut heille kuvatut vammat.

Teoissa on käytetty teräasetta taikka muuta hengenvaarallista välinettä ja teot ovat myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä ottaen huomioon niiden tekeminen kotirauhan suojaamassa paikassa sekä tekojen vaarallisuus.

sekä

KAKSI LAITONTA UHKAUSTA
Rikoslaki 25 luku 7 §

3.5.2020 Äänekoski

B on edellä kuvatusti uhannut C:tä ja D:tä rikoksella olosuhteissa, jossa kummallakin asianomistajalla on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

5680/R/0037239/20
Rikoslaki 50 luku 1 §

03.05.2020 Äänekoski

B on syytekohdassa 3 kuvatulla menettelyllään laittomasti yrittänyt hankkia huumausainetta eli kannabista.

---

Syyttäjän muut vaatimukset

---

Asianomistajien vaatimukset

---

Vastaus

Syytekohta 1

C on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin ja tunnustanut syyllistyneensä huumausainerikokseen. Kasvien arvioitu tuotto ja hallussapidetty aine on ollut yhteensä 300 grammaa. Hänellä ei ollut lausuttavaa rikosuhrimaksuvaatimukseen.

D on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin ja tunnustanut syyllistyneensä huumausainerikokseen. Kasvien arvioitu tuotto ja hallussapidetty aine on ollut yhteensä 300 grammaa. Hänellä ei ollut lausuttavaa rikosuhrimaksuvaatimukseen.

Syytekohta 2

B on myöntänyt syyllistyneensä perusmuotoiseen kotirauhan rikkomiseen. Hän on myöntänyt, että hänellä on ollut mukana kirves ja että hän on rikkonut kirveellä oven ikkunan. Kirves ei ole ollut mukana asianomistajien vahingoittamistarkoituksessa. Tarkoituksena hänellä on ollut kannabiskasvien hakeminen talosta. Teossa ei täyty törkeän kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistö.

---

Syytekohta 3

B on kiistänyt törkeän ryöstön yrityksen. Hän on myöntänyt olleensa asunnossa tarkoituksenaan ottaa mukaan kannabiskasveja. Hänellä ei ole ollut aikomuksena käyttää väkivaltaa. Hän on kiistänyt uhanneensa asianomistajia kirveellä, mutta on myöntänyt suullisen uhkailun. Hän on pyytänyt C:tä sitomaan leikkaamallaan imurin johdolla D:n kädet. B on kiistänyt käsien teippaamisen. C on aloittanut väkivallan teon ja B on puolustautunut nyrkein. Hän ei ole aiheuttanut teräaseella asianomistajille vahinkoa. Hän on kiistänyt syyttäjän vaihtoehtoisen syytteen törkeästä pahoinpitelystä.

---

Syytekohta 4

B on kiistänyt syytteen. Hän ei ole menettelyllään syyllistynyt huumausainerikokseen.

---

Tuomion perustelut

SYYKSILUKEMINEN

Syytekohta 1. (törkeä huumausainerikos hh 12.4.2021, sk 1)

C ja D ovat menetelleet syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistyneet siihen rikokseen, josta heille on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 2. (törkeä kotirauhan rikkominen hh 12.4.2021, sk 2)

B on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 3. (törkeä ryöstön yritys/kaksi törkeää pahoinpitelyä ja kaksi laitonta uhkausta hh 12.4.2021, sk 3)

B on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistyneet siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 4. (huumausainerikos, syyte lisätty pääkäsittelyssä)

B on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

---

PERUSTELUT

Kysymyksenasettelu

Riidattomat seikat

Syytekohta 1. (törkeä huumausainerikos)

D ja C ovat tunnustaneet viljelleensä kannabis-sativa kasveja yhteensä 51 kappaletta.

D ja C ovat myöntäneet pitäneensä lisäksi hallussaan 42,97 grammaa kannabiksen kukintoa ja 9,78 grammaa kannabiksen lehtiä.

D ja C ovat tunnustaneet menettelyllään syyllistyneensä huumausainerikokseen.

Pitoisuusmäärityksiä ei ole tehty kasveista eikä hallussapidetystä aineesta.

Syytekohta 2. (törkeä kotirauhan rikkominen)

Vastaaja B on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin ja tunnustanut syyllistyneensä kotirauhan rikkomiseen.

Syytekohta 3. (törkeä ryöstön yritys/kaksi törkeää pahoinpitelyä ja kaksi laitonta uhkausta)

Vastaaja B on mennyt talolle siinä tarkoituksessa, että anastaa sieltä kannabis-sativa kasveja.

Vastaaja B:llä on ollut asuntoon sisälle mennessään varusteina puukko ja kirves. B:n mukana on ollut reppu, joka on jäänyt ulos ja josta on tilanteen jälkeen löytynyt kaasunaamari, kirves ja vasara.

Vastaaja B on välittömästi asuntoon sisälle päästyään alkanut sanallisesti uhkaamaan D:tä ja C:tä.

Vastaaja B on vaatinut D:n ja C:n käsien sitomista.

Kasvien anastus on jäänyt yritykseksi.

Syytekohta 4. (huumausainerikos)

Vastaaja B on mennyt asunnolle siinä tarkoituksessa, että hän ottaa mukaansa kannabis-sativa kasveja.

---

Riitaiset seikat

Syytekohta 1. (törkeä huumausainerikos)

Ovatko vastaajat D ja C myöntämällään menettelyllä syyllistyneet huumausainerikokseen vai törkeään huumausainerikokseen ?

Syytekohta 2. (törkeä kotirauhan rikkominen)

Onko kyseessä ollut D:n osalta sellainen asunto, jossa hän nauttii kotirauhan suojaa ?

Onko vastaaja B syyllistynyt myöntämällään menettelyllä kotirauhan rikkomiseen vai törkeään kotirauhan rikkomiseen ?

Syytekohta 3. (törkeä ryöstön yritys/ kaksi törkeää pahoinpitelyä ja kaksi laitonta uhkausta)

Minkälaista väkivaltaa vastaaja B on tilanteessa kohdistanut asianomistaja D:hen ja C:hen ?

Minkä teon tunnusmerkistön B:n menettely täyttää (törkeä ryöstö, ryöstö/ kaksi törkeää pahoinpitely ja kaksi laitonta uhkausta) ?

Syytekohta 4. (huumausainerikos)

Täyttääkö B:n menettely huumausainerikoksen tunnusmerkistön ?

---

Esitetty näyttö ja sen arviointi

Syytekohta 1.

1. Valokuvaliitteestä (5680/R/0036633/20, liite 1) käy ilmi D:n ja C:n kasvattamat kasvit sekä heidän hallussaan ollut kannabis. Valokuvaliitteestä voi tehdä päätelmiä myös kasvatuksen tasosta sekä laadusta ja odotettavissa olevasta tuotosta.

2. Päihdesosiaalityöntekijän lausunnosta 14.10.2021 käy ilmi D:n omat toimenpiteet päihdeongelman hoitamiseksi sekä hänestä otettujen seulojen ja verikokeiden tulokset.

Syytekohdat 2.-3.

3. Valokuvaliitteestä (5680/R/0037239/20, liite 1) käy ilmi teko-olosuhteet, Bn mukana ollut reppu ja sen sisältö, sekä asunnolla olleet jäljet teon jälkeen.

4. Valokuvaliitteestä (5680/R/0037239/20, liite 2) käy ilmi C:n vammat kasvoissa, käsissä, vasemmassa olkapäässä, vasemman korvan seudussa,oikeassa kyljessä sekä selässä tilanteen jälkeen.

5. Lääkärinlausunnosta 23.9.2020 käy ilmi C:n lääkärille ilmoittama vammamekanismi, lääkärin toteamat vammat sekä vammojen sopivuus ilmoitettuun vammamekanismiin. Lääkärin toteamat vammat vastaavat syytekohdan 3 teonkuvauksen mukaisia asianomistajan vammoja.

6. Valokuvaliitteestä (5680/R/0037239/20, liite 4) käy ilmi D:n vammat kasvoissa, oikeassa olkavarressa sekä vasemmalla puolella otsaa teon jälkeen.

7. Lääkärinlausunnosta 12.10.2020 käy ilmi D:n lääkärille ilmoittama vammamekanismi, lääkärin toteamat vammat sekä vammojen sopivuus ilmoitettuun vammamekanismiin. Lääkärin toteamat vammat vastaavat syytekohdan 3 teonkuvauksen mukaisia asianomistajan vammoja.

8. Lääkärinlausunnosta 11.8.2020 käy ilmi B:n ilmoittama vammamekanismi lääkärille, lääkärin hänessä toteama oikean olkapään vamma sekä vammojen sopivuus ilmoitettuun vammamekanismiin. Lääkärinlausunnossa todettu vammamekanismi ei viittaa syytteen mukaisiin tapahtumiin. Lisäksi B on 4.5.2020 lääkärissä ollut päihtyneen estoton ja hänen puhe on ollut sammaltavaa.

9. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 13 641/6/20-002 (etpk liite 8) käy ilmi, että punamustan kirveen varresta otetussa näytteessä (36) on todettu C:n DNA-tunnistetta.

10. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta13641/2/20-002 (etpk liite 9) käy ilmi, että vasaran haarapäästä otetussa näytteessä (21) on todettu D:n DNA-tunnistetta.

11. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 13641/1/20-003 (etpk liite 10) käy ilmi, että olohuoneen lattialta taltioidun pakkausteippirullan pinnalla on todettu C:n sormenjälki. Kirjallinen todiste tukee sitä C:n kertomaa, että hän on B:n käskystä teipannut D:n kädet yhteen.

12. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 13641/3/20-003 (etpk liite 11) käy ilmi, että kirveen metallisen teräosan keskiosasta otetussa näytteessä (37) on todettu C:n DNA-tunnistetta.

13. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 13641/4/20-002 (etpk liite 12) käy ilmi, että asunnon aulan lattiasta otetussa näytteessä (4) on todettu C:n DNA-tunnistetta ja vasaran iskupinnasta otetussa näytteessä on todettu D:n DNA-tunnistetta.

14. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 13641/7/20-002 (etpk liite 13) käy ilmi, että vasaran varren kumipinnasta otetuissa kahdessa näytteessä (49 ja 50) on todettu D:n DNA-tunnistetta.

15. Kotietsintäpöytäkirjasta 5680/R/36633/20/KEY/1 käy ilmi asunnolta takavarikkoon otetut epäillyt tekovälineet kaksi vasaraa ja kirves.

---

Asianomistaja/vastaaja D:tä on kuultu vastaajan roolissa syytekohdan 1 osalta ja asianomistajan roolissa syytekohtien 2-3 osalta. D:n kertomus on vähäisiltä osin B:n menettelystä poikennut esitutkinnassa annetusta kertomuksesta. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan poikkeamat eivät kuitenkaan ole olleet niin suuria että niillä olisi ollut vaikutusta D:n kertomuksen uskottavuuteen. D on kertonut B:n menettelystä syytteen teonkuvauksen mukaisella tavalla. D on kertonut, ettei ole ollut päihtyneenä tapahtumien aikaan. Muuta näyttöä päihtymystilasta ei ole esitetty. Käräjäoikeus on pitänyt D:n kertomusta uskottavana. Asiassa esitetty kirjallinen todistelu on tukenut D:n kertomusta eikä ristiriitaa ole todettu muun näytön kanssa.

Asianomistaja/vastaaja C on kuultu vastaajan roolissa syytekohdan 1 osalta ja asianomistajan roolissa syytekohtien 2-3 osalta. C:n kertomus on vähäisiltä osin B:n menettelystä poikennut esitutkinnassa annetusta kertomuksesta. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan poikkeamat eivät kuitenkaan ole olleet niin suuria että niillä olisi ollut vaikutusta C:n kertomuksen uskottavuuteen. C on kertonut B:n menettelystä syytteen teonkuvauksen mukaisella tavalla. C on kertonut, ettei ole ollut päihtyneenä tapahtumien aikaan. Muuta näyttöä C:n päihtymystilasta ei ole esitetty. Käräjäoikeus on pitänyt C:n kertomusta uskottavana. Asiassa esitetty kirjallinen todistelu on tukenut C:n kertomusta eikä ristiriitaa ole todettu muun näytön kanssa.

Vastaaja B:tä on kuultu vastaajana syytekohtien 2-5 osalta. B:n muistikuvat tapahtumista syytekohtien 2-4 osalta ovat olleet esitutkinnassa heikot. Pääkäsittelyssä muistikuvat ovat olleet tarkempia, mutta vieläkään ei kaikesta ole ollut muistikuvaa. B on esitutkinnassa kuvaillut humalatilaansa vahvaksi. Pääkäsittelyssä hän on todennut nauttineensa ainoastaan 6 keskikaljaa ennen tapahtumia. Asiassa muu esitetty näyttö (mm. D:n ja C:n saamat vamma) tukevat enemmän asianomistajatahon kertomusta tapahtumista. Käräjäoikeus on pitänyt D:n ja C:n kertomuksia tapahtumainkulusta uskottavampana.

---

Johtopäätökset

Syytekohta 1. (törkeä huumausainerikos)

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka laittomasti viljelee tai yrittää viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena.

Hamppukasvin viljelemistä koskevissa tapauksissa on sattumanvaraista, kuinka pitkälle kasvaneena viljelmä tulee poliisin tutkittavaksi ja paljonko siitä on tällöin saatavissa satoa. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:31 (kohta 17) on todettu, teon moitittavuus perustuu pyrkimykseen
viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena.

Tapauksessa, jossa rikoksena on alkuvaiheessa kesken jäänyt hampun viljely tai sen yritys, rikoksella tavoitellun huumausaineen määrää ei ole mahdollistakaan mitata kasveista vaan se joudutaan arvioimaan tuomioistuimessa (KKO 2012:31, kohta 17). Oikeuskäytännössä on melko
vakiintuneesti käytetty 25 gramman tuottoarviota hamppukasvia kohden odotettavissa olevan huumausainemäärän arvioinnin lähtökohtana myös tilanteissa, joissa hamppukasvien kasvatus on edennyt pidemmälle siten, että niistä saatavissa olevan huumausaineen todellinen määrä olisi lähtökohtaisesti selvitettävissä korjaamalla ja kuivaamalla sato.

Korkein oikeus on viimeksi tapauksessa 2018:7 todennut, että tuottoarvio muodostaa riittävän luotettavan lähtökohdan arvioitaessa viljelemällä tavoitellun huumausaineen määrää. Kuitenkin poikkeuksellisen vaatimattomat tai vastaavasti erinomaiset olosuhteet tulee edelleen ottaa huomioon viljelmän tuottaman huumausaineen määrää arvioitaessa.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on vedottu siihen, että pitoisuuksia ei kasveista ole mitattu. Kirjallisena todisteena 1 esitetystä valokuvaliitteestä voidaan kuitenkin todeta kasvien reagoineen positiivisesti THC:lle. Myöskään korkeimman oikeuden tapauksessa 2018:17 ei pitoisuusmäärityksiä oltu tehty.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei voida valokuvien perusteella olosuhteiden todeta olevan mitenkään poikkeuksellisen vaatimattomat. Kasveja on asunnolla ollut kolmessa eri kasvuvaiheessa. Kellarissa olleet kasvit (6 kappaletta) oli pääosin katkottu ja ne todennäköisimmin ovat katkottuina kuvassa 6 kellarin lattialla, kuvassa 13 kellarin rappusten alapuolisessa tilassa sekä kuvassa 15 keittiössä. Sisääntulokerroksen olohuoneessa on ollut kasattuna kasvatusteltta, jonka sisällä on ollut 7 tainta ja 17 kasvavaa kasvia. Yläkerran kasvattamossa on ollut 21 kasvia. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan vastaajien käyttämät kasvatukseen liittyvät laitteet ja muut tarvikkeet vastaavat hyvinkin keskimääräistä tasoa. Jo kasvaneiden kasvien laadusta voidaan päätellä, että vastaajien käyttämillä kasvatustavoilla on saatavissa ainakin keskimääräistä tasoa tuottoa.

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan vastaajien kasvattamien kasvien osalta ei ole syytä poiketa yleisesti käytetystä tuottoarviosta. Näin ollen vastaajien hallussa on ollut syytteen mukaiset määrät kannabista.

Korkein oikeus on tapauksessa 2018:7 todennut, että asiassa esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto huomioon ottaen, että tavanomaisena marihuanan käyttöannoksena voidaan pitää noin 0,2 gramman kerta-annosta lähtien siitä, että käyttötapa on polttaminen savukkeessa,
sähkösavukkeessa tai muussa vaporisaattorissa.

D:n ja C:n hallussa olleista kasveista ja valmiista kannabiksesta olisi tällä laskutavalla saatavissa yhteensä noin 6.600 käyttöannosta (1275 gramma + 42,97 gramma + 9,78 grammaa/ 0,2 grammaa). Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tätä huumausaineen määrää voidaan pitää suurena määränä huumausainetta.

Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitseminen edellyttää rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan, että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Pelkästään rikoksen törkeän tekomuodon jonkin ankaroittamisperusteen täyttyminen ei yleensä riitä rikoksen katsomiseen kokonaisuutena arvostellen törkeäksi.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä huumausainerikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa merkitystä on annettu erityisesti sille, ovatko tekijän hallussa olleet huumausaineet tarkoitettu vain hänen omaa käyttöään varten (esim. KKO 2006:59, kohta 13, KKO 2014:34, kohta 29).
Huumausainerikoksen kohdistuminen suureen huumausainemäärään voi osoittaa rikoksen liittyvän huumausaineen laajamittaiseen levittämiseen, mikä puoltaa rikoksen arvostelemista kokonaisuutena törkeäksi (KKO 2015:18, kohta 12). Ratkaisussa KKO 2003:94 on todettu, että huumausaineen
hallussapidon osalta voidaan yleisesti olettaa, että mitä suurempi määrä huumausainetta rikokseen liittyy, sitä vahvemmin se viittaa siihen, ettei ainetta ole tarkoitettu vain omaan käyttöön. Suuren määrän pitkäaikaiseen hallussapitoon liittyy huomattava vaara siitä, että muutkin henkilöt saavat
ainetta haltuunsa (KKO 2003:63).

D ja C ovat todenneet kasvattaneensa nimenomaan myyntitarkoitusta varten ulosotossa olevien velkojen maksamiseksi. Omakotitalo on vuokrattu nimenomaan kasvien kasvattamista varten ja kasvien kasvattamiseen on panostettu erilaisin laittein ja tarvikkein. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. D ja C ovat syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen. Vastaajien syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Syytekohta 2. (törkeä kotirauhan rikkominen)

Vastaaja B on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin, mutta katsonut syyllistyneensä kotirauhan rikkomiseen.

Asianomistaja D:n kertomuksella on osoitettu, että kyseinen talo on ollut myös hänen asuinkäytössä vaikka hän ei virallisesti ole asunnossa ollut kirjoilla.

Rikoslain 24 luvun 2 §:n mukaan jos kotirauhan rikkomisessa

1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka

2) rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa

ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta.

B:llä on riidattomasti ollut mukanaan asuntoon sisälle tullessaan puukko ja kirves. B on kertonut itse varustautuneensa asunnolle menoon luotiliivein. Varustautuessaan tällä tavoin käräjäoikeuden käsityksen mukaan tekijän ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.

B on heti asuntoon sisälle tullessaan alkanut uhata asianomistajia rikoksella. Omaisuutta on vahingoitettu jo asuntoon tullessa. B:n kädessä on ollut asuntoon tullessa kirves. Tunkeutuminen on tapahtunut keskellä yötä eikä vastaaja ja asianomistajat tunne toisiaan entuudestaan.

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan asianomistajilla on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vaarassa.

Käräjäoikeus pitää kotirauhan rikkomista myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä huomioon ottaen asianomistajille teon yhteydessä tehty väkivalta.

B:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Syytekohta 3. (törkeä ryöstö/kaksi törkeää pahoinpitelyä ja kaksi laitonta uhkausta)

Vastaaja B on mennyt talolle siinä tarkoituksessa, että anastaa sieltä kannabis-sativa kasveja. B on kertonut saaneensa toimeksiannon ja ohjeet toimintaan joltain henkilöltä.

Vastaaja B:llä on ollut asuntoon sisälle mennessään varusteina puukko ja kirves. B:n mukana on ollut reppu, joka on jäänyt ulos ja josta on tilanteen jälkeen löytynyt kaasunaamari, kirves ja vasara.

Vastaaja B on välittömästi asuntoon sisälle päästyään alkanut sanallisesti uhkaamaan D:tä ja C:tä. Uhkaukset ovat D:n ja C:n kertomuksen mukaan sisältäneet myös ampumisella uhkaamista.

Asianomistaja C:n ja D:n kertomuksella on näytetty, että B on heti asuntoon tullessaan vaatinut, että C teippaa D:n kädet yhteen eteen. B on tämän jälkeen sitonut C:n kädet eteen katkaisemallaan imurin johdolla.

Kasvien anastus on jäänyt yritykseksi.

Minkälaista väkivaltaa vastaaja B on tilanteessa kohdistanut asianomistaja D:hen ja C:hen?

Tapahtumista käsien sitomisen jälkeen on kerrottu eri tavoin vastaaja B:n toimesta ja asianomistajien toimesta. Käräjäoikeus on edellä todennut, että asianomistajien kertomuksia on pidetty luotettavampana kuin vastaajan kertomusta.

Asianomistajien kertomuksella on näytetty, että käsien sitomisen jälkeen C ja B ovat menneet asunnon keittiöön. Keittiöstä C on saanut vasaran itselleen. Tämän jälkeen oikeastaan kenelläkään ei ole ollut selkeää kuvaa tapahtumien järjestyksestä. Joka tapauksessa asianosaisten kesken on syntynyt jonkinlainen painitilanne, jossa yhteydessä C ja D ovat saaneet B:ltä kirveen pois. B:llä on kuitenkin ollut taskussaan puukko, jonka turvin hän on päässyt asunnosta poistumaan.

Tapahtumien yhteydessä B:n on asianomistajien kertomusten perusteella näytetty tehneen asianomistajille syytteen mukaista väkivaltaa. Asianomistajille aiheutuneet vammat on näytetty kirjallisina todisteina 4-7 esitetyillä valokuvaliitteillä ja lääkärinlausunnoilla.

Minkä teon tunnusmerkistön B:n menettely täyttää (törkeä ryöstön yritys, ryöstön yritys/kaksi törkeää pahoinpitely ja kaksi laitonta uhkausta)?

Rikoslain 31 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka

1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta taikka

2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,

on tuomittava ryöstöstä.

Rikoslain 31 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten ottamansa omaisuuden.

Asiassa on riidatonta, että B on mennyt asunnolle anastustarkoituksessa. B:llä on ollut esillä sekä kirves että puukko.

B:n myöntämisellä ja asianomistajien kertomuksella on näytetty, että B on heti asuntoon sisään tullessaan alkanut sanallisesti uhkaamaan asianomistajia. Asianomistajien kädet on myös sidot hyvin pian tilanteen alkaessa.

Asianomistajan kertomuksella ja vammojen perusteella on näytetty, että B on hallussaan olleella kirveellä tehnyt asianomistajille väkivaltaa.

B:n tarkoituksena on ollut anastaa kannabiskasveja talosta. Hän on tätä anastustarkoitusta toteuttaakseen sanallisesti uhannut asianomistajia, sitonut heidän kädet ja kohdistanut väkivaltaa asianomistajiin. Asianomistajien saatua kädet irti he ovat kuitenkin kyenneet tekemään B:lle siinä määrin vastarintaa, että anastus on jäänyt yritykseksi.

Se mitä tekovälinettä on missäkin vaiheessa käytetty on jäänyt epäselväksi. Kirjallisina todisteina 9-14 on esitetty rikosteknisen laboratorion lausuntoja, joissa eri tekovälineistä on löytynyt sekä C:n että D:n DNA-tunnistetta. Näiden kirjallisten todisteiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä siitä mitä tekovälinettä on missäkin vaiheessa käytetty tai mitä väkivaltaa sillä on tehty. C:n ja D:n kertomuksella on näytetty, että B:llä on ollut asunnolle tullessaan kirves kädessä ja puukko taskussa. C on ottanut käteensä keittiöstä vasaran. Yhteenoton yhteydessä B:ltä on saatu kirves pois ja sen on ottanut C. C on antanut hallussaan olleen vasaran D:lle. B on ottanut taskustaan puukon, jonka turvin hän on poistunut asunnolta. C:n olkapäässä oleva jälki ja D:n otsassa oleva jälki vaikuttavat vahvasti siltä, että ne ovat syntyneet kirveellä lyönnin seurauksena. Käräjäoikeus pitää uskottavana asianomistajien kertomusta siitä, että nimenomaan B on käyttänyt kirvestä tuossa tilanteessa.

B on väkivaltaa käyttämällä ja uhkaamalla välittömästi käyttää väkivaltaa yrittänyt anastaa C:n ja D:n hallusta irtainta omaisuutta. B on myös rikoksesta verekseltään tavattuna käyttämällä väkivaltaa yrittänyt täyttää rikoksen.

Rikoslain 31 luvun 2 §:n mukaan jos ryöstössä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ryöstöstä.

Ryöstössä on käytetty teräasetta ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon teon suunnitelmallisuuden, asianomistajille tehty väkivalta, teon vaarallisuus ja anastusyrityksen kohdistumisen huumausaineisiin.

B:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Syytekohta 4. (huumausainerikos)

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 momentin 5-kohdan mukaan huumausainerikos täyttyy, kun henkilö yrittää hankkia huumausainetta.

B on riidattomasti mennyt asunnolle siinä tarkoituksessa, että hän anastaa sieltä kannabis sativa-kasveja. Teko on jäänyt yritykseksi asianomistaja D:n ja C:n vastarinnan vuoksi. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan B on menettelyllään syyllistynyt huumausainerikokseen. B:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

---

SEURAAMUSHARKINTA

Rangaistusseuraamus

Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys (rikoslaki 6 luku 3 § 1 momentti). Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen (rikoslaki 6 luku 4 §).

Huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka vaarallisesta huumausaineesta on kysymys ja kuinka suurta määrää huumausainetta teko on koskenut. Pitkään käytössä olleiden huumausaineiden osalta on muodostunut vakiintunutta rangaistuskäytäntöä, josta voidaan saada johtoa rangaistusta yksittäistapauksessa harkittaessa.

B:n syyksi on luettu syytekohdan 2 törkeä kotirauhan rikkominen, syytekohdan 3 törkeän ryöstön yritys, syytekohdan 4 huumausainerikos, syytekohdan pahoinpitely sekä syytekohtien 6-7 näpistykset.

B on ollut vapautensa menettäneenä tämän asian johdosta 13.9.2020 kello 08.30-14.9.2020 kello 12.00, mikä vapaudenmenetys otetaan vähennyksenä tuomittavasta rangaistuksesta huomioon.

Ankarimmin rangaistava teko on syytekohdan 4 törkeän ryöstön yritys. Huomioon ottaen teon vakavuus ja vakavan väkivallan uhka sekä asianomistajille aiheutuneet vammat käräjäoikeus pitää kohtuullisen seuraamuksena tämän rikoksen osalta 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta. Syytekohdan 3 törkeä kotirauhan rikkomisen vaikutus yhteiseen rangaistukseen on 2 kuukautta. Teko on tehty yöaikaan. B on ollut asianomistajille täysin vieras. Tekoon on varustauduttu erilaisin välinein. Syytekohtien 4-7 tekojen yhteinen vaikutus on 2 kuukautta vankeutta.

Eli yhteinen tuomio on 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta. Huomioon ottaen rangaistuksen pituus vankeus tuomitaan ehdottomana.

Syyttäjä on esittänyt, että B tulisi vangita tuomiolla. Sinällään rangaistuksen pituus ja tekojen vakavuus puoltaisi vangitsemista. Teoista on kulunut melkein 1,5 vuotta. B:lle ei ole tullut tänä aikana lisää merkintöjä rikosrekisteriin. Edellinen tuomio on annettu teosta, joka on tehty 2014 vuonna. B on ilmoittanut olleensa 8 kuukautta päihdekuntoutuksesta ja kuntoutus jatkuu. Huomioon ottaen teosta kuluneen ajan, B:n rikoksettomuuden teon jälkeen, viimeisen rikosrekisteristä näkyvän tuomion sekä päihdekuntoutuksen käräjäoikeuden käsityksen mukaan B:n vangitseminen ei ole tarpeen.

---

KORVAUKSIA KOSKEVAT PERUSTELUT

---

RATKAISU

Käräjäoikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmista.

Lopputulos

Ratkaisu oli yksimielinen.

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Syyksi luetut rikokset

03.05.2020
Rikoslaki 24 luku 2 §

03.05.2020
Rikoslaki 31 luku 2 § 1

03.05.2020
Rikoslaki 50 luku 1 §

14.05.2020
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

14.05.2020
Rikoslaki 28 luku 3 § 1

07.07.2020
Rikoslaki 28 luku 3 § 1

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2-7
2 vuotta 8 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 13. - 14.9.2020

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

---

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomari Pia Porkka ja kaksi lautamiestä.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Pääkäsittely

Hovioikeus on 31.8.2022 toimittanut asiassa pääkäsittelyn siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

B on pääkäsittelyn yhteydessä luopunut valituksesta kohdan 5 osalta. B:n puukon käyttämisen kohdissa 2-3 on pääkäsittelyssä todettu olevan aiemmasta poiketen vielä riitainen seikka. Lisäksi B on katsonut, ettei teko kohdassa 3 ole edennyt yritysasteelle.

Valitus täydennyksineen

Vaatimukset

B on vaatinut, että syyte törkeän kotirauhan rikkomisesta kohdassa 2 ja törkeän ryöstön yrityksestä kohdassa 3 hylätään ja hänen katsotaan syyllistyneen kohdassa 2 enintään kotirauhan rikkomiseen ja kohdassa 3 enintään laittomaan uhkaukseen, syyte enemmälti hyläten.

---

Perusteet

Kohta 2 (törkeä kotirauhan rikkominen)

B oli mennyt sisälle omakotitaloon rikkomalla ulko-oven ikkunalasin. B:llä oli ollut mukanaan kirves, mutta hän ei ollut varustautunut sillä tehdäkseen väkivaltaa C:lle ja D:lle tai vahingoittaakseen omaisuutta, vaan saadakseen katkottua talossa olleita kannabiskasveja.

B ei ollut kohdistanut C:hen ja D:hen väkivaltaa muutoin kuin itsepuolustustarkoituksessa asianomistajien aloitettua väkivallan teon häntä kohtaan. B ei ollut myöskään kohdistanut C:hen ja D:hen väkivaltaa millään astalolla. Törkeän kotirauhan rikkomisen kvalifiointiperusteet eivät täyty, eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Kohta 3 (törkeän ryöstön yritys)

B oli mennyt C:n ja D:n asuttamaan taloon anastaakseen talossa olleita kannabiskasveja. B:lle oli tullut yllätyksenä, että asianomistajat olivat olleet paikalla. B oli hätäännyttyään tilanteesta uhkaillut C:tä ja D:tä, mutta uhkauksia ei ollut esitetty ryöstötarkoituksessa. B:llä ei ollut myöskään ollut tarkoitusta kohdistaa asianomistajiin väkivaltaa, eikä B ollut kohdistanut C:hen ja D:hen väkivaltaa ennen kuin nämä olivat hyökänneet hänen kimppuunsa.

C oli ensimmäisenä hyökännyt B:n kimppuun lyöden tätä vasaralla. Tämän jälkeen oli myös D osallistunut B:n pahoinpitelyyn. B oli pyrkinyt pois tilanteesta ja yrittänyt puolustautua nyrkein. Jossain vaiheessa tappelua C:llä oli ollut kirves kädessään ja hän oli mahdollisesti lyönyt B:tä kirveellä jalkaan. B:llä ei ollut ollut astaloa kädessään tappelun aikana. B oli poistunut asunnosta heti, kun hänelle oli tarjoutunut siihen mahdollisuus.

Asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että B olisi kohdistanut kirveellä väkivaltaa asianomistajiin. Talon sisältä löytyneestä kirveestä ei ole taltioitu B:n DNA:ta, eikä myöskään ulkoa repusta löytyneestä kirveestä, joka B:llä oli ollut mukana talolle tullessaan. Myöskään D:n DNA:ta ei ole löytynyt talon sisältä löytyneen kirveen teräosasta, jolla B:n väitetään D:tä lyöneen. Asianomistajat eivät ole myöskään pystyneet selvittämään varmuudella sitä, missä vaiheessa ja millä tavalla B olisi käyttänyt tilanteessa kirvestä, vaan kertomukset ovat muuttuneet.

Asiassa esitetyn näytön perusteella tapahtumainkulku on jäänyt merkittäviltä osin epäselväksi ja asiassa on otettava huomioon B:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku. Törkeän ryöstön tunnusmerkistö ei täyty, koska B ei ole väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla välittömästi käyttää väkivaltaa yrittänyt anastaa asianomistajien hallusta irtainta omaisuutta. B ei ole myöskään käyttämällä väkivaltaa yrittänyt täyttää rikosta. B on puolustautunut nyrkein tilanteessa eikä tämä puolustautumisteko täytä pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistöä ottaen huomioon kokonaistilanne. B:n on katsottava syyllistyneen menettelyllään laittomaan uhkaukseen ja syyte törkeästä ryöstön yrityksestä tai pahoinpitelyrikoksesta on hylättävä.

Rangaistus

Oikeudenmukainen seuraamus B:n myöntämistä rikoksista olisi alle 8 kuukautta vankeutta. Joka tapauksessa B:lle tuomittu rangaistus on liian ankara ja rangaistusta on alennettava, vaikka hovioikeudessa B:n syyksi luettaisiin samat rikokset kuin käräjäoikeudessa. Kaikissa tapauksissa B:lle mitattava rangaistus tulisi jäädä alle kahden vuoden ja tällöin vankeusrangaistus olisi perusteltua tuomita ehdollisena tai yhdyskuntapalvelurangaistuksena ottaen huomioon se, miten pitkä aika on kulunut edellisistä rikoksista vuosina 2014 ja 2015. Lisäksi B on ollut päihdekuntoutuksessa noin 9 kuukauden ajan.

---

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään ja B velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudessa. Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut, että B:n syyksi luetaan kohdassa 3 ainakin kaksi törkeätä pahoinpitelyä ja kaksi laitonta uhkausta.

Käräjäoikeus on päätynyt tuomiossaan oikeaan lopputulokseen, eikä syyksilukemista tai rangaistusta ole syytä muuttaa. Syyttäjä on vedonnut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin ja todennut törkeän kotirauhan rikkomista ja törkeän ryöstön yritystä koskevien syytekohtien osalta, että jo B:n myöntämänkin menettelyn vuoksi asianomistajilla on ollut oikeus puolustautua fyysiseen turvallisuuteensa ja hyvinvointiinsa kohdistunutta oikeudetonta hyökkäystä vastaan siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Toisin kuin valituksessa annetaan ymmärtää, ei B:llä ole ollut tällaista oikeutta missään vaiheessa.

C ja D ovat kumpikin osaltaan vaatineet, että valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomio on oikea.

---

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Esitetty näyttö kohdat 2-3

C, D ja B ovat hovioikeudessa olennaisilta osin kertoneet tapahtumista samalla tavalla kuin käräjäoikeudessa (käräjäoikeuden tuomion s. 12-13). B on kuitenkin kiistänyt käyttäneensä teon yhteydessä puukkoa.

C on kertonut, että B:llä oli heti teon alkuvaiheessa ollut puukko kädessään, kun hän oli sisään tullessaan käskenyt C:tä nousemaan ylös sohvalta, jossa tämä oli ollut nukkumassa. B oli myös pitänyt puukkoa C:n kurkulla ja uhannut leikata C:n kurkun auki, samalla kun hän antaisi tälle amfetamiinia, jotta tämä olisi hereillä ja muistaisi joka hetken. C on edelleen kertonut, että B oli muuten teon yhteydessä pitänyt puukkoa hupparin vatsataskussa. Puukko ei ollut ollut tupessa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset kohdassa 2

C:n yksityiskohtainen kertomus siitä, millä tavalla B on käyttänyt ja uhannut käyttää puukkoa on ollut uskottava. C:n kertomusta tukee myös se, että B:n tarkoituksena on ollut anastaa saamansa toimeksiannon mukaisesti eli tilaustyönä talossa olleet kannabiskasvien kukinnot, mitä tarkoitusta varten on luontevaa varustautua puukolla. B:llä on tekohetkellä ollut riidattomasti päällään luotiliivit ja kirves, mikä tukee myös näitä vähäisemmän ja teossa mahdollisesti tarvittavan teräaseen mukaan ottamista. C:n kertomuksella on tullut näytetyksi, että B on teon yhteydessä käyttänyt myös puukkoa, mikä on ollut riidaton seikka käräjäoikeudessa. B:n väitteen muuttumiselle tältä osin ei ole esitetty erityisiä perusteita.

Hovioikeus hyväksyy näillä lisäyksillä käräjäoikeuden törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen kohdassa 2 (tuomion s. 15).

Näytön arviointi ja johtopäätökset kohdassa 3

Hovioikeus viittaa kohdan 2 perusteluihin puukon käytön osalta ja hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin kohdassa 3 (tuomion s. 15-16). Kysymys on vielä teon oikeudellisesta arvioinnista eli siitä, onko teko edennyt yrityksen asteelle ja onko syytteessä mainittu omaisuus voinut olla ryöstörikoksen kohteena.

Konkreettinen vaara rikoksen täyttymisestä

B on tunkeutunut asianomistajien kotiin anastaakseen sieltä kannabiskasveja. Kyse on ollut etukäteen suunnitellusta rikoksesta, jonka tekemiseen B oli saanut toimeksiannon. B:n tiedossa on näin ollen ollut, että asianomistajien talossa on ollut huumausaineita. B ei ole luopunut anastamisaikeistaan, vaan hän on huomattuaan, että olohuoneessa kasvatusteltassa olleista kasvatusvaiheen kannabiskasveista ei ollut vielä saatavissa hänen haluamiaan kukintoja, lähtenyt C:n ja D:n kertomalla tavalla etsimään kukintavaiheessa olleita kannabiskasveja muista paikoista ennen kuin kohdassa 3 kuvailtu väkivalta on alkanut. Käsillä on ollut konkreettinen vaara rikoksen täyttymisestä ja näin ollen rikos on edennyt yrityksen asteelle.

Ryöstörikoksen kohde

Hovioikeus on pääkäsittelyssä nostanut esille kysymyksen siitä, voivatko laittomat huumausaineet olla ryöstörikoksen kohteena. Asiassa on riidatonta, että B:n tarkoituksena oli anastaa ainoastaan huumausaineeksi kelpaavia kannabiskasveja ja tarkemmin sanoen niiden kukintoja.

Ryöstöä ja kiristystä koskevilla rangaistussäännöksillä suojataan lain esitöissä (HE 66/1988 vp s. 93) lausutulla tavalla vapautta ja varallisuutta. Näitä rikoksia kutsutaankin yhdistetyiksi rikoksiksi, koska niiden tunnusmerkistöt sisältävät kahdenlaisia elementtejä: toisaalta vapauteen tai terveyteen
kohdistuvaa uhkaa kuvaavia tunnusmerkkejä ja toisaalta omaisuuteen tai muiden taloudellisiin etuihin kohdistuvan uhan kuvauksen.

Anastamisella tarkoitetaan lain esitöiden (HE 66/1988 vp s. 35-36) mukaan toisen omistaman irtaimen omaisuuden oikeudetonta ottamista, pitämistä, luovuttamista tai muunlaista hyväksikäyttöä tarkoituksella sen saaminen itselleen tai toiselle sellaiseen omistukseen, joka on pysyvää ja ulkonaiselta olemukseltaan vastaa omistusoikeutta. Rikoksen kohteella ei välttämättä tarvitse olla taloudellista arvoa. Tunnusmerkistö ei näin ollen myöskään edellytä anastajan hyötyvän uhrille syntyvästä vahingosta.

Lain esitöissä ei tarkemmin arvioida, voivatko huumausaineet tai muut omistajansa hallussa olevat laittomat aineet ja esineet (irtain omaisuus) olla sellaista omistajansa ja haltijansa varallisuutta, joka voi olla anastuksen kohteena. Selvää lienee kuitenkin, ettei huumausaineisiin voi saada esitöissä
tarkoitettua pysyvää ja ulkoiselta olemukseltaan omistusoikeutta vastaavaa oikeutta, koska se, joka pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausaineita syyllistyy rikoslain 50 luvun 1 §:n 5 kohdan mukaiseen huumausainerikokseen. Tätä johtopäätöstä tukee myös yleinen siviilioikeudellinen puuttumattomuusperiaate, jonka mukaisesti lain tai hyvän tavan vastaisille oikeustoimille ei anneta oikeusjärjestyksen suojaa (ks. esim. KKO 2005:72 kohta 4 ja KKO 2015:81 kohta 17).

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä ei myöskään löydy suoraa vastausta siihen kysymykseen, voivatko laittomat huumausaineet olla anastuksen ja siten ryöstörikoksen kohteena. Selvää on, että laittomasti hankittu mutta sinänsä laillinen omaisuus voi lähtökohtaisesti olla rikoksen kohteena. Ennakkoratkaisussa KKO 1949 II 343 onkin todettu, että varastetun tavaran anastaminen voidaan rangaista varkautena. Lisäksi korkein oikeus on ennakkoratkaisussa KKO 1994:96 todennut, että edelleen myytäviksi anastettujen rynnäkkökiväärien arvo laittomilla markkinoilla voidaan ottaa huomioon varkausrikoksen törkeysarvioinnissa. Kyseinen omaisuus oli kuitenkin viimeksi mainitussa tapauksessa laillisesti oikean omistajansa hallussa, jolloin se nauttii selvästi oikeusjärjestyksen suojaa.

Norjan Høyesterett on ratkaisussaan Rt. 2009 s. 1531 ottanut kantaa siihen, voiko huumausaine, tuossa tapauksessa 200 grammaa hasista, olla ryöstörikoksen kohteena. Ratkaisussa on todettu (kohta 15), että rikoksen tunnusmerkistö edellyttää anastuksen kohteena olevan omaisuuden kuuluvan jollekulle toiselle. Tämä edellytys ei Norjan korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan pidä sisällä vaatimusta siitä, että kyse olisi laillisesta omaisuudesta. Myös laittomia omaisuuseriä voidaan omistaa tai pitää hallussa, ja tällaisen omaisuuden omistajalla on velvollisuus hävittää omaisuus ja estää sen joutuminen vääriin käsiin. Ratkaisussa on edelleen todettu (kohdat 16-18), että huumausaineen anastamisesta ei yleensä vaadita rangaistusta muutoin kuin huumausainerikoksena, koska tällainen rikos ei loukkaa muita kuin laittomia intressejä. Ryöstörikoksen yhteydessä loukataan paitsi omaisuus- ja hallintaoikeuksia, myös uhrin ruumiillista koskemattomuutta. Vaikka huumausaineen omistaminen on laitonta, on sen omistajaa suojeltava henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaukselta, ja tästä syystä ryöstösäännöksen katsottiin parhaiten sopivan tapauksen arviointiin.

Saksan Bundesgerichtshof on ratkaisullaan 3 StR 295/05 tullut samaan lopputulokseen ja katsonut, että laittomasti hankitut huumausaineet voivat olla omaisuusrikoksen kohteena (näin myös Tanskan oikeuskäytännössä, ks. Greve ym., Kommenteret straffelov Speciel del, 2008, s. 489).

Huumausaineet ovat yleensä fyysisesti jonkun hallussa ja jollakulla on niihin myös määräysvalta. Huumausaineilla voi olla merkittävääkin taloudellista arvoa laittomilla markkinoilla. Ruotsin Högsta domstolen on ratkaisuissaan kuitenkin todennut, että varkausrikoksen kohteena ei voi olla omaisuus, jolla ei ole laillista markkina-arvoa, koska tällaisen kohteen anastaminen ei voi aiheuttaa vahinkoa kenellekään (NJA 2007 s. 345 (rekisterikilven anastus) ja NJA 1993 s. 480 (passin anastus)).

Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä, ettei omaisuutta voida laillisesti muuttaa rahaksi, on pidetty merkityksettömänä. Myös laittomien huumausaineiden anastaminen toisen hallusta täyttäisi siten varkauden tunnusmerkistön (Lappi-Seppälä teoksessa Rikosoikeus, 13.1.2022 päivitetty
sähköinen versio ja siellä viitattu Honkasalo, Varallisuusrikokset, 1964, s. 12). Honkasalon tulkinta näyttäisi perustuneen keskeisesti Salmialan lyhyeen kannanottoon erään veromerkkien anastusta koskeneen korkeimman oikeuden ratkaisun yhteydessä (Salmiala, DL 1958, oikeustapaukset s. 124). Edellä mainitut lähteet tukevat pääosin syyttäjän käsitystä siitä, että myös syytteessä mainitut huumausaineet voisivat olla ryöstörikoksen kohteena. Perustelut tällaiselle tulkinnalle jäävät kuitenkin suppeiksi.

Omaisuusrikoksia koskevia säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon jo edellä todetulla tavalla se, millaisia varallisuusoikeudellisia oikeuksia huumausaineisiin ylipäänsä voi liittyä ja kuinka pysyviä ne ovat. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, onko oikeusjärjestyksen ylipäänsä annettava suojaa laittomiin huumausaineisiin liittyville taloudellisille intresseille. On myös huomattava, että varkaus- tai ryöstörikoksen kohteena ovat rikosoikeudellisesti tarkasteltuna esineeseen kohdistuvat oikeudet, eivät esineet sinänsä (Tolvanen teoksessa Frände ym., Keskeiset rikokset, 2018 s. 497).

Oikeussuojaa annetaan tyypillisesti vain laillisille oikeuksille eli omistajansa lailliselle varallisuudelle. Puuttumattomuusperiaatteen mukaisesti oikeusjärjestys ei anna suojaa lain tai hyvän tavan vastaisille oikeustoimille, kuten edellä on todettu. Näin ollen huumausaineiden omistaja ei voisi velkoa huumausainekauppaan perustuvia velkoja ostajalta tai vaatia itselleen palautettavaksi myöskään myytyjä huumausaineita. Myöskään rikokseen perustuvan vahingonkorvausvelvollisuuden yhteydessä ei ole syytä poiketa puuttumattomuusperiaatteesta.

Omaisuusrikoksen rangaistusuhan tarkoituksena on omistusoikeuden suojaaminen. Sellaiset esineet, joihin haltijalla ei voi olla laillista omistusoikeutta, eivät voi olla anastusrikoksen kohteena. Tämä pätee hovioikeuden arvioinnin mukaan myös laittomiin huumausaineisiin. Asiaa voitaisiin arvioida toisin, jos huumaavaa ainetta anastettaisiin esimerkiksi apteekista tai tieteellisestä tutkimuslaitoksesta, jolla olisi oikeus pitää laillisesti hallussaan kyseistä ainetta (ks. edellä mainittu KKO 1994:96).

Sen sijaan tällaisen aineen laittomasti haltuunsa saaneella taholla ei ole omaisuuteen laillista omistusoikeutta eikä mahdollisuutta vaatia menetettyä omaisuuttaan korvattavaksi tai palautettavaksi. Laittomat huumausaineet on rikos- ja huumausainelain säännösten mukaisesti takavarikoitava ja hävitettävä. Vastaavasti se, joka yrittää hankkia niitä, syyllistyy itse huumausainerikokseen. Siten ei ole perusteltua katsoa, että ryöstörikosta koskevat säädökset tulisivat sovellettaviksi tilanteessa, jossa kyse on pelkästään laittomien huumausaineiden väitetystä anastamisesta. Puuttumattomuusperiaatteen mukaisesti sellaisen omaisuuden, joka ei lainkaan nauti oikeusjärjestyksen suojaa, ei siten voida katsoa olevan omaisuusrikoksen rangaistusuhalla tavoitellun suojan piirissä ja anastuksen kohteena.

B:n syyksi on kohdassa 4 luettu huumausainerikos, joka liittyy kohdassa 3 tarkoitettuun huumausaine-erään. Näihin rikoksiin liittyvien rangaistussäännösten suojeluobjektit ovat erilaiset, mutta huumausainerikoksen tunnusmerkistön mukainen huumausaineen hankkiminen voi tapahtua myös anastamalla. Huumausainerikokseen lainvoimaisesti syyllistynyttä tekijää ei tästäkään syystä ole perusteltua rangaista erikseen myös omaisuusrikoksesta. Kohdassa 3 selostettu menettely ei täytä törkeän ryöstön yrityksen tunnusmerkistöä omaisuuden anastamisen osalta. Syyte törkeän ryöstön yrityksestä on siten hylättävä.

Törkeä pahoinpitely ja laiton uhkaus

C:n ja D:n kertomuksilla, joita esitetty kirjallinen todistelu tukee, on tullut näytetyksi, että B on käyttänyt syytteessä kuvattua vakavaa väkivaltaa asianomistajia kohtaan ja myös uhannut heitä syytteessä kuvatulla tavalla. Teot ovat tapahtuneet asianomistajien kodissa, mikä lisää niiden moitittavuutta. C:llä ja D:llä on ollut oikeus puolustautua B:n oikeudetonta hyökkäystä vastaan. B on tekojen yhteydessä käyttänyt sekä puukkoa että kirvestä. Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2021:38 (kohta 11) todennut, ettei rikoslain 31 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ankaroittamisperusteen soveltamisen kannalta ole merkitystä sillä, onko lyönneissä käytetty kirveen terä- vai hamarapuolta ja millaisia seurauksia niistä on aiheutunut. Kyse on joka tapauksessa teräaseen käyttämisestä.

B:n käyttämä väkivalta on kohdistunut kummankin asianomistajan vartaloon ja päähän. Kirveellä lyönnit ovat potentiaalisesti olleet hengenvaarallisia ja B on suhtautunut välinpitämättömästi asianomistajien terveyteen. Vaikka asianomistajien vammat ovat jääneet melko lieviksi, teot ovat kokonaisuutena arvostellen törkeitä. B:n syyksi luetaan syyttäjän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti kaksi törkeää pahoinpitelyä.

Syyttäjällä on laittomien uhkausten osalta syyteoikeus ottaen huomioon C:n esitutkinnassa esittämä rangaistusvaatimus sekä teräaseen käyttäminen teon yhteydessä. B on tunnustanut laittomat uhkaukset. Hänen syykseen luetaan näin ollen myös laittomat uhkaukset syyttäjän toissijaisen syytteen mukaisesti.

Rangaistus

Oikeudenmukainen rangaistus syyksiluetuista rikoksista on 2 vuotta vankeutta ottaen huomioon tekojen vakavuus, vakavan väkivallan käyttäminen, esitetyt uhkaukset, tekoihin liittyvät olosuhteet sekä asianomistajille aiheutuneet vammat. Edellä mainitut seikat ja B:n aikaisempi rikollisuus edellyttävät vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

---

Tuomiolauselma

Eri lehdellä.

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

3.1 Törkeä ryöstö 03.05.2020

Syyksi luetut rikokset

3.2 Kaksi törkeää pahoinpitelyä 03.05.2020
Rikoslaki 21 luku 6 §

3.3 Kaksi laitonta uhkausta 03.05.2020
Rikoslaki 25 luku 7 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2, 3.2-3.3, 4-7
2 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 13. - 14.9.2020

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

---

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Sandra Wallin sekä asessori Jurkka Jämsä.

Ratkaisu on yksimielinen.

Aluesyyttäjä A on hakenut B:n osalta valituslupaa KKO:sta.

Korkein oikeus on ratkaissut asian ennakkopäätöksellään KKO:2024:13.

‍