VaaHO:2022:2

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ – AVGÖRANDETS CENTRALA INNEHÅLL

A oli tappanut B:n lyömällä tätä useita kymmeniä kertoja puukolla kasvoihin, vartaloon, selkään ja jalkoihin sekä lyömällä tätä myös nyrkillä eri puolille vartaloa. Kuolema oli aiheutunut pisto- ja viiltohaavojen aiheuttamasta verenvuodosta. A:n katsottiin syyllistyneen muun muassa syyntakeettomana tehtyyn murhaan. Hovioikeudessa oli valituksen perusteella kysymys A:n murhan yhteydessä käyttämän matkapuhelimen menettämisestä valtiolle rikoksentekovälineenä sekä A:n syyntakeettomuuden vaikutuksesta korvausmääriin.

A hade dödat B genom att slå henne flera tiotal gånger med kniv i ansiktet, kroppen, ryggen och benen samt genom att slå henne också med knytnävarna runtom kroppen. Blödningen som orsakats av sticksåren och skärsåren ledde till offrets död. A ansågs bland annat ha gjort sig skyldig till mord begången som otillräknelig. I hovrätten var det på basis av besvären fråga om, ifall mobiltelefonen som A hade använt i samband med mordet skulle förverkas till staten som hjälpmedel vid brott samt om hur A:s otillräknelighet skulle påverka ersättningsbeloppen.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO

Syyttäjä

Aluesyyttäjä

Vastaaja

Asianomistajat

X ry
C
D
E
F
B
G
H
I

Asia

Murha

---

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä varkaus
5680/R/0059185/20
Rikoslaki 28 luku 2 § 1
06.08.2020 Jyväskylä

A on tunkeutunut X ry:n omistamaan I:n asuntoon rikkomalla kirveellä asunnon oven 15 x 80 cm kokoisen kaksinkertaisen lasin ja avaamalla oven sitä kautta. A on mennyt tätä kautta asuntoon 2 kertaa ja anastanut sieltä asianomistajan omistaman rannekellon, purkillisen Tenox ja Lyrica -tabletteja, viinipullon, ainakin 120 euroa rahaa sekä kirveen, joka on ollut asunnon ulkopuolella. Teko on kohdistunut asuttuun asuntoon ja sitä on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon tekotapa ja asunnossa käynti kahdesti.

2. Murha
5680/R/0005859/21
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
14.02.2021 Viitasaari

A on tappanut B:n lyömällä tätä useita kymmeniä kertoja puukolla kasvoihin, vartaloon, selkään ja jalkoihin sekä lyömällä tätä myös nyrkillä eri puolille vartaloa. Asianomistajalla on todettu noin 100 elämänaikaista pisto- ja viiltohaavaa, joista 21 on kohdistunut vatsaan ja 6 rintaan aiheuttaen vammoja sisäelimiin ja verenkiertoelimiin. Kuoleman jälkeisiä teräasevammoja on todettu myös noin 100 kappaletta kohdistuen päähän, kaulaan, ylävartalolle, sukuelinalueelle ja jalkoihin. A on myös sahannut irti vainajan oikean käden ranteen yläpuolelta. Lisäksi vastaajan käyttämästä väkivallasta on aiheutunut asianomistajalle noin 50 mustelmaa selkään, vasempaan kylkeen ja ohimoon, jalkoihin ja käsiin sekä murtumat viiteen kylkiluuhun, silmänpohjaan ja poskionteloon sekä useita ihopuutosalueita. Kuolema on aiheutunut pisto- ja viiltohaavojen aiheuttamasta verenvuodosta. Teko on tehty käytetyn väkivallan määrä ja laatu sekä teon kesto huomioon ottaen erityisen raa'alla ja/tai julmalla tavalla ja rikosta on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon vastaajan menettely kokonaisuutena.

3. Törkeä eläinsuojelurikos
5680/R/0005859/21
Rikoslaki 17 luku 14a §
14.02.2021 Viitasaari

A on tahallaan pahoinpitelemällä ja tappamalla kohdellut B:n omistamaa koiraa julmasti ja tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen. A on aiheuttanut eläimelle terävällä esineellä oikean etujalan ja lavan seutuun lihaskudoksen läpi ulottuvan viiltohaavan, päähän luuhun asti ulottuvan viiltohaavan, joka on aiheuttanut murtuman aivokopan ja alaleuan luuhun. Myös kirsu on haljennut väkivallan seurauksena. Lisäksi koiralla on ollut lyhytaikaiseen tylppään väkivaltaan viittaavia verenpurkaumia kyljissä ja selässä. Koira on kuollut verenvuodon aiheuttamaan verenkierto- ja hengityselimistön lamaan, shokkiin. Rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla aiheuttamalla eläimellä teräaseella tai -aseilla useita viiltohaavoja, joihin se on menehtynyt kymmenien minuuttien - kolmen tunnin aikana. Rikosta on pidettävä tekotapa ja kärsimyksen kesto huomioon ottaen myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

4. Hautarauhan rikkominen
5680/R/0005859/21
Rikoslaki 17 luku 12 §
14.02.2021 Viitasaari

A on käsitellyt hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla sahaamalla irti vainaja B:n oikean käden ranteen yläpuolelta sekä kohdistamalla vainajaan kohdassa 1 kuvattua kuolemanjälkeistä väkivaltaa.

Syyttäjän muut vaatimukset

Rikoksentekovälineen menettäminen syytekohdassa 2

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle rikoksentekovälineinä käytetty puukko, saha ja puhelin tai käräjäoikeuden on määrättävä, mitä omaisuudelle tehdään.
Rikoslaki 10 luku 4 §

---

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

A on velvoitettava korvaamaan X ry:lle:
- rikotun lasista 93,60 euroa
- työstä 3 tunnilta 93 euroa
- kilometrikorvauksista 46 euroa
eli yhteensä 232,60 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 2

Asianomistajat C-H ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatineet, että A velvoitetaan suorittamaan heille kullekin erikseen korvauksena kärsimyksestä 15.000 euroa 14.2.2021 lukien laskettuine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Asianomistajat C-H ovat vaatineet, että A velvoitetaan suorittamaan B:n kuolinpesälle korvauksena hautajaiskuluista 5.370,80 euroa 14.2.2021 lukien laskettuine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Lisäksi asianomistajat E, G ja H ovat vaatineet, että A velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien laskettavine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Asianomistaja C on vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena elatuksen menetyksestä kuukausittain etukäteen 167,35 euroa kuukaudessa 14.2.2021 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

---

Vastaus

Syytekohta 1.

Vastaaja A myöntää menetelleensä teonkuvauksen mukaisella tavalla ja tunnustaa syyllistyneensä törkeään varkauteen. A myöntää asianomistajan korvausvaatimukset perusteeltaan ja määrältään.

Syytekohta 2.

Vastaaja A myöntää menetelleensä muutoin syytteessä kuvatuin tavoin, mutta pisto- ja viiltohaavoja ei ole aiheutettu asianomistajan eläessä noin 100 kappaletta. Vastaaja katsoo, että asianomistaja on menehtynyt nopeasti ensimmäisten puukon iskujen jälkeen, jotka ovat osuneet vastaajan mukaan ainakin selän, vatsan sekä kaulan alueelle ja jotka ovat aiheuttaneet voimakkaan verenvuodon ja johtaneet asianomistaja kuolemaan. Loput teonkuvauksen mukaisista vammoista ovat syntyneet vasta kuoleman jälkeen.

A on syytteestä poiketen irrottanut käden käyttäen puukkoa eikä sahaa.

Vastaaja A kiistää, että teko olisi tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla, eikä teko ole kokonaisuutena ajatellen törkeä. Vastaaja katsoo, ettei kuolemaan johtanut väkivalta ole kestänyt pitkään ja teko on tehty yhdellä tekovälineellä. Lisäksi suurin osa vammoista on syntynyt vasta asianomistajan kuoleman jälkeen, joten hänelle ei ole näistä aiheutunut erityistä kärsimystä eikä kärsimystä ole pitkitetty. Lisäksi tekoon on vaikuttanut vastaajaan kohdistunut voimakas provosointi asianomistajan puolelta.

Vastaaja A myöntää menettelyllään syyllistyneensä tappoon.

Vastaaja A myöntää asianomistajien korvausvaatimukset perusteeltaan oikeaksi. A myöntää vaatimukset myös määrällisesti mutta toteaa, että korvauksia tulisi kohtuullistaa vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n perusteella.

Syytekohta 3.

Vastaaja A myöntää menetelleensä teonkuvauksen mukaisella tavalla ja tunnustaa syyllistyneensä törkeään eläinsuojelurikokseen.

Syytekohta 4.

Vastaaja A myöntää menetelleensä teonkuvauksen mukaisella tavalla muutoin, mutta hän on irrottanut käden puukolla eikä sahalla. A tunnustaa menettelyllään syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen.

Syyttäjän muut vaatimukset

Rikoksentekovälineen menettämisen osalta vastaaja ei vastusta seuraamusta puukon ja sahan osalta, vaikka katsookin ettei ole käyttänyt teossa kuin puukkoa. Puukko ja saha eivät ole A:n. Vastaaja pyytää, että kännykkä palautetaan hänelle.

---

Tuomion perustelut

SYYKSILUKEMINEN

Syytekohta 1. (törkeä varkaus)

A on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 2. (murha)

A on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 3. (törkeä eläinsuojelurikos)

A on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syytekohta 4. (hautarauhan rikkominen)

A on menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin ja menettelyllään syyllistynyt siihen rikokseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

PERUSTELUT

Kysymyksenasettelu

Riidattomat seikat

Syytekohta 1. (törkeä varkaus)

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin ja tunnustanut syyllistyneensä törkeään varkauteen.

Syytekohta 2. (murha)

A on myöntänyt aiheuttaneensa kaikki vammat/jäljet asianomistajan kehoon. Vastaaja A on tunnustanut syyllistyneensä tappoon.

Syytekohta 3. (törkeä eläinsuojelurikos)

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin ja tunnustanut syyllistyneensä törkeään eläinsuojelurikokseen.

Syytekohta 4. (hautarauhan rikkominen)

A on muutoin myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin, mutta kertonut irrottaneensa käden puukolla. A on tunnustanut syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen.

Riitaiset seikat

Syytekohta 2. (murha)

Onko A irrottanut asianomistajan käden sahalla vai puukolla ?

Miten asianomistajan vammat jakautuvat elinaikaisiin ja kuoleman jälkeisiin ?

Minkä teon tunnusmerkistön menettely täyttää ?

Syytekohta 4. (hautarauhan rikkominen)

Onko A irrottanut asianomistajan käden sahalla vai puukolla ?

Esitetty näyttö ja sen arviointi

1. Valokuvaliitteestä käy ilmi asunnon olosuhteet, asunnolla olleet jäljet ja tekovälineet.
2. Videosta ja kuvakaappauksia videosta (salassapidettävä) käy ilmi tekotapa ja videosta voidaan osittain tehdä päätelmiä siitä mitkä asianomistajan vammat ovat elinaikaisia ja mitkä tehty vasta kuoleman jälkeen.
3. Valokuvaliitteestä (salassapidettävä) käy ilmi asianomistajalle aiheutuneet vammat.
4. Kuolemansyylausunto (salassapidettävä) käy ilmi asianomistajalle aiheutuneet vammat, niiden lukuisuus ja sijainnit vartalolla. Todistaja J on tähän lausuntoon liittyen kertonut henkilökuulemisessa käsityksistään siitä mitkä vammat ovat olleet elinaikaisia ja mitkä kuoleman jälkeen tehtyjä.
5 . Valokuvaliitteestä käy ilmi vastaaja A:ssa kiinniottohetkellä todetut jäljet ja hänen hallustaan tavattu asianomistajan omaisuus.
6. Lääkärinlausunnosta 3.3.2021 käy ilmi vastaaja A:ssa todetut jäljet.
7. A:n puhelimen laite-etsintä käy ilmi A:n tallentaman videon ja ottaman valokuvan ajat.
8. Todistaja K:n viestittelyistä käy ilmi A:n hänelle lähettämä video tapahtumista.
9. Keskusrikospoliisin lausunnosta 26.2.2021 käy ilmi, että puukon kahvasta (näyte 52) ja A:n päällä olleista housuista (näyte 102) on todettu B:n DNA-tunnistetta. Puukon kahvasta on lisäksi todetut pieni määrä DNA-tunnistetta, joka sopii A:n DNA-tunnisteeseen.
10. Keskusrikospoliisin lausunnosta 4.3.2021 käy ilmi, että puukon terästä (näyte 53) ja käsisahan kahvasta (näyte 56) on todettu B:n DNA-tunnistetta. Käsisahan kahvasta (näyte 56) on lisäksi todettu pieni määrä DNA-tunnistetta, joka sopii A:n DNA-tunnisteeseen.
11. Keskusrikospoliisin lausunnosta 8.4.2021 käy ilmi, että käsisahan terästä (näyte 57) on voitu osoittaa DNA-tunnistetta joka sopii B:n DNA-tunnisteeseen. Lisäksi lausunto sisältää useampia veritahroja (näyte 77, näyte 108, näyte 130), jotka sopivat A:n DNA-tunnisteeseen.
12. Keskusrikospoliisin lausunnosta 28.4.2021 käy ilmi, että A:n päällä olleen hupparin oikeasta hihan suusta (näyte 99) on todettu B:n DNA-tunnistetta. Näytteessä on lisäksi ollut viitteitä ihmisen verestä. Lisäksi rautasahan terän veritahrasta (näyte 122) on voitu todeta B:n DNA-tunnistetta. B:n päällä olleen t-paidan etumuksesta (näyte 89) on todettu sekoittuneena kahden henkilön DNA-tunnistetta ja tulos sopii B:n ja A:n DNA-tunnisteisiin.
13. Ruokaviraston tutkimustodistuksesta 29.3.2021 käy ilmi koiraan kohdistettu väkivalta, aiheutuneet vammat ja kuolinsyy.
14. Valokuvaliitteestä käy ilmi A:n käden kuljettaminen ja sen löytyminen.

Henkilötodistelu

Asianomistaja F on kertonut tapahtumista asunnolla ennen hänen poistumistaan sieltä. Asunnolle on jäänyt hänen äitinsä B ja A kahdestaan. Asunnolla ei ole ollut mitään riitaa F:n siellä ollessa. Käräjäoikeus on pitänyt F:n kertomusta uskottavana.

Vastaaja A on kieltäytynyt kuulemisesta ja syyttäjä on lukenut A:n esitutkinnassa antamaa kertomusta. A:n muistikuvat esitutkinnassakaan eivät ole olleet kovin kattavat. A on kertonut ennen tapahtumia nauttineensa erilaisia lääkkeitä. Lisäksi A on kertonut jonkinlaisten henkien käskeneen hänen toimia. A:n puolesta on vedottu B:n voimakkaaseen provosointiin tilanteessa. A:n esitutkintakertomus on ainoa mistä voidaan päätellä tapahtumaolosuhteita jälkikäteisten tutkimusten ja havaintojen lisäksi. A ei ole esitutkinnassakaan kertonut mistään sellaisesta, joka voisi osoittaa voimakasta provosointia asianomistajan puolelta tilanteeseen. Käräjäoikeus ei ole pitänyt provosointia tilanteessa näytettynä.

Todistaja J on kertonut lähinnä siitä jaottelusta, jonka hän on tehnyt vammojen osalta elinaikaisiin ja kuoleman jälkeisiin. J on ensimmäisellä kuulemiskerralla todennut kyljen vammojen osalta toisin kuin siten myöhemmin korjaamassaan lausunnossa. J on itse ottanut kuulemisen jälkeen uudelleen käräjäoikeuteen yhteyttä virheellisen lausuman havaittuaan. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tällä lausuman muutoksella ei kuitenkaan ole ollut J:n kertomuksen uskottavuutta heikentävää merkitystä. Käräjäoikeus on pitänyt J:n kertomusta uskottavana.

Johtopäätökset

Syytekohta 1 (törkeä varkaus)

Syyte on näytetty vastaaja A:n tunnustuksella, jonka oikeellisuutta käräjäoikeudelle ei ole syytä epäillä.

Syytekohta 2. (murha)

Riidattomat seikat

Vastaaja A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin muutoin, mutta kiistänyt aiheuttaneensa asianomistajan eläessä noin 100 pisto- ja viiltohaavaa. A on myös todennut irrottaneensa käden ainoastaan puukkoa käyttäen. A on tunnustanut syyllistyneensä tappoon. Asianomistaja F:n kertomus, todistaja J:n kertomus ja asiassa esitetyt kirjalliset todisteet: valokuvaliite (kirjallinen todiste 1), video ja kuvakaappaukset videosta (kirjallinen todiste 2), valokuvaliite (kirjallinen todiste 3), kuolemansyylausunto (kirjallinen todiste 4), valokuvaliite (kirjallinen todiste 5), lääkärinlausunto (kirjallinen todiste 6), A:n puhelimen laite-etsintä (kirjallinen todiste 7), todistaja K:n viestittelyt (kirjallinen todiste 8), keskusrikospoliisin lausunto 26.2.2021 (kirjallinen todiste 9), keskusrikospoliisin lausunto 4.3.2021 (kirjallinen todiste 10), keskusrikospoliisin lausunto 8.4.2021 (kirjallinen todiste 11), keskusrikospoliisin lausunto 28.4.2021 (kirjallinen todiste 12) tukevat vastaaja A:n myöntämistä.

Onko A irrottanut asianomistajan käden sahalla vai puukolla?

Sahojen löytyminen tekopaikalta sekä niistä tehdyt DNA-löydökset osoittavat sen, että käden katkaiseminen on tehty ainakin osittain sahaa käyttäen. Käden katkaisukohdassa on luuta, jonka katkaiseminen yksinomaan puukkoa käyttäen on varsin epätodennäköistä. Sinällään käräjäoikeuden käsityksen mukaan tekovälineellä ei ole juurikaan merkitystä teon luonnehdintaan.

Miten asianomistajan vammat jakautuu elinaikaisiin ja kuoleman jälkeisiin?

Käräjäoikeus pitää todistaja J:n kertomuksella näytettynä asianomistajan vammat elämänaikaisiksi/kuoleman jälkeisiksi siten kuin syyttäjä on syytteessä esittänyt. Videotallenne ja valokuvaliitteen kuva 25 (kirjallinen todiste 2) tukevat edellä mainittua johtopäätöstä.

Minkä teon tunnusmerkistön menettely täyttää?

Rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan jos tappo tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta. Syytteen teonkuvauksen mukaan teko on tehty käytetyn väkivallan määrä ja laatu sekä teon kesto huomioon ottaen erityisen raa'alla ja/tai julmalla tavalla ja rikosta on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon vastaajan menettely kokonaisuutena.

Erityisen raakuuden ja julmuuden harkinta liittyy itse tekoon (tekotapaan). Korkein oikeus on ottanut useissa oikeustapauksissa kantaa henkirikoksen luonnehdintaa erityisen raakuuden ja julmuuden osalta (mm. KKO 2000:23, KKO 2000:29, KKO 2004:63, KKO 2004:80, KKO 2005:7, KKO 2005:44 ja KKO 1995:102). Erityisen raakuuden osalta huomiota harkinnassa on kiinnitetty muun muassa väkivallan määrään ja laatuun, uhrien lukumäärään ja sitkeään surmaamispyrkimykseen.

Korkein oikeus on pitänyt oikeuskäytännössä tekoja julmina riippumatta siitä, missä vaiheessa kukin uhri on menettänyt tajuntansa. Teon julmuutta harkitessa on otettu huomioon muun muassa uhrin erityinen puolustuskyvyttömyys. Julmuuden osalta painopiste harkinnassa on kärsimyksen aiheuttamisessa uhrille tämän tappamisen yhteydessä.

Nyt syyksiluetussa teossa käräjäoikeus pitää tekoa erityisen raa'alla tavalla tehtynä huomioon ottaen veitsellä lyöntien lukuisuuden, niiden kohdistumisen hengenvaarallisille kehon alueille ja aiheutuneiden vammojen lukuisuuden. Teko osoittaa vastaajassa sitkeää surmaamispyrkimystä, jolloin uhrilla ei ole ollut käytännössä mitään mahdollisuutta selvitä hengissä teosta. Teko osoittaa vastaajassa myös päättäväisyyttä ja kylmäverisyyttä. Nyt syyksiluetussa teossa käräjäoikeus pitää tekoa erityisen julmalla tavalla tehtynä huomioon ottaen pitkän tekoajan, uhrin puolustuskyvyttömyyden (maannut lattialla) ja teon kidutuksenluonteisuuden.

Lopputulos

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan vastaaja A on tappanut asianomistajan erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä huomioon ottaen vastaajan menettely kokonaisuutena. A on siten syyllistynyt murhaan.

A:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Syytekohta 3 (törkeä eläinsuojelurikos)

Syyte on näytetty vastaaja A:n tunnustuksella. Vastaajan tunnustusta tukee kirjallisena todisteena 13 esitetty ruokaviraston lausunto 29.3.2021 koiraan kohdistuneesta väkivallasta ja sen laadusta. Vastaaja A:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Syytekohta 4 (hautarauhan rikkominen)

Riidattomat seikat

Vastaaja A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin paitsi käden irrottamisen osalta. A on tunnustanut syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen.

Onko A irrottanut asianomistajan käden sahalla vai puukolla?

Käräjäoikeus viittaa tältä osin edellä syytekohdan 2 osalta asiaan lausuttuun.

Lopputulos

Osittain A:n tunnustamisella ja osittain käden irrottamiseen liittyvällä näytöllä käräjäoikeus pitää näytettynä, että A on syyllistynyt syytteen mukaisesti hautarauhan rikkomiseen.

A:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

SEURAAMUSHARKINTA

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 3 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus).

A:lle on suoritettu mielentilatutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8.7.2021 antaman lausunnon mukaan A on ollut syyntakeeton teot tehdessään. Käräjäoikeudella ei ole syytä arvioida syyntakeisuutta toisin.

Käräjäoikeus jättää rangaistuksen tuomitsematta. A on määrätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8.7.2021 antamalla päätöksellä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. A on jäänyt mielenterveyslain 17 a §:n nojalla hoidettavaksi Niuvanniemen sairaalaan.

Tässä tilanteessa käräjäoikeuden käsityksen mukaan on ilmeisen tarpeetonta saattaa A:n hoidon tarve selvitettäväksi mielenterveyslain 21 §:n mukaisesti (rikoslaki 3 luku 4 § 5 mom).

A:ta ei ole enää pidettävä tämän asian vuoksi vangittuna.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskeva vaatimus näissä olosuhteissa hylätään.

Rikoksentekoväline

Takavarikossa olevia puukkoa, sahaa ja puhelinta on vaadittu valtiolle menetettäväksi rikoksen tekovälineenä. Vastaaja A on ilmoittanut, ettei hänellä ole lausuttavaa puukon tai sahan osalta. Puhelimen A on pyytänyt palauttamaan.

Rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan menetetyksi voidaan tuomita esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemisessä. 2 momentin 2 kohdan mukaan voidaan menetetyksi tuomita oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen soveliasta tahallisen rikoksen tekemiseen. Pykälän 3 momentin mukaan menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota uusien rikosten ehkäisemiseen.

Rikoksentekovälineen menetettäväksi tuomitseminen on lain mukaan harkinnanvaraista. Menettämisseuraamus on luonteeltaan turvaamistoimenpide. Lain esitöiden mukaan (HE 80/2000 vp s. 27) harkinnassa tuleekin arvioida muun muassa sitä, onko esine erityisen sovelias rikosten tekemiseen ja onko sillä ylipäätään mitään laillista käyttöä. Lisäksi harkinnassa voidaan kiinnittää huomiota siihen, muodostaako esineen jättäminen juuri rikoksentekijän haltuun riskin sen käyttämisestä uudelleen rikoksen tekemisessä. Muutkin seikat kuin uusien rikosten ehkäiseminen voidaan harkinnassa ottaa huomioon.

Vastaaja A on kuvannut syytekohdan 2 mukaista tekoa ja lähettänyt kuvaamaansa materiaalia eteenpäin. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan puhelin liittyy läheisesti tehtyyn tahalliseen rikokseen. Puhelinta voidaan myös näissä olosuhteissa pitää erityisen soveliaana tahallisen rikoksen tekemiseen. Puhelin tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Takavarikossa olevat puukko ja saha ovat olleet B:n omistamia. Esineitä on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen. Asianomistajien suostumuksella takavarikossa olevat esineet tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Takavarikot on pidettävä voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin määrätään.

KORVAUKSIA KOSKEVAT PERUSTELUT

Asianomistajan korvausvaatimukset

Korvauksia koskeva sovitteluvaatimus

Vastaaja A on pyytänyt, että hänelle tuomittavia korvauksia sovitellaan syyntakeettomuuden johdosta.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n mukaan mielisairas, vajaamielinen tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka hänen tilaansa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Tilapäistä sieluntoiminnan häiriötä, johon vahingon aiheuttaja on saattanut itsensä, ei kuitenkaan yksin ole pidettävä korvausvelvollisuutta vähentävänä perusteena.

Korkein oikeus on tapauksessa 2009:56 ottanut kantaa sovittelun edellytyksiin tilanteessa, jossa tekijä todetaan syyntakeettomaksi. Vakiintuneiden oikeusperiaatteiden mukaisesti rikosoikeudellisella syyntakeettomuudella ei sinänsä ole vaikutusta siviilioikeudellisen korvausvastuun syntymiseen. Myös psyykkisesti sairas tai muu ”sieluntoiminnaltaan häiriintynyt” henkilö on lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksesta (KKO 2008:79 kohta 10).

Vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 187/1973 vp s. 15) on puolestaan todettu, että säännös voisi tulla sovellettavaksi silloin, kun vahingon tekemiseen on vaikuttanut tekijän sieluntoiminnan häiriö, ja että säännöksen soveltaminen näin ollen edellyttää sieluntoiminnan häiriön ja vahingon tekemisen syy-yhteyttä.

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan A:n sieluntoiminnan häiriön ja teon välillä on syy-yhteys ja sovittelulle voisi siinä mielessä olla edellytyksiä.

Huomioon ottaen kuitenkin teon laatu ja sen raakuus ja julmuus sekä sen omaisille (lapsille) aiheuttama henkinen kärsimys, käräjäoikeuden käsityksen mukaan perusteita vahingonkorvauksen sovittelulle ei ole.

Henkinen kärsimys

Vastaaja A on myöntänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään oikeaksi muutoin, paitsi että on pyytänyt korvauksen sovittelua. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan perusteita sovittelulle ei ole. Vastaaja A on velvollinen suorittamaan asianomistajille korvausta henkisestä kärsimyksestä vaaditulla tavalla.

Elatuksen menetys

Vastaaja A on myöntänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään oikeaksi muutoin, paitsi että on pyytänyt korvauksen sovittelua. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan perusteita sovittelulle ei ole. Vastaaja A on velvollinen suorittamaan asianomistaja C:lle korvausta elatuksen menetyksestä vaaditulla tavalla.

Hautauskulut

Vastaaja A on myöntänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään oikeaksi muutoin, paitsi että on pyytänyt korvauksen sovittelua. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan perusteita sovittelulle ei ole. Vastaaja A on velvollinen suorittamaan kuolinpesälle korvausta hautauskuluista vaaditulla tavalla.

---

RATKAISU

Tuomiolauselma

Vastaaja A

Syyksi luetut rikokset

1. Syyntakeettomana tehty törkeä varkaus
06.08.2020
Rikoslaki 28 luku 2 § 1

2. Syyntakeettomana tehty murha
14.02.2021
Rikoslaki 21 luku 2 § 2

3. Syyntakeettomana tehty törkeä eläinsuojelurikos
14.02.2021
Rikoslaki 17 luku 14a §

4. Syyntakeettomana tehty hautarauhan rikkominen
14.02.2021
Rikoslaki 17 luku 12 §

Rangaistusseuraamukset
Syyksi luetut rikokset 1-4
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta.
Rikoslaki 3 luku 4 § 2 momentti

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

Vastaaja A määrätään menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä takavarikossa oleva puhelin (rikoslaki 10 luku 4 § 2 mom 2-kohta).

Takavarikossa olevat puukko ja saha määrätään rikoksentekovälineenä valtiolle menetetyksi asianomistajien suostumuksin (rikoslaki 10 luku 4 § 2 mom 1-kohta).

Takavarikot on pidettävä voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin määrätään.
Rikoslaki 10 luku 4 §

Korvausvelvollisuus

A velvoitetaan syytekohdassa 1 korvaamaan X ry:lle rikotun lasista 93,60 euroa, työstä 3 tunnilta 93 euroa sekä kilometrikorvauksista 46 euroa.

A velvoitetaan syytekohdassa 2 korvaamaan C:lle elatuksen menetyksestä kuukausittain etukäteen 167,35 euroa kuukaudessa 14.2.2021 lukien, kunnes C täyttää 18 vuotta.

A velvoitetaan syytekohdassa 2 korvaamaan C-H:lle kullekin erikseen korvauksena kärsimyksestä 15.000 euroa 14.2.2021 lukien laskettuine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

A velvoitetaan syytekohdassa 2 suorittamaan B:n kuolinpesälle hautajaiskuluista 5.370,80 euroa 14.2.2021 lukien laskettuine korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen.

A velvoitetaan syytekohdassa 2 suorittamaan oikeudenkäyntikuluja H:lle 1.614,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.8.2021 lukien, E:lle 1.614,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.8.2021 lukien sekä G:lle 1.614,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.8.2021 lukien.

---

Valtion varoista suoritetaan asianomistaja D:n määrätylle avustajalle asianajaja palkkiota 733,70 euroa ja arvonlisäveron osuutta 176,09 euroa eli yhteensä 909,79 euroa, mikä määrä A velvoitetaan suorittamaan takaisin valtiolle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.8.2021 lukien.

Valtion varoista suoritetaan asianomistaja F:n määrätylle avustajalle asianajaja palkkiota 733,70 euroa ja arvonlisäveron osuus 176,09 euroa eli yhteensä 909,79 euroa, mikä määrä A velvoitetaan suorittamaan takaisin valtiolle korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.8.2021 lukien.

---

Vastaajaa ei ole tämän asian vuoksi pidettävä vangittuna. Hänet on päästettävä heti vapaaksi, ellei ole muuta syytä hänen kiinnipitämiseen.

A on määrätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8.7.2021 antamalla päätöksellä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. A on jäänyt mielenterveyslain 17 a §:n nojalla hoidettavaksi Niuvanniemen sairaalaan.

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomarit Pia Porkka ja Mikko Jaatinen sekä käräjänotaari Riku Olli.

Ratkaisu on yksimielinen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Valitus täydennyksineen

Vaatimukset perusteineen

A on vaatinut, että hänen korvausvelvollisuuttaan X ry:lle, B:n kuolinpesälle, asianomistajille C-H alennetaan ja tuomitut korvausmäärät kohtuullistetaan puoleen tuomituista määristä. Lisäksi A on vaatinut, että tuomittu menettämisseuraamus kumotaan matkapuhelimen osalta ja se määrätään palautettavaksi hänelle.

Korvaukset

A ei ole psykoottisuuden vuoksi ymmärtänyt tekojensa tosiasiallista luonnetta eikä niiden oikeudenvastaisuutta ja seurauksia todenmukaisesti. Hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on niin ikään ollut psykoottisuuden heikentämä. A on ollut tekojensa hetkellä syyntakeeton. Kaikkia tuomittuja vahingonkorvauksia tulisi kohtuullistaa vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n nojalla ja sovitella ainakin puoleen siitä, mitä käräjäoikeus on velvoittanut A:n korvaamaan ottaen huomioon A:n sieluntoiminnan häiriö sekä oikeuskäytännön yhtenäisyys.

Menettämisseuraamus

Menettämisseuraamuksen kohteena oleva matkapuhelin tulisi palauttaa A:lle. Matkapuhelinta ei ole olennaisesti käytetty sen rikoksen tekemiseen, josta A on tuomittu. Puhelinta ei ole hankittu kyseisen rikoksen tekemistä varten, eikä se ole ollut kyseisen rikoksen tekemiseen erityisen sovelias. Lisäksi asiassa tulee ottaa huomioon, että A on ollut rikoksen tekohetkellä syyntakeeton. A ei ole edes itse muistanut käyttäneensä tilanteessa matkapuhelinta.

Menettämisseuraamus tulisi joka tapauksessa jättää tuomitsematta rikoslain 10 luvun 10 §:n l momentin 2 kohdan nojalla, koska A on jätetty rangaistukseen tuomitsematta.

Toissijaisesti matkapuhelin tulisi palauttaa A:lle rikoslain 10 luvun 10 §:n 2 momentin perusteella. Matkapuhelimen video- ja kuvamateriaali niiltä osin kuin se koskee tuomittua rikosta voitaisiin poistaa ja sen jälkeen palauttaa matkapuhelin A:lle.

Syyttäjän vastaus

Vaatimus perusteineen

Syyttäjä on vaatinut omasta ja edustamansa asianomistaja X ry:n puolesta, että valitus hylätään.

Korvaukset

A on kohdassa 1 tuomittu korvaamaan X ry:lle reilut 200 euroa. Tuomittu määrä ei ole erityisen suuri eikä sitä voida sen vuoksi pitää kohtuuttomana A:n kannalta. A on hajottanut paikkoja tahallaan. X ry ei ole erityisen vakavarainen taho, vaan muun muassa päihteitä käyttäville henkilöille asumispalveluita tarjoava yhdistys. A:n kannalta ei olisi kohtuullista sovitella vahingonkorvausta.

Menettämisseuraamus

Syytteen teonkuvaukseen kohdassa 2 on tehty käräjäoikeuden pääkäsittelyssä pari lisäystä, jotka vaikuttaisivat jääneen kirjaamatta tuomioon. Ensimmäisen lauseen jälkeen lisättiin seuraava tummennettu teksti: Vastaaja on osin videokuvannut asianomistajaan kohdistamaansa väkivaltaa. Sekä vammojen kuvaukseen on tehty seuraava lisäys: "...vammoja sisäelimiin ja verenkiertoelimiin sekä reisivaltimon ja laskimon katkeaminen ".

Teon kuvaaminen on tapahtunut puhelimella ja se on ollut yksi teon kokonaistörkeyteen vaikuttanut peruste, joskaan sitä ei ole tuomion perusteluissa erikseen mainittu. Julman menettelyn kuvaaminen on ollut nöyryyttävää, ja nöyryyttävyyttä on lisännyt vielä se, että A on videon lähettänyt eteenpäin. Puhelinta on siten osaltaan käytetty teossa ja ainakin se on liittynyt läheisesti rikokseen ja se on erityisen sovelias kuvaamistarkoituksiin.

Kuvaamisesta ei ole esitetty erillistä rangaistusvaatimusta, vaikkakin menettely vähintäänkin lähentelee väkivaltakuvauksen levittämistä. Nyt on kyse nimenomaan murhaan liittyvästä vaatimuksesta, minkä vuoksi olisi perustelluinta ja selkeintä, että puhelin tuomittaisiin kokonaan valtiolle käräjäoikeuden esittämin perustein. Käytetyn puhelimen arvo ja teon laatu huomioon ottaen menettämisseuraamus ei ole kohtuuton.

Asianomistajien C-H ja kuolinpesän vastaus

Vaatimukset perusteineen

Asianomistajat C-H ja kuolinpesä ovat vaatineet, että valitus hylätään. H, E ja G ovat vielä vaatineet, että A velvoitetaan korvaamaan heille kullekin erikseen 204,60 euroa oikeudenkäyntikuluina.

Käräjäoikeus on tehnyt asiasta oikeat johtopäätökset ja päätynyt oikeaan lopputulokseen. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aiheen arvioida asiaa toisin.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä 2009:56 ilmenevän oikeusohjeen mukaan vahingonkärsijän välittömiä kustannuksia ei lähtökohtaisesti sovitella missään olosuhteissa. Siten kaikissa tapauksissa hautauskulujen ja elatuksen menetyksen korvauksen sovittelun edellytykset eivät vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n nojalla ole käsillä.

Edellä mainitusta ennakkopäätöksestä ilmenevällä tavalla sovitteluun suhtaudutaan lähtökohtaisesti myös kärsimyksen osalta pidättyvästi. Nyt käsillä olevassa jutussa on vielä kysymys käräjäoikeuden tuomionsa perusteluissa sivulla 12 todetuin tavoin laadultaan poikkeuksellisen raa'asta ja julmasta henkirikoksesta. Siten myöskään kärsimyksen osalta ei sovittelun edellytykset käräjäoikeuden toteamin tavoin täyty.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Vahingonkorvausvelvollisuus

Vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n esitöiden mukaan lain tarkoituksena on ollut tehdä mahdolliseksi tuomita korvaus täyttä korvausta vähäisempänä silloin, kun olosuhteet antavat siihen aihetta (HE 187/1973 vp s. 15). Esitöissä korostetaan kuitenkin täyden korvauksen periaatetta pääsääntönä. Tahallisiin rikoksiin perustuvaa korvausvastuuta voidaan vain poikkeuksellisesti pitää vahingonaiheuttajan näkökulmasta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä on katsottu, että täyden korvauksen periaatteesta on mahdollista poiketa sitä suuremmassa määrin, mitä enemmän on todennäköistä, ettei vahingonaiheuttaja ole terveydentilastaan johtuen voinut tekohetkellä ottaa huomioon kyseessä olevan kaltaisten vahinkojen syntymistä.

Korkein oikeus on ennakkotapauksessaan KKO 2009:56 (kohdat 16-17) todennut, että kohtuusarvioinnissa on otettava huomioon se, minkä laatuisista ja määräisistä vahingoista on kysymys. Yleensä suoranaisiin kuluihin verrattavat vahingot on perusteltua määrätä korvattaviksi täysimääräisesti. Kärsimyksestä tuomittavan korvauksen osalta on mahdollista tästä poiketen päätyä sovitteluun, joka ei merkitse vahingonkärsijän osallistumista taloudellisen menetyksen kantamiseen, vaan joka ilmenee vain hyvityksen pienentymisenä. Käräjäoikeus on tuomionsa sivulla 12 tarkemmin selostanut lain esityöt ja oikeuskäytännön.

Ilmeistä on, että A:n syyntakeettomuuden aiheuttanut sieluntoiminnan häiriö on vaikuttanut A:n sinänsä tahallisiin tekoihin ja tietoiseen vahinkojen aiheuttamiseen. A:n vahingonkorvausvastuuta on näin ollen perusteltua ja johdonmukaista sovitella vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n nojalla siltä osin kuin sitä on pidettävä kohtuullisena siihen nähden, että hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään tekohetkellä on ollut alentunut. Arvioinnissa on otettava huomioon A:n mielentila rikosten tekohetkellä, rikosten laatu, syntyneiden vahinkojen laatu ja muut olosuhteet. Tietoisuus kuolemaan johtaneen teon erityispiirteistä lisää läheisten tuntemaa kärsimystä, mistä syystä myös teon laatu on otettava huomioon sekä harkittaessa korvauksen tuomitsemista että sen määrää (HE 116/1998 vp s. 11).

Käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset kohdassa 1 ovat liittyneet X ry:lle aiheutettuihin suoranaisiin kuluihin (rikottu lasi, työsuoritus ja matkakustannukset). Vaikkakin A on törkeän varkauden tehdessään ollut syyntakeeton, käräjäoikeuden tuomitsemaa täysimääräistä korvausta suoranaisista kuluista ei voida pitää kohtuuttomana huomioon ottaen korvauksen suuruus, asianosaisten varallisuusolot ja teon olosuhteet.

Käräjäoikeus on kohdassa 2 lukenut A:n syyksi syyntakeettomana tehdyn murhan käräjäoikeuden välituomiosta ilmenevän syytteen mukaisesti.

A:n syyksi luettu teko on ollut myös murhana arvosteltuna lajissaan poikkeuksellisen raaka ja julma. Kohtuutonta ei ole velvoittaa A:ta korvaamaan asianomistajille teosta aiheutuneet suoranaiset kulut ja muut taloudelliset menetykset (hautajaiskulut, elatuksen menetys ja oikeudenkäyntikulut), jotka ovat sekä laadultaan että määrältään olleet tavanomaisia ja ennalta arvattavia henkirikoksen seuraamuksia.

Kärsimyksestä suoritettavan korvauksen keskeisenä tarkoituksena on helpottaa surutyön tekemistä ja auttaa surevaa selviytymään läheisen äkillisestä menettämisestä johtuvasta elämäntilanteen muutoksesta. Läheisen kuolema aiheuttaa aina surua, jota ei sinänsä ole mahdollista rahallisesti hyvittää. (HE 116/1998 vp s. 10) Korvauksen tuomitseminen perustuu tuomioistuimen kohtuusharkintaan yksittäisessä tapauksessa.

A ei ole psykoottisuutensa vuoksi todennäköisesti ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta ja sen seurauksia B:n läheisille. Teosta läheisille aiheutuvan kärsimyksen hahmottaminen on varsinkin syyntakeettomalle vaikeampaa kuin esimerkiksi teosta aiheutuvien suoranaisten kulujen ymmärtäminen. A:n psykoottisuus tekohetkellä puoltaa siten korvausvastuun kohtuullistamista uhrin läheisille tuomittujen kärsimyskorvausten osalta.

Toisaalta A:n teko on edellä todetulla tavalla myös murhana arvosteltuna lajissaan poikkeuksellisen raaka ja julma, minkä lisäksi siihen liittyy myös muita uhrin läheisten kärsimystä lisääviä erityispiirteitä. A on surmannut B:n videotallenteelta osaksi ilmenevällä tavalla vähitellen puukottamalla tätä useita kertoja eri puolille kehoa ja kasvoja. Tällaisen videotallenteelle tallennetun surmaamisen näkeminen, tai edes tietoisuus siitä, on omiaan aiheuttamaan uhrin läheisissä suurta kärsimystä. A on myös sahannut uhrin oikean käden poikki ranteesta tämän kuoleman jälkeen sekä muutoinkin silponut vainajan ruumista poikkeuksellisella ja pahennusta herättävällä tavalla, mihin seikkoihin on vedottu myös kohdan 2 murhaa koskevan syytteen teonkuvauksessa ja siten myös kärsimyskorvausten perusteina. Tällainen vainajan häpäiseminen on omiaan merkittävästi lisäämään uhrin läheisten kärsimystä. Sovittelua vastaan puhuu siten vahvasti A:n syyksi luettujen rikosten laatu, kuten käräjäoikeus on arvioinut.

Toisaalta voidaan päätellä, että teko kaikkine yksityiskohtineen ilmentää myös A:n häiriintynyttä mielentilaa tekohetkellä. A ei ole siten mitä ilmeisimmin kyennyt tekohetkellä mieltämään tekonsa luonnetta saati siitä uhrin läheisille aiheutuvaa poikkeuksellisen suurta kärsimystä. Tähän nähden A:n syyntakeettomuus on tässä tilanteessa kuitenkin perusteltua ottaa huomioon kärsimyksestä tuomittavien korvausten osalta sillä tavalla, että hänen maksettavikseen tuomittavia määriä alennetaan kohtuulliseksi katsotulla yhdellä viidesosalla. A:n on siten maksettava kullekin asianomistajalle erikseen 15.000 euron sijasta 12.000 euroa.

Menettämisseuraamus

Rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan menetetyksi voidaan tuomita myös oikeudenkäynnin kohteena olevaan tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Säännöksen 3 momentin mukaan menetetyksi tuomitsemisen tarpeellisuutta harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota uusien rikosten ehkäisemiseen. Saman luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan menettämisseuraamuksen määrääminen voi perustua myös rangaistavaksi säädettyyn tekoon, jonka tekijä on syyntakeeton.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että vaikka uusien rikosten ehkäiseminen on säädetty keskeisimmäksi kriteeriksi harkittaessa tekovälineen menettämisseuraamuksen tarpeellisuutta, muut seikat voivat yksinkin riittää menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen. Kysymyksen ollessa esimerkiksi tahallisen henkirikoksen tekovälineenä käytetystä sellaisesta esineestä, joka ei kuulu rikoslain 10 luvun 4 §:n 1 momentin pakollisen konﬁskoinnin piiriin, eettiset näkökohdat puoltavat vahvasti menettämisseuraamuksen tuomitsemista. (Pekka Viljanen, Konﬁskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena, 2007, s. 291)

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan menettämään valtiolle rikoksentekovälineenä käytetty puhelin. Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että puhelin liittyy läheisesti A:n syyksi luettuun tahalliseen tekoon kohdassa 2, koska A on kuvannut surmaamistekoa ja lähettänyt kuvaamaansa materiaalia eteenpäin.

Hovioikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko puhelinta käytetty rikoksentekovälineenä laissa tarkoitetussa mielessä. Toissijaisesti on kyse siitä, voiko menettämisseuraamuksen jättää tuomitsematta kokonaan tai voidaanko se määrätä koskemaan vain osaa esineestä.

Oikeuskäytännössä rikoksentekoväline on ymmärretty melko laajassa merkityksessä. Menetetyksi on tuomittu rikoksen yhteydessä käytettyjä esineitä, vaikkei rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttäisikään tietyn esineen käyttämistä. Vaadittavaa läheistä liittymää rikokseen on lain esitöissä kuvattu joksikin asialliseksi yhteydeksi konﬁskoitavaan omaisuuteen (HE 80/2000 vp s. 27). Asialliseen yhteyteen saattaa sisältyä myös tietynlainen ajallinen ja paikallinen yhteys, jotka ovat omiaan tekemään yhteydestä läheisemmän.

Hovioikeus toteaa, että menettämisvaatimuksen kohteena on ollut tavanomainen matkapuhelin, joka on helposti ja suhteellisen halvalla hankittavissa. Vaikka puhelimella voidaan kuvata ja tallentaa laittomia tapahtumia ja sillä voidaan myös välittää laittomia tiedostoja, puhelinta ei ole lähtökohtaisesti perusteltua katsoa esineenä erityisen soveliaaksi juuri rikosten tekemiseen.

Tässä tapauksessa A on poikkeuksellisen törkeän henkirikoksen yhteydessä käyttänyt syytteen teonkuvauksessa yksilöidyllä tavalla puhelintaan videokuvaamalla vielä elossa olevaa mutta jo puukotetuksi tullutta uhriaan ja tähän puukolla kohdistamaansa väkivaltaa. A on levittänyt puhelimellaan tätä raakaa väkivaltaa sisältänyttä videotallennetta eteenpäin. Levittämistä on pidettävä erityisen paheksuttavana. Ilman puhelinta laittoman materiaalin tallentaminen ja levittäminen ei olisi ollut mahdollista tai ainakaan yhtä helppoa. Videotallenteen sisältö on ollut sellainen, että sen valmistaminen, hallussapito ja levittäminen olisi syyttäjän vaatimuksesta voinut tulla rikosoikeudellisesti arvioitavaksi erillisenä rikoksena.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että matkapuhelin voidaan tuomita valtiolle menetetyksi rikoslain 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna rikoksentekovälineenä ottaen huomioon sen läheinen paikallinen ja ajallinen liityntä kohdan 2 murhaan, jonka yhteydessä puhelinta on käytetty, vaikkakaan syytteen teonkuvauksessa yksilöity videokuvaaminen ei sinänsä sisälly murhan tunnusmerkistöön, eikä syyttäjä ole erikseen vaatinut rangaistusta väkivallan kuvaamisesta eikä tallenteen hallussapidosta taikka levittämisestä. Puhelimen käyttäminen on sisältynyt kiinteästi A:n syyksi luettuun murhaan. Kaikesta päätellen voidaan myös katsoa, että A on syystä tai toisesta halunnut tallentaa surmaamistekonsa. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että puhelinta voidaan näissä olosuhteissa poikkeuksellisesti pitää erityisen soveliaana tahallisen rikoksen tekemiseen. Ottaen huomioon rikoksen laatu ja vakavuus asiassa ei ole rikoslain 10 luvun 10 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä jättää menettämisseuraamusta tuomitsematta.

Asiassa ei ole kuitenkaan osoitettu, että matkapuhelinta olisi käytetty vain tai pääasiallisesti laittoman materiaalin hankkimiseen, säilyttämiseen tai levittämiseen. A:n puhelimessa on todennäköisesti myös laillisia tiedostoja, joilla voi olla huomattavan suuri merkitys A:lle. Tässä tapauksessa menettämisseuraamus on tuomittava rikoslain 10 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, jollei puhelimella olevia laittomia tiedostoja poisteta.

Rikoslain 10 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan tuomioistuimen on menettämisseuraamuksen määrätessään tarvittaessa annettava tarkemmat määräykset sen täytäntöönpanosta, jos menettämisseuraamus koskee pakkokeinolain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua dataa tai jos se on erityisestä syystä muuten tarpeen. Mainitun momentin nojalla tuomioistuin voi määrätä takavarikoidun datan kanssa samalla kovalevyllä olevan laillisen aineiston siirtämisen toiselle alustalle, kovalevyn uudelleenkirjoittamisen ja laillisen datan palauttamisen kovalevylle. (ks. HE 4/2016 vp s. 46-47)

Matkapuhelin voidaan tiedostojen tallennusalustana rinnastaa ulkoiseen kovalevyyn. Tämän vuoksi ja edellä mainituilla perusteilla hovioikeus määrää, että käräjäoikeuden tuomitsema menettämisseuraamus raukeaa ja A:lta takavarikoitu puhelin voidaan palauttaa hänelle, jos A:lta takavarikoidusta puhelimesta poistetaan kohdan 2 murhaan liittyvät laittomat tiedostot tyhjentämällä laitteen muisti siten, että laittomien tiedostojen pysyvästä poistamisesta voidaan varmistua. A:n tulee osoittaa ne lailliset tiedostot, jotka hän haluaa säilytettäviksi. Rikoslain 10 luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamisen edellytykseksi määrättyjen velvoitteiden noudattamista ja päättää menettämisseuraamuksen raukeamisesta.

---

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

Käräjäoikeuden tuomitsema Apple Iphone SE -matkapuhelinta koskeva menettämisseuraamus jää voimaan. Menettämisseuraamus ja takavarikko raukeavat, jos takavarikoidun puhelimen muisti tyhjennetään murhaan liittyvien laittomien tiedostojen poistamisen varmistavalla tavalla. Ennen laitteen muistin tyhjentämistä laitteesta on kopioitava ja palautettava omistajalleen tämän osoittama laillinen aineisto. Täytäntöönpanon kustannuksista vastaa laitteen omistaja.

A:n on 30 päivän kuluessa tämän tuomion lainvoimaiseksi tulosta vaadittava poliisiviranomaiselta omaisuutensa palauttamista ja ilmoitettava, mitkä lailliset tiedostot hän haluaa säilytettäviksi.

Ulosottomies valvoo menettämisseuraamuksen raukeamista edellytykseksi asetettujen velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tekee päätöksen siitä, onko velvoitteet täytetty, ja esineen luovuttamisesta omistajalleen.

A:n velvollisuus maksaa C-H:lle kullekin erikseen kärsimyskorvaus alennetaan 12.000 euroon käräjäoikeuden määräämine viivästyskorkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

---

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen, Jukka Mäkelä ja Sandra Wallin.

Ratkaisu on yksimielinen.

Tuomio on lainvoimainen.