VaaHO:2022:3

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Omistusoikeuden tasinkona saatuihin osakkeisiin ja siihen perustuvien velvollisuuksien katsottiin siirtyneen osituspäätöksellä eikä vasta osituksen tultua lainvoimaiseksi.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 28.1.2021 NRO 234

Kantaja

A Oy

Vastaaja

B

Asia

Velkomus, palvelusopimus ym.

SELOSTUS ASIASTA

- - -

Kanne

Vaatimukset

Kantaja A Oy on vaatinut, että vastaaja B velvoitetaan suorittamaan kantajalle maksamattomat yhtiövastikkeet ajalta 1.9.2018–31.1.2019 1.000 euroa kuukaudessa eli yhteensä 5.000 euroa sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut, kaikki määrät viivästyskorkoineen kanteessa yksilöidyllä tavalla.

- - -

Perusteet

B on A Oy:n osakkeenomistajana velvollinen maksamaan erääntyneet yhtiövastikkeet yhtiölle 1.9.2018 alkaen.

A Oy:n osakkeet numerot 1, 2, 8 ja 10 ovat siirtyneet tasinkona B:n omistukseen pesänjakaja C:n tekemällä päätöksellä koskien D:n ja B:n välistä avioero-ositusta. Päätös on tehty 6.7.2018 ja sitä on osakkeiden luovutusajankohdan osalta korjattu 10.7.2018. Päätöksen korjauksessa 10.7.2018 on määrätty, että osakkeet tulee luovuttaa tasinkona B:lle 15.8.2018 mennessä. Ratkaiseva omistajanvaihdos on tapahtunut osituksen tekohetkellä eikä vasta osituksen tullessa lainvoimaiseksi. Siten B vastaa 6.7.2018 alkaen vastikkeista.

Pesänjakajan päätös on siltä osin lainvoimainen, kun D on velvoitettu luovuttamaan A Oy:n osakkeet nrot 1, 2, 8 ja 10 tasinkona B:lle. B on hyväksynyt pesänjakajan päätöksen viimeistään 1.10.2018, mitä osoittaa se, että tuolloin hän on ilmoittanut A Oy:n vuokranvälittäjän, E Oy:n majoitustoiminnan vastaavalle työntekijälle F:lle ja osakkaalle G:lle, että hänellä on oikeus hallita A Oy:n rakennuksia. B ei ole moittinut pesänjakajan tekemää osituspäätöstä tältä osin. Osituksen moitteessa hän on päinvastoin vaatinut lisää tasinkoa ja tasingon määräämistä suoritettavaksi D:n omistamilla A Oy:n osakkeilla numerot 3, 4, 6 ja 9. D ei ole moittinut ositusta.

D on luovuttanut osakkeet B:lle 15.8.2018 ja ilmoittanut B:lle luovutuksesta sähköpostitse 16.8.2018. D on 16.8.2018 A Oy:n puolesta myös ilmoittanut B:lle osakkeisiin perustuvista oikeuksista ja velvollisuuksista.

D on tallettanut osakekirjat aluehallintoviraston haltuun 31.5.2019, kun niitä ei ole voitu luovuttaa B:lle hänen jättäydyttyään passiiviseksi.

A Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous määrää osakkeen omistajan maksettavaksi kuuluvan hoitovastikkeen ja mahdollisen rahoitusvastikkeen. Yhtiökokouksen 29.7.2018 päätöksen mukainen vastike on 250 euroa/osake/kuukausi. B:tä on vaadittu maksamaan A Oy:lle yhtiövastiketta kunkin osakkeen osalta 250 euroa/kk 1.9.2018 alkaen yhtiön pankkitilille.

E Oy on välittänyt kiinteistön vuokrausta kaikkien osakkaiden puolesta ennen osituspäätöstä. B:lle siirtyneisiin osakkeisiin perustuva yksi vuokraus oli myyty jo ennen osituspäätöstä ajalle 3.–4.11.2018. Osituspäätöksen jälkeen D ei ole tehnyt em. vuokrauksen suhteen mitään toimenpiteitä osakkeiden omistajana eikä ole muutoinkaan käyttänyt osakkeiden omistajan valtaa tai käyttäytynyt osakkeiden omistajan tavoin.

Kun B ei ole vastannut kyselyihin B:lle siirtyneiden viikkojen vuokranvälityksestä, yhtiö lopetti viikkojen myynnin osituspäätöksen jälkeen.

Koska B kieltäytyi maksamasta vastikkeita ja tiloja ei yhtiön toimintatarkoituksen mukaisesti vuokrattu B:n viikoilla noin vuoden aikana, A Oy päätti yhtiökokouksessa 28.7.2019, että E Oy jatkaa kiinteistön vuokraamista 31.1.2020 saakka. D on osallistunut päätöksentekoon muiden kahden osakkaan ohella edelleen omistamillaan neljällä osakkeella. B ei ole osallistunut kokoukseen. Päätöksen jälkeen tiloja on vuokrattu ensimmäisen kerran 15.–16.8.2019.

B on tiennyt yhtiön tekemästä päätöksestä ja siitä, että E Oy vuokraa tiloja. B:lle on ilmoitettu kiinteistöstä saatu vuokratulo, myyntiprovisio ja siivous- ja liinavaatekustannukset. Varat ovat E Oy:n hallussa, eikä yhtiö ole voinut tehdä tilitystä B:lle koska kysymys omistusoikeuden siirtymisajankohdasta on riitainen. Yhtiö tilittää varat, kun niihin oikeutettu taho on selvinnyt. Kaikki yhtiövastikkeet 1.000 euroa kuukaudessa 1.9.2018 alkaen on maksamatta.

- - -

Vastaus

Vaatimukset

Vastaaja B on vastustanut kannetta ja vaatinut, että se hylätään. B on lisäksi vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 13.191,12 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

B ei omista A Oy:n osakkeita, joten hän ei myöskään ole niiden perusteella velvollinen maksamaan yhtiövastiketta.

B:n ja D:n välinen avioliiton ositus on edelleen kesken. Pesänjakaja C:n asiassa 6.7.2018 tekemästä päätöksestä on moitekanne vireillä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Päätös ei siten ole lainvoimainen. Osituspäätös ei saa osittaista lainvoimaa.

Jos katsotaan, että osituspäätös voi saada osittain lainvoiman, omistusoikeus ei ole voinut siirtyä ennen kuin osituksen moitteelle säädetty määräaika kuusi kuukautta on päättynyt eli 7.1.2019.

Osakkeiden omistaja D on käyttäytynyt omistajan tavoin ja kantaja on vuokrannut ko. viikkoja asiakkailleen. Koska D/E Oy on vuokrannut niitä viikkoja, joita B:n osituspäätöksen mukaan saamat osakkeet oikeuttavat yhtiöjärjestyksen mukaan hallitsemaan, eli on edelleen käyttäytynyt omistajan tavoin tilittämättä euroakaan B:lle, kanne on hylättävä.

On jäänyt epäselväksi, paljonko vuokrauksia on ollut ja kuinka paljon näistä kuuluisi B:lle. Kokonaan epäselväksi on jäänyt, paljonko B:llä olisi maksamattomia vastikkeita, jos katsotaan, että osakkeiden omistusoikeus olisi jossain kohtaa siirtynyt hänelle.

- - -

TUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pääasia

Asiassa on riidatonta, että pesänjakaja on 6.7.2018 tehdyssä osituksessa määrännyt tasingon osasuorituksena D:n luovuttamaan B:lle A Oy:n osakkeet numerot 1, 2, 8 ja 10.

Käräjäoikeudelle on tullut käsittelyn yhteydessä selväksi, että se, että maksuja viikkojen vuokrauksista ei ole tilitetty B:lle, on johtunut pääosin siitä, että D ja B eivät riitaisuuksiensa vuoksi pysty kommunikoimaan keskenään. Viikko-osakkeiden vuokraamiseen liittyviä käytännön asioita ei ole pystytty hoitamaan. Tämän kanteen ratkaisulle ei ole merkitystä sillä, miten D on menetellyt kiinteistöosakeyhtiön viikkojen vuokrauksen suhteen.

On kestämätön ajatus, että kiinteistöosakeyhtiö, joka ei ole osituksen moitekanteen asianosainen, voisi joutua odottamaan vuosia lainvoimaista osituksen moiteratkaisua saadakseen maksun vastikkeista.

Erityisesti toimitusosituksen moiteoikeudenkäynnissä on tavallista, että ositukseen puututaan vain tietyiltä osin. Voi kuitenkin käydä niin, että moiteoikeudenkäynnin lopputuloksen aikaansaamiseksi käytännössä ositus joudutaan avaamaan laajemmalti kuin vain moitituilta osilta. On siten mahdollista, että nyt käsiteltävässä asiassa tasingon maksamiseen ei käytetäkään tässä jutussa tarkoitettuja A Oy:n osakkeita ja B on maksanut vastikkeita turhaan. Hän voi siinä tapauksessa vaatia korvausta D:ltä tämän puolesta maksamistaan vastikkeista. Myös B:n saamat vuokratuotot otetaan huomioon siinä yhteydessä.

Omistusoikeus osakkeisiin on siirtynyt osituspäätöksellä ja ositus on tullut lainvoimaiseksi kun moiteaika on päättynyt eli 7.1.2019. B on omistusajaltaan velvollinen suorittamaan osakkeisiin liittyvät velvollisuudet. Kanne on siten hyväksyttävä.

- - -

Tuomiolauselma

B velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle
- maksamattomat yhtiövastikkeet ajalta 1.9.2018–31.1.2019 1.000 euroa kuukaudessa eli yhteensä 5.000 euroa, sekä

- korkolain 4 §:n mukaista viivästyskorkoa maksamattomille yhtiövastikkeille maksupäivään saakka seuraavasti:

- 1.000 eurolle 1.9.2018 lukien
- 1.000 eurolle 1.10.2018 lukien
- 1.000 eurolle 1.11.2018 lukien
- 1.000 eurolle 1.12.2018 lukien
- 1.000 eurolle 1.1.2019 lukien.

B velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 11.761 euroa 28.2.2021 lukien laskettavine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen.

Vaatimukset on enemmälti hylätty.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Ulla-Maija Viitavuori.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus ja vastaus

B on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja A Oy:n (jäljempänä myös ”yhtiö”) kanne hylätään. Lisäksi B on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudesta 13.191,12 eurolla ja hovioikeudesta 2.694,57 eurolla, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen.

B:n ja hänen entisen puolisonsa välillä on toimitettu ositus siten, että pesänjakajan osituspäätös on annettu 6.7.2018 ja osituskirjaa on korjattu 10.7.2018. Osituspäätöksellä B:lle on määrätty luovutettavaksi tasinkona yhtiön osakkeet 1, 2, 8 ja 10. Osituksen moitemääräaika on päättynyt 7.1.2019. Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, omistusoikeus osakkeisiin ei ole voinut siirtyä B:lle ennen kuin ositus on tullut lainvoimaiseksi. Käräjäoikeus ei ole perustellut johtopäätöstään. Ositusta vastaan olisi voitu nostaa moitekanne, jolla olisi voitu vaatia suoritusvelvoitteen poistamista. B:stä ei ole voinut tulla omistajaa siten, että omistusoikeus olisi mahdollisen moitekanteen seurauksena siirtynyt takaisin hänen entiselle puolisolleen. Koska yhtiön vaatimat ja käräjäoikeuden maksettaviksi tuomitsemat vastikkeet ovat erääntyneet viimeistään 5.1.2019, vaatimukset on hylättävä.

Yhtiö on vaatinut, että valitus hylätään ja että B velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 14.154,60 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Omistusoikeus osakkeisiin on siirtynyt jo osituspäätöksellä, joten osakkeisiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet ovat siirtyneet hänelle 6.7.2018. Osakekirjat on siirretty B:lle 15.8.2018 ja ositusta ei ole moitittu osakkeita koskevan tasinkosuorituksen osalta. Oikeuskirjallisuudessa tasingon suorittaminen on rinnastettu muihin omaisuuden luovutustoimiin. Moitekanteen mahdollisiin seurauksiin liittyvillä perusteilla ei ole asiassa merkitystä eikä mikään estä sellaista tilannetta, että moitekanteen myötä omistusoikeus palautuisi tasingon luovuttajalle. Lainvoimaisuuden puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei osituksella voisi olla oikeusvaikutuksia jo välitilan aikana. Joka tapauksessa B olisi velvollinen suorittamaan vastiketta ajalta 7.–31.1.2019 eli 806,45 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu pääasian osalta

Perustelut

Valituksen osalta asiassa on kysymys siitä, milloin omistusoikeus yhtiön osakkeisiin on siirtynyt B:lle, ja tarkemmin, onko tämä tapahtunut osituspäätöksen tekohetkellä 6.7.2018 vai vasta osituksen tultua lainvoimaiseksi 7.1.2019.

Avioliittolain 98 §:n mukaan ositus on toimitettava siinä järjestyksessä kuin perinnönjaosta on säädetty. Avioliittolaissa tai perintökaaressa ei ole nimenomaisia säännöksiä siitä, tuottaako jo osituksen toimittaminen normaalin omistajahallinnan tasinkona siirtyneeseen omaisuuteen vai ei. Oikeuskirjallisuudessa on saantosuojaa tarkasteltaessa katsottu, että koska osituksen kumoutuminen moitteen johdosta on poikkeus pääsääntöön eli osituksen pysyvyyteen, voitaisiin pesänjakajan osituspäätökseen liittää jo välitilan aikana joitakin normaalille luovutustahdonilmaisulle ominaisia oikeusvaikutuksia (Lohi, Tapani: Ositus, tasinko ja sivullissuoja. Helsinki 2003 s. 391).

Tämän kannanoton tueksi voidaan viitata eräisiin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin. Rahana maksettavaksi määrätyn tasingon eräpäivänä on oikeuskäytännössä pidetty toimituksen päättymisajankohtaa (KKO 1992:37), mikä periaate on perinnönjaon osalta todettu jo ratkaisussa KKO 1963 II 16. Viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa siten osituksen toimittamisesta. Jälkimmäisessä tapauksessa arviota ei muuttanut toiseksi se seikka, että jakoa oli moitittu ja se oli saanut lainvoiman vasta myöhempänä ajankohtana.

Ennakkopäätöksessä KKO 1972 II 92 tasinkona annettava kiinteistö oli luovutettu vasta neljän vuoden kuluttua ositustoimituksen lopettamisesta. Tasinkoa saavalle puolisolle tuomittiin korvaus tasinkona annetun kiinteistön tuoton saamatta jäämisestä osituksen päättymisen ja kiinteistön luovuttamisen väliseltä ajalta. Myös tämä ratkaisu viittaa siihen, että ositustoimituksen päättyminen perustaa lähtökohtaisesti tavanomaisen omistajahallinnan pitkälti muiden siviilioikeudellisten saantojen kaltaisesti, vaikkakin saannon erityispiirteenä on se mahdollisuus, että ositusta moititaan.

Valituksessa onkin esitetty, että jo mahdollisuus moitekanteen nostamiseen estäisi omistusoikeuden siirtymisen ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa. Korkein oikeus on kuitenkin ennakkopäätöksessä KKO 1985 II 190 katsonut, ettei moitekanteen vireilläolo estänyt tasinkoon perustuvan suorituskanteen ajamista ja että tasinkoa saavalla puolisolla oli ollut oikeudellinen tarve kanteensa nostamiseen välittömästi sen jälkeen, kun tasingon suorittamisesta oli kieltäydytty (ks. tasingon erääntymisestä myös Aarnio, Aulis - Helin, Markku: Suomen avioliitto-oikeus. Helsinki 1992 s. 208-210).

Edellä todetun perusteella ja koska ei ole edes väitetty, että tasinkosuoritusta ei olisi tehty asianmukaisella tavalla, osakkeiden omistusoikeus siihen perustuvine velvollisuuksineen on siirtynyt B:lle osituksen tultua toimitetuksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asian näin päättyessä B on velvollinen korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut vastauksen osalta. B:n myöntämä määrä 2.480 euroa on riittävä ottaen huomioon yhtiön etujen valvomiseksi tarpeelliset toimet hovioikeudessa.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

B velvoitetaan korvaamaan A Oy:n oikeudenkäyntikuluina hovioikeudesta 2.480 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Tapio Kaarniemi sekä asessori Jurkka Jämsä.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.