VaaHO:2023:5

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

C:n syyksi luettiin hovioikeudessa muiden rikosten ohella törkeä vahingonteko, jossa C oli sytyttänyt tuleen kiinteistöllä sijainneen tallirakennuksen. Kysymys vahingonkorvauksen määrästä. Hovioikeus arvioi esinevahingon määrän käyttäen hyväksi sekä tallirakennuksen jälleenhankinta-arvoa että sen käyttöarvoa ja korotti sen johdosta käräjäoikeuden tuomitseman vahingonkorvauksen määrää.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 4.8.2022 NRO 129443

Syyttäjä

Aluesyyttäjä

Vastaajat

B
C

Asianomistajat

D
E
F

Asia

Törkeä vahingonteko

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

- - -

4. Törkeä vahingonteko
5680/R/0009396/21
Rikoslaki 35 luku 2 §

13.03.2021 Joutsa

C ja B ovat yhdessä oikeudettomasti vahingoittaneet E:n omaisuutta sytyttämällä yöllä mukanaan tuomansa bensiinin avulla tuleen osoitteessa - - - sijaitsevalla kiinteistöllä olleen tallirakennuksen.

Tallirakennus on C:n ja B:n menettelyn johdosta tuhoutunut täysin. Palohetkellä tallissa on ollut Lada -merkkinen henkilöauto, moottori, kevytmoottoripyörä, 3 ruohonleikkuria, 2 raivaussahaa, 2 hitsauskonetta, 2 kompressoria sekä muita työkaluja ja -koneita jotka ovat tuhoutuneet käyttökelvottomiksi. Lisäksi tallin lähellä ollut henkilöauto ja sähköpääkeskus ovat palossa tuhoutuneet sekä tallin vieressä ollut asuntovaunu vaurioitunut. Teosta aiheutuneen taloudellisen vahingon määrä on ollut yhteensä yli 90 000 euroa.

Vahingonteolla on aiheutettu erittäin suurta taloudellista vahinkoa. Lisäksi vahinko on aiheutettu yksityishenkilölle, jolloin vahingonteolla on aiheutettu myös asianomistajalle tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon teon suunnitelmallisuus, tulipalon sytyttäminen yöllä asuinrakennuksen läheisyydessä sekä asianomistajan omaisuudelle aiheutetun vahingon määrä ja laatu.

- - -

Asianomistajien vaatimukset

- - -

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 4

E on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut, että C ja B velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti hänelle:

Tallirakennuksesta 85.000 euroa
Sähköpääkeskus ja tarvikkeet 1.763,85 euroa
Kaapelointiin liittyvät kaivinkonetyöt 272,80 euroa
Yamaha 125-kevytmoottoripyörästä 1.000 euroa
Kolme ruohonleikkuria 3.500 euroa
Kaksi raivaussahaa 1.564,52 euroa
Hallitunkki 250,98 euroa
Akkuporakone 265,32 euroa
Työkalupakki ja yleispihti 72,42 euroa
Polttopuut 5 mottia 250 euroa
Fiat:n 2 litrainen moottori 600,00 euroa
Eristevillaa 10 paalia (Isover) 400 euroa
Paneelit 1.000 euroa
Puikkohitsauskone ja Mig-hitsauskone 1.000 euroa
Kaksi kompressoria 500 euroa
Neljän auton kesärenkaat ja vanteita 600 euroa
Muut tuhoutuneet työkalut 3.000 euroa
E:n oma ajankäyttö/asianosaiskulut 400 euroa
Kustannusarvion hankkimisesta E:lle aiheutuneet kulut 322,40 euroa

edellä mainitut määrät laillisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä lukien.

Lisäksi vastaajat tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 4

D on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut, että C ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan hänelle korvaukseksi Lada ja Mercedes-Benz -merkkisistä henkilöautoista yhteensä 6 000 euroa laillisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä lukien.

Vastaus

- - -

Syytekohta 4

B on kiistänyt syytteen ja lausunut, että hän ei ollut menetellyt syytteessä selostetulla tavalla. Joka tapauksessa asiassa oli kyse enintään perusmuotoisesta vahingonteosta.

B on myöntänyt, että tulipalossa oli tuhoutunut asianomistajan esittämä omaisuus. B on kiistänyt korvausvaatimuksen perusteeltaan, mutta myöntänyt määrällisesti:

sähköpääkeskuksesta 300 euroa
kaapeloinnista 272,80 euroa
Ladasta 200 euroa
Yamaha -moottoripyöstä 100 euroa
ruohonleikkureista 750 euroa
raivaussahoista 200 euroa
hallitunkista 20 euroa
porakoneesta 20 euroa
työkalupakista 20 euroa
polttopuista 250 euroa
moottorista 100 euroa
eristevillasta 100 euroa
paneelit 100 euroa
hitsauskoneista 100 euroa
kompressorista 50 euroa
kesärenkaista ja vanteista 30 euroa
työkaluista 200 euroa
ajankäytöstä 100 euroa
Mercedes-Benz-autosta 200 euroa
rakennuskustannusten arviosta 322,40 euroa

C on kiistänyt syytteen ja lausunut, että hän ei ollut menetellyt syytteessä selostetulla tavalla. Joka tapauksessa asiassa oli kyse enintään perusmuotoisesta vahingonteosta.

C on vastannut korvausvaatimusten osalta kuten B.

Tuomion perustelut

Kohdat 1-4

Henkilönäyttö

D on kertonut, että hän oli ollut nukkumassa sohvalla, kun häntä oli lyöty tunkilla päähän. Lyöjänä oli ollut C. D oli yrittänyt soittaa hätäkeskukseen, mutta paikalla ollut H oli lyönyt hänen puhelimensa rikki. D:n puoliso F ja C olivat ryhtyneet niin sanotusti painimaan. C oli pitänyt F:stä kiinni makuuhuoneessa ja keittiössä, jotta F ei olisi voinut soittaa hätäkeskukseen. F oli päässyt C:tä karkuun, mutta C on kaatanut F:n keittiön lattialle. Kun F oli yrittänyt paeta yläkertaan, C oli kaatanut hänet rappusiin. C:tä ja H:ta oli käsketty poistumaan asunnosta useaan otteeseen, mutta C ja H olivat jääneet sisälle asuntoon odottamaan poliiseja. Lopulta poliisit olivat saapuneet paikalle ja poistaneet henkilöt asunnosta. C:n auto oli jäänyt talon pihaan. D ei ollut itse ollut paikalla palon aikana, mutta palossa oli tuhoutunut lukuisia työkoneita ja useampi kulkuneuvo. Nämä oli listattu vahingonkorvausvaatimuksessa.

F on kertonut, että hän oli ollut laittamassa ruokaa, kun talon pihaan oli ajanut auto ja C oli tullut sisälle asuntoon tunkki kädessään. C:n mukana oli ollut myös H. C oli kertonut tulleensa pahoinpitelemään D:tä ja tämän jälkeen C oli lyönyt tunkilla D:tä päähän. F oli ottanut C:tä kiinni takista ja käskenyt tätä poistumaan, mutta C oli kieltäytynyt. C oli ottanut kiinni F:stä, kaatanut F:n sängylle ja he olivat painineet. F oli saanut potkaistua C:tä nivusiin, minkä jälkeen F oli paennut keittiöön, mutta keittiössä C oli kuitenkin kaatanut hänet lattialle. Tässä vaiheessa D oli tullut nostamaan C:n F:n päältä pois.

Seuraavaksi F oli ottanut uunin päältä puhelimensa ja hän oli yrittänyt päästä yläkertaan, mutta C oli kaatanut hänet portaisiin. D oli tullut jälleen nostamaan C:n pois hänen päältään. Lopulta F oli päässyt pakenemaan yläkertaan ja hän oli soittanut hätäkeskukseen. F:lle oli aiheutunut menettelystä syytteessä selostetut vammat. Tapahtumien aikana C oli myös pitänyt häntä kiinni käsivarsista.

F on kertonut edelleen, että kun poliisit olivat vieneet C:n ja H:n pois, D oli viety ambulanssilla Jyväskylään. Noin puolen yön aikaan F oli huomannut ikkunasta, että pihalla olleen tallin nurkka
oli ollut tulessa.

E on kertonut, että talli oli ollut vanha navetta, jota oli uudistettu. Sähköt oli uusittu ja eritystä parannettu noin 20 vuotta sitten. Myös kattoa oli uusittu joitakin vuosia sitten.

C on kertonut, että hän oli viestitellyt D:n kanssa ja hän oli päättänyt lähteä selvittämään viesteihin liittyneitä asioita henkilökohtaisesti D:n luokse. Hän oli mennyt sisälle asuntoon, jolloin F oli
pyytänyt häntä ja hänen seurassaan ollutta H:ta poistumaan, mutta he olivat kieltäytyneet. F oli mennyt makuuhuoneeseen ja ottanut vihreässä pussissa olleen aseen käsiinsä. C oli yrittänyt saada kiinni aseesta ja he olivat F:n kanssa kaatuneet. F oli mennyt aseen kanssa yläkertaan, jolloin C oli jäänyt keskustelemaan D:n kanssa. Lopulta poliisit olivat tulleet paikalle ja hänet oli viety kotiinsa. Auto oli kuitenkin jäänyt D:n pihalle.

C on edelleen kertonut, että myöhemmin illalla hän oli pyytänyt isoäitiään kuljettamaan hänet ja B:n D:n asunnolle, jotta he olisivat voineet hakea talolle jääneen auton. He olivat lähteneet matkaan noin kello 23 ja tankanneet matkalla bensakanisteriin bensaa autoa varten. Perillä C oli jäänyt istumaan isoäitinsä kanssa autoon samalla kun B oli hakenut C:n auton D:n talon pihalta. Kun B oli tullut autolla risteykseen, jossa C ja hänen isoäitinsä olivat olleet odottamassa, C oli siirtynyt omaan autoonsa. Tämän jälkeen he olivat ajaneet jonkin matkaa ja tankanneet auton mukaansa ottamallaan bensiinillä. C ei ollut ollut varma mitä kanisterille oli tämän jälkeen tapahtunut. Kanisteri oli joko jätetty tankkauspaikalle tai se oli heitetty myöhemmin pois. Poliisin löytämä kanisteri kuului kuitenkin hänelle.

B on kertonut, että C oli pyytänyt häntä mukaan hakemaan C:n autoa, koska C:tä oli kielletty itse hakemasta autoa poliisin toimesta. B oli lähtenyt matkaan C:n ja tämän isoäidin kanssa ja matkalla oli tankattu bensaa kanisteriin autoa varten. Auto oli jätetty jonkin matkan päähän D:n talosta ja B oli käynyt hakemassa auton pihasta. B oli ajanut autolla C:n ja tämän isoäidin luokse. C oli tullut B:n kyytiin ja he olivat ajaneet jonkin matkaa C:n isoäidin perässä, kunnes he olivat tankanneet autoa mukana olleella bensalla. Tämän jälkeen B oli kyydinnyt C:n kotiinsa ja jatkanut itse matkaa Mikkeliin. B:n mukaan he olivat lähteneet D:n talolta noin kello 23.30 ja he olivat olleet C:n asunnolla noin puolen yön aikaan. He olivat kulkeneet reittiä, jonka varrelta bensakanisteri oli sittemmin löydetty.

Todistaja G eli C:n isoäiti on kertonut, että hän oli kyydinnyt C:n ja B:n D:n talolle ja matkalla oli tankattu bensaa kanisteriin. Perillä B oli hakenut auton D:n pihalta ja tämän jälkeen tullut autolla hänen ja C:n luokse. Seuraavaksi C oli poistunut G:n autosta bensakanisteri mukanaan. G oli itsekin noussut autosta ja jutellut B:n kanssa. G oli palannut autoonsa ja C oli jäänyt seisomaan auton ulkopuolelle. Kun G oli lähtenyt ajamaan pois, hän oli nähnyt perässään C:n auton valot jonkin aikaa. Hän ei kuitenkaan osannut sanoa oliko C:n auto ollut paikoillaan vai liikkeessä. Esitutkintaan viitattaessa G on vahvistanut, että he olivat olleet D:n asunolla noin kello 23.30 aikaan ja että hän oli nähnyt C:n laittavan autoonsa bensiiniä.

Johtopäätökset

- - -

Kohta 4 törkeä vahingonteko

F:n kertomus ja onnettomuusseloste osoittavat, että edellä mainittujen tapahtumien jälkeen talli on ollut tulessa noin puolen yön aikaan (onnettomuusselosteen mukaan ilmoitus on tehty minuutin yli puolen yön). Asiaan ulkopuolisena liittyvän todistaja G:n kertomus osoittaa, että hän on saapunut talolle C:n ja B:n kanssa noin kello 23.30. G ei ole kertonut nähneensä, että talli olisi ollut hänen läsnä ollessa tulessa. Näin ollen tulipalon on täytynyt saada alkunsa kello 23.30 ja noin puolen yön välisenä aikana.

G:n kertomus osoittaa edelleen, että G, C ja B ovat viipyneet talon läheisyydessä jonkin aikaa, koska C:n auto on ensin haettu talon pihalta ja tämän jälkeen G on vielä jutellut ulkona B:n kanssa. Näin ollen tulipalon syttymisen aikaikkuna pienenee edelleen.

Asiassa on jäänyt epäselväksi mihin kellonaikaan G on lopulta tarkalleen poistuneet alueelta, mutta ilmeistä on, että poistuminen on tapahtunut ennen tulipalon syttymistä ja puolta yötä. G:n kertomus
osoittaa, että C ja B ovat jääneet hänen jälkeensä eikä hän ole tehnyt havaintoa heidän poistumisestaan. G on ainoastaan nähnyt perässään C:n auton valot, mutta hän ei ole osannut sanoa onko auto liikkunut vaiko ei.

G:n poistumisen ja tulipalon syttymisen välillä on täytynyt olla ajallisesti ainoastaan vain joitakin minuutteja. Onnettomuusseloste osoittaa, että tulipalo on melko todennäköisesti sytytetty tahallaan. Lisäksi C on aiemmin samana päivänä pahoinpidellyt D:n ja F:n ja hänet on poistettu asunnosta poliisin toimesta. Mainittu seikka voi liittyä tulipalon sytyttämisen motiiveihin. Kun edellä mainittuja asioita tarkastellaan yhdessä sen seikan kanssa, että C ja B ovat olleet paikalla hieman ennen tulipalon syttymistä, käräjäoikeus pitää ilmeisenä, että C ja B ovat sytyttäneet tulipalon. Käräjäoikeus ei pidä varteenotettavana vaihtoehtona sitä, että C:n ja B:n poistuttua paikalta syrjässä olevalle alueelle olisi tullut vielä joku muu henkilö, jonka toimesta palo olisi sytytetty.

C:llä ja B:llä on ollut myös mukanaan bensaa kanisterissa. G on kuitenkin kertonut nähneensä C:n tankkaavan bensiiniä autoonsa. Tämä ei tosin sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö bensiiniä olisi
voinut jäädä kanisteriin. Vastaanotetun näytön perusteella ei toisaalta voida varmuudella sanoa, onko tulipalo sytytetty käyttäen bensiiniä vai muulla tavalla. Tutkinnassa tallista taltioitu pienkonebensan jäämä on voinut olla peräisin tallissa olleista laitteista.

C:n ja B:n on näytetty menetelleen syytteessä selostetulla tavalla, pois lukien, että sytyttämisessä olisi käytetty bensaa.

Asiassa on vastaajien puolelta myönnetty, että palossa on tuhoutunut asianomistajien ilmoittama irtain omaisuus. Koska omaisuus on ollut ainakin huomattavalta osin käytettyä, käräjäoikeus arvioi, että E:n irtaimen omaisuuden arvo on ollut noin puolet vaaditusta eli 8 000 euroa (sisältäen kaapelointiin liittyvät kaivinkonetyöt) ja D:n irtaimen omaisuuden, eli Lada ja Mercedes Benz -henkilöautot, arvo myös noin puolet vaaditusta eli 3 000 euroa.

Talli on tuhoutunut palossa täysin. Asianomistaja E on esittänyt, että uuden tallin rakentaminen maksaisi noin 123 000 euroa, mutta ottaen huomioon tuhoutuneen tallin ikä ja kunto, sen arvoksi voitiin arvioida 85 000 euroa. Vastaajat ovat katsoneet, että tallin arvo oli 5 000 euroa. Ottaen huomioon, että rakennus on ollut kymmeniä vuosia vanha navetta, jota on osittain korjattu ja se on muutettu talliksi, käräjäoikeus arvioi enemmän selvityksen puuttuessa, että tallin arvo on ollut 20 000 euroa.

Palo on sytytetty yöllä asuinrakennuksen läheisyydessä ja se on tuhonnut täysin tallin ja sen sisällä olleen omaisuuden. Aiheutetun vahingon määrä on ollut E:n ja D:n osalta käräjäoikeuden arvion mukaan yhteensä 31 000 euroa ja vahingon määrää voidaan pitää erittäin suurena. Käräjäoikeus
ei voi ottaa kantaa siihen, onko vahingonteko aiheuttanut E:lle myös tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa, koska esimerkiksi E:n varallisuusoloja ei ole asiassa selvitetty tarkemmin. Kuitenkin vahingon suuri määrä ja tekotapa huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että menettelyä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. C ja B ovat syyllistyneet menettelyllään törkeään vahingontekoon.

- - -

Rangaistusseuraamus

C olisi tuomittava hänen syykseen nyt luetuista rikoksista noin yhden vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Rangaistusta määrättäessä on kuitenkin otettava rangaistusta alentavana seikkana huomioon Keski-Suomen käräjäoikeuden 3.6.2022 C:lle määräämä 1 vuoden 5 kuukauden pituinen ehdoton vankeusrangaistus, koska nyt puheena olevat rikokset olisi voitu käsitellä tuossa yhteydessä. C on tuomittava vankeusrangaistukseen, jonka pituus on 4 kuukautta.

B on tuomittava ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka pituus on 10 kuukautta.

Korvaukset

Käräjäoikeus on edellä katsonut, että E:n irtaimen omaisuuden arvo on ollut 8 000 euroa ja tallin arvo 20 000 euroa. C ja B ovat velvollisia korvaamaan vahingon E:lle.

Lisäksi E:n esittämää 400 euron ja 322,40 euron korvausvaatimusta ajankäytöstä ja kustannusarvion hankkimisesta on pidettävä perusteltuna ja kohtuullisena. C ja B ovat velvollisia korvaamaan määrät E:lle.

C ja B ovat velvollisia korvaamaan Lada ja Mercedes Benz -henkilöautoista 3 000 euroa D:lle.

Ratkaisu

Käräjäoikeuden ratkaisu on tuomiolauselmalla.

Tuomiolauselma

Vastaaja

- - -

Syyksi luettu rikos

4. Törkeä vahingonteko
13.03.2021
Rikoslaki 35 luku 2 §

Rangaistusseuraamukset

Vankeus
Syyksi luetut rikokset 4
10 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 30.-31.3.2021
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 3.8.2024
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Korvausvelvollisuus

- - -

C ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan D:lle korvaukseksi Lada ja Mercedes-Benz -merkkisistä henkilöautoista yhteensä 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine
viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien.

C ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan E:lle korvaukseksi tallista 20.000 euroa, irtaimesta omaisuudesta 8.000 euroa, ajankäytöstä 400 euroa ja kustannusarvion hankkimisesta 322,40 euroa, edellä mainitut määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien sekä oikeudenkäyntikuluista 840 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Syyksi luetut rikokset

- - -

4. Törkeä vahingonteko
13.03.2021
Rikoslaki 35 luku 2 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-4
4 kuukautta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 28.-31.3.2021
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:
- Keski-Suomen käräjäoikeus 3.6.2022, ratkaisu 122486

Korvausvelvollisuus

- - -

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Riku Tuikkala.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Pääkäsittely

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 9.3.2023, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

B:n valitus

Vaatimukset

B on ensisijaisesti vaatinut, että syyte kohdassa 4 törkeästä vahingonteosta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta asianomistajille ja valtiolle. Toissijaisesti B on vaatinut, että hänen katsotaan kohdassa 4 syyllistyneen vain vahingontekoon, syyte enemmälti hylätään ja hänen korvausvelvollisuutensa E:lle alennetaan 5.000 euroon. Lisäksi B on vaatinut, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta alennetaan.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin. B ei ole vahingoittanut E:n omaisuutta sytyttämällä sen tuleen. B oli ollut palopaikan läheisyydessä, mutta hän oli poistunut paikalta ennen
palon syttymistä. Teosta on aiheutunut asianomistajalle määrällisesti korkeintaan 5.000 euron vahinko. Vahingonteolla ei ole aiheutettu erittäin suurta taloudellista vahinkoa eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen törkeä.

C:n valitus

Vaatimukset

C on vaatinut, että syyte --- kohdassa 4 törkeästä vahingonteosta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta asianomistajille ja valtiolle. Toissijaisesti C on vaatinut, että hänen katsotaan kohdassa 4 syyllistyneen vain vahingontekoon, syyte enemmälti hylätään ja korvausvelvollisuus asianomistaja E:lle alennetaan 5.000 euroon. Lisäksi C on vaatinut, että hänelle
tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi mahdollisine oheisseuraamuksineen.

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut esitetyn näytön väärin. C ei ollut kohdassa 4 vahingoittanut E:n omaisuutta sytyttämällä sen palamaan. C on korvausmäärien osalta viitannut käräjäoikeuden tuomion sivuilta 5-6 ilmeneviin vastausperusteisiinsa.

Syyttäjän vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että B:n ja C:n valitukset hylätään ja heidät velvoitetaan korvaamaan todistelukustannukset hovioikeudesta.

Käräjäoikeus on pääosin arvioinut esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset. Rangaistukset on mitattu oikein. Syyttäjä on viitannut käräjäoikeuden tuomion perusteluihin sekä toistanut kohdassa 4 käräjäoikeudessa esittämänsä rangaistusvaatimuksensa tueksi vetoamansa
seikan siitä, että B ja C ovat sytyttäneet tallirakennuksen tuleen mukanaan tuomansa bensiinin avulla.

D:n vastaus

D on vaatinut, että B:n ja C:n valitukset hylätään ja heidät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 220 eurolla sekä valtiolle/Keski-Suomen oikeusaputoimistolle 330 eurolla, molemmat määrät laillisine viivästyskorkoineen.

Käräjäoikeus on arvioinut esitetyn näytön oikein ja tehnyt siitä oikeat johtopäätökset.

E:n vastaus

E on vaatinut, että B:n ja C:n valitukset hylätään.

Käräjäoikeuden ratkaisu on ollut oikea lukuun ottamatta valittajien tuhoutuneesta tallirakennuksesta maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän osalta, miltä osin E on viitannut omaan
vastavalitukseensa.

E:n vastavalitus

E on vastavalituksessaan vaatinut, että B:n ja C:n yhteisvastuullinen vahingonkorvausvelvollisuus tuhoutuneen tallin osalta korotetaan 85.000 euroon laillisine viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien ja että B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 770 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Käräjäoikeus on arvioinut näytön väärin katsoessaan, että tuhoutuneen tallin arvo olisi ollut vain 20.000 euroa. Uuden tallirakennuksen kustannusarvio on 123.800 euroa, mikä ei sisällä sähkötöitä eikä tuhoutuneen tallirakennuksen raivaamista tontilta. Korvausvaatimuksen määrässä on otettu huomioon rikastumiskielto.

B:n vastaus

B on vaatinut, että E:n vastavalitus hylätään.

Tallin tuhoutumisesta aiheutunut vahinko on määrällisesti enintään 5.000 euroa.

C:n vastaus

C on vaatinut, että E:n vastavalitus hylätään.

C on viitannut oman valitukseensa ja todennut, että käräjäoikeuden tuomio on vahingonkorvauksen osalta määrällisesti oikea.

Vaihtoehtoinen syyte kohdassa 4 vastaaja B:n osalta

Syyttäjä on pääkäsittelyssä esittänyt B:n osalta vaihtoehtoisen syytteen avunannosta törkeään vahingontekoon 13.3.2021 Joutsassa.

Teonkuvaus:

B on ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttanut C:tä tahallisen rikoksen tekemisessä. B on tietoisena C:n aikomuksesta menetellä syytekohdassa 4 kuvatuin tavoin lähtenyt mukaan osoitteeseen - - - kuljettaakseen C:n palon syttymisen jälkeen pois paikalta tai vähintään paikan päällä ryhtynyt toimimaan tässä tarkoituksessa.

Asianomistaja E on yhtynyt syyttäjän vaihtoehtoiseen rangaistusvaatimukseen.

B:n vastaus

B on kiistänyt myös vaihtoehtoisen syytteen. B on kiistänyt olleensa missään vaiheessa tietoinen siitä, että hän olisi ollut kuljettamassa paikalle rikoksentekijää. B oli mennyt paikalle vain kuljettaakseen C:n auton sieltä takaisin, koska poliisi oli kieltänyt C:tä menemästä D:n ja F:n pihaan ja koska C ei ollut voinut autoaan päihtyneenä kuljettaa. Lisäksi B on katsonut, ettei hänellä ole ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta estää C:n toimintaa eikä C:n pois kuljettaminen enää täytä avunannon tunnusmerkistöä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - -

Kohta 4

Kysymys osittaisesta lainvoimasta ja huonontamiskiellosta

Käräjäoikeus on lukenut B:n ja C:n syyksi törkeän vahingonteon, mutta ei ole katsonut tallirakennuksen sytyttämisessä käytetyn bensiiniä.

Syyttäjä on vastauksessaan hovioikeudelle vedonnut siihen, että B ja C ovat sytyttäneet tallirakennuksen mukanaan tuomansa bensiinin avulla.

B ja C ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko käräjäoikeuden tuomioon ja ovat vaatineet valituksissaan syytteen hylkäämistä. Syyttäjä on menestynyt käräjäoikeudessa esittämässään vaatimuksessa, kun B ja C on tuomittu törkeästä vahingonteosta. Syyttäjällä ei ole ollut muutoksenhakuintressiä käräjäoikeuden ratkaisuun. B:n ja C:n valitusten perusteella hovioikeuden tutkittavana on ollut syyksilukeminen kokonaisuudessaan, eikä käräjäoikeuden ratkaisu ole tullut sen osalta osittainkaan lainvoimaiseksi. Osittainen lainvoima ei siten estä syyksilukemista koskevien vaatimusten tutkimista hovioikeudessa.

Syyttäjän esittämää rangaistusvaatimusta on vielä arvioitava reformatio in peius -kiellon eli huonontamiskiellon kannalta. Tässä asiassa käräjäoikeus on lukenut B:n ja C:n syyksi kohdan 4 törkeän vahingonteon muutoin syytteen mukaisesti, mutta ei sitä, että sytyttämiseen olisi käytetty
bensiiniä. Huonontamiskielto koskee ratkaisun lopputulosta. Huonontamiskiellolla ei näin ollen ole vaikutusta siihen, minkä syytteen tueksi vedottujen seikkojen perusteella tunnusmerkistön täyttymistä asiassa arvioidaan hovioikeudessa. Huonontamiskielto ei siten ole ollut esteenä tutkia
rangaistusvaatimusta koskien sitä, että onko tallirakennus sytytetty palamaan bensiinin avulla. (ks. esim. KKO 2021:46, kohdat 2-6).

Esitetty näyttö

D, F ja E ovat vahvistaneet oikeaksi poliisin laatiman tallirakennuksen pohjapiirustuksen, josta ilmenee myös rakennuksessa säilytettyjen tavaroiden tarkempi laatu ja sijainti ennen paloa, kuten myös se kohta, josta poliisikoira on merkannut palavaa nestettä (moottoribensiiniä) (kirjallinen todiste nro 6).

F on kertonut tapahtumista käräjäoikeuden tuomion sivulta 8 ilmenevällä tavalla. Lisäksi F on kertonut, että noin kello 23.30-23.35 F:n koira oli haukkunut, mutta tällöin F ei ollut katsonut ulos. Tästä ehti kulua jonkin aikaa ja noin klo 23.40-23.45 F oli katsonut ulos ja havainnut C:n auton hävinneen pihasta. Noin kello 23.50-23.55 F oli havainnut tallin puurakenteisen, pihanpuoleisen nurkan olevan tulessa. F oli lopettanut tuolla hetkellä käynnissä olleen puhelun ja soittanut hätäkeskukseen.

F on arvellut, että auto olisi haettu pihasta työntämällä ja käynnistetty kauempana talosta, koska F ei ollut kuullut auton käynnistämiseen tai ajamiseen liittyviä ääniä eikä ollut nähnyt sen valoja. Auto oli ollut pysäköitynä keula kohti taloa siten, että ajovalot olivat osoittaneet kohti sen makuuhuoneen ikkunaa, jossa F oli tapahtuma-aikaan oleskellut. F on kertonut olleensa koko ajan hereillä ja puhuneensa puhelimessa.

F oli ensimmäisenä havainnut palon tallin kylmän, ns. puupuolen nurkassa siinä kohdassa, missä oli ollut halkopino. Koira oli merkannut nimenomaan kyseisen paikan (kirjallinen todiste 5, kuva 12).

C on kertonut tapahtumista olennaisilta osin käräjäoikeuden tuomion sivulta 8 ilmenevällä tavalla. C on hovioikeudessa kuultuna kertonut, että auton hakureissulle oli lähdetty kello 22-23 aikaan. C ei ole ollut varma siitä, missä autoa oli tankattu.

B on kertonut tapahtumista olennaisilta osin käräjäoikeuden tuomion sivulta 8 ilmenevällä tavalla. Lisäksi B on kertonut koiran haukkuneen silloin, kun B oli hakenut C:n auton D:n ja F:n pihasta. B on kertonut heidän olleen talolla kello 23 jälkeen, mutta ei lähelläkään kello 24. Auton hakeminen oli kestänyt noin 10 minuuttia. B oli kävellyt maantieltä pihaan auton luokse noin 2-3 minuuttia valaisten pihaan johtavaa tietä kännykän taskulampulla. B on kertonut ajaneensa auton pois pihasta normaalilla tavalla. B:n mukaan hän ei olisi kyennyt yksin työntämään autoa pois pihasta, koska hänellä on vasen käsi vammautunut ja toisessa jalassa hänellä on polven alapuolella proteesi.

G on kertonut tapahtumista olennaisilta osin käräjäoikeuden tuomion sivuilta 8-9 ilmenevällä tavalla. G on kertonut, että he olivat saapuneet D:n ja F:n talolle noin kello 23.30 ja G oli lähtenyt talolta pois noin kello 23.45. G on päätellyt tämän ajan siitä, että kello 00.14 hän oli ollut noin 4 kilometrin päässä Joutsasta, mistä on noin puolen tunnin ajomatka D:n ja F:n luo. Hälytysajoneuvot olivat tuolloin ajaneet G:tä vastaan. G oli soittanut kahdesti C:lle, ensimmäisen kerran hälytysajoneuvot nähtyään ja toisen kerran kotiin päästyään. Tankkauksen osalta G on kertonut, että B:n haettua C:n auton D:n ja F:n pihasta, oli C mennyt kanisterin kanssa autonsa sivulle bensatankin luo. G oli päätellyt C:n tankkaavan autoaan, koska bensakanisteri oli ollut sellaisessa asennossa. C oli jäänyt autonsa sivulle G:n poistuessa paikalta. C:n auton valot olivat näkyneet jonkun aikaa. G oli noin 100 metriä ajettuaan pysähtynyt ja todennut, että C:n auton valot näkyivät, mutta auto ei tullut hänen perässään. Päätielle käännyttyään G ei ollut enää nähnyt C:n autoa.

Näytön arviointi kohdassa 4

Kuten käräjäoikeuskin on todennut tuomionsa sivulla 9, tallirakennus on ollut tulessa noin puolen yön aikaan. F on kertonut kuulleensa koiran haukuntaa noin kello 23.30-23.35, mikä täsmää G:n kertomaan siitä, että he olivat saapuneet talolle noin kello 23.30 ja B oli mennyt hakemaan autoa pihasta. F:n kertomus on yhteneväinen myös B:n kertomuksen kanssa siitä, että koira oli haukkunut B:n hakiessa autoa pihasta. Televalvontatiedot (kirjallinen todiste 9) osoittavat, että C:n liittymä on ollut paikantuneena - - - tukiasemaan 13.3.2021 kello 23.24:01 – 14.3.2021 kello 0:09:50. Televalvontatietojen perusteella voidaan poissulkea B:n kertoma siitä, että he olivat olleet talolla lähempänä kello 23:a ja poistuneet paikalta siitä noin kymmenen minuutin kuluttua. Samoin voidaan poissulkea C:n arvio siitä, että auton hakumatkalle olisi lähdetty mahdollisesti jo kello 22 aikaan. Televalvontatiedoista ilmenee myös, että G:n puhuessa C:n kanssa puhelimessa, on C:n liittymä paikantunut - - - tukiasemaan, joka sijaitsee rikospaikalta Joutsan keskustan ja C:n kodin suuntaan.

G:n poistumisajaksi tekopaikalta on hovioikeudessa tarkentunut kello 23.45 ja tuolloin G ei ole havainnut paikalla savua eikä liekkejä. C ja B ovat G:n poistuessa jääneet tapahtumapaikalle. Ilmoitus hätäkeskukseen on tehty 14.3.2021 kello 0:01:15 (kirjallinen todiste 11, onnettomuusseloste). Näin ollen aika G:n poistumisen ja tallin syttymisen välillä on ollut hyvin lyhyt, kuten käräjäoikeuskin on todennut (tuomion sivu 9). F, D ja E ovat kertoneet, ettei tallin puupuolella ollut säilytetty eikä vuosiin käsitelty palavia nesteitä, eikä siellä ollut ollut sähkölaitteita. Sähköjohdot ja pistorasiat oli asennettu tiiliseinään eli ne eivät olleet sijainneet koiran merkkaamassa kohdassa.

F on kertonut havainneensa ensimmäiset liekit rakennuksen siitä kohdasta, jonka koira on merkannut. Tuosta samasta kohdasta taltioidusta palojätteestä (kirjallinen todiste 7, KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunto) on löytynyt palavaksi nesteeksi luokiteltavaa seosta. F on kuvaillut palon edenneen hyvin nopeasti. Hovioikeus katsoo näiden seikkojen osoittavan, että palon sytyttämisessä on käytetty bensiiniä.

C on 13.3.2021 syyllistynyt D:n pahoinpitelyyn, mihin on D:n ja F:n mukaan liittynyt myös C:n D:hen aiemmin kohdistama tappouhkaus. C on lisäksi saman päivän aikana riidattomasti palannut tallirakennuksen läheisyyteen mukanaan kanisterissa moottoribensiiniä, jota on löydetty halkopinon läheisyydestä lattialta, jossa ei ole muutoin käsitelty bensiiniä ja josta tulipalo on ensihavaintojen mukaan saanut alkunsa. Tallirakennus on syttynyt tuleen C:n puhelimen ollessa vielä paikantuneena kyseiselle alueelle. Nämä seikat huomioon C:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen C:n osalta.

Syyksilukeminen

C on syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään vahingontekoon sillä lisäyksellä, että C on sytyttänyt tallirakennuksen tuleen mukanaan tuomansa bensiinin avulla.

Väitetty B:n osallisuus - syytteen hylkääminen

Asiassa on ollut riidatonta, että B on ollut C:n mukana hakemassa C:n autoa D:n ja F:n kodin pihasta. B:llä ei kuitenkaan ole ollut, toisin kuin C:llä, riitaa D:n kanssa, eikä siten motiivia sytyttää tallirakennusta palamaan. B ei ole ollut mukana talolla aikaisemmin päivällä, jolloin C on menetellyt syytekohdissa 1- 3 kuvatuin tavoin ja tullut sieltä poliisin poistamaksi. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja C:llä olisi ollut etukäteinen suunnitelma tallirakennuksen sytyttämisestä tai että yhteisymmärrys rikoksen tekemisestä olisi syntynyt C:n teon aikana. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei voida poissulkea sitä vaihtoehtoista tapahtumienkulkua, että C on hetken mielijohteesta päättänyt sytyttää tallirakennuksen palamaan ja että tämä on tullut B:lle täytenä yllätyksenä, eikä B siten ole osallistunut tai myötävaikuttanut neuvoin, toimin tai muutoinkaan palon sytyttämiseen millään tavoin. Se, että B on tulipalon sytyttämisen jälkeen kuljettanut C:n pois tekopaikalta, ei täytä näissä olosuhteissa avunannon tunnusmerkistöä, vaikka B olisi jo tuossa vaiheessa tullut tietoiseksi tulipalon sytyttämisestä. Näin ollen syyte törkeästä vahingonteosta sekä vaihtoehtoinen syyte avunannosta törkeään vahingontekoon on B:n osalta hylättävä.

Rangaistusseuraamus

Käräjäoikeuden C:lle tuomitsema yhteinen vankeusrangaistus on yleisen rangaistuskäytännön mukainen, eikä sitä ole syytä valituksen johdosta muuttaa.

Vahingonkorvaus

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Arvioitaessa korvausta tuhoutuneesta esineestä lähtökohtana on, että korvausta on suoritettava niin suuri määrä, että vahingonkärsijä sen ansiosta pääsee asemaan, jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut (täyden korvauksen periaate). Enimmäismäärän korvaukselle asettaa rikastumiskiellon periaate, jonka mukaisesti vahingonkärsijä ei saa hyötyä vahinkotapahtumasta. Korvausmäärän osalta voidaan joutua soveltamaan osittain keskenään vaihtoehtoisia periaatteita (myyntiarvo, käyttöarvo, jälleenhankinta-arvo, päivänarvo ja tuottoarvo) (Ståhlberg, Pauli - Karhu, Juha: Suomen vahingonkorvausoikeus (7. uudistettu painos. Helsinki 2020), s. 451-452 ja 496-499). Jos esine on tuhoutunut ja vahingonkärsijä hankkii tilalle uuden vastaavan, tulee korvausta määrättäessä ottaa huomioon se, että uusi esine voi pidemmän käyttöikäodotuksen ja mahdollisten uusien ominaisuuksien tai paremman rakenteen vuoksi olla arvokkaampi (ks. KKO 1990:78). Koko jälleenhankintahintaa ei siten tule aina korvata, vaan hyvitys tulee suunnata siihen varallisuusarvoon, joka menetetyllä vanhalla kohteella on omistajalleen ollut (Mika Hemmo, Esinevahingot. Teoksessa Saarnilehto, Ari ym.: Varallisuusoikeus (Alma Talent, Verkkokirjahylly), 17.1.2011 päivitetty teksti).

E:n kirjallisena todisteena esittämän kustannusarvion perusteella on näytetty, että uuden vastaavan kokoisen ja tyyppisen, ei tosin tiilirakenteisen, tallirakennuksen rakentamiskustannukset olisivat 123.800 euroa. Kustannusarvio ei ole sisältänyt sähkötöitä eikä tuhoutuneen tallirakennuksen raivaustöitä.

E, D ja F ovat hovioikeudessa kuultuna kertoneet, että tallin kylmää puolta on käytetty polttopuiden, muun puutavaran ja autonrenkaiden säilytykseen ja lämmintä puolta pienkoneiden, ajoneuvojen ja polkupyörien säilytys- ja huoltotilana.

D ja E ovat kertoneet tallin olleen 1940-1950 -luvulla rakennettu ja että se oli peruskorjattu noin 20-30 vuotta sitten. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen yläpohjaa oli lisäeristetty ja rakennukseen oli laitettu uudet ikkunat ja ovet sekä uusittu sähköjä. Noin 20-30 vuotta sitten rakennuksen katto oli uusittu siten, että peltikatto oli tehty rimoittamalla vanhan huopakaton päälle eli tuolloin ei ollut uusittu kattotuoleja. Myös rakennuksen tiilipuoleisen osan betonilattia oli tuolloin purettu kokonaan ja huonekorkeutta oli lisätty kaivamalla maata pois, minkä jälkeen oli valettu uusi betonilattia. Tallirakennuksen sisäpuolen tiiliseiniä oli myös rapattu uudestaan. Tallirakennuksen kantavat rakenteet ovat olleet pääosin hyvässä kunnossa.

Tallirakennus on tuhoutunut voimakkaassa tulipalossa lähes täysin. Kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien sekä D:n kertomuksen perusteella on selvää, että palaneen ja sammutusvedestä kastuneen tallin pystyyn jääneitä tiilirakenteisten seinien osia tai betonilaattaa ei ole näin voimakkaan palon jälkeen mahdollista käyttää uuden rakennuksen rakentamisessa, vaan ne on ennen uuden rakennuksen rakentamista raivattava pois.

Koska tallirakennus on tuhoutunut kokonaan, on esinevahinkona korvattava tuhoutuneen esineen arvo. Tallirakennuksen arvostaminen erillään muusta kiinteistöstä ei ole perusteltua, koska rakennuksen arvo omistajalleen on muodostunut ennen kaikkea siitä, että se on mahdollistanut kiinteistön käyttöä ja huoltoa palvelevien esineiden ja muidenkin tavaroiden säilytyksen sekä myös ajoneuvojen ja muiden käyttöesineiden korjaamisen sisätiloissa. Tallirakennuksen käyttöarvo on siten selvästi suurempi kuin mitä sen todennäköinen arvo osana kiinteistön myyntihintaa. Koska tallirakennusta ei ole ollut tarkoitettu myytäväksi ja se on ollut omistajansa muun omaisuuden ainesosa, ei omaisuuden arvoa ole syytä määrittää sen myyntiarvon perusteella. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon se, että kyse on tahalliseen rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta, tallirakennuksen arvo on määritettävä omaisuuden jälleenhankinta-arvon ja käyttöarvon perusteella (ks. myös NJA 2011 s. 576).

E:n, D:n ja F:n kertomusten perusteella on osoitettu, että tallin käyttöhyöty maatilan talousrakennuksena on ollut huomattava. Rakennukseen on tehty vuosien aikana useita sen käytettävyyttä ja teknistä tasoa parantavia remontteja. Esitetyn kustannusarvion perusteella
uuden tallirakennuksen jälleenhankinta-arvo on 123.800 euroa. Koska uusi tallirakennus rakennettaisiin nykymateriaaleilla ja nykymääräysten mukaisesti, olisi se kaikilta osin uusien rakenteiden ja niiden myötä pidentyneen teknisen käyttöiän myötä selvästi parempi kuin tuhoutunut rakennus. C ei ole velvollinen korvaamaan tätä tasonparannusta vastaavaa osuutta, joten jälleenhankinta-arvosta on rikastumiskiellon mukaisesti tehtävä huomattava vähennys. Samalla on kuitenkin huomioitava tuhoutuneella esineellä ollut käyttöhyöty sekä se, ettei kustannusarvio sisällä sähkötöitä eikä vanhan rakennuksen purkukustannuksia. Näillä perusteilla hovioikeus arvioi tuhoutuneen tallirakennuksen korvattavaksi arvoksi ja siten täyden korvauksen mukaiseksi vahingonkorvauksen määräksi 70.000 euroa.

Tuomiolauselmat

Eri lehdillä.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Vastavalitus hylätään. Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätty syyte

4. Törkeä vahingonteko 13.03.2021

Rangaistusseuraamukset

B vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta.

Korvausvelvollisuus

B vapautetaan korvausvelvollisuudesta D:lle. C on siten yksin velvollinen maksamaan D:lle
korvaukseksi Lada ja Mercedes-Benz -merkkisistä henkilöautoista yhteensä 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien.

B vapautetaan korvausvelvollisuudesta E:lle. B vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta E:lle.

C on siten yksin velvollinen maksamaan E:lle korvaukseksi irtaimesta omaisuudesta 8.000 euroa, ajankäytöstä 400 euroa ja kustannusarvion hankkimisesta 322,40 euroa, edellä mainitut määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien sekä oikeudenkäyntikuluista 840 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

C:n E:lle kohdassa 4 maksettavaksi tuomittu korvaus tallin osalta korotetaan 70.000 euroon
käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos

4. Törkeä vahingonteko 13.03.2021
Syyksilukemista muutettu
Rikoslaki 35 luku 2 §

Korvausvelvollisuus

B vapautetaan korvausvelvollisuudesta E:lle. B vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta E:lle.

C:n E:lle kohdassa 4 maksettavaksi tuomittu korvaus tallin osalta korotetaan 70.000 euroon
käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

B vapautetaan todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta. C on siten yksin velvollinen korvaamaan valtiolle E:n, F:n ja G:n kuulemisesta aiheutuneet todistelukustannukset 165 euroa.

B vapautetaan korvausvelvollisuudesta D:lle. C on siten yksin velvollinen maksamaan D:lle korvaukseksi Lada ja Mercedes-Benz -merkkisistä henkilöautoista yhteensä 3.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.3.2021 lukien.

Muilta osin valitus ja vastavalitus hylätään eikä käräjäoikeuden tuomiota muuteta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Ulla Maija Hakomäki sekä asessori Elina Laakso.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.