VaaHO:2023:10

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Vastaaja B oli tuomittu syytekohdassa 1 tapon yrityksestä. Vastaaja A oli syytekohdassa 2 tuomittu pelastustoimen laiminlyönnistä, koska hän ei saatuaan tietää syytekohdan 1 rikoksesta ollut hankkinut asianomistajalle apua. A:tä vastaan oli kohdassa 3 nostettu syyte myös rikoksentekijän suojelemisesta. Hovioikeudessa on ollut kysymys siitä, ovatko vastaajat A ja B olleet avopuolisoita tai muutoin parisuhteeseen rinnastuvassa läheisessä suhteessa siten, että syyte rikoksentekijän suojelemisesta on tällaisen suhteen vuoksi hylättävä.

Lainkohta: Rikoslaki 15 luku 11 § 2 momentti

SATAKUNNAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 9.6.2023 NRO 124224

Syyttäjä

Aluesyyttäjä

Vastaajat

A
B

Asianomistaja

C

Asia

Tapon yritys yms.

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

- - -

3. Rikoksentekijän suojeleminen

18.02.2023 - 19.02.2023 Rauma

A on saatuaan tietää syytekohdassa 1 todetun rikoksen (tapon yritys) tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa autoa kuljettamalla ja autonsa muutoinkin käyttöön antamalla sekä majoitusta hankkimalla estänyt ja yrittänyt estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta.

A on saanut tietää syytekohdassa 1 todetusta rikoksesta edellä syytekohdassa 2 todetulla tavalla omilla havainnoillaan ja vastaaja B:n kertomana.

A on toiminut kuljettajana heidän ajaessaan A:n autolla pois tekopaikalta Raumalta. He ovat ajaneet Poriin ja sieltä Ulvilan Kullaalle, missä ovat nukkuneet autossa. Aikaisin seuraavana aamuna he ovat ajaneet Poriin ja A on pyytänyt eräältä tuttavaltaan lupaa heidän tulla tämän luokse nukkumaan, mihin tämä tuttava on suostunut. Myöhemmin samana päivänä A ja B ovat vielä käyneet Porissa eräässä toisessa yksityisasunnossa ja kauppakeskuksessa. Illalla he ovat ajaneet Virroille ja yöpyneet A:n AirBnB-sovelluksen kautta heille varaamassa huoneessa.

B on 19.2.2023 kello 15.53 soittanut hätäkeskukseen Virroilta ja ilmoittanut haluavansa antaa itsensä ilmi. Poliisi on noin tuntia myöhemmin ottanut B:n ja A:n kiinni.

- - -

Vastaukset

Syytekohta 3

Vastaaja A on kiistänyt syytteen rikoksentekijän suojelemisesta.

A asuu syytekohdan 1 vastaaja B:n kanssa yhdessä ja heillä on yhteinen talous. A ja syytekohdan 1 vastaaja B ovat avopuolisot ja joka tapauksessa heillä on vastaavanlainen parisuhteeseen perustuva läheinen suhde.

Huomioiden A:n ja syytekohdan 1 vastaaja B:n keskinäisen suhteen ei rikoslain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetty rikoksentekijän suojeleminen mainitun lain 15 luvun 11 §:n 2 momentin ja 10 §:n 2 momentin nojalla koske A:ta.

Säännös ei koske rikosta valmistelevan puolisoa, sisarusta, sukulaista suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, hänen kanssaan yhteistaloudessa asuvaa tai muuta niihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheistä henkilöä. Yhteistaloudessa asumisella tarkoitetaan ensisijaisesti avoliittoa, mutta myös muunlaista yhteistä taloutta. Henkilökohtaiseen suhteeseen perustuva läheisyys voi olla esimerkiksi muilla sukulaisilla kuin hallituksen esityksessä (HE 6/1997) on nimenomaan mainittu, esimerkiksi serkuksilla, langoksilla, kasvattivanhemmilla kasvattiin nähden tai kihlakumppaneilla keskenään.

Myös rikosta valmistelevan entiseltä puolisolta voi olla kohtuutonta vaatia ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä. Lainsäätäjä on katsonut, että koska ne henkilökohtaiset suhteet, joiden vuoksi henkilö voi olla toiselle läheinen, voivat olla monenlaisia, ei täysin tyhjentävää luetteloa niistä ole mahdollista
laatia. (HE 6/1997)

- - -

Tuomion perustelut

- - -

Syytekohta 3

Vastaaja A on kiistänyt syytteen. Syytteen mukainen tapahtumienkulku on sinänsä ollut riidaton. A ei ole ollut tietoinen B:n C:hen kohdistamasta rikoksesta, mutta ei ole myöskään ollut sellaisessa asemassa, että hänelle olisi ollut velvollisuus ilmiantaa B.

A:n esitutkintakertomus

A on esitutkinnassa kertonut hänen ja B:n suhteen osalta, että B on hänen poikaystävänsä. A on kuitenkin ollut virallisesti naimisissa toisen henkilön kanssa. A on kertonut, että viimeksi mainitun syyn takia hän ja B eivät ole voineet olla yhdessä muutoin kuin jonkun kaverin luona tai airBnB-asunnoissa.

B:n kertomus

B on kertonut hänellä ja A:n olevan vahva tunneside ja he ovat olleet ja ovat parisuhteessa. B:n mukaan he ovat asuneet yhdessä Luvialla sijainneessa asunnossa, joka ei ollut heidän kummankaan. B:n mukaan heillä on yhteinen talous ja yhteiset rahat.

Todistaja D:n kertomus

Todistaja D on kertonut olevansa A:n paras ystävä ja tämän kanssa yhteydessä päivittäin. D:n mukaan A ja B olivat tutustuneet marras-joulukuussa 2022 ja olleet joulukuusta alkaen enemmän tekemisissä aina nyt käsiteltävän asian tapahtumiin asti. D:n tietojen mukaan A ja B viettivät paljon aikaa asunnolla, joka D:n käsityksen mukaan oli B:n. D:n mukaan A on virallisesti ollut kirjoilla vanhempiensa luona. D ei ole ollut varma A:n avioeroprosessin vaiheesta.

Syyttäjä on viitannut todistaja D:n esitutkintakertomukseen merkityiltä osin. Esitutkinnassa D on kertonut, ettei tiedä tarkalleen, mikä A:n ja B:n suhde on.

Kirjallinen todistelu

Kirjallisena todisteena olevasta tapahtumakyselystä on ilmennyt A:n käyttötilin tapahtumat ja missä paikoissa maksuja on syytekohdan 1 tekoajankohdan jälkeen suoritettu.

Johtopäätökset

- - -

Syytekohta 3

Syytekohdassa 3 kerrottu tapahtumienkulku on sinänsä ollut riidaton ja myös kirjallinen todistelu on tukenut syytettä. Riitaista on kuitenkin ollut se, onko A ollut sellaisessa suhteessa B:hen, että rikoksentekijän suojelemista koskeva tunnusmerkistö ei täyty.

Rikoslain 15 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan joka saatuaan tietään rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä edellä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Edellä on viitattu rikoslain 15 luvun 10 §:ään, jossa on säädetty törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä. Viimeksi mainitun lainkohdan 2 momentin mukaan rikoksesta ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

Lainkohdan esitöissä (HE 46/2014 vp, s. 143) on tuotu esiin, että kaikilta ei voida kohtuudella edellyttää rikoksen ilmoittamista, koska läheiset henkilöt olisivat oikeudellisen ja eettisen velvollisuuden muodostamassa vaikeassa ristiriitatilanteessa (HE 6/1997 vp. s. 43). Vastaava ristiriitatilanne olisi käsillä silloin, kun asianosaisen läheinen joutuisi pohtimaan perättömän lausuman antamista läheisen henkilön suojelemiseksi ja perhe- tai sukulaisuussuhteiden säilyttämiseksi ja toisaalta totuuden kertomista läheisen henkilön vahingoksi ja suhteiden mahdollista vaarantumista. Mainituista syistä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:ssä on säännös asianosaisen läheisen oikeudesta kieltäytyä todistamasta. On johdonmukaista, että se henkilöpiiri, jolla ei ole ilmiantovelvollisuutta käsillä olevan pykälän mukaan, ja toisaalta se henkilöpiiri, joka saisi kieltäytyä todistamasta myös tällaista rikosta koskevassa oikeudenkäynnissä, olisi yhdenmukainen. Siksi momenttia muutettaisiin niin, että siinä määriteltäisiin läheiset samalla tavalla kuin mainitussa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:ssä.

Edellä on viitattu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:ään, jonka 1 momentin mukaan asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta.

Viimeksi sanotun lainkohdan esitöiden (HE 46/2014 vp, s. 75) mukaan tapauskohtaisesti olisi ratkaistava, onko avoliitto sellainen, että sitä voidaan puolisoiden käytännön elämän ja tunteiden tasolla pitää sellaisena luottamuksellisena ja läheisenä suhteena, jossa ei ole perusteltua vaatia avopuolisoa todistamaan toista koskevassa oikeudenkäynnissä. Avoliiton määritelmän osalta lain esitöissä on viitattu esimerkiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettuun lakiin (26/2011), jota koskevien perusteluiden (HE 37/2010 vp, s. 20 ja 21) mukaan avoliitolla on kolme peruselementtiä: parisuhde, johon kuuluu tunnepitoinen sitoutuminen kumppaniin, yhteistalous ja yhdessä asuminen. Harkittaessa sitä, onko henkilöä pidettävä avopuolisona, merkitystä luonnollisesti olisi muun muassa asumisolosuhteilla, suhteen kestolla ja sillä, onko avopuolisoilla yhteisiä tai yhteisessä huollossa olevia lapsia tai onko lapsia tulossa. Lain esitöissä (HE 46/2014 vp, s. 75-76) on myös katsottu, että vaitiolo-oikeuden syntymisen kannalta on aiheellista edellyttää, että parisuhde on kestänyt niin kauan, että sitä voidaan pitää vakiintuneena. Lyhytkestoiset avosuhteet eivät riittävästi perustele vaitiolo-oikeutta.

Edelleen lain esitöissä (HE 46/2014 vp, s. 76) on tuotu esiin, että momentin loppuosassa säädettäisiin ennalta määrittelemättömän henkilöpiirin vaitiolo-oikeudesta. Oikeus kieltäytyä todistamasta voisi perustua esimerkiksi avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen rinnastuvaan läheiseen suhteeseen. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi osapuolten tunnepitoinen suhde, jota ei kuitenkaan yleensä luettaisi avoliitoksi lähinnä siksi, että osapuolet asuvat kokonaan tai enimmän aikaa erillään. Säännöksen soveltuvuutta harkittaessa voitaisiin ottaa huomioon alkaneen tai päättyneen suhteen kesto ja alkamis- tai päättymisajankohta sekä onko kumppaneilla yhteisiä lapsia tai onko sellaisia tulossa.

A:n ja B:n suhteen laadusta on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä esitetty näyttöä. Heidän parisuhteensa on esitetyn näytön perusteella alkanut marras- tai joulukuussa 2022. Näin ollen heidän parisuhteensa on kestänyt nyt käsiteltyihin tekoihin mennessä, jotka ovat tapahtuneet helmikuussa 2023, enintään kolmen kuukauden ajan. Esitetyn näytön mukaan A ja B ovat ainakin osan sanotusta ajasta asuneet asunnossa, joka ei kuitenkaan ole ollut heistä kummankaan ja jossa kumpikaan ei ole ollut virallisesti kirjoilla. Osan ajasta he ovat viettäneet majoittuen yhdessä esimerkiksi kavereidensa luona, mutta eivät ole virallisesti asuneet yhdessä. A on ollut tapahtuma-ajankohtana virallisesti naimisissa muun henkilön kuin B:n kanssa. Yhteisiä lapsia B:llä ja A:llä ei ole.

Käräjäoikeus katsoo ottaen huomioon edellä kerrotut seikat ja erityisesti suhteen lyhyen keston ja vakiintumattomuuden, etteivät A ja B ole olleet sellaisessa suhteessa, jonka perusteella A:llä olisi asiassa läheisen kieltäytymisoikeutta. Näin ollen myöskään rikoslain 15 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu säännös, jossa on rajattu rikoksentekijän suojelemista koskevan tunnusmerkistön ulkopuolelle tietynlaisessa suhteessa rikoksentekijään olevat henkilöt, ei sovellu kyseessä olevaan asiaan.

Näin ollen käräjäoikeus katsoo A:n syyllistyneen menettelyllään rikoksentekijän suojelemiseen.

Syyksilukeminen

- - -

Syytekohdat 2-3

Vastaaja A on syyllistynyt niihin rikoksiin, joista syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Rangaistusseuraamus

- - -

Käräjäoikeus katsoo, ettei sakkorangaistus ole riittävä seuraamus A:n syyksi luetuista teoista. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen seuraamus A:n syyksi luetuista teoista on vankeusrangaistus. Käräjäoikeus pitää A:n teoista syytekohdan 2 tekoa vakavampana, koska C:lle, joka on syytekohdan 1 tapahtumien vuoksi ollut hengenvaarassa, ei ole edes yritetty hankkia apua.

A:llä ei ole aiempaa rikosrekisteriä, mistä syystä vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena vankeutena.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

Syyksi luetut rikokset

2. Pelastustoimen laiminlyönti
18.02.2023
Rikoslaki 21 luku 15 §

3. Rikoksentekijän suojeleminen
18.02.2023 - 19.02.2023
Rikoslaki 15 luku 11 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2-3
60 päivää vankeutta
Vapaudenmenetysaika 19. - 22.2.2023
Vankeusrangaistus on ehdollinen.

- - -

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Johanna Ojala ja kaksi lautamiestä.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että syyte rikoksentekijän suojelemisesta kohdassa 3 ja kaikki siihen perustuvat vaatimukset hylätään ja että hänelle tuomittu rangaistus joka tapauksessa lievennetään sakoksi.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin. A ja B ovat olleet avoliitossa. He ovat tekoaikana asuneet yhdessä, heillä on ollut yhteinen talous ja suhde on perustunut tunnepitoiseen sitoutumiseen. A ja B ovat nykyään kihloissa. Rikoksentekijän suojelemisen tunnusmerkistö ei voi täyttyä A:n ja B:n läheisen suhteen vuoksi, vaikka he ovat olleet tekoajankohtaan mennessä yhdessä vasta noin kolmen kuukauden ajan. Joka tapauksessa kysymys on ollut rikoslain 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta läheisestä suhteesta.

A:n ja toisen miehen avioliitolla ei ole merkitystä, sillä se on päättynyt A:n tavattua B:n. Avioerohakemus on laadittu jo 16.2.2023 eli ennen syytteessä mainittua tekoajankohtaa.

Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus on liian ankara. A:n tiedot asianomistajan tilasta ovat olleet välillisiä eli B:ltä kuultuja. A ei ole nähnyt asianomistajaa eikä hänellä ole ollut tämän tilasta henkilökohtaisia havaintoja. Myös B:n pakoa edistäneet A:n toimet ovat olleet vähäisiä ja lyhytkestoisia. Hän ei ole tarkoituksella vältellyt poliisia vaan hän on ajautunut tapahtumiin mukaan. Rangaistuksen mittaamisessa on otettava joka tapauksessa huomioon myös A:n ja B:n läheinen suhde. Oikeudenmukainen seuraamus on sakkorangaistus.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio on asianmukaisesti perusteltu ja lopputulokseltaan oikea. A ja B ovat tunteneet toisensa tekohetkeen mennessä vain noin kolmen kuukauden ajan, A on ollut naimisissa toisen henkilön kanssa, ja heillä ei ole ollut yhteisiä lapsia. A ja B eivät ole voineet olla yhdessä kuin kavereilla tai AirBnB-asunnoissa.

Syytekohdan 2 pelastustoimen laiminlyönti on rikoksista vakavampi. Käräjäoikeuden lainvoimaisen syyksilukemisen mukaisesti A:n omien havaintojen lisäksi B on myös selvittänyt tälle puukottaneensa uhriaan. A:llä on ollut paitsi tietoisuus asunnon tapahtumista myös mahdollisuus avun hankkimiseen, mitä hän ei ole kuitenkaan tehnyt. A:n syyksi syytekohdassa 2 luettu pelastustoimen laiminlyönti on erittäin moitittava ja huomioiden etenkin väkivallan laatu A:n tietämällä tavalla puukotuksena, myös tekolajissaan vakava. Yksin tästä rikoksesta olisi joka tapauksessa tuomittava vankeusrangaistus, joka voi tässä tapauksessa olla ehdollinen.

Pääkäsittely

Hovioikeus on toimittanut asiassa 23.11.2023 pääkäsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Kirjallisina todisteina on esitetty seuraavat asiakirjat:

1. Avioerohakemus 16.2.2023
2. Avioerohakemus 22.5.2023
3. Näyttökaappaus Aatos-asiakirjapalvelusta
4. Ote Tilastokeskuksen taulukosta

Asiassa on kuultu A:tä todistelutarkoituksessa sekä B:tä ja D:tä todistajina. A:tä ja D:tä kuultaessa on luettua osia heidän esitutkintakertomuksistaan.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeudessa esitetty näyttö

B ja D ovat kertoneet olennaisilta, asiaan vaikuttavilta osin kuten käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu, ja syyttäjä on D:tä kuulusteltaessa viitannut samaan esitutkintakertomuksen kohtaan kuin käräjäoikeudessakin.

A on hovioikeuden pääkäsittelyssä kertonut, että hän oli tavannut B:n joulukuussa 2022. A ja B olivat viettäneet aikaa heti alusta lähtien koko ajan yhdessä, he olivat rakastaneet toisiaan ja heillä oli ollut yhteinen talous. A:n avioliitto toisen miehen kanssa oli päättynyt heti, kun hän oli tavannut B:n. Eroprosessia ei kuitenkaan ollut saatu vireille, koska A:llä ei ollut ollut rahaa käräjäoikeuden hakemusmaksuihin. A ja B olivat asuneet joulukuusta 2022 lukien B:n sijaisperheen asunnossa, ja helmikuun 2023 alusta lukien he olivat yöpyneet AirBnB-asunnoissa ja kavereiden luona. Tekopäivänä 18.2.2023 A ei ollut tehnyt ilmoitusta poliisille, koska rakkaus B:hen oli mennyt edelle. B on nykyään ja oli tuolloinkin ollut hänen puolisonsa.

Johtopäätökset

Hovioikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön samoin kuin käräjäoikeus ja tehnyt siitä samat johtopäätökset. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen niin syyksilukemisen kuin rangaistusseuraamuksenkin osalta. A:n kertomus hovioikeudessa ei anna aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomiota.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Hagar Nordström ja Pasi Vihla sekä ma. hovioikeudenneuvos Samuli Nyblom.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

A on hakenut valituslupaa KKO:lta.