VaaHO:2023:2

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Hovioikeus arvioi pääosin aihetodistelusta koostuvaa näyttöä toisin kuin käräjäoikeus ja katsoi, ettei vastaaja C:n syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. C:n katsottiin menettelyllään edistäneen asianomistaja D:hen tämän kotona kohdistunutta väkivallantekoa, ja syyllistyneen siten avunantoon murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 11.03.2021 NRO 109644

Syyttäjät

Aluesyyttäjä A
Valtionsyyttäjä B

Vastaaja

Asianomistaja

Asia

Murhan yritys

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Murhan yritys
2400/R/0000160/20

Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 3 §

17.07.2020 Jämsä

C on yrittänyt tahallaan tappaa D:n tämän asunnossa.

C on yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa valmistanut sisällöltään ja osoitekentältään tyhjän postipaketin toimitettavaksi D:lle tämän kotiosoitteeseen ilmeisenä tarkoituksena paketin avulla päästä sisälle D:n huoneistoon.

C on yhdessä tuntemattomaksi jääneen mieshenkilön kanssa mennyt C:n omistamalla ja hallinnoimalla Volkswagen Passat -henkilöautolla - - - D:n kotiosoitteeseen --- Jämsänkoskelle. Toinen miehistä on soittanut D:n kerrostaloasunnon ovikelloa kertoen D:lle, että hänelle on tulossa paketti Perussuomalaisten toimistolta, ja pyytänyt D:tä näyttämään henkilöllisyystodistuksen. Postipaketti on ollut miehellä näkyvillä kädessä. D:n avattua oven esittääkseen henkilötodistuksensa on ovi riuhtaistu auki ja toinen, tuohon asti D:ltä näkymättömissä ollut mies on hyökännyt D:n kimppuun alkaen välittömästi tehdä tälle ruumiillista väkivaltaa lyöden tätä useita kertoja pään alueelle vasaralla tai muulla kovalla astalolla. D on kaatunut lattialle ja pyrkinyt suojaamaan itseään tekijän jatkaessa edelleen lyöntejä astalolla tämän pään alueelle, minkä lisäksi molemmat miehet ovat pahoinpidelleet D:tä potkimalla tätä pään ja ylävartalon alueelle useita kertoja, minkä väkivallan seurauksena D on menettänyt tajuntansa.

Tekijät ovat poistuneet asunnosta talon läheisyydessä --- pysäköitynä olleeseen C:n omistamaan henkilöautoon - - - siten, että toinen tekijöistä on istuutunut kuljettajan paikalle ja toinen auton oikeanpuoleiselle takaistuimelle, minkä jälkeen he ovat poistuneet paikalta autolla --- suuntaan.

Tekijöiden hallussa ollut tyhjä postipaketti on jäänyt D:n asuntoon.

D on itse soittanut teon jälkeen hätäkeskukseen ja hänet on kuljetettu sairaalahoitoon.

Tekijöiden on vähintäänkin täytynyt ymmärtää, että lyömällä asianomistajaa sanotulla tavalla yli 20 kertaa kovalla esineellä pään alueelle sekä kohdistamalla tähän muutoin voimakasta väkivaltaa yksikin lyönti kunnolla päähän osuessaan todennäköisesti voisi aiheuttaa asianomistajan kuoleman.
Tekijät ovat siten yrittäneet tahallaan tappaa D:n.

Teko on tehty vakaasti harkiten sekä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Vakaata harkintaa osoittaa teon suunnitelmallisuus, eli muun ohella tyhjän postipaketin valmistaminen ja toimittaminen asuntoon pääsyn varmistamiseksi, varustautuminen lyömäaseella, tekijöiden naamioituminen sekä teon toteuttaminen yhdessä.

Raaka ja julma tekotapa ilmenee siitä, että fyysisesti ylivoimaiset tekijät ovat kohdistaneet pitkäkestoista ja voimakasta, sitkeää surmaamispyrkimystä osoittavaa väkivaltaa uhrin pään alueelle uhrin ollessa lähes puolustuskyvytön.

Rikos on siten myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vaihtoehtoinen syyte

1.1 AVUNANTO MURHAN YRITYKSEEN
2400/R/0000160/20
Rikoslaki 21 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 5 luku 6 §
16.7.2020 - 17.7.2020 JÄMSÄ

C on tahallaan edistänyt tuntemattomaksi jääneen henkilön tekemää tapon yritystä.

C on valmistanut yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa sisällöltään ja osoitekentältään tyhjän postipaketin käytettäväksi asianomistaja D:n harhauttamiseen saadakseen tämän uskomaan, että tälle oltaisiin toimittamassa todellinen lähetys ja näin saamaan D avaamaan tekijöille asuntonsa oven, jotta tekijät voisivat kohdistaa ennalta suunniteltua väkivaltaa D:tä kohtaan. Lisäksi C on kuljettanut rikoksen tekijän tai tekijät tekopaikalle omistamallaan ja hallitsemallaan Volkswagen Passat -henkilöautolla - - -.

C:n on vähintäänkin täytynyt ymmärtää, että edellä kuvatun menettelyn tarkoituksena on ollut vakavan ruumiillisen väkivallan tekeminen D:lle.

Vaihtoehtoisesti C on luovuttanut valmistamansa postipaketin sekä omistamansa henkilöauton tuntemattomaksi jääneiden rikoksentekijöiden käyttöön tietoisena siitä, että paketin valmistamisen ja auton käytön tarkoituksena on D:n asunnolle ja asuntoon sisälle pääsy sekä voimakkaan väkivallan kohdistaminen D:hen.

SYYTTÄJÄN TOISSIJAISET VAIHTOEHTOISET RANGAISTUSVAATIMUKSET

1.2 TÖRKEÄ PAHOINPITELY
Rikoslaki 21 luku 6 §
16.7.2020 - 17.7.2020 JÄMSÄ

C on tehnyt ruumiillista väkivaltaa D:lle tämän asunnossa.

D on kaatunut lattialle ja pyrkinyt suojaamaan itseään tekijän jatkaessa edelleen lyöntejä astalolla tämän pään alueelle, minkä lisäksi molemmat miehet ovat pahoinpidelleet D:tä potkimalla tätä pään ja ylävartalon alueelle useita kertoja, minkä väkivallan seurauksena D on menettänyt tajuntansa.

Tekijöiden hallussa ollut tyhjä postipaketti on jäänyt D:n asuntoon. D on itse soittanut teon jälkeen hätäkeskukseen ja hänet on kuljetettu sairaalahoitoon.

C on näin yhdessä tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa aiheuttanut D:lle kallonmurtuman, pään sisäisen verenvuodon, lannenikaman murtuman, kylkiluumurtumia, leikkaushoitoa vaatineen sormen murtuman sekä yli 20 haavaa päähän ja yhden polveen. Tekijöiden on vähintäänkin täytynyt ymmärtää, että lyömällä asianomistajaa sanotulla tavalla yli 20 kertaa kovalla esineellä pään alueelle, potkimalla maassa maannutta asianomistajaa pään alueelle sekä kohdistamalla tähän muutoin voimakasta väkivaltaa he todennäköisesti aiheuttavat tälle vakavia vammoja.

D:lle on näin aiheutettu vaikea ruumiinvamma eli kallonmurtuma ja pään sisäinen verenvuoto, ja teko on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Raaka ja julma tekotapa ilmenee siitä, että fyysisesti ylivoimaiset tekijät ovat kohdistaneet pitkäkestoista ja voimakasta väkivaltaa uhrin pään alueelle uhrin ollessa lähes puolustuskyvytön.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä sillä se täyttää kaksi eri kvalifiointiperustetta ja on lisäksi tehty vakaasti harkiten. Vakaata harkintaa osoittaa teon suunnitelmallisuus, eli muun ohella tyhjän postipaketin valmistaminen ja toimittaminen asuntoon pääsyn varmistamiseksi, varustautuminen lyömäaseella, tekijöiden naamioituminen sekä teon toteuttaminen yhdessä.

1.3 AVUNANTO TÖRKEÄÄN PAHOINPITELYYN

Rikoslaki 21 luku 6 §

16.7.2020 - 17.7.2020 JÄMSÄ

C on tahallaan edistänyt tuntemattomaksi jääneen henkilön tekemää törkeää pahoinpitelyä.

C:n on vähintäänkin täytynyt ymmärtää, että edellä kuvatun menettelyn tarkoituksena on ollut vakavan ruumiillisen väkivallan tekeminen D:lle. Vaihtoehtoisesti C on luovuttanut valmistamansa postipaketin sekä omistamansa henkilöauton tuntemattomaksi jääneiden rikoksentekijöiden käyttöön tietoisena siitä, että paketin valmistamisen ja auton käytön tarkoituksena on D:n asunnolle ja asuntoon sisälle pääsy sekä voimakkaan väkivallan kohdistaminen D:hen. D:lle on törkeässä pahoinpitelyssä aiheutettu vaikea ruumiinvamma eli kallonmurtuma ja pään sisäinen verenvuoto, ja teko on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä sillä se täyttää kaksi eri kvalifiointiperustetta ja on lisäksi tehty vakaasti harkiten.

2. Törkeä kotirauhan rikkominen

2400/R/0000160/20
Rikoslaki 24 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

17.07.2020 Jämsä

C on yhdessä tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa oikeudettomasti ja asianomistajaa harhauttaen tunkeutunut asianomistaja D:n asuntoon siten, että tekijät ovat varustautuneet henkilöön
kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä ja heidän ilmeisenä tarkoituksenaan on ollut käyttää D:hen kohdistuvaa väkivaltaa.

C on yhdessä toisen henkilön kanssa peitetarinaa ja tarkoitusta varten valmistettua tyhjää postipakettia hyväksikäyttäen onnistunut saamaan D:n avaamaan asuntonsa oven, jolloin C yhdessä toisen henkilön kanssa on tunkeutunut väkivalloin D:n asuntoon alkaen välittömästi voimakkaasti pahoinpidellä D:tä lyöden tätä lukuisia kertoja pään alueelle hallussaan olleella astalolla sekä potkien tätä.

Tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon teon suunnitelmallisuus, rikoksentekijöiden määrä ja heidän fyysinen ylivoimansa.

2.1 AVUNANTO TÖRKEÄÄN KOTIRAUHAN RIKKOMISEEN
2400/R/0000160/20
Rikoslaki 24 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 5 luku 6 §
16.7.2020 - 17.7.2020 JÄMSÄ

C on tahallaan edistänyt tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden tekemää törkeää kotirauhan rikkomista.

Kaksi tuntemattomaksi jäänyttä mieshenkilöä on oikeudettomasti ja asianomistajaa harhauttaen tunkeutunut asianomistaja D:n asuntoon siten, että tekijät ovat varustautuneet henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä ja heidän ilmeisenä tarkoituksenaan on ollut käyttää D:hen kohdistuvaa väkivaltaa.

Mainitut henkilöt ovat peitetarinaa ja tarkoitusta varten valmistettua tyhjää postipakettia hyväksikäyttäen onnistuneet saamaan D:n avaamaan asuntonsa oven, jolloin kyseiset henkilöt ovat tunkeutuneet väkivalloin D:n asuntoon alkaen välittömästi voimakkaasti pahoinpidellä D:tä
lyöden tätä lukuisia kertoja pään alueelle hallussaan olleella astalolla sekä potkien tätä.

C on osallistunut kyseisen postipaketin valmistamiseen ja antanut omistamansa Volkswagen Passat -henkilöauton - - - rikoksentekijöiden käyttöön tietoisena siitä, että näiden tarkoituksena on menetellä edellä kuvatulla tavalla.

Tekoa on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon teon suunnitelmallisuus, rikoksentekijöiden määrä ja heidän fyysinen ylivoimansa.

Syyttäjän muut vaatimukset

Asianomistajan vaatimus

Asianomistaja D on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimuksiin ja vaihtoehtoisiin rangaistusvaatimuksiin.

Vastaus

C on kiistänyt syytteet murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. C on kiistänyt myös vaihtoehtoiset syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja avunannoista.

C ei ole yrittänyt tappaa D:tä. Hän ei liity tapahtumaan mitenkään eikä ole ollut siitä tietoinen. C on tapahtuma-aikaan ollut kotonaan Tuusulassa.

Teossa käytettyä postipakettia C on mahdollisesti käsitellyt kauan aikaa sitten, ehkä vuotta kahta aiemmin. Paketin teipeistä ja pahvista löytyneet sormenjäljet selittyvät sillä. Hän ei tiedä mihin paketti on tuon jälkeen kulkeutunut ja miten se on päätynyt tähän tapahtumaan. Hän ei ole käsitellyt pakettia sen jälkeen eikä ole kiinnittänyt siihen kontaktimuovilla mitään lappuja.

C on kiistänyt, että hänen autonsa olisi käynyt tapahtumapaikalla. Se on ollut tapahtuma-aikaan ollut Tuusulassa.

Teossa ei joka tapauksessa ole kyse murhan yrityksestä vaan pahoinpitelyrikoksesta. Tekijöillä ei näytä olleen surmaamispyrkimystä vaan pahoinpitely, jonka he ovat keskeyttäneet ja poistuneet paikalta.

Tuomion perustelut

Syytteiden hylkääminen

C ei ole syyllistynyt murhan yritykseen ja törkeään kotirauhan rikkomiseen eikä vaihtoehtoisten syytteiden mukaisiin rikoksiin.

Perustelut

Syyttäjän esittämän näytön perusteella näytetty tapahtumienkulku ja tosiseikat

Jutussa on sangen paljon tapahtumia ja tosiseikkoja, jotka ovat asianomistajan kertomuksen ja muun syyttäjän esittämän näytön perusteella selvitettyjä, eikä asianosaisilla ole niistä erimielisyyttä. Käräjäoikeus ottaa nämä seikat tarkastelunsa lähtökohdaksi seuraavalla tavalla:

Asianomistaja D on kertonut käräjäoikeudessa, että hän oli ollut kotonaan kerrostaloasunnossaan Jämsänkoskella, kun ovikello oli soinut. D oli katsonut ovisilmän läpi ja havainnut tummahipiäisen normaalivartaloisen noin 175 cm pitkän miehen, joka oli kysynyt D:tä ja ilmoittanut, että hänellä on mukanaan paketti perussuomalaisten toimistolta. Mies oli pyytänyt D:tä esittämään henkilöllisyystodistuksen. D oli raottanut ovea, jolloin ovi oli vedetty auki ja oikealta pimennosta oli tullut rotevanoloinen henkilö, jonka kasvoja D ei ole pystynyt kuvaamaan. Asianomistaja
D on kertonut, että tämän jälkeen kaksi miestä oli tehnyt hänelle väkivaltaa syytteen 1. kohdan teonkuvauksessa selostetulla tavalla.

D:n kertomus kahden tekijän häneen kohdistamasta väkivallasta ja siitä seuranneista vammoista on ollut uskottava ja johdonmukainen. Kertomuksen sisältöä ei ole riitautettu. Kertomusta ovat tukeneet lääkärinlausunnot D:n terveydentilasta (T3-T6B), valokuvat tekopaikalta (T1 ja T2) sekä D:n puhelut hätäkeskukseen (T16). D on kuljetettu sairaalahoitoon.

D:n kertomusta kahdesta tekijästä on tukenut myös todistajien J, K ja L kertomukset D:n asunnolle menneistä ja poistuneista miehistä sekä L:n havainnot todennäköisestä vasarantyyppisestä tekovälineestä. Todistaja J on kertonut havainneensa syytteessä mainittuna päivänä D:n oven takana yhden henkilön paketti sylissään. Todistaja K on kertonut olevansa D:n naapuri. Syytteessä kuvattuna päivänä hän oli kuullut kolauksen ja mennyt porraskäytävään. Tällöin todistaja oli havainnut kahden miehen poistuvan D:n asunnosta. Todistaja L on puolestaan kertonut, että kaksi mieshenkilöä oli tullut ----tieltä. Toinen miehistä oli ollut pidempi. Lyhemmällä miehistä oli ollut kädessään vasara. Miehet olivat nousseet --- metallinväriseen farmariautoon.

Mainituilla todisteilla on näytetty, että D on joutunut syytekohdan 1 teonkuvauksessa ja vaihtoehtoisissa teonkuvauksissa kuvatun väkivallan kohteeksi ja siitä on aiheutunut ensisijaisen syytteen teonkuvauksen seitsemännessä kappaleessa kuvatut vammat. Miehet ovat hankkiutuneet
D:n asunnolle käyttäen verukkeena pääsylle tekaistua pakettia perussuomalaisten toimistolta D:lle.

Myös se on näytetty, että tekijänä on ollut kaksi mieshenkilöä, jotka ovat poistuneet L:n havaintojen perusteella --- henkilöautolla.

Syyttäjän kirjallisina todisteina 7-9B olevilla valokuvilla sekä syyttäjän kirjallisina todisteina 11-15 olevilla KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunnoilla on näytetty, että D:hen kohdistuneen rikoksen tekijät ovat jättäneet tyhjän postipaketin D:n asuntoon. Tekaistussa paketissa on ollut teipeissä vastaaja C:n sormenjäljet.

Paketissa on ollut kontaktimuoveissa myös G:n sormenjäljet.

D:n ja C:n kertomuksilla on näytetty, että D on toiminut aktiivisesti vaikuttaen siihen, että G ei ole päässyt keväällä 2018 perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi ja G on erotettu perussuomalaisista. G ja hänen tukiryhmänsä ovat olleet tästä turhautuneita ja ”kokeneet tilanteen voimakkaasti”. (D:n ja C:n kertomukset, T 31-T39). C on kuulunut G:n tukijoukkoihin (T40-T40B).

Länsi-Suomen syyttäjäalue on tehnyt G:n osalta päätöksen syyttämättä jättämisestä 5.2.2021, koska ei ole ollut olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

2. Tämän jutun kysymyksenasettelu

Tämän jutun keskeinen kysymys on se, onko näytetty, että vastaaja C on toinen niistä henkilöistä, joka on kohdistanut D:hen edellä selostettua väkivaltaa syytteessä kuvatuin seurauksin.

Vaikka katsottaisiin jääneen näyttämättä vastaaja C:n syyllistyneen tekijänä murhan yritykseen tai törkeään pahoinpitelyyn sekä törkeään kotirauhan rikkomiseen, käräjäoikeuden on lisäksi otettava kantaa siihen, riittääkö pääkäsittelyssä esitetty näyttö vastaajan tuomitsemiseen rangaistavasta avunannosta, josta syyttäjä on vaihtoehtoisesti vaatinut rangaistusta.

Ennen muuta kysymys on siten näytön riittävyydestä. Vasta näytön analysoinnin ja siitä tehtävien johtopäätösten jälkeen selviää, tulevatko jutun muut oikeudelliset kysymykset lainkaan arvioitaviksi.

3. Näytön arvioinnin lähtökohdat

Rikosjutussa lähtökohtana on syyttömyysolettama. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tuomioistuin ei voi olla varma vastaajan syyllisyydestä, tuomioistuimen on hylättävä syyte. Oikeudenkäymiskaaressa tämä lähtökohta on ilmaistu seuraavasti: Tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä (OK 17:3.2).

Tässä jutussa syyttäjän näyttö perustuu varsin pitkälle aihetodisteisiin, joiden syyttäjä katsoo muodostavan kokonaisuutena arvioiden riittävän syytettä tukevan näytön. Syyttäjä on lähtenyt siitä, että jutussa on liian monta vastaajan syyllisyyteen viittaavaa yhteensattumaa ja tämän vuoksi vastaajalta pitää edellyttää jotakin uskottavaa selitystä.

Korkeimman oikeuden tapauksesta 2017:12 ilmenevän oikeusohjeen (perustelujen kohta 7) mukaan näyttö vastaajan syyllistymisestä rikokseen koostuu usein monista riidattomista tai asiassa esitetyn näytön perusteella selvitetyiksi katsotuista seikoista, jotka ainoastaan niistä tehtävien johtopäätösten kautta välillisesti todistavat syytteessä kuvatusta teosta. Kuvattuun aihetodisteluun perustuvassa todistusharkinnassa todisteiden kokonaisharkinnalla on yleensä keskeinen merkitys. Kokonaisharkinnan keskeisestä merkityksestä huolimatta tuomioistuin on velvollinen arvioimaan
asiassa esiin tulleiden seikkojen merkityksen myös erikseen siten kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentissa edellytetään. Aihetodisteluun ja todisteiden kokonaisharkintaan perustuvassa harkinnassa on myös yleensä tärkeää arvioida asian käsittelyssä esiin tulleiden seikkojen perusteella, onko jokin syytteessä väitetylle teonkuvaukselle vaihtoehtoinen tapahtumienkulku mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida riittävällä varmuudella sulkea pois. Siten yleisten kokemussääntöjen soveltaminen ja vaihtoehtoisten tapahtumankulkujen tai selitysten tarkastelu kuuluvat näytön harkintaan. Rikosasioissa sovellettavasta syyttömyysolettamasta seuraa, että todistustaakka syyksi lukevan tuomion perustavista seikoista on syyttäjällä ja ettei vastaajalle voida asettaa velvollisuutta todistaa syyttömyyttään.

Korkeimman oikeuden tapauksessa 2017:12 on katsottu (kohta 13), että syyttäjän todistustaakasta huolimatta voi kuitenkin syntyä tilanteita, jolloin rikosasian vastaajalta voidaan edellyttää, että hän puolestaan selvittää niitä seikkoja, joihin hän on puolustuksekseen vedonnut. Syytteen tueksi esitetty näyttö vaikuttaa osaltaan siihen, millaista selvitystä vastaajalta voidaan edellyttää kiistämisperusteistaan.

Käräjäoikeus kuitenkin huomauttaa, että näytön harkinnan lähtökohdan mukaisesti rikosasioissa sovellettavasta syyttömyysolettamasta seuraa, että todistustaakka syyksi lukevan tuomion perustavista seikoista on syyttäjällä ja ettei vastaajalle voida asettaa velvollisuutta todistaa syyttömyyttään. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut muun muassa ratkaisussaan Telfner v. Itävalta 20.3.2001 ja Krumpholz v. Itävalta 18.3.2010, että kansalliset tuomioistuimet olivat syyttömyysolettaman vastaisesti kääntäneet todistustaakan syyttäjältä syytetylle vaatiessaan syytetyltä selitystä, vaikka tätä vastaan ei ollut esitetty vakuuttavaa näyttöä (näin KKO 2017:12, perustelujen kohta 8).

Esimerkiksi vastaajan vaikeneminen oikeudenkäynnissä voidaan ottaa huomioon syyttäjän esittämän näytön vakuuttavuutta harkittaessa vain sillä edellytyksellä, että asiassa esitetyt todisteet ja asian käsittelyssä esiin tulleet seikat selvästi edellyttävät vastaajalta selitystä (ks. esim. HE 46/2014 vp s. 48 ja 53 ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston ratkaisu John Murray v. Yhdistynyt kuningaskunta 8.2.1996 kohta 54 ja KKO 2017:12 perustelujen kohta 9). Lähtökohtana voidaankin pitää sitä, että syyttäjä on esittänyt riittävän vahvan näytön syytteen tueksi ennen kuin syytteelle vaihtoehtoista tapahtumainkulkua koskevan vastaajan kertomuksen epäuskottavuudelle voidaan antaa merkitystä syytteen tueksi esitetyn näytön todistusvoimaa harkittaessa. Vastaajan sanotunlaisen kertomuksen epäuskottavuus ei myöskään itsessään lisää syytteen tueksi esitettyjen todisteiden ja asian käsittelyssä esiin tulleiden syytettä tukevien seikkojen todistusvoimaa. Eri asia on, että vastaajan kertomuksesta voi ilmetä seikkoja, jotka varsinkin yhdessä muiden asiassa esiin tulleiden seikkojen kanssa voivat tukea syytettä ja osoittaa sen näytetyksi (näin KKO 2017:12 perustelujen kohta 11).

Tässä jutussa on esitetty sekä syytteitä tukevaa näyttöä että syytteitä vastaan puhuvaa näyttöä. Käräjäoikeus analysoi seuraavaksi näyttöä. Vasta jos syyttäjä on kyennyt esittämään riittävän vahvan näytön, vastaajalta voidaan vaatia uskottavia vaihtoehtoisia selityksiä.

4. Näyttö ja sen arviointi

Perusteluissa on viitattu kirjallisen ja suullisen todistelun sisältöön pääpiirteittäin siltä osin, kuin sillä on ollut merkitystä asian ratkaisemisessa.

Havainnot tapahtumapaikalta

Asianomistaja D ei ole pystynyt tunnistamaan kumpaakaan hänen asuntoonsa tunkeutunutta väkivallan tekijää. Myöskään todistajilla J, K ja L ei ole yhtenäisiä tekijöiden tunnistamista helpottavia havaintoja.

Suunnitelma ja motiivi

Keskeisin ensisijaisen syytteen tai C:n jonkinlaisen osallisuuden puolesta puhuva seikka on se, että D:hen kohdistuneen rikoksen tekijät ovat jättäneet D:n asuntoon tyhjän postipaketin, jossa on ollut teipeissä C:n sormenjäljet.

Paketin osoittaman poliittisen motiivin toimijaksi on sopinut joku G:n kannattajapiiriin lukeutuva tekijä. C on ollut ainakin vuosina 2018-2020 G:n tukija. Tällaisia tukijoita G:llä on ollut sähköpostin jakelulistojen perusteella muitakin kuin C (T32-33, T39). C:n ja G:n välisistä sähköposteista voi päätellä heidän käyneen keskustelua politiikasta. Kirjallisesta todistelusta (T40) on ilmennyt, että G ja C ovat keskustelleet sähköpostitse 2.4.2017 lehdistötiedotteen sisällöstä, 13.4.2017 G:n käymästä radiohaastattelusta ja 6.7.2017 C on esitellyt ”integroidun mallin uusikansallismielisestä mallista”. Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjan mukaan G:n tukiyhdistys ry. on rekisteröity ja C on merkitty yhdistyksen yhteyshenkilöksi 8.10.2018. C on toimittanut 17.11.2018 G:lle vaalistrategiarungon. Viimeisimmästä C:n viestistä 21.2.2019 on ilmennyt, että C on tehnyt korjausehdotuksia G:n tekstiin, josta on ilmennyt G:n antipatia D:hen tämän G:n poliittista menestystä hidastaneiden toimien johdosta. On hyvin mahdollista, että G:n tukijoukkoon kuulunut C on tämän antipatian jakanut ja kertomallaan tavalla tuottanut poliittista sisältöä G:lle ja muokannut tämän kannanottoja. C on ollut yksi G:n tukijoukon edustajista. Asianomistajan kertomuksella sekä G:n ja C:n sormenjäljet sisältäneellä tekaistulla puoluetoimiston paketilla on tullut näytettyä, että menettelylle on todennäköisesti ollut poliittinen motiivi.

Paketista on löytynyt C:n sormenjäljet teipeistä (T11-12) ja G:n sormenjäljet kontaktimuovin pinnoilta (T13). Henkilöiden keskinäinen yhteytensä ja jaetut poliittiset intressinsä huomioiden on selvää, että molemmat ovat olleet valmistelemassa samaa pakettia eikä tarkoituksena ole ollut konkreettiset postitustoimet. C on myöntänyt teipanneensa pakettia joskus aiemmin. Teipin laatua tai leikkauspintoja koskevilla todisteilla (T9, 9B, 10 ja 15) ei ole tässä tilanteessa merkitystä asian arvioinnin kannalta.

Teon motiivin osalta syytettä tukee myös se, että C on ollut riidattomasti yhteydessä G:hen vuosina 2017-2020. C on ollut G:n kannattaja ja tukenut G:tä tämän poliittisessa toiminnassa. Tämä ilmenee myös syyttäjän kirjallisista todisteista 31-34 ja 36-40.

Vastaaja C on kertonut käräjäoikeudessa, että hän ei ole ollut millään tavalla mukana D:hen kohdistuneissa rikoksissa eikä hänellä ole myöskään tietoa niiden suunnittelusta.

Tekijöiden kulkuväline

Syytettä tukee sekin, että todistaja L:n kertomin tavoin tekijät ovat poistuneet rikoksentekopaikalta harmaalla farmarimallisella autolla, jota muistuttava auto on myös C:n omistuksessa. Todistaja L on
arvioinut tekopaikalta poistuneen tekijäkaksikon käyttämän auton olleen merkiltään joko Opel tai Volkswagen, mahdollisesti Golf-mallia. Valvontakameran kuvista (T11) on pääteltävissä Neste Jämsänkosken valvontakameraan tallentuneen VW Passat -merkkiseksi autoksi sopiva auto
tapahtumapäivänä kello 9:41. Edelleen samaksi autoksi sopiva auto on havaittavissa ABC Jämsänkosken valvontakameran tallenteesta 9:41 ja 9:43, myöhempänä aikana kääntymässä U-väylältä -tielle. --- yksityisen valvontakameratallenteen kuvassa on havaittavissa harmaa auto kello 9:57 (T17, s. 418). Kuvissa oleva auto on sopinut L:n kuvailemaksi tapahtumapaikalta poistuneeksi autoksi. Myös C omistaa hopeanharmaan Volkswagen Passat -merkkisen farmariauton, joka sopii todistaja L:n antamiin tuntomerkkeihin ja valvontakamerakuviin tekoaikaa ennen ja sen jälkeen Jämsänkoskella. C:n autosta tehtävät havainnot (T18) eivät yhdistä varmuudella edellä kuvattuja valvontakameran kuvia sekä L:n havaintoja tekijöiden kulkuvälineestä C:n omistamaan autoon. C:n autossa on hänen kertomuksensa mukaan ollut koko kesän 2020 taakkatelineet huhtikuusta alkaen. Valvontakameroiden kuvien perusteella tekijöiden farmariautoksi sopivassa autossa on voinut olla samanlaiset vanteet kuin C:n omistamassa autossa. Siinä on voinut olla myös samaan automalliin sopivat Catalunya -vanteet tai muut vanteet.

Todistusaineiston hävittäminen

Todistaja poliisimies O on kertonut, että myöhemmässä poliisin tutkimuksessa on paljastunut, että C:n omistaman auton yksi ovikynnys on ollut muita puhtaampi ja kuljettajan puolen lattiaverhoilu on poistettu leikkaamalla. Nämä havainnot tukevat vähäisessä määrin syyttäjän käsitystä rikoksen jälkien hävittämisestä.

C:n autosta 14.10.2020 otetuista valokuvista on todettavissa, että kuljettajan paikan lattiaverhoilu on poistettu leikkaamalla (T18). C on kertonut poistaneensa lattiaverhoilun auton kosteus- ja hajuongelmien vuoksi keväällä 2020. Poistamisen perustetta on tukenut todistaja M:n kertomus käräjäoikeudessa. On mahdollista, että lattiaverhoilun poisto on liittynyt tai ei ole liittynyt tapahtumiin 17.7.2020. Todistajilla L, J ja K ei ole ollut havaintoja siitä, että tekijöiden vaatteet olisivat olleet vereentyneet tai vahingoittuneet. Valokuvista (T1-2) ei ilmene, että tekopaikalla on todennettu tekijöiden verisiä jalanjälkiä lattialla. Tämä puhuu sitä vastaan, että C:llä olisi ollut motiivi poistaa verhoilua autonsa kuljettajan lattiatilasta verijälkien vuoksi.

Syyttäjän kirjallisina todisteina 23 ja 24 olevien sähköpostien ja ostokuitin mukaan C on ryhtynyt 21.7.2020 vaihtamaan työpuhelintaan. Vaihto on toteutunut 22.8.2020. On sinänsä mahdollista, että työpuhelimen vaihtotarve on perustunut C:n esittämällä tavalla konkreettiseen tarpeeseen saada käyttöön toimiva puhelin. On mahdollista, että 21.7.2020 realisoitumaan alkanut ja 22.8.2020 toteutunut työpuhelimen vaihto uuteen koneeseen on liittynyt 17.7.2020 tapahtumiin. Tekoajankohtaan nähden suhteellisen myöhäinen hankinta ei puhu kuitenkaan syytteen puolesta. Ajallinen yhteys vaihtosuunnitelman ja D:hen kohdistuneen väkivallan välillä ei riitä osoittamaan C:n liittyvän mainittuun väkivaltaan tai C:n pyrkineen tällä keinoin hävittämään todistusaineistoa.

C:n liikkeet tekopäivänä

Syyttäjän kirjallisena todisteena 20. olevan sähköpostin yhteenvedon mukaan C on ollut passiivinen sähköposteihinsa ja työpuhelimeensa aamupäivällä 17.7.2020.

C ei myöskään ole ajanut työajoja 17.7.2020. (T21 yhteenveto). Nämä asiakirjat viittaavat siihen, että vastaaja ei ole ollut työssä, vaan hän on tehnyt jotain muuta.

C:n sähköposteihin reagoimattomuus ja passiivisuus puhelimessa aamupäivällä 17.7.2020 ei ole ollut poikkeuksellista siihen nähden, että hänellä on ollut vastaavia päiviä aiemminkin vuonna 2020. Lisäksi mahdollista on C:n kertomalla tavalla, että hänen työyhteydenottonsa eivät ole vaatineet hänen välitöntä reagointiaan heinäkuisena perjantaipäivänä. Tiedolla C:n kymmenestä työajosta heinä-elokuussa 2020 ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta (T21). On mahdollista, että C on tehnyt kertomallaan tavalla runsaasti vuodelle 2020 muutenkin tavanomaisia etätöitä, ja että työpäivä 17.7.2020 on vastannut tätä käytäntöä.

5. Johtopäätökset ja kokonaisharkinta

Asiassa ei ole esitetty välitöntä näyttöä siitä, että C on ollut tapahtumapaikalla 17.7.2020 tai että C:n ajoneuvo on ollut tapahtumapaikan välittömässä läheisyydessä kyseisenä päivänä.

Syyttäjä on pyrkinyt näyttämään toteen C:n osallisuuden tekoon epäsuorilla todisteilla.

Syyttäjä on viitannut motiiviin, C:n sormenjälkiin tekaistun paketin teippauksissa, laskelmiin C:n auton mahdollisesta käytöstä matkaan Tuusula – Jämsänkoski – Tuusula 17.7.2020, C:n puuttuvaan alibiin sekä mahdollisiin C:n autoon tehtyihin muutos- ja puhdistustoimiin. Syyttäjä on pitänyt epäuskottavana C:n näennäistä toimettomuutta 17.7.2020 perustuen hänen työsähköpostinsa ja puhelimensa myöhäiseen käyttöön. Syyttäjä on katsonut C:n laitteiden vaihtojen 17.7.2020 jälkeen osoittaneen C:llä olleen tarkoitus hävittää itselleen tai lähipiirilleen haitallista materiaalia. Vielä syytteen tueksi on viitattu C:n ja G:n yhteydenpitoon vuosina 2018-2020. Syyttäjä on kiinnittänyt huomiotaan D:n kohtaaman väkivallan yhteyteen tekaistuun pakettiin, josta on löytynyt C:n sekä G:n sormenjäljet.

Käräjäoikeus pitää epäuskottavana sitä, että myös G:n sormenjäljet sisältävään, tekaistuun pakettiin olisi tullut C:n sormenjäljet satunnaisen D:hen kohdistuneesta väkivallasta irrallisen Tori.fi -postituksen yhteydessä. Tätä päätelmää on tukenut sekin, että paketissa ei ole ollut viitteitä sen käytöstä muuhun tarkoitukseen.

Sähköpostikeskustelulla 2018-2019 on näytetty, että C on ollut tukemassa läheltä G:n poliittista toimintaa. Satunnaiset viestit 2020 G:n ja C:n välillä ovat voineet liittyä politiikkaan tai muuhun yhteydenpitoon. Yhteydenpito voi tukea syytettä tai se voi tukea C:n kertomusta siitä, että viesteissä on ollut kysymys tekoa seuranneen viikonlopun K Ry:n tapahtumasta.

Laskelmat C:n auton polttoaineen kulutuksesta ja C:n ajankäytöstä 17.7.2020 ovat epävarmoja. Niillä ei ole merkitystä tässä asiassa.

G:n tai G:n puolison menettelyihin liittyvällä todistelulla (T28-30B) ei ole merkitystä C:n osallisuuden arvioinnin kannalta G:n asian päätyttyä syyttämättäjättämispäätökseen. G:llä ei ole näytetty olleen yhteyttä D:hen kohdistuneeseen väkivaltaan.

Todistaja L:n havainnot tapahtumapaikalta poistuneesta ajoneuvosta ovat lähtökohta tekijöiden ajoneuvon yksilöinnissä. Havainnot ovat epävarmat, auto on voinut olla merkiltään L:n kertomuksen mukaan esimerkiksi Opel tai Volkswagen Golf, jotka molemmat ovat varsinkin harmaina yleisiä autoja autokannassamme. Valvontakameroiden kuvissa näkyvä auto on sopinut L:n kuvaukseen. Kuvien auto sopii C:n omistamaksi autoksi. C on kertonut käräjäoikeudessa, että hänen autossaan on ollut taakkatelineet koko kesän 2020. Sinänsä sitäkään mahdollisuutta, että taakkatelineet olisivat olleet poistettuna 17.7.2020, ei voida poissulkea.

C ei ole kyennyt uskottavasti selvittämään alibiaan 17.7.2020. Tämä voi viitata siihen, että hän salaa todellisia menojaan. Voi olla mahdollista sekin, että hän ei ole muistanut enää muutaman kuukauden kuluttua, mitä hän on kyseisenä heinäkuisena perjantaina tehnyt. Alibin puutteesta ei voida päätellä kuitenkaan sitä, että C ei ole ollut tapahtuma-aikaan kotiseudullaan Etelä-Suomessa.

Syyttäjä on esittänyt useita siihen viittaavia seikkoja, että C on ollut valmistamassa tekaistua pakettia siinä tarkoituksessa, että sitä käytetään verukkeena pääsyyn D:n asunnolle sekä että tekijät ovat käyttäneet C:n autoa tekopaikalle saapumiseen ja poistumiseen. Motiivia on tukenut se, että C ja G ovat pitäneet yhteyttä keskenään ja että molemmat ovat poistaneet käytöstään tapahtuman jälkeen puhelimia ja tietokoneita sekä siirtäneet tiedostoja laitteiltaan ulkoisiin muisteihin.

Toisaalta näyttö C:n osallisuudesta D:hen kohdistuneeseen väkivaltaan perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys käsiteltävään tapahtumaan on etäinen. Kun tekijöistä ei ole välittömiä havaintoja eikä heitä ole voitu yrityksistä huolimatta tunnistaa tekopaikalla, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla. Näyttö ei sulje pois sellaisia vaihtoehtoja, että C on ollut kotonaan tekemässä kotitöitään 17.7.2020 tai että tekijöiden ajoneuvo on joku muu kuin C:n omistama auto.

C:llä ja G:llä voidaan ajatella olleen motiivi antaa muistutus D:lle tämän toiminnasta G:tä koskevissa poliittisissa ratkaisuissa. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että tekijät ovat saapuneet ja poistuneet tekopaikalta C:n omistamalla autolla ja että C on ollut tekopaikalla. C:n yhteys tapahtumaan on jäänyt epäselväksi. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mikä C:n tietoisuus on ollut väkivallan tekijöiden suunnitelmasta. Näin ollen C:n tahallisuus ja tietoisuus D:hen kohdistuneesta menettelystä on jäänyt näyttämättä. Kun näyttöä harkitaan kokonaisuutena, jää C:n syyllistymisestä tekijänä tai muuna osallisena D:hen kohtaamaan väkivaltaan ja kotirauhan rikkomiseen varteenotettava epäily. Syytteet ja kaikki niihin perustuvat vaatimukset hylätään.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin.

Ratkaisutiedot

Ratkaisu on yksimielinen.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Hylätyt syytteet

1. Murhan yritys

17.07.2020

2. Törkeä kotirauhan rikkominen

17.07.2020

--
Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet käräjätuomari Matti Kuuliala, käräjätuomari Jorma Eirola ja käräjätuomari Kaisa Korhonen.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Hovioikeus on 15.-17.11.2022 toimittanut asiassa pääkäsittelyn siitä erikseen laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

---

Syyttäjien valitus

Vaatimukset

Syyttäjät ovat vaatineet, että C tuomitaan rangaistukseen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevien syytteiden mukaisesti ensisijaisesti murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta tai avunannosta näihin tekoihin. Syyttäjät ovat toissijaisesti vaatineet, että C tuomitaan vaihtoehtoisten syytteiden mukaisesti rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta tai avunannosta näihin tekoihin.

---

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Teolla on todennäköisesti ollut poliittinen motiivi.

Tekijöiltä D:n asuntoon jäänyt postipaketti on yhdistänyt C:n tekoon. C:n sormenjäljet ovat löytyneet paketin sulkeneiden teippien sisäpuolelta liimapinnoilta. Paketti on ollut löydettäessä kiinni ja tyhjä. Sitä ei ollut avattu teippauksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että C on sulkenut paketin teipein sen ollessa tyhjä. Hän on siten myös tiennyt, ettei paketilla lähetetä mitään kenellekään, vaan sillä on ollut jokin muu käyttötarkoitus.

Mitään uskottavaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua tyhjänä valmistetun paketin päätymiselle D:n asuntoon ei ole. C on joko itse ollut toimittamassa pakettia uhrille ja ollut toinen tekijöistä, tai hän on valmistanut paketin tekijöiden kanssa yhdessä tai yksin ja antanut sen käytettäväksi teossa.
Isohkon, tyhjän ja osoitteettoman paketin valmistaminen on edistänyt tekoa siten, että sillä on varmistettu se, että uhrin ollessa kotona tämä myös joutuu avaamaan oven.

Tekijöiden autossa on ollut useita samoja yksityiskohtia C:n auton kanssa. Se mahdollisuus, että C:llä voisi täysin sattumalta olla samanlainen auto kuin tekijöillä, on niin pieni, että järkevää epäilyä ei voi jäädä siitä, etteikö kyseessä olisi sama auto. Tekninen tutkinta viittaa myös siihen, että C:n autoon on tehty puhdistustoimia sen varmistamiseksi, että mahdollisia verijälkiä ei myöhemmin löytyisi. Sillä seikalla, onko autossa ollut tekohetkellä samat helposti irrotettavat ja kiinnitettävät irtokattotelineet kuin löydettäessä auto noin kaksi kuukautta myöhemmin C:ltä, ei ole asian arvioinnin kannalta juuri mitään merkitystä. C on pian teon jälkeen saanut käyttöönsä työsuhdeauton, mikä selittää C:n omistaman auton ovikynnysten puhtauden vielä kaksi kuukautta teon jälkeen.

Käräjäoikeus on pitänyt mahdollisena, että C olisi voinut olla myös kotonaan tapahtuma-aikaan, vaikka hän ei ole ollut tavoitettavissa eikä ole käyttänyt puhelimiaan tai vastannut työsähköposteihin. Vaihtoehtoiset syytteet avunannosta ovat perustuneet siihen, että C on voinut olla itse muuallakin kuin tekopaikalla tapahtuma-aikaan. Tätä vaihtoehtoa käräjäoikeus ei kuitenkaan ole millään lailla arvioinut tuomiossa.

Ottaen huomioon C:n osuus paketin valmistamiseen sekä havainnot hänen autostaan tekopaikalla on hänelle syntynyt vähintään selitysvelvollisuus siitä, miksi kyseinen paketti oli valmistettu, kenelle se olisi luovutettu ja missä tarkoituksessa. Samoin selitysvelvollisuus koskee sitä, kenelle C on
luovuttanut autonsa ja miksi se on ollut tekijöiden käytössä. Minkäänlaista vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei kuitenkaan ole tuotu esiin. Mikäli sellaisia ei ole, tuomiota ei voida sellaisiin myöskään perustaa (KKO 2017:12).

C on tuomittava vähintään 8 vuoden vankeusrangaistukseen. Hänet tulee määrätä heti vangittavaksi hovioikeuden tuomion antamisen yhteydessä.

D:n valitus

Vaatimukset

D on vaatinut, että C tuomitaan syytteiden mukaisesti rangaistukseen ensisijaisesti murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta tai avunannosta näihin tekoihin. D on toissijaisesti vaatinut, että C tuomitaan vaihtoehtoisten syytteiden mukaisesti rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä tai avunannosta siihen.
---

Perusteet

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön väärin ja päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Käräjäoikeus on asettanut tuomitsemiskynnyksen liian korkealle.

On pidettävä selvitettynä, että C on valmistanut paketin käytettäväksi harhautustarkoituksessa D:hen kohdistuvaan murhan yritykseen. C:n sormenjälkiä on löytynyt paketissa olleiden teippausten sisäpinnalta. Mitään muuta järjellistä selitystä tyhjän paketin valmistamiselle ei ole pystytty esittämään. Tapahtuneelle rikokselle on käräjäoikeuden tuomiossa todetulla tavalla ollut varsin todennäköisesti poliittinen motiivi, joka sopii nimenomaan C:n poliittiseen viiteryhmään.

Käsitystä C:n osallisuudesta syytteessä kuvattuihin rikoksiin tekijänä tukee voimakkaimmin se, että tekijät ovat käyttäneet C:n ajoneuvoa ja että C:llä ei ole ollut minkäänlaista alibia tekopäivälle, vaan
päinvastoin tekopäivän passiivisuus sähköpostin ja puhelimen suhteen on C:n kesän muihin päiviin verrattuna ollut poikkeuksellista.

Tekijät ovat aloittaneet väkivallan käytön välittömästi saatuaan oven auki. Näin ollen se, että tekijöiden alkuperäinen tarkoitus olisi ollut jokin muu kuin väkivallan kohdistaminen D:hen, on epäuskottavaa. Koska C:n on näytetty osallistuneen paketin laatimiseen, samalla on tullut näytetyksi C:n tietoisuus suunnitelmasta kohdistaa D:hen väkivaltaa. Avunanto syytteissä kuvattuihin rikoksiin on tullut näytetyksi jo tällä perusteella.

---

C:n vastaus valituksiin

Vaatimus

C on vaatinut, että valitukset hylätään.

Perusteet

Käräjäoikeus on päätynyt asiassa oikeaan lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomiota ei ole valitusten perusteella aihetta muuttaa.

C on ollut tapahtuma-aikaan kotonaan Tuusulassa --, eikä hän ole ollut tietoinen D:hen kohdistuneesta teosta. Hänen autoaan ei ole käytetty teossa eikä hänellä ole tietoa siitä, miten pahvilaatikko, jossa on ollut hänen sormenjälkiään, on päätynyt tekijöille.

Teossa käytetty postipaketti on oletettavasti vanha käytetty paketti, joka on jostain otettu tähän käyttöön. C:n sormenjälkiä on löytynyt pahvista, mutta sen päälle on joku käsineitä käyttäen liimannut osoitelaput ja muun rekvisiitan. Tämä viittaa siihen, että paketin lopullinen käyttäjä on pyrkinyt estämään omien jälkiensä jäämistä siihen. C:ltä ei ole löytynyt sellaista tulostinta, jolla paperit olisi tulostettu, eikä paketissa käytettyä kontaktimuovia. Paketin suuaukon teipeistä löytyneet C:n sormenjäljet ovat tulleet siihen aikoinaan, kun C oli käyttänyt laatikkoa muuhun tarkoitukseen. Sormenjälkiä ei ole löytynyt kaikista teipeistä eikä niistä, joilla laatikko on lopulta teipattu umpeen. Laatikko ei ollut ollut tyhjä silloin, kun C oli käyttänyt sitä.

Teossa käytetty auto ei ole C:n. Kyseessä on yksi Suomen suosituimmista automalleista. Kuvien autolla on huomattavia eroavaisuuksia C:n autoon. Siitä puuttuvat kattotelineet. Myös vanteet ovat erilaiset kuin C:n autossa. Tekijöiden autosta saadusta kuvasta ei ole havaittavissa kylkilistan lähellä sellaisia yksityiskohtia, joita löytyy C:n autosta. C:n auto on valokuvattu lähes kolme kuukautta teon jälkeen. Väite siitä, että jokin auton kynnyslista pysyisi puhtaana kolme kuukautta, on kaukaa haettu. Verhoilun poistamiselle on esitetty järkevä syy.

Rikospaikalta tehtyjen havaintojen perusteella D:n verta on täytynyt osua myös tekijöihin ja heidän vaatteisiinsa. Vaatteista ne olisivat siirtyneet auton istuimiin. C:n auton istuimia ei ollut puhdistettu eikä niistä ole myöskään löydetty asianomistajan verta tai dna:ta.

C:n auton keskimääräistä korkeampi polttoaineen kulutus puhuu syytettä vastaan. C ei ole tankkaushistoriansa perusteella voinut ajaa syyttäjien väittämiä matkoja.

C:llä ei ole rikoshistoriaa. Todistajien mukaan C oli tavallinen, rauhallinen oma itsensä myöhemmin tapahtumapäivänä. On epäuskottavaa, että täysin väkivallaton ihminen tekisi näin kylmäverisen teon ensimmäistä kertaa elämässään ja sen jälkeen kukaan ei havaitsisi hänessä mitään outoa.

C on heti kiinniottamisestaan lähtien pyrkinyt edistämään asian selvittämistä. Näin vakavassa asiassa ei saa jäädä mitään järkevää epäilyä syyllisyydestä.

Riidattomat seikat

Käräjäoikeuden tuomioon otsikon ”1. Syyttäjän esittämän näytön perusteella näytetty tapahtumienkulku ja tosiseikat” alle (s. 10–11) kirjatut seikat ovat riidattomia myös hovioikeudessa.

Riidatonta siten on:

Tapahtumien kulku D:n asunnolla.
D:lle aiheutuneet vammat (todisteet 3–6 ja 6B).
D:llä on ollut aktiivinen rooli siinä, että G:tä ei keväällä 2018 ollut asetettu perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi sekä siinä, että G oli erotettu Perussuomalaiset-puolueesta (todisteet 34 ja 38).
G ja useat hänen poliittiset tukijansa ovat olleet turhautuneita G:n kohteluun perussuomalaisissa. Turhautuminen on ainakin osittain kohdistunut D:hen (todisteet 32, 33, 36, 38B, 39, 39B ja 39C).

Käräjäoikeuden tuomion sivuille 13–15 on kirjattu esitettyä näyttöä.

Riidatonta on, että:

C on ainakin vuosina 2018–2020 ollut G:n tukija ja hän on osallistunut G:n poliittiseen toimintaan (todisteet 36, 39B, 39C, 39D ja 40).
Teossa käytetyn postipaketin teipeistä on löytynyt ainakin yksi C:n sormenjälki (todisteet 8 ja 11–12). G:n sormenjäljet ovat löytyneet paketin kontaktimuovien pinnoilta (todisteet 8 ja 13). C on myöntänyt teipanneensa pakettia jossain vaiheessa aiemmin.
Todistaja L:n mukaan tekijät ovat poistuneet tekopaikalta harmaalla farmarimallisella autolla, joka on ollut mahdollisesti Opel tai Volkswagen. C on omistanut hopeanharmaan Volkswagen Passatin (todiste 18). C:n auton oikeassa kyljessä on 14.10.2020 ollut naarmu (kuva 2). Valvontakameratallenteessa näkyvät auton vanteet (todiste 17, kuvat 14 ja 15) ja C:n auton vanteet (todiste 18, kuva 2) ovat olleet samankaltaiset.
D:n asunnon rappukäytävässä ei ole havaittu isompia verijälkiä (todisteet 1 ja 2, kuvat 10–12).
C on 21.7.2020 ryhtynyt vaihtamaan työpuhelintaan (todisteet 23–24 ja 20B). Vaihto on toteutunut 22.8.2020 (todiste 24).
C:n työsähköpostiin on tapahtumapäivänä, perjantaina 17.7.2020 tullut kahdeksan viestiä. C ei ole tuona päivänä lähettänyt yhtään viestiä työsähköpostistaan (todiste 20). Maanantaina 20.7.2020 C on lähettänyt useita viestejä työsähköpostistaan (todiste 20B).
C:llä ei ole ollut työajoja 17.7.2020 (todiste 21).

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja näytön arvioinnin lähtökohdat

Syytteessä kuvattuja tapahtumia 17.7.2020 D:n asunnolla ei ole riitautettu ja ne voidaan asettaa tuomion perusteeksi. Asiassa on arvioitavana C:n mahdollinen osallisuus joko tekijänä tai avunantajana edellä mainittuihin tapahtumiin. Käräjäoikeus on hylännyt kaikki C:tä vastaan esitetyt syytteet.

Asiassa on kyse ns. aihetodistelun arvioinnista, mihin liittyvät keskeiset oikeusohjeet on kirjattu käräjäoikeuden tuomion sivuille 11–12. Syytteen tueksi esitetty näyttö on liittynyt erityisesti motiiviin, tekijöiltä tekopaikalle jääneeseen postipakettiin, tekijöiden käyttämään autoon sekä C:n alibiin. Hovioikeudessa arvioitavana ovat erityisesti esitetystä näytöstä tehtävät johtopäätökset. Mikäli C:n katsotaan syyllistyneen rikokseen, arvioitavaksi tulevat rangaistuksen mittaaminen sekä D:n esittämät korvausvaatimukset.

C:n mukaan hän on tapahtumapäivänä 17.7.2020 ollut kotonaan Tuusulassa, eikä hän ole käynyt tuolloin Jämsänkoskella.

Näyttö, sen arviointi ja johtopäätökset

Teon motiivi

G ja hänen tukijansa ovat olleet turhautuneita toimintaan perussuomalaisissa sekä vaalipäällikkö D:hen. He ovat käyttäneet D:stä muun muassa ilmaisuja ”pääroisto” ja ”pääsortaja” ja D:n toimintaa on kuvattu yksinvaltaiseksi, sortamiseksi, vainoamiseksi ja manipuloinniksi (todisteet 31, 36, 38B, 39 ja 39D).

C on osallistunut G:n poliittiseen toimintaan toimien G:n tukiryhmän puheenjohtajana. G:n osoittama turhautuminen on tullut myös C:n tietoon (todisteet 36, 39B, 39D, 40 ja 40B). Myös C on ollut ilmeisen turhautunut toimintaan perussuomalaisissa käyttäen muun muassa ilmaisuja ”vitun jyväskylän lammaspersut” sekä ”persutaistelu” (todiste 39C).

D on kertonut, että hänellä ei ole ollut muita vihamiehiä kuin poliittisista ristiriidoista johtuen ns. ”G-laisissa” tarkoittaen G:tä ja hänen tukijoitaan. Ainoastaan näillä henkilöillä olisi hänen mielestään voinut olla motiivi tällaiselle teolle. D:n mukaan G:n tukijat ovat olleet aktiivisia ja aggressiivisia ja he olivat syyllistäneet ja haukkuneet D:tä ja Keski-Suomen perussuomalaisten piirihallitusta viestein ja soitoin. D:hen ei ollut kohdistettu tappouhkauksia tai muitakaan suoria uhkauksia. D:n asunnosta ei ollut teon yhteydessä varastettu mitään.

C on kertonut, että hänen roolinsa G:n poliittisessa toiminnassa oli ollut poliittinen suunnittelu ja sisällön tuottaminen. Tehtävään oli kuulunut viestintää, strategian luontia ja tekstien oikolukua. C oli nimetty G:n tukiryhmän puheenjohtajaksi vain tukiyhdistyksen rekisteröintiä varten, eikä nimikkeellä ole ollut suurempaa merkitystä. C:n piti myös toimia G:n kampanjapäällikkönä, mutta tämä ei päässyt toteutumaan. D:n nimi oli ollut esillä mediassa, kun G:tä ei ollut asetettu ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja kun tämä oli erotettu puolueesta. Esillä olleita nimiä oli ollut muitakin. C:llä ei ollut ollut katkeruutta D:tä kohtaan. C oli nähnyt G:tä muutaman kerran syksyn 2019 jälkeen ja he olivat jutelleet muutaman kerran puhelimessa. Toukokuussa 2020 C oli ollut tapaamassa vanhoja kavereitaan Jyväskylässä ja hän oli saattanut tuolloin tavata myös G:n. C:n ja G:n ystävyys on liittynyt vain politiikkaan. Keski-Suomen perussuomalaisten toimintaan yleisesti turhautuneita oli C:n ohella ollut useita muitakin.

Todistaja R on G:n entinen puoliso. Hän on kertonut, että C ja G olivat olleet paljon tekemisissä keskenään ja he olivat olleet läheisiä. R oli tavannut C:n vain muutaman kerran, mutta hän oli nähnyt tämän hänen ja G:n kodin pihalla useita kertoja sekä kuullut G:n ja C:n välisiä ääniviestejä. G oli suhtautunut D:hen hyvin kielteisesti. Hän oli haukkunut D:tä ja puhunut usein väkivallan käyttämisestä tätä kohtaan. G oli harmitellut, ettei kukaan ollut halunnut tehdä väkivaltaa, vaan kaikki olivat ”vätyksiä”.

On riidatonta, että G:stä on tehty asiassa syyttämättäjättämispäätös. Syyttäjä on myös lisätutkintojen valmistumisen jälkeen 28.10.2022 tehnyt päätöksen uudelleen harkinnasta ja päättänyt, että asia jää aiemman 9.2.2021 tehdyn syyttämättäjättämispäätöksen varaan. G:tä ei epäillä D:hen kohdistetusta rikoksesta.

Johtopäätökset

G:n ja hänen tukijoidensa D:hen ja perussuomalaisiin liittyvä kielenkäyttö on ollut varsin aggressiivista. Käytetyt sanavalinnat viittaavat ilmeisen pitkään jatkuneeseen ja syvään erimielisyyteen. Viesteissä ei kuitenkaan puhuta väkivallan käytöstä eikä esitetä uhkauksia D:tä kohtaan. Asiassa esitetyn selvityksen perustella G on keskustellut paljon C:n kanssa ja heidän välisiään viestejä on pitkältä ajanjaksolta. Viestien sisällön ja sävyn perusteella he ovat jakaneet saman ajatusmaailman sekä saman turhautumisen toimintaan perussuomalaisissa. Viestien sävy on myös varsin keskusteleva ja yksityiskohtainen, mikä tukee näkemystä heidän läheisistä väleistään. On myös riidatonta, että C on ollut K Ry:n jäsen ja että hän oli osallistunut yhdistyksen toimintaan ainakin jonkin verran. G on perustanut yhdistyksen sekä toiminut sen puheenjohtajana.

Se, että D:n asunnosta ei ole teon yhteydessä varastettu mitään eikä hänen omaisuuttaan ole vahingoitettu, viittaa vahvasti siihen, että teon motiivina on ollut hyökkääminen nimenomaisesti D:tä vastaan. Tähän viittaa myös tekotapa eli se, että kysymys on ollut ilmeisen suunnitelmallisesta ja voimakkaasta väkivallan kohdistamisesta D:hen.

Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että teolla on hyvin todennäköisesti ollut poliittinen motiivi. C:llä G:n aktiivisena tukijana voidaan siten katsoa olleen motiivi teolle.

Postipaketti

Tekijöillä mukana olleesta D:n asuntoon teon jälkeen jääneestä postipaketista on löydetty C:n sormenjäljet. Sormenjäljet on löydetty kolmesta kohtaa teipin repäisykohtien liimapinnoilta sekä postipaketin pinnalta, FedEx-osoitelapun alta (todisteet 8, 11 ja 12). Paketin kontaktimuovin pinnoilta on löydetty myös G:n sormenjälki (todisteet 8 ja 13). Paketin ympärillä ollutta kontaktimuovia oli siinä näkyneiden jälkien perusteella ainakin jossain vaiheessa käsitelty mahdollisesti kangaspäällysteiset työkäsineet kädessä (todiste 9B, todistaja O).

Paketin teippaamiseen käytetty teippi on vastannut C:n kotoa kotietsinnän yhteydessä löydettyä teippiä ulkoisilta ominaisuuksiltaan, leveydeltään ja kemialliselta koostumukseltaan (todisteet 9 ja 14, todistaja O). Keskusrikospoliisin (KRP) lausunnon 11.11.2020 (todiste 14) mukaan teippien ulkonäkö ja/tai koostumus pääsääntöisesti vaihtelevat valmistajan mukaan. KRP:n lausunnon 3.11.2020 (todiste 15) mukaan postipaketin teipin repäisyjälki ei vastannut sellaista jälkeä C:n asunnosta löydetystä teippirullasta.

Todistaja O:n kertomuksen mukaan laatikon päällä oli teipit, teippien päällä FedEx-kortti, ja sen päällä kontaktimuovi. Paketti oli uuden näköinen ja se oli suljettu tyhjänä. Paketissa oli nostokansi, joten se oli avattavissa vain yhdeltä puolelta. Pakettia ei olisi ollut mahdollista avata avaamatta teippejä. Paketin ympärillä olleet pitkät ns. sulkevat teipit sekä lyhyemmät ns. lukitsevat teipit olivat olleet yhtenäisiä. Kaikki teipit olivat olleet kiinni yhtä tiukasti, mikä viittaa siihen, että teipit oli kiinnitetty yhtä aikaa. Teippejä ei ollut avattu niiden kiinnittämisen jälkeen. Päällimmäisen teippikerroksen alla ei ollut ollut rikottuja teippejä. Yksi lukitsevista teipeistä oli osaksi repeytynyt, koska paketin päälle oli astuttu teon yhteydessä. Osoitekortin repeytymät (todiste 7, kuva 5) olivat tulleet poliisitutkinnassa. Osoitekortissa ei ollut ollut aiempia repeytymiä. Paketissa ei ollut ollut jälkiä aiemmista osoitekorteista tai teipeistä. Postipaketista olisi poliisin teknisillä keinoillakin hyvin vaikeaa poistaa vanhaa osoitekorttia vaurioittamatta pakettia.

R on kertonut, että kesällä 2020 ennen tekoa G oli pyytänyt R:ää tulostamaan FedEx-nimikyltin. R oli saanut käsitellä nimikylttiä vain hanskat kädessä. R ei ole muistanut, oliko hän tulostanut todisteesta 7 ilmenevän FedEx-lapun (kuva 7).

C on kertonut käyttäneensä vastaavankaltaisia, tyhjinä suljettuja postipaketteja silloin tällöin muuttojen yhteydessä estämässä tavaroita kolhimasta toisiaan. Hän oli käyttänyt postipaketteja myös esimerkiksi Tori.fi:ssä myymiensä tavaroiden toimittamiseen. Jotkut paketit hän oli lähettänyt postitse ja jotkut hän oli vienyt suoraan vastaanottajalle. Hän oli käsitellyt kymmeniä paketteja. C ei ole osannut tarkemmin kertoa teossa käytetystä paketista, sen teippauksista taikka siitä, miten hänen käsittelemänsä paketti oli päätynyt tekijöille.

Johtopäätökset

Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, milloin postipakettia on teipattu ja käsitelty ennen tekoa. C:n osallisuutta tukevat postipaketista löydetyt sormenjäljet sekä hänen kotoaan löydetty, paketissa käytettyä teippiä vastaava teippi. Asiassa on tullut näytetyksi, ettei pakettia ole avattu sen sulkemisen jälkeen, ja näin ollen C:n on näytetty olleen sulkemassa kyseistä tyhjää postipakettia.

Paketilla voidaan katsoa olevan selvä yhteys tekoon. Esitetty näyttö tukee siten syytettä siinä, että C on vähintäänkin osallistunut teon valmisteluun.

Auto

C:n omistama hopeanharmaa Volkswagen Passat on väriltään ja malliltaan vastannut todistaja L:n havaintoja tapahtumapaikalta tekoajan läheisyydessä poistuneiden kahden miehen käyttämästä autosta. Tuntomerkkeihin sopiva auto on liikkunut Jämsänkoskella ja tallentunut valvontakameratallenteisiin (todiste 17). Valvontakameroiden kuvista ei ilmene auton rekisterinumeroa.

Todistaja, rikosylikonstaapeli S oli D:n hätäkeskussoittojen ajankohtien perusteella käynyt läpi valvontakameratallenteita aikaväliltä kello 9.45-10.15 (todiste 16). Hän oli käynyt läpi kaikki tekoajan läheisyydessä tallenteilla näkyvät autot. Todistaja L:ltä saatuihin tuntomerkkeihin sopivia autoja oli ollut vain yksi. Hopeanharmaa Passat oli ajanut D:n asunnon suuntaan ja palannut samaa tietä takaisin noin 10 minuuttia myöhemmin. Autojen vanteiden oli myös todettu täsmäävän. S oli tutkinut muitakin Jämsänkoskella sijaitsevia valvontakameroita. Hänen kollegansa olivat kuvien perusteella osanneet yksilöidä auton vuosimallin. Passat oli poistunut Petäjäveden suuntaan. Tästä eteenpäin auton liikkeistä ei ole esitetty selvitystä.

Sekä C:n autossa että ---valvontakameran kuvassa näkyvässä autossa on ollut seitsemänpuolaiset vanteet. Kummassakin autossa on myös korinväriset listat auton kyljissä sekä värimuutos oikean puolen alakatteessa (todisteet 17 ja 18). C:n autossa on ollut tummennetut takalasit ja tunkin kolo auton oikealla sivulla on ollut näkyvissä (todisteet 18 ja 19), kuten myös tekopaikalta poistuneessa autossa. Auton varustelutaso on ollut Highline. Todistaja L oli havainnut auton ikkunakarmien olleen mustat. Hän ei ollut tehnyt tarkempia havaintoja auton yksityiskohdista. Auto oli lähtenyt ----tieltä kohti ----tietä (todiste 17 kartta 1, todiste 1 kuva 1).

C:n autossa olleiden vanteiden kanssa vastaavia vanteita on asennettu ensiasennusvanteena Passateihin huhtikuun 2002 ja kesäkuun 2005 välisenä aikana. Vuosien 2002 ja 2005 välisenä aikana Suomeen on rekisteröity harmaita Volkswagen Passat -autoja yhteensä 2.181 kappaletta (todiste 26). Kyseiseen lukuun on sisältynyt kaikki harmaan sävyt sekä kaikki varustelutasot.

Johtopäätökset

Koska edellä mainittuun lukuun Suomeen vuosina 2002–2005 rekisteröidyistä harmaista Passat-autoista on sisältynyt kaikki harmaan sävyt, hopeanharmaita Passat-autoja seitsemänpuolaisilla vanteilla on luonnollisesti vähemmän. Tällaisen auton ei siten voida sanoa olevan Suomessa erityisen yleinen.

L:n kuvaaman auton lähtösuunta ----tieltä ----tien suuntaan tukee sitä, että auto on valvontakameroissa näkyvä hopeanharmaa Passat.

Asiassa esitetyn selvityksen perustella C:n auton vuosimallia ja varustelutasoa vastaavissa Passat-autoissa voi olla erilaisia seitsemänpuolaisia vanteita. --- valvontakamera on tallentanut etäältä liikkeessä olleen auton, mikä on heikentänyt kamerakuvasta otetun kuvakaappausten laatua. Sää olilisäksi ollut aurinkoinen, joten myös auringonsäteiden heijastukset ja varjot ovat heikentäneet kuvien laatua. Näin ollen kuvat (todisteet 52-53) ovat olleet varsin epätarkkoja, ja myös vanteen keskiosan kohdalta osin selvästi vääristyneitä. Vanteiden muista yksityiskohdista ei voida tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä. Samankaltainen värimuutos samassa kohdassa alakatetta sekä auton tummennetut takalasit yhdessä muiden vastaavuuksien kanssa tukevat kuitenkin vahvasti sitä, että kyseessä on ollut C:n auto.

Muutkin valvontakameratallenteista otetut kuvakaappaukset ovat edellä mainituista syistä olleet huonolaatuisia, joten auton tarkemmista yksityiskohdista ei ole sen väriä, tummennettuja takalaseja ja korinvärisiä listoja lukuun ottamatta mahdollista tehdä tarkempia johtopäätöksiä. Kuvat ovat olleet myös varsin kaukaa otettuja. Valvontakameroiden kuvissa olevassa autossa ei ole ollut kattotelineitä toisin kuin C:n autossa lokakuussa 2020 tehdyn rikostutkinnan aikaan. Tekoajan ja rikostutkinnan välinen kolmen kuukauden aikaväli huomioon ottaen tällä yksityiskohdalla ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

C:n autossa ja tekijöiden teon yhteydessä käyttämässä autossa voidaan edellä todetusti havaita useampi yhtäläisyys. Selviä eroavaisuuksia autojen välillä ei esitetyn aineiston perusteella ole havaittavissa. Ottaen samalla huomioon edellä motiivista ja postipaketista lausuttu hovioikeus katsoo esitetyn näytön tukevan vahvasti sitä, että tekijät ovat käyttäneet nimenomaan C:n autoa.

C:n alibi 17.7.2020

C ei riidattomasti ole perjantaina 17.7.2020 lähettänyt viestejä työsähköpostistaan. Työsähköpostiin tuolloin tulleet viestit eivät ole olleet erityisen tärkeitä tai kiireellisiä (todiste 20). Maanantaina 20.7.2020 hän on lähettänyt useita viestejä työsähköpostistaan, ensimmäisen kello 6.25 (todiste 20B). C:llä ei ole ollut työajoja 17.7.2020 (todiste 21). On riidatonta, että C on iltapäivällä 17.7.2020 mennyt Turkuun auttamaan todistaja N:ää muutossa Turusta Helsinkiin.

C:llä on tekoaikaan ollut käytössään oma puhelin sekä työpuhelin. Puhelimien käytöstä esitetyn selvityksen perusteella 204-päätteinen yksityisliittymä on 17.7.2020 aktivoitunut kello 14.40 jälkeen ja paikantunut Etelä-Suomeen ja Varsinais-Suomeen (todisteet 43B, 45 ja Telian lausunto 16.11.2022). 738-päätteinen työliittymä on 17.7.2020 paikantunut kello 14.26 saakka --- Järvenpäähän. C on vastannut työliittymään tulleeseen puheluun kello 14.20 (todiste 43B). Uutena todisteena esitettyjen Telian lausuntojen 25.2. ja 19.4.2021 (todiste 50) mukaan datatiedoissa näkyvät nolla sekuntia tai yhden sekunnin kestäneet tapahtumat ovat todennäköisesti olleet puheluiden yrityksiä taikka signalointitapahtumien virheellisiä tulkintoja. Kyseessä ei lausuntojen mukaan näyttäisi olleen onnistunut vastattu puhelu. Kello 10.18.23 kirjattu nolla sekuntia kestänyt puhelu on päättynyt soiton perumiseen, eli soittaja oli keskeyttänyt puhelun ennen vastausta. Televalvontakoosteen perusteella on pääteltävissä, että C ei ole käyttänyt puhelimiensa datayhteyksiä aamulla tai aamupäivän aikana 17.7.2020.

Uutena todisteena on esitetty selvitys C:n kodin sähkönkulutuksesta 12. ja 18.7.2020 väliseltä ajalta (todiste 51). Selvityksen perusteella 17.7.2020 sähkönkulutus on ollut muita arkipäiviä matalampaa kello 14 saakka. Sähkönkulutus on vaihdellut 0,02 ja 0,1 kilowattitunnin välillä. Muina päivinä sähkönkulutus on ollut vähäistä yöaikaan ja se on lisääntynyt aamulla. 17.7.2020 aamulla sähkönkulutus oli ollut suurimmillaan kello 3 ja 4 välillä. Keskiviikkona 15.7.2020 C oli riidattomasti ollut Raaseporissa ja siten pois kotoaan. Tällöin sähkönkulutus on vastaavasti ollut matalampaa kello 20 saakka. 16.7.2020 sähkönkulutus on lisääntynyt kello 7 jälkeen aamulla ja vähentynyt kello 9 jälkeen, jolloin C:n puhelin on myös alkanut paikantua muualle Tuusulaan.

Tankkauksista esitetyissä kuiteissa (todiste 22) näkyvät C:n pankkikortilla maksetut tankkaukset. Kulutustiedoista esitetyn selvityksen perusteella C:n Turkuun ja Helsinkiin tekemän muuttomatkan pituus on ollut yhteensä 384 kilometriä, mihin Volkswagen Passatin yhdistetyn kulutuksen perusteella on kulunut 43,01 litraa polttoainetta (todiste 22 B). C on esittänyt tankkauksistaan lähellä tekopäivää laskelman, jonka perusteella auton kulutus olisi ollut hyvin matala 6,38 litraa 100 kilometriltä, mikäli autolla olisi 17.7.2020 käyty myös Jämsänkoskella.

C on kertonut, että tapahtumapäivä 17.7.2020 oli ollut tavanomainen perjantaipäivä kesälomakaudella. Hän oli todennäköisesti herännyt kello 8 tai 9 aikaan. Hänellä oli ollut liukuva työaika. Mikäli sää oli ollut hyvä, hän oli mahdollisesti ollut pihalla tekemässä pihatöitä, tehnyt työasioitaan patiolla taikka ollut naisystävänsä koiran kanssa. Hän ei ollut kuullut puhelimensa soivan. On tavanomaista, että vastaamatta jääneisiin työpuheluihin soitetaan myöhemmin takaisin. Myöskään siinä, että puhelimia ei ollut käytetty ennen kuin vasta kello 14 jälkeen, ei ole mitään epätavallista. Aktiiviseen aikaan C käyttää puhelintaan paljon. Töissä ei ollut tuona päivänä ollut mitään erityistä, minkä vuoksi hänen olisi täytynyt käyttää puhelintaan tai olla sen lähettyvillä. Perjantaisin ei yleensä tullut tärkeämpiä työsähköposteja.

C on esittänyt selvitystä siitä, että esimerkiksi 2.6.2020 hänen yksityisnumeronsa oli aktivoitunut vasta kello 15.28 ja työpuhelin 18.6.2020 kello 14.46. Työpuhelin oli neljänä päivänä kesäkuun ja elokuun välillä aktivoitunut vasta kello 13.00 jälkeen. 29.7.2020 hänen työpuhelimeensa oli yritetty soittaa neljä kertaa ennen kuin puhelin oli aktivoitunut kello 12.56.

Todistaja M on kertonut, että C oli 17.7.2020 saattanut hakea M:n koiran hänen työpaikkansa parkkipaikalta ja olla koiran kanssa aamupäivän. Hän ei ole ollut tästä varma. Koira ei ollut ainakaan ollut hänen kanssaan eikä koira ole voinut olla yksin, koska se haukkuisi paljon. M:llä oli ollut avain C:n asuntoon. Hän ei ole muistanut, että hän olisi tuolloin vienyt koiran C:n asuntoon avainta käyttäen. Hän oli saattanut käydä C:n kanssa kahvilla iltapäivällä.

Todistaja N on kertonut C:n auttaneen häntä iltapäivällä 17.7.2020 muutossa Turusta Helsinkiin. C oli saapunut Turkuun noin kello 18.30. C oli tuolloin ollut tavallinen oma itsensä. Hän ei ollut ollut esimerkiksi hermostunut. Siitä, että C oli tullut auttamaan häntä muutossa, oli sovittu edellisenä iltana.

Johtopäätökset

C:n puhelimien sijainti- ja datatiedot tapahtumapäivältä 17.7.2020 ovat olleet erilaisia kuin tekoa edeltäneinä päivinä. Datatiedot eroavat myös tekopäivää seuraavan päivän tiedoista. Hovioikeus toteaa, että 17.7.2020 on riidattomasti ollut C:n työpäivä. Tähän nähden on varsin poikkeuksellista, että hän ei ole käyttänyt puhelimiaan kuin vasta iltapäivällä kello 14 jälkeen varsinkin, kun C on kertomallaan tavalla saattanut tuolloin työskennellä ulkona. Kello 14 jälkeen C on käyttänyt puhelimiaan säännöllisesti ja datatiedot tältä osin muistuttavat muiden päivien tietoja. Kyseiset seikat siten tukevat sitä, että C ei aamun ja aamupäivän aikana ole ollut puhelintensa luona.

Sähkönkulutuksen osaltakin 17.7.2020 on ollut poikkeuksellinen päivä. Puhelimien sijainnista esitetty selvitys yhdistettynä sähkönkulutuksesta esitettyyn selvitykseen tukee sitä, että päiväsaikaan sähkönkulutuksen ollessa vähäisempää C ei ole ollut kotonaan.

M:n kertomus on ollut epämääräinen ja hänen muistinkuvansa ovat olleet hatarat. M ei ole luotettavasti pystynyt antamaan C:lle alibia aamupäivälle 17.7.2020. N:n kertomus on sinänsä ollut uskottava, mutta hänellä ei ole omia havaintoja C:n tekemisistä ennen iltaa 17.7.2020.

Esitetty selvitys ei kokonaisuutena arvioiden riitä osoittamaan, etteikö C olisi voinut olla poissa kotoaan aamupäivällä 17.7.2020 eli tekoaikana.

Tekijöiden tuntomerkit

D on kertonut, että oven takana piilossa ollut mies oli hyökännyt niin yllättäen, ettei D ollut ehtinyt tehdä tarkempia havaintoja hänen ulkonäöstään tai vaatetuksestaan. D oli myös kääntänyt päänsä poispäin hyökkääjistä ja suojannut päätään iskuilta. D oli kuitenkin havainnut, että hyökkääjä oli ollut häntä huomattavasti pidempi ja rotevarakenteinen. D:n ovisilmästä havaitsema postipaketin kanssa ollut mies oli ollut noin 170–175 senttimetriä pitkä. Hänellä ei ollut ollut maskia eikä hän ollut muutenkaan naamioitunut.

Todistaja L on kertonut havainneensa pihalla kaksi kiireisen oloista miestä kävelemässä häntä kohti ja nousemassa lähellä olleeseen autoon. L oli nähnyt miehet noin 50-100 metrin etäisyydeltä. L:n
etäisyys autoon, johon miehet olivat nousseet, oli ollut joitakin kymmeniä metrejä (todiste 1, kuvat 1 ja 8). L:n mukaan lyhyempi mies oli ollut pidempää rotevarakenteisempi. Pidempi mies oli noin 185 senttimetriä pitkä. Miesten välinen kokoero oli huomattava. Lyhyemmällä miehellä oli ollut
kädessään vasaralta näyttävä esine. Kummallakin miehellä oli ollut tummat vaatteet, valkoiset kuppimaiset hengityssuojaimet kasvomaskeina ja päässään lippalakit.

D on 168 senttimetriä pitkä. C on 185 senttimetriä pitkä ja rotevarakenteinen. D ei ole tunnistanut C:tä tekijäksi.

Autolle tehdyt toimenpiteet

C:n autoon vajaa kolme kuukautta tekopäivän jälkeen tehdyssä poliisitutkinnassa on havaittu, että kuljettajan paikan sekä oikean takapenkin kynnyslistat olivat olleet selvästi puhtaampia kuin oikean etuistuimen ja vasemman takaistuimen kohdalla olevat kynnyslistat. Kuljettajan paikan jalkatilasta, suunnilleen lattiamaton kohdalla, oli poistettu auton sisäpuolista lattiaverhoilua. Oikean takapenkin jalkatilassa ei ollut ollut kuramattoa. C:n autosta ei ole löydetty D:n verta tai dna:ta eikä muitakaan
dna-jälkiä (todiste 18, todistaja O).

C on kertonut, että kuljettajan jalkatilan lattiaverhoilun poistaminen oli liittynyt autossa olleeseen homeiseen hajuun, joka oli aiheutunut kuljettajan paikan mattoon kerääntyneestä kosteudesta. C oli yrittänyt ratkaista ongelmaa eri tavoilla, mutta koska ne eivät olleet auttaneet, hän oli kevään
2020 aikana poistanut lattiaverhoilun kuljettajan paikalta. C:n mukaan tämä ei ole poikkeuksellinen toimenpide kosteusongelman hoitamiseksi. Vastaavankaltaiset kosteusongelmat ovat yleisiä, ja niitä on ollut myös C:n muissa autoissa. C:llä oli kevään ja kesän aikana ollut jokin matto poistetun lattiaverhoilun kohdalla, joten verhoilun poistaminen ei ollut vaikeuttanut autolla ajamista. Kuljettajan paikan ja oikean takapenkin kynnyslistojen puhdistaminen ei ole liittynyt teon peittelyyn. Autoa oli huollettu ja pesty normaalisti, ja muut kuin edellä mainitut paikat olivat vain likaantuneet nopeammin, koska niitä oli käytetty enemmän. C ei ollut lainannut autoaan kenellekään 17.7.2020. Hän oli iltapäivällä mennyt omalla autollaan Turkuun.

Myös todistaja M on kertonut, että C:n auto oli haissut homeelta. C oli kertonut hajun johtuvan auton kostuneesta lattiasta. C oli alkanut korjata ongelmaa. M ei ole osannut kertoa, oliko ongelma korjaantunut.

Johtopäätökset

C:n autoa on tutkittu vasta noin kolme kuukautta teon jälkeen. Edellä todetulla tavalla useat C:n autoa ja tekijöiden autoa yhdistävät tuntomerkit tukevat sitä, että tekijöiden käyttämä auto on ollut C:n. C:n auton puhdistuksesta todetut seikat täsmäävät todistaja L:n havaintoihin siitä, mille paikoille hänen näkemänsä miehet olivat autossa menneet. On varsin poikkeuksellista, että autoa puhdistettaessa kaksi kynnystä puhdistetaan hyvin puhtaiksi ja kahta ei puhdisteta juuri lainkaan. Kuljettajan jalkatilan lattiaverhoilun poistaminen ja auton puhdistaminen juuri tekijöiden välittömästi teon jälkeen käyttämiltä paikoilta ei voi olla puhdasta sattumaa, vaan niiden on täytynyt olla tietoisia toimia D:hen kohdistetun väkivallanteon jälkien peittelemiseksi. C:llä on ollut käytössään työsuhdeauto, joten on mahdollista, että autoa ei ole sen siivoamisen jälkeen käytetty paljon.

Muu näyttö

C on 21.7.2020 ryhtynyt vaihtamaan työpuhelintaan (todisteet 23–24 ja 20B) ja vaihto on toteutunut 22.8.2020 (todiste 24 ja 43). G oli 21.7.2020 tehnyt vahinkoilmoituksen tietokoneensa hajoamisesta sekä alkanut tyhjentää ulkoista kovalevyään (todisteet 28–30). R:n puhelimesta on poliisitutkinnassa löydetty ensimmäinen tapahtuma 21.7.2020. G:n käytössä olleeseen puhelimeen oli 30.7.2020 palautettu tehdasasetukset. R:n puhelimeen oli myös saatettu palauttaa tehdasasetukset, minkä vuoksi aiempaa tietoa ei ollut saatu selvitettyä (todiste 30B). G:n prepaid liittymän -6994 käyttö oli lopetettu 20.7.2020 (todiste 42).

R:n kertomuksen mukaan G oli D:hen kohdistuneen teon jälkeen ryhtynyt hävittämään tavaroitaan, kuten puhelimia, kovalevyn, tulostimen ja tietokoneen. G:n ja C:n välinen yhteydenpito oli
myös vähentynyt teon jälkeen jo ennen G:n ja C:n vangitsemisia samana syksynä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella C on käyttänyt useampaa sähköpostia, joista yksi on ollut suojattu Protonmail. Sähköposteja ei ollut juurikaan päästy tutkimaan poliisitutkinnassa. Viesteissä, joita on löydetty, on ollut hyvin vähän viestejä G:n kanssa.

C on kertonut vaihtaneensa yksityis- ja työpuhelimensa puhelimeen, johon hän oli voinut laittaa kaksi sim-korttia. C:n ja G:n välistä viestintää oli käyty sähköpostitse, puhelimitse sekä teksti- ja Whatsapp-viestein. C oli käyttänyt Protonmail-sähköpostia, koska siihen ei tule mainoksia. Hänellä oli ollut aiemmin muitakin sähköposteja. Hän oli antanut poliiseille kaikki tunnukset, jotka hän oli muistanut. Hän oli saattanut poistaa G:n kanssa käytyä viestikeskustelua.

G on tekopäivää edeltävänä päivänä 16.7.2020 lähettänyt kolme viestiä prepaid-liittymästä C:lle ja C yhden G:lle (todiste 41). Viestien sisällöstä ei ole esitetty selvitystä. C:n mukaan viestittely 16.7.2020 oli saattanut liittyä K Ry:n toimintaan. Sekä G:n että C:n tavaroiden hävityksillä ja vaihdoilla on ajallinen yhteys tekoon. On sinänsä selvää, että C on saanut puhelimensa vaihdetuksi vasta noin kuukausi D:hen kohdistuneen teon jälkeen. Toisaalta myös siihen on mennyt aikaa, että hän on päätynyt asiassa epäillyksi. Myös se, että C:n ja G:n välistä sähköpostiviestintää ei ole poliisitutkinnassa juurikaan löydetty, tukee ainakin jossain määrin näkemystä teon jälkien peittelystä. Edellä todetulla tavalla C:n ja G:n välinen viestittely on kestänyt useita vuosia.

Johtopäätökset syytettä tukevasta näytöstä

Syytteen tueksi esitetyt riidattomat ja näytetyiksi tulleet seikat tukevat sekä yksin että kokonaisuutena arvioiden näkemystä C:n osallisuudesta tekoon. Toisaalta edellä todetut syytteen tueksi esitetyt seikat eivät suoraan osoita, että C olisi ollut tekopaikalla, vaikkakin on hyvin todennäköistä, ettei C ole ollut kotonaan aamupäivällä 17.7.2020, eikä asiassa kuulluilla henkilöillä ole ollut luotettavina pidettäviä havaintoja C:stä tekohetkellä. C:tä ei ole tunnistettu tekijäksi. Mikään rikospaikalta taltioitu todiste ei osoita, että C olisi ollut yksi tekijöistä, eikä hänen läsnäolostaan Jämsänkoskella ole tehty muitakaan havaintoja.

C sinänsä vastaa D:n kuvausta hyökkääjän pituudesta ja ruumiinrakenteesta. D:n ja L:n havainnoissa tekijöiden ulkomuodoista on kuitenkin ollut eroa. Edellä todetut tuntomerkit ovat myös varsin yleisiä ja sopivat useisiin miehiin. Asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, miltä muut D:n mahdollisiksi tekijöiksi ilmoittamat henkilöt ovat näyttäneet. Asiassa ei ole esitetty selvitystä myöskään siitä, miltä C on näyttänyt kesällä 2020. Asiassa esitetyn todistelun perusteella ei siten voida poissulkea sitä, että rotevampi mies on ollut joku muu kuin C. Näin ollen siitä, että C olisi ollut toinen D:hen väkivaltaa kohdistaneista miehistä, on jäänyt varteenotettava epäily.

Edellisessä kappaleessa lausuttu ei kuitenkaan poissulje sitä, että C on voinut olla vaihtoehtoisessa syytteessä kuvatulla tavalla avunantaja tekoon. Avunannon osalta syytteen tueksi esitetty näyttö muodostaa siten sellaisen lähtökohtaisesti vahvan näytön, että C:n voidaan edellyttää konkretisoivan kiistämisensä perusteet sekä selittävän edellä mainittuja hänen osallisuuteensa viittaavia seikkoja (ks. käräjäoikeuden tuomion sivulla 12 todetut oikeusohjeet).

Johtopäätökset vaihtoehtoisesta tapahtumainkulusta ja sitä tukevista seikoista

C:n kertomus hovioikeudessa on ollut sinänsä johdonmukainen. Kertomus on myös säilynyt muuttumattomana esitutkinnasta lähtien. C:n kertomus tapahtumista 17.7.2020 on kuitenkin ollut
yleisluontoinen ja suppea ottaen erityisesti huomioon, että hän on muistanut edeltävien päivien tapahtumat hyvin. Kertomus on ollut myös osin ristiriidassa M:n kertomuksen kanssa. Hovioikeus toteaa, että tapahtumapäivän iltapäivän riidattomilla tapahtumilla, kuten C:n menemisellä Turkuun,
ei ole asian arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä, koska teko on tapahtunut aamupäivällä.

Tiedot C:n puhelimien aktivoitumisesta myöhään myös joinain muina päivinä eivät poissulje hänen osallisuuttaan tekoon. On riidatonta, että C on työnsä puolesta matkustanut paljon. Esitetty laskelma auton kulutuksesta ei myöskään poissulje sitä, että teossa on käytetty C:n autoa. C:n mukaan hän ei ollut 17.7.2020 lainannut autoaan kenellekään eikä hänen kertomuksensa perusteella ole todennäköistä, että tekijät olisivat voineet ottaa C:n auton luvattomasti käyttöönsä. C ei ole antanut selitystä sille, miten hänen autonsa on päätynyt tekijöiden käyttöön tapahtumapäivänä.

C:n kertomus suhteestaan G:hen ja roolistaan tämän poliittisessa toiminnassa on ollut välttelevä. Edellä todetulla tavalla heidän välisensä yhteydenpito on kestänyt useita vuosia ja ollut varsin tiivistä. On sinänsä selvää, että G:n tukijoissa on ollut yleisesti turhautumista D:tä kohtaan. C:n kertomus ei poissulje sitä, etteikö hänellä voitaisi katsoa olleen motiivi tekoon osallistumiselle.

Postipaketin osalta hovioikeus toteaa olevan epäuskottavaa, että postipakettia olisi C:n kertomalla tavalla käytetty tavaran toimittamiseen. C ei ole kyennyt uskottavasti selittämään sitä, miten tyhjänä suljettu, ehjä postipaketti, jonka teippien liimapinnoilla on ollut hänen sormenjälkiänsä, on päätynyt rikoksen tekopaikalle. Sillä, että pakettia on käsitelty myös käsineet kädessä, ei ole tältä osin merkitystä.

C:n kertomus auton korjaamisesta ja puhdistamisesta on sinänsä mahdollinen, mutta kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella epäuskottava. Se, ettei autosta ole löytynyt D:n verta, ei teon suunnitelmallisuus ja tehdyt puhdistamistoimet huomioon ottaen osoita, ettei autoa olisi käytetty teossa.

C:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on sinänsä mahdollinen, mutta edellä todettujen seikkojen perusteella epäuskottava. Vaihtoehtoinen tapahtumainkulku ja sen tueksi esitetty selvitys ei juurikaan horjuta syytettä tukevaa todistelua, ja se voidaan näin ollen poissulkea riittävällä varmuudella. C:n osallisuudesta tekoon ei jää asiassa esitetyn näytön perusteella varteenotettavaa epäilyä.

Täyttääkö C:n menettely avunannon tunnusmerkistön?

Todistaja L:n kertomalla tavalla toinen hänen havaitsemistaan miehistä oli mennyt autoon kuljettajan paikalle. Edellä todetusti asiassa ei ole osoitettu, että C olisi ollut yksi tekijöistä. C:n ei siten ole katsottava toimineen auton kuljettajana. C:n on kuitenkin täytynyt luovuttaa autonsa tekijöiden käyttöön.

Auto ja postipaketti ovat olleet keskeinen osa teon toteuttamiseksi laadittua suunnitelmaa ja ne ovat olleet välttämättömiä suunnitelman onnistumiselle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella teko on suunniteltu kokonaisuutena tarkasti. Teon yksityiskohdat huomioon ottaen ei ole aihetta epäillä, että tekijät olisivat toimineet suunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Avunannoksi katsottavan menettelyn ei tarvitse olla rikoksen seuraamuksen kannalta välttämätön, mutta sen täytyy edistää rikoksen toteutumisen todennäköisyyttä (KKO 2005:144, kohta 33). C:n on täytynyt ymmärtää edistävänsä
toiminnallaan syytteessä kuvatun D:hen kohdistetun vakavan väkivallanteon toteutumista. Hän on siten syyllistynyt rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädettyyn avunantoon.

Onko kyseessä ollut henkirikoksen yritys?

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä.

D:tä on lyöty yli 20 kertaa päähän vasaralla tai vastaavalla astalolla käyttäen ainakin kohtalaisen suurta voimaa. Iskut ovat aiheuttaneet D:lle kallonmurtuman, pään sisäisen verenvuodon, muita vammoja sekä runsasta verenvuotoa. Kallonsisäinen verenpurkauma on potentiaalisesti hengenvaarallinen (todisteet 3–5 ja todistaja, neurokirurgian erikoislääkäri I). Se, että D:lle ei ole lopulta aiheutunut välitöntä hengenvaaraa, on edellä todetut seikat huomioon ottaen ollut sattumanvaraista. Tekijöiden on näin ollen täytynyt pitää D:n kuolemaa toimintansa ainakin varsin todennäköisenä seurauksena. Teko on siten ollut henkirikoksen yritys.

Teon törkeysarvostelu

Rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1-2 kohtien mukaan teko on murha, jos tappo tehdään vakaasti harkiten tai erityisen raa’alla tai julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Teko on ollut kokonaisuutena tarkasti suunniteltu. Teon ovat tehneet kaksi tekijää, jotka ovat teon toteuttamiseksi matkustaneet Jämsänkoskelle. Teko on tehty tunkeutumalla D:n kotiin, joten tekoa varten on täytynyt suunnitella myös matkareitit tekopaikalle ja sieltä pois. Asuntoon sisään pääsemiseksi on käytetty hämäyksenä erikseen valmistettua tyhjää postipakettia, jolla D on saatu avaamaan ovi. Toisella tekijällä on voimakkaan väkivallan käyttämistä varten ollut vasara tai muu vastaava astalo. Tekijät ovat olleet naamioituneita ja teossa käytetystä autosta on jälkikäteen poistettu tekoon mahdollisesti viittaavat jäljet. Teko on näin ollen tehty vakaasti harkiten.

D:tä on lyöty useita kertoja päähän vasaralla tai vastaavalla astalolla ja häntä on myös potkittu pään ja vartalon alueelle. Voimakasta väkivaltaa on kohdistettu alueelle, jolla vammat voivat olla hyvin vaarallisia. Väkivalta osoittaa siten sitkeää surmaamispyrkimystä. Väkivallan seurauksena D:n
tajunta oli hämärtynyt. D:llä on edellä todettujen pään alueen vammojen lisäksi todettu murtumat peukalossa, lannenikamassa sekä useissa kylkiluissa. Hyökkäys on alkanut yllättäen, eikä D ole antanut teolle mitään aihetta. Hovioikeus katsoo, että teko on tehty erityisen raa'alla tavalla.

Hyökkäyksen yllättävyyden vuoksi D on ollut käytännössä välittömästi puolustuskyvytön kahta hyökkääjää vastaan. D on myös joutunut suojaamaan päätään pyrkiäkseen estämään suorat iskut päähän. Puolustuskyvyttömyyteen on vaikuttanut myös D:n tajunnan hämärtyminen. Hovioikeus katsoo, että tekijöiden tarkoituksena on ollut välittömän kuoleman sijasta aiheuttaa D:lle ennen tämän kuolemaa voimakasta kipua, mistä voidaan katsoa seuranneen D:lle merkittävää pelkoa oman hengen ja terveyden puolesta ottaen erityisesti huomioon, että teko on tapahtunut D:n kotirauhan suojaamassa paikassa. Teko on siten tehty myös erityisen julmalla tavalla.

Toisaalta teossa ei ole käytetty ampuma- tai teräasetta. Teossa käytetty väkivalta ei ole myöskään ollut laadultaan ja voimakkuudeltaan aivan poikkeuksellista verrattuna siihen, mikä murhan tunnusmerkistön täyttävissä teoissa on tyypillistä. D on kyennyt itse soittamaan hätäkeskukseen sekä tulemaan ulko-ovelle ensiapua vastaan.

Edellä selostettuja arviointiperusteita punnittuaan hovioikeus katsoo, että teko täyttää rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien ankaroittamisperusteet ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Teko on täyttänyt murhan yrityksen tunnusmerkistön.

Törkeä kotirauhan rikkominen (kohta 2)

Edellä todetuilla perusteilla C on menettelyllään tahallaan edistänyt D:hen tämän kotona kohdistettua murhan yritystä. C on siten syyllistynyt syytteen mukaisesti myös avunantoon törkeään kotirauhan rikkomiseen.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Luvun 8 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtien mukaan rangaistus määrätään noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa, jos rikos on jäänyt yritykseen tai jos tekijä tuomitaan avunantajana rikokseen. Lain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteinen rangaistus tulee mitata siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

Tekoa voidaan pitää hyvin moitittavana siihen vaikuttaneen poliittisen motiivin vuoksi. Teon motiivissa on edellä todetulla tavalla myös kostoon viittaavia piirteitä. Teosta on aiheutunut D:lle potentiaalisesti hengenvaarallinen pään alueen vamma sekä useita muita erilaisia hoitotoimenpiteitä vaatineita vakavia vammoja, kuten myös pysyvä kosmeettinen haitta pään alueelle. D:n kotirauhaa rikkoneita henkilöitä on ollut kaksi. C:n osallisuus tekoon on merkittävällä tavalla edistänyt rikoksen toteuttamista.

Pohjarangaistuksen muodostaa kohdan 1.2 avunanto murhan yritykseen, josta oikeudenmukainen rangaistus yksittäisenä tekona olisi noin viisi ja puoli vuotta vankeutta. Avunanto törkeään kotirauhan rikkomiseen on ollut lajissaan vakava. Tekojen keskinäinen yhteys huomioon ottaen hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi C:lle yhteensä kuusi vuotta vankeutta. (vrt. KKO 2003:53 ja KKO 2013:90)

Vangitseminen

Pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin saa syyttäjän vaatimuksesta määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangittavaksi, jos tuomittu rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Edellytykset vangitsemiselle täyttyvät. Vangitseminen ei ole asian laadun, C:n iän tai hänen muiden henkilökohtaisten olosuhteidensa vuoksi kohtuutonta eikä pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä säädetyn
suhteellisuusperiaatteen vastaista. Hovioikeus määrää C:n vangittavaksi.

Tuomiolauselma

Eri lehdellä.

Tuomiolauselma

Vastaaja

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Hylätyt syytteet

1.1. Murhan yritys 17.07.2020
2.1. Törkeä kotirauhan rikkominen 17.07.2020

Syyksi luetut rikokset

1.2. Avunanto murhan yritykseen 17.07.2020
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 5 luku 6 §

2.2. Avunanto törkeään kotirauhan rikkomiseen 17.07.2020
Rikoslaki 24 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 5 luku 6 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1.2, 2.2
6 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 20.10.2020-11.3.2021

Muut rikosoikeudelliset seuraamukset

Sotilasarvo tuomitaan menetetyksi.

--
Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausunnot

Vastaaja määrätään heti vangittavaksi.

--
Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Sandra Wallin sekä asessori Jurkka Jämsä. Valmistelijana on ollut hovioikeuden esittelijä Aaro Kandelberg.

Ratkaisu on yksimielinen.

Korkein oikeus on muuttanut hovioikeuden tuomiota ennakkopäätöksellään KKO:2024:49.