VaaHO:2023:8

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus on murhaa ym. koskeneessa rikosasiassa antanut tuomion kokoonpanolla, johon on kuulunut lainoppinut puheenjohtaja ja yksi lautamies. Käräjäoikeus on samalla kokoonpanolla antanut asiassa erillisen tuomion, jolla se on muuntanut B:lle määrätyn yhdyskuntapalvelurangaistuksen vankeudeksi.

Hovioikeus on katsonut, ettei käräjäoikeuden kokoonpano ole ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa. Käräjäoikeuden kokoonpanon puheenjohtaja ei ole riittävissä määrin selvittänyt lautamiehen nukkumisen/nukahtamisen syitä ja vaikutuksia tämän kykyyn osallistua asia käsittelyyn sekä asian ratkaisemiseen. Puheenjohtaja ei ole myöskään kuullut asianosaisia näiltä osin riittävissä määrin harkittaessa oikeudenkäynnin jatkamisen eri vaihtoehtoja.

Hovioikeus on myös katsonut käräjäoikeuden menetelleen virheellisesti, kun se on antanut erillisen ratkaisun yhdyskuntapalvelun muuntoa koskevilta osin ja että asiasta olisi tullut lausua varsinaisen pääasian yhteydessä.

Asian käsittelyssä tapahtuneiden virheiden seurauksena asiat oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäviksi.

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOT 13.6.2023 NROT 123994 JA 124414

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 13.6.2023 NRO 123994

Puheenjohtaja

X

Lautamiehet

Y

Asian ovat ratkaisseet yllä mainitut oikeuden jäsenet, koska yhdelle jäsenelle on tullut pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen este. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:n mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen, vaikka monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen. Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi.

Syyttäjä

A

Vastaajat

B
C

Asianomistajat

D
E
F
G
H
I
J
K
L

Asia

Murha

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Laiton uhkaus
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 25 luku 7 §

01.04.2023 - 02.04.2023 Kokkola

B on uhannut E:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että E:llä on ollut perusteltu syy omasta puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. B on E:lle soittamissaan puheluissa useita kertoja sanallisesti uhannut E:tä tappamisella ja ampumisella.

2. Murha
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 3 §

02.04.2023 Kokkola

B ja C ovat yhdessä tappaneet M:n.

B:llä on ollut riitaa E:n kanssa ja B on tapahtumapäivänä ja sitä edeltävänä päivänä puhelimitse uhannut E:tä tappamisella ja ampumisella syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla.

Tapahtumapäivänä päihtynyt B ja C ovat matkustaneet C:n kuljettamalla henkilöautolla Alavieskasta Kokkolaan tavatakseen E:n. B on C:n nähden ottanut matkalle mukaan ladatun 38 kaliiperin revolverin. Kokkolassa C on ajanut auton tapahtumapaikan eli osoitteessa - - - sijaitsevan kerrostalon pihan lähellä sijaitsevalle pysäköintipaikalle ja etsinyt puhelimesta oikeaa osoitetta. Sen jälkeen C on ajanut auton tapahtumapaikan toiselle puolelle kevyen liikenteen väylälle, josta B ja C ovat nähneet, että tapahtumapaikalla kerrostalon pihalla on ihmisiä.

Sitten C on ajanut auton - - -kadulle tapahtumapaikalle ja B on virittänyt aseen C:n havaitessa tämän. C on tietoisena siitä, että B tulee ampumaan aseella, avannut B:n pyynnöstä auton vasemmanpuoleiset sivuikkunat, pysäyttänyt auton ajoradalle ja nojautunut ohjauspyörää vasten. Autossa apukuljettajan paikalla istunut B, joka on erehtynyt luulemaan pihalla seissyttä henkilöä E:ksi, on tällöin ampunut revolverilla auton avoimesta vasemmanpuoleisesta takasivuikkunasta kohti kerrostalon pihalla olleita
ihmisiä. Laukaus on osunut kerrostalon pihalla autonsa vieressä seissyttä M:ää nenänvarteen silmien väliin. Etäisyys ampumispaikasta M:ään on ollut noin 15 metriä.

C:n jatkaessa autolla ajoa - - -kadulla B on ampunut aseella toisen kerran auton avoimesta vasemmanpuoleisesta takasivuikkunasta kohti samaa kerrostalon pihaa. Luoti on tällöin lävistänyt
kerrostalon pihaa rajanneen lauta-aidan ja osunut pihalle pysäköityyn N:n omistamaan henkilöautoon - - - lävistäen auton takasivuikkunan.

B ja C ovat sen jälkeen paenneet paikalta C:n kuljettamalla autolla ja ajaneet Alaveteliin, jossa B on piilottanut käyttämänsä aseen heinäpaalien väliin.

M on menehtynyt saamiinsa ampumavammoihin tapahtumapaikalla.

Tappo on tehty edellä kerrotulla tavalla vakaasti harkiten. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat: Teko on kohdistunut vaaraa aavistamattomaan asianomistajaan, joka ei ole antanut mitään aihetta teolle ja jolta on puuttunut puolustautumis- ja
pakenemismahdollisuus ampumisen tapahduttua asianomistajan kannalta täysin ennalta-arvaamatta. Teko on tapahtunut sunnuntai-iltana noin klo 17.00 tiheästi asutulla alueella ja on sen vuoksi sekä tekotapa ja tekoväline huomioon ottaen ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa sivullisille.

3. Kolme murhan yritystä
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 1 § ja3 §

02.04.2023 Kokkola

B ja C ovat yhdessä tahallaan yrittäneet tappaa K:n, D:n ja I:n tai heidän on ainakin täytynyt pitää asianomistajien kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena.

B:n ja C:n menetellessä syytekohdassa 2 kerrotulla tavalla ja M:n saadessa luodista osuman M:n
vieressä on seissyt 12-vuotias D. M:n vieressä olleessa pysäköidyssä autossa on istunut takapenkillä 10-vuotias I ja auton lähellä on seissyt K. On johtunut sattumanvaraisista seikoista, ettei luoti ole osunut K:hon, D:hen tai I:hin.

Tapon yritykset on tehty syytekohdassa 2 kerrotulla tavalla vakaasti harkiten. Rikokset ovat myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat: Teko on kohdistunut vaaraa aavistamattomiin asianomistajiin, jotka eivät ole antaneet mitään aihetta teolle ja joilta on
puuttunut puolustautumis- ja pakenemismahdollisuus ampumisen tapahduttua asianomistajien kannalta täysin ennalta-arvaamatta. Teko on tapahtunut sunnuntai-iltana noin klo 17.00 tiheästi asutulla alueella ja on sen vuoksi sekä tekotapa ja tekoväline huomioon ottaen ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa sivullisille.

VAIHTOEHTOINEN SYYTE SYYTEKOHTAAN 3

3a. VAARAN AIHEUTTAMINEN
Rikoslaki 21 luku 13 §
Rikoslaki 5 luku 3 §

B ja C ovat yhdessä syytekohdassa 2 ja 3 kerrotulla menettelyllään tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudella aiheuttaneet K:lle, 12-vuotiaalle D:lle ja 10-vuotiaalle I:lle vakavan hengen tai terveyden vaaran.

M:n saadessa luodista osuman M:n vieressä on seissyt 12-vuotias D. M:n vieressä olleessa pysäköidyssä
autossa on istunut takapenkillä 10-vuotias I ja auton lähellä on seissyt K.

VAIHTOEHTOISET SYYTTEET SYYTEKOHTIIN 2., 3., JA 3a.
C:N OSALTA

3b. AVUNANTO MURHAAN/C
Rikoslaki 21 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 6 §

C on syytekohdassa 2 kerrotulla tavalla ennen rikosta ja sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttanut B:tä tahallisen rikoksen eli syytekohdassa 2 tarkoitetun murhan tekemisessä.

3c. AVUNANTO KOLMEEN MURHAN YRITYKSEEN/C
Rikoslaki 21 luku 2 §
Rikoslaki 5 luku 1 § ja 6 §

C on syytekohdissa 2 ja 3 kerrotulla tavalla ennen rikosta ja sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttanut B:tä tahallisten rikosten yritysten eli syytekohdassa 3 tarkoitettujen kolmen murhan
yrityksen tekemisessä.

3d. AVUNANTO VAARAN AIHEUTTAMISEEN/C
Rikoslaki 21 luku 13 §
Rikoslaki 5 luku 6 §

C on syytekohdassa 2 kerrotulla tavalla ennen rikosta ja sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttanut B:tä tahallisen rikoksen eli syytekohdassa 3a tarkoitetun vaaran aiheuttamisen
tekemisessä.

4. Ampuma-aserikos
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 § 1/1

02.04.2023 Kokkola

B on laittomasti ilman ampuma-aselain mukaista lupaa pitänyt hallussaan 38 kaliiperin revolveria, 58 kappaletta haulikon patruunoita, 44 kappaletta käsiaseen patruunoita sekä kaasusumutinta.

5. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 23 luku 1 §
Tieliikennelaki 3 § 1 ja 18 § 1

02.04.2023 Kokkola

C on tienkäyttäjänä tahallaan rikkonut tieliikennelakia kuljettamalla henkilöautoa Vaasantiellä kevyen liikenteen väylällä noin 10 metriä. Tapahtumahetkellä kevyen liikenteen väylällä on ollut muutakin
liikennettä. Teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

6. Rattijuopumus
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 23 luku 3 §

02.04.2023 Kokkola

C on yleisellä tiellä kuljettanut henkilöautoa käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon jälkeen ollut käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta. C:n veressä on ajon jälkeen ollut
kannabiksen vaikuttavaa ainetta tetrahydrokannabinolia.

7. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 23 luku 10 §
Ajokorttilaki 6 §

02.04.2023 Kokkola

C on ajokiellon aikana yleisillä teillä kuljettanut henkilöautoa ilman vaadittavaa ajo-oikeutta.

8. Huumausaineen käyttörikos
5710/R/0005902/23
Rikoslaki 50 luku 2a §

02.04.2023 Kokkola

C on laittomasti käyttänyt marihuanaa ja omaa käyttöä varten pitänyt hallussaan noin 10 grammaa marihuanaa.

- - -

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 2

H yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimukseen vastaajia kohtaan syyttäjän teonkuvauksessa mainitulla tavalla ja katsoo heidän syyllistyneen asiassa murhaan.

H vaatii, että vastaajat velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukaisena korvauksena henkisestä kärsimyksestä 15.000 euroa yhteisvastuullisesti laillisine korkoineen rikoksen tekopäivästä 2.4.2023 lukien.

H on uhrin M:n puoliso. H:lla oli erittäin läheiset välit M:ään.

H yhtyy myös syyttäjän vaihtoehtoisiin syytteisiin.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdissa 2 ja 3

F yhtyy syytekohdissa 2 ja 3 syyttäjän esittämiin rangaistusvaatimuksiin (D:n huoltajana ja edunvalvojana)

F vaatii, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan hänelle vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n nojalla syytekohdan 2 kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien (henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohta IV 1.2 vanhemman kuolema, jonka mukainen korvausasteikko on 3.000 - 15.000 euroa).

F on M:n tytär ja he ovat olleet koko elämänsä ajan toistensa kanssa päivittäin tekemisissä. Surmansa saaneen M:n ja F:n suhde on siis ollut hyvin tiivis ja läheinen. Vastaajat ovat tahallaan aiheuttaneet M:n kuoleman tavalla, joka on omiaan tuottamaan suurta kärsimystä omaisille. Teko on ollut julma ja raaka ja se on kohdistunut täysin vaaraa aavistamattomaan asianomistajaan, joka ei ole antanut mitään aihetta teolla ja M:ltä on täysin puuttunut puolustautumis- ja pakenemismahdollisuus ampumisen tapahduttua täysin yllättäen.

F vaatii D:n huoltajana ja edunvalvojana, että vastaajat velvoitetaan korvaamaan hänelle vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla syytekohdassa 3 henkirikoksen yrityksen aiheuttamasta kärsimyksestä 4.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien (henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohta 7 Muu ihmisarvon vakava loukkaus 7.1 henkirikoksen yritys, jonka mukainen korvausasteikko on 2.000 - 4.000 euroa).

Tapon yritys on tehty syytekohdassa 2 kerrotulla tavalla vakaasti harkiten. Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon, että teko on kohdistunut täysin vaaraa aavistamattomaan D:hen, joka ei ole antanut mitään aihetta teolle ja jolta on kokonaan puuttunut puolustautumis- ja pakenemismahdollisuus ampumisen tapahduttua täysin yllättäen.

Toissijaisesti asianomistajat yhtyvät syyttäjän toissijaiseen syytteeseen syytekohdassa 3 ja vaativat vastaajille rangaistusta vaaran aiheuttamisesta. Vastaajat ovat yhdessä syytekohdassa 2 ja 3 kuvatulla menettelyllään tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudella aiheuttaneet 12-vuotiaalle D:lle vakavan hengen tai terveyden vaaran. M:n saadessa luodista osuman M:n vieressä on seissyt 12-vuotias D.

Toissijainen korvausvaatimus on siis vaaran aiheuttamasta kärsimyksestä 1.500 euroa (henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohta 7.2 Vaaran aiheuttaminen, jonka korvausasteikko on 500 - 1.500 euroa). Vastaajat ovat osoittaneet ilmeistä välinpitämättömyyttä toisen ihmisarvoa kohtaan vaaraa aiheuttamalla.

Asianomistajat yhtyvät myös vaihtoehtoisiin syytteisiin syytekohdissa 2, 3 ja 3a vastaaja C:n osalta.

F vaatii, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antopäivästä.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdissa 2 ja 3

G yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimukseen vastaajia kohtaan syyttäjän teonkuvauksessa mainitulla tavalla ja katsoo heidän syyllistyneen asiassa murhaan (syytekohta 2). Lisäksi G ja I yhtyvät syyttäjän rangaistusvaatimukseen vastaajia kohtaan ja katsovat heidän syyllistyneen murhan yritykseen I:n osalta (syytekohta 3).

G ja I vaativat, että vastaajat velvoitetaan syytekohdassa 3 suorittamaan heille vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukaisena korvauksena henkisestä kärsimyksestä 15.000 euroa kummallekin erikseen laillisine korkoineen rikoksen tekopäivästä 2.4.2023 lukien.

G on uhrin M:n lapsi ja I on lapsenlapsi. G:llä ja I:llä oli erittäin läheiset välit M:ään, vaikka he eivät rikoksen tekoaikaan asuneet enää yhteisessä taloudessa. G ja I olivat säännöllisesti päivittäin yhteydessä M:ään ja heidän välinsä olivat poikkeuksellisen läheiset. Teko on edellyttänyt tarkkaa etukäteissuunnittelua ja lisäksi B on varustautunut järeällä aseella ja hänellä on ollut aikaa ajatella tekoaan ja tekonsa merkityksiä ja vaikutuksia.

I vaatii henkisen kärsimyksen korvausta vastaajilta syytekohdan 3 osalta 5.000 euroa laillisine korkoineen rikoksen tekopäivästä 2.4.2023 lukien.

I/G yhtyvät myös syyttäjän vaihtoehtoisiin syytteisiin.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 2

B ja C on velvoitettava korvaamaan N:lle vahingoittamansa Fiat Punton takasivuikkunan vaihtamisesta 200 euroa.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 3

Asianomistajan vaatimus kohdassa 3

K yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimukseen syytekohdassa 3 ja vaatii, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle

1) kärsimyksestä 4.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.4.2023 lukien ja

2) asianosaiskulut 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Vastaajat ovat menetelleet teonkuvauksessa esitetyllä tavalla ja teko on omiaan aiheuttamaan teon kohteessa kärsimystä. K on ollut tilanteessa shokissa ja paniikissa. K on kokenut tilanteen äärimmäisen pelottavana ja tapahtuma vaivaa ja järkyttää häntä edelleen. K on kokenut tapahtuman jälkeen ahdistusta ja pelkoa. K on nähnyt tilanteesta painajaisia ja häntä on ylipäänsä pelottanut kulkea yleisillä paikoilla. K kokee, että hänen täytyy tarkkailla ympäristöään aina ulos mennessään.

Vaatimus perustuu vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ään. Korvausmäärää arvioitaessa on sovellettu henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohtaa 7.1. Ottaen huomioon vastaajien menettely ja tilanteen vaarallisuus ja vakavuus korvausmäärä on suositusten mukainen. Korvausmäärä on myös
tästä syystä tuomittava vaaditun mukaisesti siitä huolimatta, vaikka vastaaja C tuomittaisiin ensisijaisen syytteen sijasta johonkin vaihtoehtoisen syytteen mukaiseen menettelyyn.

Asianosaiskulut sisältävät korvauksen puhelin ja matkakuluista sekä oman ajanhukasta rikosasian selvittämiseen liittyen (poliisi, avustaja).

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

- - -

YHDYSKUNTAPALVELUN MUUNTO

Oulun käräjäoikeus on 2.11.2022 tuominnut B:n yhteiseen 30 päivän vankeusrangaistukseen, jonka sijasta on tuomittu 30 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Edellä mainittu yhdyskuntapalvelu on kokonaan suorittamatta ja se on muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 82 §:n perusteella.

Pohjanmaan käräjäoikeus on 30.3.2023 tuominnut B:n yhteiseen 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka sijasta on tuomittu 180 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Edellä mainittu yhdyskuntapalvelu on kokonaan suorittamatta ja se on muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 82 §:n perusteella.

Perustelut

B:tä syytetään teoista, joista seuraamuksena on ehdoton vankeusrangaistus. Syyttäjä on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kieltämiseksi ilmoittanut asiasta Rikosseuraamuslaitokselle, joka on 17.5.2023 tekemillään päätöksillä (nro 113078/23 ja nro 113011/23) kieltänyt edellä mainittujen yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamisen.

- - -

Vastaus

B

Kirjallinen vastaus 29.5.2023

Syytekohta 1

B kiistää syytteen laittomasta uhkauksesta. B ei ole toiminut syytteessä väitetyllä tavalla. B ei ole uhannut E:tä tappamisella tai ampumisella. Tilanne on ollut päinvastoin se, että E on uhannut mainittuna aikana B:tä. B on pyrkinyt rauhoittelemaan E:tä.

Syytekohta 2

B kiistää syytteen murhasta. B myöntää, että hän on aiheuttanut M:n kuoleman. B on ampunut tähtäämättömän laukauksen revolverilla säikäytystarkoituksessa kerrostalon pihalla olleiden
miesten suuntaan.

B:llä ei ole ampuessaan ollut tarkoitusta osua M:ään eikä kehenkään muuhunkaan ihmiseen. B on tullut tietämään laukauksen osumisesta ja sen seurauksista vasta paikalta poistumisen jälkeen.

B katsoo syyllistyneensä toimimalla kerrotuin tavoin törkeään kuolemantuottamukseen.

B kiistää aiheuttaneensa tahallisesti M:n kuoleman. Teko on ollut tuottamuksellinen, nimikkeenä tulisi olla edellä myönnetyn mukaisesti törkeä kuolemantuottamus.

Toissijaisesti B katsoo, että tekoa ei voida pitää murhana. Ampuminen ja sen toteuttaminen ovat tapahtuneet ilman suunnittelua ja erityistä harkintaa. Tekoa ei myöskään kokonaisuutena harkiten voida pitää törkeänä.

B katsoo, että vaikka hänen katsottaisiin syyllistyneen tahalliseen henkirikokseen, murha ja sen perusteena esitetty vakaa harkinta ei voi tulla kyseeseen.

Kokonaisharkinnan kannalta huomioitavaa on muassa se, että ampuminen on tapahtunut valoisana aikana, laukauksia on ollut vain kaksi, josta ainoastaan toinen on suuntautunut miehiä kohden. Teossa ei ole muutoinkaan seikkoja, jotka tekisivät siitä kokonaisuutena arvioiden törkeän. Murhanimike ei tule
kysymykseen myöskään kokonaisarviointi huomioiden.

Syytekohta 3

B kiistää syytteen kolmesta murhan yrityksestä. Perusteiden osalta B viittaa soveltuvin osin kohdassa 2 esitettyihin perusteluihin.

Esitutkinnassa esille tulleiden seikkojen perusteella todetaan, että asiassa on jäänyt epäselväksi se, ovatko D ja I olleet ampumisen aikana ulkona M:n lähistöllä (pihalla tai autossa). Syyte heihin kohdistuvana tekona kiistetään myös tällä perusteella.

Vaihtoehtoinen syyte kohtaan 3

B kiistää syytteen vaaran aiheuttamisesta D:n ja I:n osalta. K:n osalta syyte vaaran aiheuttamisesta
myönnetään oikeaksi.

Syytekohta 4

B myöntää syytteen oikeaksi.

Syyttäjän muut vaatimukset

- - -

B:llä ei ollut huomautettava vaatimukseen yhdyskuntapalvelun muuntamisesta ehdottomaksi vankeudeksi.

Asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset

B myöntää vaaditut korvaukset kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä määriltään oikeiksi. Muut korvausvaatimukset on hyväksytty määriltään henkilöasiain neuvottelukunnan suositusten maksimimäärien mukaan sellaisena kuin ne tulevat syyksi luettujen rikosten mukaan.

- - -

C

Kirjallinen vastaus 4.6.2023

Syytekohta 2

C kiistää syytteen ja vaatii, että syyte hylätään.

C ei ole tappanut M:ää, eikä hänellä ole osallisuutta tekoon. C kiistää yhdessä toimimisen B:n kanssa.

C kiistää vakaan harkinnan ja kokonaistörkeyden. C:llä ei ole ollut minkäänlaista etukäteistietoa, mitä Kokkolassa tulisi tapahtumaan, eikä hänen toimintansa voi siten olla miltään osin vakaasti harkittua.

Syytekohta 3

C kiistää syytteen ja vaatii, että syyte hylätään.

C ei ole tahallaan yrittänyt tappaa K:ta, D:tä ja I:tä. C ei ole voinut pitää asianomistajien kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena.

C kiistää toimineensa yhdessä B:n kanssa.

C ei ole voinut ennakoida B:n menettelyä eli sitä, että tämä tulee ampumaan.

C kiistää vakaan harkinnan ja kokonaistörkeyden.

Vaihtoehtoinen syyte 3 a

C kiistää syytteen.

C ei ole tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut K:lle, D:lle ja I:lle vakavaa
hengen tai terveyden vaaraa. C kiistää toimineensa yhdessä B:n kanssa.

C ei ole tiennyt tai voinut ennakoida B:n ampuvan aseella, eikä hän ole voinut B:n menettelyyn vaikuttaa. C:llä ei ole osuutta tekoon.

Vaihtoehtoinen syyte 3 b

C kiistää syytteen.

C ei ole ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavalla auttanut B:tä syytekohdassa 2 tarkoitetun rikoksen tekemisessä.

Vaihtoehtoinen syyte 3 c

C kiistää syytteen.

C ei ole ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavalla auttanut B:tä syytekohdassa 3 tarkoitettujen rikosten tekemisessä.

C:llä ei ole ollut tietoa tai aihetta epäillä aseen käyttämistä suostuessaan kuljettajaksi B:lle.

Vaihtoehtoinen syyte 3 d

C kiistää syytteen.

C ei ole ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavalla auttanut B:tä syytekohdassa 3 a tarkoitetun rikoksen tekemisessä.

C:llä ei ole ollut etukäteen tietoa siitä, että B tulisi käyttämään asetta ja aiheuttamaan ampumisella vaaraa paikalla olleille henkilöille. Vielä hetki ennen tekoa C on ajatellut B:n ainoastaan "leikkivän" aseella. Ampumistilanne on ollut ennakoimaton ja nopea, eikä C ole tuossa tilanteessa voinut sitä mitenkään estää.

Syytekohta 5

C myöntää syytteen teonkuvauksineen oikeaksi.

Syytekohta 6

C myöntää syytteen teonkuvauksineen oikeaksi.

Syytekohta 7

C myöntää syytteen teonkuvauksineen oikeaksi.

Syytekohta 8

C myöntää syytteen teonkuvauksineen oikeaksi.

- - -

Asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset

C kiistää korvausvaatimukset perusteiltaan kaikilta osin ja määrien osalta viittaa B:n esittämään. Mikäli C:n katsottaisiin olevan korvausvelvollinen, on hänen korvausvastuuta rajoitettava vähäisen osallistumisen vuoksi 1/10.

Todistelu

- - -

Tuomion perustelut

Syytekohta 1

Tietoteknisen laitteen tutkinnasta 6.5.2023 tehdystä pöytäkirjasta (todiste 1, etptk liite 5) ilmenee, että E:n ja B:n välillä on 1.4.2021 klo 02:01 – 2.4.2023 klo 17:51 välisenä aikana ollut puheluita Messenger -sovelluksessa 61 kappaletta. B ja vastannut seitsemään puheluun ja E on vastannut 11:een puheluun. Loput ovat vastaamattomia puheluita. Puheluiden sisällöstä ei ole tietoa. Talteen jääneissä tekstiviesteissä E kirjoittaa 1.4.2023: ”Ota siskos pois ????” ja ”En muuten kirjoittaa mutta meillä oli käräjät tänään en vaatinu sulle mitää kaikki hyvin”. B kirjoittaa: ”Mitä vittua soittelet mulle”. (s. 265). E kirjoittaa 1.4.2023 klo 23:18: ”Tuu nyt ”ja klo 23:33: ”Milloin oot tulossa”. B kirjoittaa 2.4.2023 klo 9:20: ”Emäs poika sulla loppuu miehuus samalla ko samppanja loppuu.” Puhelujen ajankohdat ilmenevät tarkemmin etptk s. 306 – 307.

Asianomistaja E on kertonut, että lauantaina eli eilen (=1.4.2023) B soitti minulle Messengerin kautta ensimmäisen kerran. En muista antaneeni osoitettani, mutta B tietää sen. Sitten B uhkaili minua. Sanoi tulevansa kotiini, tappavansa ja ottavansa poikani kiinni. En kertonut uhkailuista kenellekään. Eilen B soitti muutaman kerran ja uhkasi samalla tavalla tappamisella. Tänään (=2.4.2023) B soitti klo 11-12. Puhelu oli samanlainen, B uhkasi tappamisella. B on ollut kaikkien puheluiden aikana kännissä. Pelkäsin todella paljon oman hengen ja terveyden puolesta. B ei sanonut, miksi hän haluaa minut ampua. Puhelut ja viestit olivat kaikki molemminpuolista solvaamista. Kaikki on lähtenyt siitä, että veljeni P:n vaimona on B:n sisko Q ja suututti se, että he käyttivät huumeita.

B:n mukaan hänellä oli torstaina (=30.3.2023) oikeudenkäynti Kokkolassa. osapuolena oli E, joka oli seuraavana yönä ottanut yhteyttä. En vastannut yöllä, mutta aamulla soitin E:lle, että mitä hän
meinaa ja ettei tarvitse soitella minulle. Perjantaina (=31.3.2023) E soitteli päivän aikana, kun se humaltui. E ärsytti minua ja pyysi hakemaan siskoani sieltä pois. Siskoni Q on E:n veljellä P:llä vaimona. Sitten ajattelin, että käyn ja säikäytän häntä, samalla tavalla kuin pari vuotta sitten. Silloin ammuin kaksi kertaa ilmaan ja E antoi minun olla rauhassa. Lauantaina (=1.4.2023) oli samanlaista soittelua E:ltä. Sunnuntainakin (=2.4.2023) oli tullut paljon GIF-juttuja ja emoita ja soittoyrityksiä. Lähdin sitten C:n kanssa Alavieskasta Kokkolaan. Puheluissa en ole uhkaillut E:tä, sanoin vain, että lopeta hyvä ihminen tämä touhu. Päinvastoin E on uhkaillut minua ja sukuani. Sunnuntaina (=2.4.2023) tein päätöksen, että lähden käymään Kokkolassa ja täräytän ilmaan eli tarkoitus oli pelotella E:tä. Otin siis aseen mukaan.

C on esitutkinnassa kertonut, että lauantaina (=1.4.2023) B:llä oli puhelimessa jotain riitaa Kokkolan romaanien kanssa. B:llä oli puhelimessa kaiutin päällä, mutta en rekisteröinyt heidän puheitaan.
Kuitenkin tuo toinen mies uhosi ja uhkasi B:n lapsia, setää ja varmaan sukua. B soitti sunnuntaina ja pyysi kuskiksi. Sitten lähdettiin Kokkolaan. B oli pikku hiprakassa. Vähän tuli sellainen kutina, että saatamme mennä tapaamaan sitä miestä, jonka kanssa B oli edellisenä iltana riidellyt. Kun lähdimme Alavieskasta, näin B:llä olevan ase mukana, olikohan se revolveri. B siirteli asetta moneen kertaan eri paikkoihin. Ajatus oli vain, että vedetään sitä miestä turpaan. Puheluissa en ole kuullut, että B olisi uhkaillut, vaan se oli toisin päin eli tuo toinen mies uhkaili.

Johtopäätökset

Kaikkien henkilöiden kertomuksista ilmenee, että B:llä on ollut riitaa E:n kanssa jo kauemmin, mutta etenkin muutamana päivänä ennen tapahtumaa. Kirjallisen todisteen mukaan puheluita on ollut
paljon. Talteen jääneistä tekstiviesteistä näkyy B:n uhkaus, tosin ei suoranainen tappouhkaus. Näiden selvitysten sekä E:n kertomuksen tappouhkauksista ja sen, että B on sitten lähtenyt ns. ”selvittämään välejään” E:n kanssa noin 90 kilometrin päästä ampuma-ase mukanaan, käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että B on syyllistynyt syytteen mukaiseen laittomaan uhkaukseen. Tätä tukee sekin, että vaikka B on kiistänyt koskaan uhanneensa E:tä, hänet on 30.3.2023 tuomittu siitä, että hän on uhannut tappaa E:n.

Syytekohta 2

Valokuvaliitteestä (todiste 2, etptk liite 1) käy ilmi tapahtumapaikan olosuhteet ja että uhri on ollut kerrostalon pihalla autonsa kuljettajan oven vieressä osoitteessa - - -. Edelleen ilmenee, että uhrin auton kadulle päin oleva peräpää on ollut 15,2 metrin etäisyydellä ajoradan reunasta. Ampumaetäisyys on siten ollut noin 20 metriä. Auton korkeus on ollut 150 cm. Auton etuovessa ja eturenkaassa on verijälkiä. Toinen laukaus on lävistänyt aidan 80 cm:n korkeudella ja osunut sen takana olleeseen autoon, sen takasivuikkunan alaosan listaan eli arviolta noin yhden metrin korkeudelle, jonka auton sisälle luoti on jäänyt. Kuvista ilmenee myös ampumasektorit ja -linjat. Kuvista ilmenee myös paikka, jossa vastaajat ovat ensin käyneet etsiessään E:n asuinpaikkaa.

Valokuvaliitteestä (todiste 3, etptk liite 2) näkyy M:n sijainti tapahtumapaikalla ja hänen vammansa. Luoti on osunut silmien väliin nenänvarteen ja pysähtynyt kallon takaseinään.

Valokuvaliitteestä (todiste 4, etptk liite 3) ilmenee, että ampumiseen on käytetty revolveri mallista käsiasetta ja se on teon jälkeen kätketty Alaveteliin heinäpaalien väliin. B:n asunnolta on löytynyt patruunoita ja kaasusumutin. Kuvista näkyy myös E:n ja K:n (jotka ovat veljeksiä) yhdennäköisyys.

Valokuvaliitteestä (todiste 5, etptk liite 19) näkyy vastaajien käytössä olleen auton ominaisuudet, erityisesti takasivuikkunan, josta ampuminen on tapahtunut korkeus ja koko. Ikkuna-aukon alareuna on maasta yhden metrin korkeudella ja yläreuna 1,4 metrin korkeudella. Avatun ikkunan korkeus (ikkuna ei avaudu kokonaan) on 30 cm eli 1.1–1,4 metrin korkeudella maasta ja leveys 36 cm. Tästä voidaan päätellä, että laukausta vänkärin paikalta ei ole voinut ampua taivaalle tai maahan eli pihalla olleiden ihmisten yli tai ali, ainakaan kovin paljoa.

Valokuvaliitteestä (todiste 6, etptk liite 20) ilmenee uhrin auton ominaisuudet ja verijäljet autossa. I:n pituus tuolilla istuessa on ollut 114 cm, selän mitta päälakeen mitattuna 71 cm. M:n auton takaselkänojan korkeus on ollut 66 cm. Auton takalasin alaosan korkeus on ollut 112 cm. D:n pituus seistessä on ollut 156 cm. Tästä voidaan päätellä, että I on ollut hengenvaarassa.

Oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta 5.4.2023 annetusta palautteesta (todiste 7, etptk liite 7) selviää, että uhriin on osunut nenänvarren yläosaan luotiaseen laukaus, minkä seurauksena kallo on murtunut ja aivoihin on tullut laaja repeämän ja verenvuotoa. Uhri on kuollut välittömästi.

Kiinniottamispöytäkirjan (todiste 8, etptk Li 1 liite 1) mukaan B on otettu kiinni tekopäivänä 2.4.2023 klo 18.54. Kello 21.04 tehdyn puhalluskokeen mukaan B on ollut 1,51 promillen humalassa. Käräjäoikeus toteaa, että B on muun todistelun valossa nauttinut ampumisen jälkeen vähäisen määrän alkoholia, 1–2 tölkkiä lonkeroa. Näin on B itsekin kertonut.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 11.5.2023 (todiste 9, etptk Li 1 liite 5) käy selville, että käytetty ase on ollut 38 kaliiberin revolveri. Ase on ollut hyväkuntoinen eikä siinä ole ollut mekaanisesti vahingonlaukauksen mahdollisuutta. Aseen laukaisuvastus on ollut yksitoimisena 1,4 kg ja kaksitoimisena noin 5,2 kg. Laukaisuvastuksen ollessa 1–3 kg on aseen laukaisuvastus normaali. Revolverin patruunarullassa on ollut kuusi patruunaa, joista kaksi oli ammuttu. Kyseessä on toimintakuntoinen ampuma-aselain mukainen luvanvarainen ampuma-ase. Hylsyt osoittavat, että laukaukset on ammuttu tällä aseella. Lisäksi ilmenee, että aseesta puuttui takatähtäin.

Valokuvaliitteestä (todiste 10, etptk Li 1 liite 2) ilmenee, että D:n kengistä on löytynyt verijälkiä, joissa on M:n DNA-tunniste, mistä voidaan päätellä D:n olleen lähellä M:ää laukauksen osuessa.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 11.5.2023 (todiste 11, etptk Li 1 liite 7) ilmenee sama asia kuin todisteesta 10.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnosta 19.5.2023 (todiste 12, etptk Li 2 liite 1) ilmenee aseen vaarallisuus, vaikka henkilö istuisi autossa. Testilaukauksia on ammuttu uhrin käytössä olleen kaltaiseen autoon ja auton sisällä olleeseen keinoiholla päällystettyyn ihmisen pehmytkudosta simuloivaan ballistiseen gelatiiniin. Testissä on todettu, että laukaus voi aiheuttaa vaaraa autossa istuneeseen, mahdollisesti jopa hengenvaaraa.

Valokuvasta (todiste 13, etptk liite 8 s. 321) ilmenee K:n käsitys hänen ja M:n sijainnista sekä tekijöiden käyttämän auton sijainnista.

D:n ja I:n kuulusteluissa tekemistä piirroksista (todiste 14, etptk liite 10) ilmenee heidän käsityksensä henkilöiden sijainnista ampumishetkellä. Niiden mukaan D on seissyt M:n vierellä auton ulkopuolella, ja I on ollut auton takapenkillä.

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta 30.3.2023 (todiste 15) ilmenee, että B on tuomittu laittomasta uhkauksesta sillä perusteella, että hän on noin kaksi vuotta aikaisemmin uhannut tappaa E:n, minkä hän on myöntänyt. Tässä oikeudenkäynnissä B on väittänyt toisin eli että hän ei ole koskaan uhannut tappaa E:tä.

D:n kuulemisesta 12.4.2023 tehdyssä videotallenteessa hän kertoo, että Mäkkärissä käynnin jälkeen oli menty siihen pihaan, missä tämä asia tapahtui. Mummo ja ukki olivat menneet sisälle, ja me jäimme I:n
kanssa autoon. Syötiin takapenkillä ja menimme etupenkeille. Sitten M ja K tulivat pihalle ja M näytti, että menkää taakse, kun olimme lähdössä. I meni penkkien välistä taakse ja mä nousin autosta ulos.
Odotin, että M menee autoon ja laittaa oven kiinni ja mä meen taakse.

Niin ei ehtinyt tapahtumaan, koska sit tuli se auto hiljaa ja me kaikki käännyttiin (katsomaan sitä autoa). B oli vähän kauempana peräluukusta. Ja sit sieltä tuli sitä kuulaa ja K kerkes väistää ja sit M:ään osui, ja mä olin ihan M:n kanssa rinnakkain. Ja sit se kaatui maahan ja mä menin shokkitilaan enkä tiennyt, mitä teen. Ja sit mä lähdin juokseen pois siitä talon ulko-ovelle ja kaaduin monta kertaa. Muut oli tulossa ulos ja sit mä huusin, että I on vielä autossa. Ja sanoin, et M:ään varmaan osui. Enempää en muista ja sit menin sisälle kamariin. Tästä voidaan päätellä, että D ei ole koskenut M:ään tämän kuoleman jälkeen, vaan juossut heti pois paikalta.

I:n kuulemisesta 12.4.2023 tehdyssä videotallenteessa hän kertoo, että Mäkkärissä käynnin jälkeen mentiin siihen pihaan. Me jäätiin D:n kanssa autoon syömään niitä ruokia, mummu ja ukki meni sisälle. K ja ukki tuli ulos ja ukki näytti, että menkää takapenkille. Istuin sillä puolella, missä ei ole rattia. Hyppäsin takapenkille penkkien välistä ja D meni ulos seisomaan ja ukki oli siinä ihan vieressä. Sit siihen tuli musta Volvo ja kaikki kääntyi kattoon sitä autoa. Tätä autoa I ei ole nähnyt, vaan on kuullut sen D:ltä. Ja sit sieltä vaan ammuttiin. Kuula tuli siitä ikkunasta, missä mä istuin. Sit menin alas, näin kun ukki kaatui. Ja sit lähin juokseen sisälle (taloon). D oli jo sisällä. Käräjäoikeus toteaa, että M:n autoon ei ole osunut laukausta. Takalasissa on ollut linnun jätös, joka kauempaa katsottuna on saattanut näyttää luodin aiheuttamalta reiältä. I on kertonut myöhemmin nähneensä takaikkunassa reiän.

C:n kanssa tehdystä rekonstruktiosta olevasta videotallenteesta (etptk liite 25) ilmenee auton reitti ja ampumiskohta. Vastaajat ovat ensin menneet - - - kadulla olevalle parkkipaikalle, jossa C on
puhelimestaan tarkistanut osoitteen. Vastaajat ovat ensin lähestyneet tapahtumapaikkaa - - -kadun vastakkaisesta suunnasta kerrostalojen välistä ja havainneet - - - pihalla olleen romaanimiehiä. B on käskenyt ajaa sinne. Ja sitten on ajettu tapahtumapaikalle. Ennen ampumista C oli B:n pyynnöstä avannut kuljettajan ikkunan ja omasta valinnasta laittanut hupun päähän. Tapahtumapaikalla C oli avannut kuljettajan puoleisen takaikkunan B:n pyynnöstä. C oli pysäyttänyt auton ja nojannut rattiin, ettei häneen osuisi. C oli ollut selvin päin, oli käyttänyt huumetta vasta ampumisen jälkeen.

B:n kanssa tehdystä rekonstruktiosta olevasta videotallenteesta (etptk liite 26) selviää, että B on kertonut pääosin samalla tavalla, mutta ei ole muistanut – ehkä humalatilasta johtuen – tapahtumia niin yksityiskohtaisesti kuin C eikä kaikkia C:n kertomia asioita ja osin kertonut eri tavalla. Rekonstruktiosta ilmenee myös se, että laukaukset on ilmeisesti ammuttu siten, että revolveri on ollut vaakatasossa eikä
normaalissa ampuma-asennossa.

Asianomistaja K on kertonut lähteneensä M:n kanssa E:n asunnolta pihalle. Tarkoitus oli lähteä kotiin. He menivät M:n auton luokse. Olimme ensin auton keulan edessä ja sitten siirryimme auton taakse, kävelin apukuskin puolelta ja M kuskin puolelta. M oli peräluukun kohdalla kuskin puolella ja minä vänkärin puolen kulman kohdalla. Näin sivusilmällä, kun auto tuli - - - katua pitkin. Auto pysähtyi kadulle ja huppupäinen mies katsoi minua pitkään sellaisella ilmeellä, että on jotain, pelokkaasti. Kuljettajan puoleinen takaikkuna aukesi ja käsi tuli ikkunasta ulos. Kädessä oli sivuttain hopean värinen pyssy. Tuli kolme laukausta. Ampujaa en nähnyt. Ensimmäisen laukauksen jälkeen hyppäsin punaisen Saabin taakse. Auto oli kadulla pysähdyksissä noin 5 sekuntia. Ensimmäinen kuula oli osunut M:ään. Menin M:n luokse, hänellä pulppusi veri. Kokeilin kaulan pulssia, mutta en tuntenut mitään. D juoksi sisälle ja minä juoksin perässä ja huusin, että soittakaa ambulanssi. K:n mukaan heidän tullessaan pihalle tytöt olivat autossa etupenkillä, D ratin takana ja I vieressä. Hänellä ei ole havaintoja tytöistä sen jälkeen, paitsi että D juoksi hänen edellään taloon. Olemme veljeni kanssa samannäköisiä, moni on erehtynyt meistä. Siitä en ole varma, ovatko D ja I olleet asunnossa sisällä, vaikka olen esitutkinnassa näin kertonut.

Asianomistaja E on kertonut asian taustasta syytekohdassa 1 kerrotulla tavalla. Tämän syytekohdan asiasta hän on kertonut olleensa menossa H:n ja S:n kanssa E:n asunnolta hissiin toisessa kerroksessa, jolloin oli kuulunut kolme pamahdusta. Hän oli juossut portaat alas ja nähnyt miehen maassa selällään. Hän oli mennyt takaisin rappukäytävään. Hän oli kertonut poliisille, että B on uhannut häntä tappamisella ja hän oli ruvennut epäilemään, että ampuja oli tämä B. Hän epäille, että kuula oli tarkoitettu hänelle.

Vastaaja B on kertonut asian taustasta syytekohdassa 1 kerrotulla tavalla ja tehneensä päätöksen lähteä Alavieskasta Kokkolaan. Ajattelin käydä säikäyttämässä E:tä samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten. Silloin ammuin kaksi kertaa ilmaan ja sen jälkeen E antoi minun olla rauhassa. Otin aseen kotoani mukaan. Tultiin Kokkolaan ja etsittiin E:n asuntoa, en muistanut osoitetta, mutta tiesin paikan. Huomasin kerrostalon parkkipaikalla kolme miestä tiiviissä rykelmässä. Tunnistin niistä yhden eli E:n. Sanoin C:lle, että avaa kuskin puoleinen takaikkuna ja C avasi. Otin liitingistä aseen ja työnsin oikean käteni avointa ikkunaa kohti ja laukaisin aseen muistaakseni kaksi kertaa. Sen jälkeen lähdimme vauhdilla pois. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut satuttaa ketään. B on vielä todennut, että hänen aseenkäsittelytaitonsa ovat huonot.

Vastaaja C on esitutkinnassa kertonut asian taustasta kuten syytekohdassa 1 on kerrottu. B soitti sitten sunnuntaina ja pyysi kuskiksi Kokkolaan. Ajettiin sinne tapahtumapaikalle. B pyysi pysäyttämään
auton ja avaamaan ikkunat, minkä tein. B otti pyssyn, viritti sen vetämällä liikkuvat taakse ja ampui takaikkunasta ja lähdimme pois paikalta. Alavieskasta lähtiessämme näin, että B:llä oli ase mukana. Matkan aikana hän siirteli sitä eri paikkoihin. Pelkäsin pahinta, että mitä sattuu. Varmaan se oli se ase, minkä vuoksi pelkäsin. Tapahtumapaikan pihalla näin kaksi henkilöä. Toisella oli kookas nenä, hän oli auton vasemmalla puolella. Ennen tapahtumaa pysähdyimme parkkipaikalle, josta yritin katsoa, että olemme oikeassa paikassa. Pääkäsittelyssä C on pitkälti perunut puheensa. Hän on kertonut tulleensa tietämään aseesta vasta tapahtumapaikalla eikä silloinkaan nähnyt sitä. Aseen virittäminenkin on vain olettama, voi olla, että B potki jalkatilassa olleita lonkerotölkkejä. Ja puhelimesta hän on etsinyt ihan eri osoitteita - - - kadulta ja - - -kadulta. Hän ei ole myöskään nähnyt aseen kätkemistä. C on myös oikeudessa kertonut, ettei tiedä, pysäyttikö hän auton ja on nojannut rattiin vain venytelläkseen selkäänsä, ei välttääkseen luodin osuvan häneen. Kuitenkin hupun päähän hän oli vetänyt sen vuoksi, etteivät pihalla olleet romaanimiehet tunnistaisi häntä. Käräjäoikeus toteaa, että C:n esitutkinnassa antama kertomus ja rekonstruktiossa ilmenevät seikat ovat selvästi uskottavampia kuin C:n oikeudessa kertoma.

Todistaja S, joka on E:n puoliso, on kieltäytynyt todistamasta, ja ilmoittanut, että hän ei ole nähnytkään mitään. Häntä ei ole kuultu.

Todistaja O on kertonut työskentelevänsä kenttäpoliisina Ylivieskan poliisiasemalla. Viiden jälkeen oli tullut tieto Kokkolan ampumisesta. Hän oli kuunnellut radioliikennettä ja siihen liittyi nimi B, joka on hänelle hyvin tuttu. Kysyin ”Joki ykköseltä” lupaa soittaa B:lle. Kerroin B:lle, että tehtävällä lukee, että mies makaa maassa. B kysyi passaako, että antaudun hänelle Ylivieskassa. B:llä on ollut riitoja ja tämä oli lauantaina soittanut humalassa ja kertonut, että Kokkolasta oli tullut soittoja ja viestejä. Niissä oli tullut uhkailuja, ja että tullaan Alavieskaan tekemään jotain. O:n käsityksen mukaan tämä viestittelijä oli E.

Johtopäätökset

Edellä olevan todistelun perusteella on tapahtumat selvitetty varsin yksityiskohtaisesti ja käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että tapahtumat ovat edenneet syytteessä kuvatulla tavalla. Kysymys on siitä, onko B
syyllistynyt tahalliseen rikokseen ja miten se on arvioitava.

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Selvitys suorasta tarkoituksesta tappaa E ei ole, mutta B on ampunut laukaukset auton häneen katsottuna vastakkaisesta sivuikkunasta kohti pihalla olleita ihmisiä, joista hän on luullut yhden olevan E. Epäselväksi on jäänyt, onko asetta käytetty yksitoimisena vai kaksitoimisena eli onko ase pitänyt virittää ennen ampumista. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska tosiasia on se, että aseella on ammuttu.

Kun laukausta huomioon ottaen ampuma-asento ja ampuma-aukko ei edes teoriassa ole voinut suunnata taivaalle tai alaspäin henkilöistä, niin hänen on täytynyt pitää seurausta varmana tai ainakin varsin todennäköisenä. Osuma M:ään on ollut 160 cm:n korkeudella ja toinen laukaus on osunut aitaan 80 cm:n korkeudella. Sekin laukaus oli suunnattu ihmisiä kohti, mutta oli pysähtynyt edessä olleeseen autoon. Vaikka laukausta ei ole suoranaisesti tähdätty – kun takatähtäin puuttui ja ampuma-asento oli vaikea - niin B on kuitenkin suunnannut aseen piipun kohti pihalla olleita ihmisiä. Sillä, että laukaus on osunut aivan väärään henkilöön (error in objecto), ei ole merkitystä (Rikosoikeus s. 749). Tässä on otettu huomioon se, että vastaaja on suhtautunut seuraukseen hyväksyvästi tai ainakin välinpitämättömästi. Näin ollen käräjäoikeus katsoo B:n tahallaan tappaneen M:n.

Rikoslain 21 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tappaa toisen, on tuomittava vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi.

Sen jälkeen on kysymys siitä, onko kyseessä tappo vai murha.

Rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa´alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

B on lähtenyt Alavieskasta Kokkolaan eli noin 90 kilometrin päästä selvittämään välejään E:n kanssa ottaen mukaan revolverin aikoen käyttää sitä ja myös käyttänyt sitä. Kokkolan matkalla ei ole ollut mitään muuta tarkoitusta. Teko on edellyttänyt suunnitelmallisuutta eikä B olisi pystynyt matkustamaan Kokkolaan ilman C:n avustusta. Vastaajat eivät ole tarkkaan tienneet taloa, missä E asui. He ovat etsineet sitä ja C on katsonut puhelimesta osoitetta, missä talo on. Vastaajilla on ollut runsaasti aikaa harkita tekonsa seurauksia. Tappo on näillä perusteilla tehty vakaasti harkiten eikä hetken mielijohteesta taikka hetkellisessä kiihtymistilassa.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska teko on kohdistunut vaaraa aavistamattomaan uhriin, joka ei ole antanut mitään aihetta teolle, ja jolta on puuttunut puolustautumis- tai pakenemismahdollisuus. Teko on tapahtunut sunnuntai-iltapäivänä noin kello 17.00 aikaan tiheästi asutulla kerrostaloalueella ja lisäksi on ollut eduskuntavaalien vaalipäivä, jolloin yleensä ihmisiä on paljon liikkeellä. Talon pihalla on liikkunut muitakin ihmisiä, vaikka ei juuri ampumishetkellä. Takana on ollut lasten leikkipaikka. Näiden seikkojen vuoksi sekä tekotapa että tekoväline huomioon ottaen teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa sivullisille.

Näin ollen käräjäoikeus katsoo B:n syyllistyneen murhaan.

C ei ole varsinaisesti osallistunut ampumiseen, mutta on edellä kuvatulla tavalla tietoisena edeltävistä riitaisuuksista sekä mukana olleesta aseesta, kuljettamalla autollaan B:n tekopaikalle, selvittämällä
tekopaikan, avannut ikkunat mahdollistaakseen ampumisen ja muilla toimin ennen rikosta ja sen aikana tietoisena B:n hallussa olevasta aseesta tahallaan auttanut B:tä murhan tekemisessä. C:n osuus teon
toteuttamisessa on ollut olennainen. Sen vuoksi käräjäoikeus katsoo C:n syyllistyneen avunantoon murhaan.

Syytekohta 3

Kuten aikaisemmasta ilmenee, B on ampunut kaksi laukausta. Ei voida ajatella, että kahdella laukauksella olisi voitu tappaa neljä ihmistä. Sinänsä on ollut sattumanvaraista, keneen laukaukset ovat osuneet, mutta näillä laukauksilla ei olisi edes teoriassa voinut osua neljään ihmiseen. Lasten sijainti on selvitetty lasten kertomuksilla ja piirroksilla. Lisäksi voidaan todeta, että D ei olisi voinut nähdä vastaajien käyttämää autoa, jos hän olisi istunut autossa. D:n kenkiin on roiskunut verta. Täten on selvää, että D on ollut ukkinsa vieressä ampumishetkellä. Tätä ei muuksi muuta se, että K on pihalle tullessaan nähnyt tytöt autossa etupenkillä. Hänellä ei sen jälkeen ole havaintoja tytöistä. Esitetyn näytön valossa on kuitenkin selvää, että pihalla ovat M:n lisäksi olleet K ja D sekä autossa I. He ovat olleet vakavassa vaarassa, koska luodit olisivat voineet osua kehen tahansa. Käräjäoikeus katsoo siten B:n syyllistyneen heihin kohdistuneihin vaaran aiheuttamiseen ja C:n avunantoon siihen.

Käräjäoikeus katsoo siten jääneen näyttämättä, että B:n olisi pitänyt mieltää yrittäneensä tappaa kaikki pihalla olleet henkilöt.

Syytekohta 4

Vastaajan myöntämisen ja syyttäjän kirjallisen todistelun perusteella on selvitetty vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syytekohta 5

Vastaajan myöntämisen perusteella on selvitetty vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syytekohta 6

Vastaajan myöntämisen ja syyttäjän kirjallisen todistelun perusteella on selvitetty vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syytekohta 7

Vastaajan myöntämisen perusteella on selvitetty vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

Syytekohta 8

Vastaajan myöntämisen ja syyttäjän kirjallisen todistelun perusteella on selvitetty vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta hänelle on rangaistusta vaadittu.

- - -

Asianomistajien korvausvaatimuksista

Vastaajat ovat myöntäneet vaaditut korvaukset kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä määriltään oikeiksi. Muut korvausvaatimukset on hyväksytty määriltään henkilöasiain neuvottelukunnan suositusten maksimimäärien mukaan sellaisena kuin ne tulevat syyksi luettujen rikosten mukaan. C:n syyksi on luettu avunanto murhaan ja vaaran aiheuttamiseen. Hän on siten täydessä korvausvastuussa eikä korvauksia ole syytä sovitella sen mukaan, miten hän on osallistunut täytäntöönpanotoimiin.

Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että käsillä on vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä säädetyt edellytykset kuolemantapauksen aiheuttaman kärsimysten korvausten tuomitsemiseen. Huomioon ottaen vastaajien syyllistyminen tahalliseen henkirikokseen, jonka uhriksi on joutunut täysin ulkopuolinen henkilö, korvauksen määrä on henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukainen enimmäismäärä.

Koska kohdassa 3 on syyksi luettu vaaran aiheuttaminen, niin korvaus on määrätty sitä koskevan henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten enimmäismäärä.

Rangaistusten määräämisestä

Rikoslain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Rikoslain 7 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan, jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elinkautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elinkautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangaistukseksi kaikista rikoksista.

B:lle tuomitaan siten elinkautinen vankeusrangaistus.

Rikoslain 5 luvun 6 §:n mukaan avunantaja tuomitaan saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3-kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa on säädetty rangaistusasteikon lieventämisestä. Jos rikoksesta voisi seurata elinkautinen vankeus, enimmäisrangaistus sen sijasta on kaksitoista vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus kaksi vuotta vankeutta.

C:n osuus teon toteuttamisessa on ollut ratkaiseva, ja hän on syyllistynyt avunantoon törkeään rikokseen. Sen vuoksi käräjäoikeus on harkinnut oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen.

B on rikosrekisterin mukaan aiemmin tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksista, joista hänelle on luettu syyksi 258 rikosta. Rikoksista suuri osa on melko lieviä, mutta rikoksiin sisältyy lukuisia, muun muassa väkivaltarikoksia. Käräjäoikeus katsoo, että B:n aiemman rikollisuuden ja nyt syyksi luettujen rikosten suhde niiden lukuisuuden ja samankaltaisuuden vuoksi osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Tämän vuoksi on sovellettu koventamisperustetta, josta tosin ei ole tässä tapauksessa merkitystä rangaistuksen määrään.

Yhdyskuntapalveluiden muunto

Muunnettavaksi vaaditut yhdyskuntapalvelurangaistukset on tuomittu ennen nyt kyseessä olevia tekoja, eivätkä ne siis tule tuomittavaksi samalla kertaa nyt kyseessä olevien rikosten kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 82 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin tuomitessaan aiemmin yhdyskuntapalveluun tuomitun henkilön ehdottomaan vankeusrangaistukseen
voi kieltää aloittamasta yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon ja samalla määrättävä, että suorittamatta oleva osa kyseistä yhdyskuntaseuraamusta on suoritettava vankeutena.

Käräjäoikeus kieltää yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon ja muuntaa ne vankeudeksi.

Vangittuna pitäminen

Pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1-kohdan mukaan tuomioistuin saa syyttäjän tai vastaajalle rangaistusta vaatineen asianomistajan vaatimuksesta määrätä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun pidettäväksi edelleen vangittuna, jos tuomittu rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Huomioon ottaen tuomittujen rangaistusten pituus vastaajat määrätään pidettäväksi vangittuina.

Käräjäoikeus toteaa, että kun nyt vastaajat on tuomittu vankeusrangaistuksiin, niin he muuttuvat tutkintavangeista vankeusvangeiksi. Vangitsemispäätöksissä olevat määräykset eivät siten ole enää voimassa.

- - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Aikaisempi tuomio
Oulun käräjäoikeus 2.11.2022, ratkaisu 143791

  1. Rattijuopumus 3.5.2022
  2. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 3.5.2022
    Yhteinen rangaistus
    Syyksi luetut rikokset 1-2
    30 päivää vankeutta
    Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 30 tuntia.

Yhdyskuntapalvelua koskeva ratkaisu
Yhdyskuntapalvelu on kokonaan suorittamatta.
Suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu 30 tuntia muunnetaan 30 päiväksi
vankeutta.

Syyksi luetut rikokset

1. Laiton uhkaus
01.04.2023-02.04.2023
Rikoslaki 25 luku 7 §
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/5

2.1. Murha
02.04.2023
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/5

3.1 Vaaran aiheuttaminen
02.04.2023
Rikoslaki 21 luku 13 §
Rikoslaki 5 luku 1 § ja 3 §
Rikoslaki 6 luku 5 § 1 / 5

4. Ampuma-aserikos
02.04.2023
Rikoslaki 41 luku 1 § 1
Ampuma-aselaki 18 § 1/1
Rikoslaki 6 luku 5 § 1/5

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1, 2.1, 3.1, 4
Elinkausi vankeutta
Vapaudenmenetysaika 2.4. - 12.6.2023

- - -

- - -

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvausta

- F:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- D:lle kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- H:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvausta

- K:lle kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.4.2023 lukien sekä asianosaiskuluista 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.7.2023 lukien

- L:lle auton ikkunan vaurioista 200 euroa

- G:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- I:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisien viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien ja kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekoäivästä 2.4.2023 lukien

Muut lausunnot

Vastaaja määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna. Hänet passitetaan vankilaan rangaistusta suorittamaan, jos hän tyytyy ratkaisuun tai muutoin siellä säilytettäväksi, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai asiasta toisin määrätään. Passituspaikka: Oulun vankila

Tuomiolauselma

Vastaaja

C

Syyksi luetut rikokset

2.2 Murha, avunanto
02.04.2023
Rikoslaki 21 luku 2 § 2
Rikoslaki 5 luku 3 §

3.2 Vaaran aiheuttaminen, avunanto
02.04.2023
Rikoslaki 21 luku 13 §
Rikoslaki 5 luku 1 § ja 3 §

5. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
02.04.2023
Rikoslaki 23 luku 1 §
Tieliikennelaki 3 § 1 ja 18 § 1

6. Rattijuopumus
02.04.2023
Rikoslaki 23 luku 3 §

7. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
02.04.2023
Rikoslaki 23 luku 10 §
Ajokorttilaki 6 §

8. Huumausaineen käyttörikos
02.04.2023
Rikoslaki 50 luku 2 a §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 2.2, 3.2, 5-8
10 vuotta vankeutta
Vapaudenmenetysaika 2.4. - 12.6.2023

- - -

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvausta

- K:lle kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.4.2023 lukien sekä asianosaiskuluista 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.7.2023 lukien

- L:lle auton ikkunan vaurioista 200 euroa

- G:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- I:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisien viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien ja kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvausta

- F:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- D:lle kärsimyksestä vaaran aiheuttamisella 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

- H:lle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 15.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen rikoksen tekopäivästä 2.4.2023 lukien

Muut lausunnot

Vastaaja määrätään pidettäväksi edelleen vangittuna. Hänet passitetaan vankilaan rangaistusta suorittamaan, jos hän tyytyy ratkaisuun tai muutoin siellä säilytettäväksi, kunnes rangaistuksen täytäntöönpano alkaa tai asiasta toisin määrätään. Passituspaikka: Vaasan vankila
Pakkokeinolaki 2 luku 12 §

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Hasse Häkki ja yksi lautamies.

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 13.6.2023 NRO 124414

Syyttäjä

A

Vastaaja

B

Asia

Murha

Syyttäjän muu vaatimus

Muu vaatimus

Pohjanmaan käräjäoikeus on 30.03.2023 tuominnut B:n yhteiseen 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, jonka sijasta on tuomittu 180 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Edellä mainittu yhdyskuntapalvelu on kokonaan suorittamatta ja se on muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 82 §:n perusteella.

Perustelut

B:tä syytetään teoista, joista seuraamuksena on ehdoton vankeusrangaistus. Syyttäjä on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kieltämiseksi ilmoittanut asiasta Rikosseuraamuslaitokselle, joka on 17.5.2023 tekemällään päätöksellä (nro 113011/23) kieltänyt edellä mainitun yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon aloittamisen.

Kirjalliset todisteet

Rikosseuraamuslaitoksen päätös nro 113011/23

- yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon aloittamisen kieltäminen syyttäjän ilmoituksen johdosta

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Aikaisempi tuomio
Pohjanmaan käräjäoikeus 30.3.2023, ratkaisu 113287

  1. Laiton uhkaus 4.4.2021
  2. Ampuma-aserikos 4.4.2021
  3. Varomaton käsittely 4.4.2021

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-3
6 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 180 tuntia.
Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:

  • Oulun käräjäoikeus 2.11.2022, ratkaisu 143791
  • Oulun käräjäoikeus 20.5.2021, ratkaisu 121853

Yhdyskuntapalvelua koskeva ratkaisu
Yhdyskuntapalvelu on kokonaan suorittamatta.
Suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu 180 tuntia muunnetaan 6 kuukaudeksi
vankeutta.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Hasse Häkki ja yksi lautamies.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Käsittelyn vaiheet

Pohjanmaan käräjäoikeus on 13.6.2023 antanut murhaa koskevassa rikosasiassa tuomion nro 123994 kokoonpanolla, johon on kuulunut lainoppinut puheenjohtaja ja yksi lautamies. Käräjäoikeus on käsittelyratkaisussaan todennut, että yhdelle sen kokoonpanon jäsenelle on tullut pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen este ja että se on ollut oikeudenkäymiskaaren (jäljempänä OK) 2 luvun 12 §:n mukaisesti päätösvaltainen ratkaisemaan asian tällä kokoonpanolla.

Pohjanmaan käräjäoikeus on edellä mainitulla tuomiolla tuominnut B:n murhasta sekä muista rikoksista elinkautiseen vankeusrangaistukseen ja C:n avunannosta murhaan sekä muista rikoksista 10 vuoden vankeusrangaistukseen.

B ja C ovat ilmoittaneet tuomioon tyytymättömyyttä ja valittaneet siitä hovioikeuteen vaatien muun ohessa asian palauttamista käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.

Syyttäjä on edellä mainitun asian pääkäsittelyssä 6.6.2023 vaatinut muun ohessa B:lle Pohjanmaan käräjäoikeuden 30.3.2023 antamalla tuomiolla määrätyn 180 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistuksen muuntamista 6 kuukauden vankeusrangaistukseksi. Käräjäoikeus ei ole lausunut edellä mainitun tuomionsa 123994 tuomiolauselmalla yhdyskuntapalvelurangaistuksen muuntamisesta. Sen sijaan käräjäoikeus on edellä mainitulla kokoonpanolla antanut 13.6.2023 tuomion nro 124414, jolla se on määrännyt B:lle tuomitun yhdyskuntapalvelun muunnettavaksi vankeudeksi.

Käräjäoikeus on tulkinnut B:n ilmoittaneen hyväksytysti tyytymättömyyttä myös tuomioon nro 124414 ja hovioikeus on katsonut B:n valituksen kattavan myös tämän tuomion, joten hovioikeuden arvioitavana on käräjäoikeuden menettelyn ja ratkaisun oikeellisuus myös tältä osin.

Hovioikeus on katsonut, että edellä mainitut asiat on asiayhteyden takia käsiteltävä yhdessä, vaikka niistä annetaan erilliset ratkaisut.

Vaatimukset

B ja C ovat vaatineet, että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Käräjäoikeudessa asiaa on käsitelty lainoppineen puheenjohtajan ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Käsittelyn aikana yksi lautamiehistä on ollut heikossa kunnossa ja nukkunut suurimman osan pääkäsittelystä. Lautamiehen käytös on häirinnyt kokoonpanon muiden jäsenten työtä, koska nämä ovat joutuneet kiinnittämään huomionsa tämän toimintaan ja herättelemään tätä.

B ja C ovat osallistuneet puolustajineen pääkäsittelyyn videoyhteyden välityksellä eivätkä he ole voineet puuttua tilanteeseen, koska he eivät ole voineet nähdä lautamiestä.

Käräjäoikeuden tuomioon on merkitty, että asian on ratkaissut puheenjohtaja yhdessä yhden lautamiehen kanssa, koska pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen toiselle kokoonpanon lautamiehistä on tullut este. Käräjäoikeus on näiltä osin viitannut OK 2 luvun 12 §:n säännökseen.

Kyse on ollut vakavasta rikosasiasta. Käsittelyn aikana osapuolille ei ole ilmoitettu missään vaiheessa lautamiehen esteestä, sen syystä tai koska se on tullut ilmi eikä niistä ole mainintaa tuomiossa. Asiassa jää epäselväksi se, onko lautamies ollut ylipäätään kykenevä aloittamaan oikeudenkäynnin ja onko poissaololle ollut olemassa lain edellyttämä painava syy.

Välitoimi

Hovioikeus on 18.7.2023 pyytänyt Pohjanmaan käräjäoikeuden laamannia antamaan selvityksen lautamiehen nukkumisesta ja esteestä. Hovioikeus ei ole pyytänyt erillistä lausumaa Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomion nro 124414 osalta.

Pohjanmaan käräjäoikeuden osastonjohtaja on 3.8.2023 toimittanut laamannin sijaisena hovioikeudelle lausuman. Valittajien vastapuolet ovat antaneet omat lausumansa vastatessaan valituksiin.

Osastonjohtajan lausuma

Osastonjohtajan lausuman mukaan pääkäsittely on aloitettu 6.6.2023 puheenjohtajan ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Käräjäoikeuden käsittelyratkaisusta käy ilmi, että pääkäsittely aloittamisen jälkeen yhdelle kokoonpanon jäsenistä on tullut este. Osastonjohtajan kokoonpanon puheenjohtajalta saaman selvityksen mukaan esteperusteena on ollut lautamiehen nukkuminen/nukahtaminen pääkäsittelyn aikana. Käsittelyratkaisu käsittelyn jatkamisesta kahdella jäsenellä on tehty 9.6.2023 ennen päätösneuvottelujen aloittamista.

Käsittelyratkaisusta ilmenevää esteperustetta ei ole voitu ennakoida pääkäsittelyä aloitettaessa. Nukkumisen/nukahtamisen syy on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Syntynyt tilanne ja esteperuste huomioon ottaen käsittelyn jatkaminen yhden lainoppineen jäsenen ja lautamiehen kokoonpanossa on ollut hyväksyttävää ja sille on ollut perusteltu syy. Asia on siten ratkaistu käräjäoikeudessa päätösvaltaisessa kokoonpanossa.

Asianosaisten lausumat

Syyttäjä on vastustanut asian palauttamista käräjäoikeuteen. Syyttäjä ei ole voinut koko aikaa seurata lautamiesten toimintaa. Hänen mukaansa lautamies on ollut välillä silmät kiinni ja välillä nojannut kasvojaan käteensä. Syyttäjä ei ole havainnut lautamiehen kuorsaavan. Hänellä ei ole havaintoa siitä kuinka pitkään torkahtelu/nukkuminen on jatkunut tai mikä sen syynä on ollut. Joka tapauksessa lautamies on ollut pääkäsittelyn alkaessa hereillä.

Syyttäjän mukaan lautamiehen toiminta ei ole häirinnyt pääkäsittelyä siten, että vastaajat eivät olisi saaneet oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä eikä se ole vaikuttanut puheenjohtajan kykyyn johtaa istuntoa. Vastaajat on tämän asian vuoksi vangittu ja asian palauttaminen pitkittäisi oikeudenkäyntiä.

F, D, H, G sekä I ovat vastustaneet asian palauttamista käräjäoikeuteen, koska se on ollut tuomiosta ilmenevillä perusteilla päätösvaltainen. H:n ja I:n avustaja ei ole havainnut lautamiehen nukkumista tai että tämä olisi ollut heikossa kunnossa.

K on jättänyt asian palauttamisen takaisin käräjäoikeuteen hovioikeuden harkintaan. K on osallistunut avustajineen pääkäsittelyyn videoyhteydellä Oulun käräjäoikeudesta eikä hän tai avustaja ole havainnut lautamiehen nukkumista. Lautamiehen nukkumisesta tai esteestä muutoinkaan ei ole kerrottu osapuolille.

E ei ole antanut lausumaa asian palauttamisesta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hovioikeuden arvioitavana on se, onko käräjäoikeus ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asian yhden lainoppineen jäsenen ja yhden lautamiehen kokoonpanossa, mihin liittyen tulee arvioitavaksi myös kysymykset siitä, onko käräjäoikeuden kokoonpanon puheenjohtaja riittävissä määrin selvittänyt lautamiehen nukkumisen/nukahtamisen syitä ja vaikutuksia tämän kykyyn osallistua asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen ja onko asianosaisia kuultu näiltä osin riittävässä määrin harkittaessa oikeudenkäynnin jatkamisen eri vaihtoehtoja. Lisäksi on vielä arvioitava se, onko käräjäoikeus menetellyt oikein, kun se on elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitsemansa B:n osalta antanut 13.6.2023 erillisen tuomion yhdyskuntapalvelurangaistuksen muuntamisesta vankeudeksi.

Asian palauttamisesta käräjäoikeuteen

Asian palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. Palauttaminen ja sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Palauttamista koskeva arviointi on tapauskohtaista ja se voi perustua myös tarkoitusmukaisuusharkintaan (ks. KKO 2012:80, kohta 6, KKO 2015:78, kohta 20 ja KKO 2020:40, kohdat 24 ja 25), mutta se voi myös perustua yksin lain velvoittavaan säännökseen (ks. KKO 2003:5 ja KKO 2021:84, kohdat 7-10).

Käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta, välittömyysperiaatteesta ja lautamiehen nukkumisesta/nukahtelusta pääkäsittelyssä

OK 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 6 §:n mukaisesti lautamiehen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä annettava tuomarinvakuutus. Tuomarin velvollisuuksiin kuuluu tuomioistuinlain 9 luvun 1 §:n mukaisesti käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti, jolloin tuomarin tulee noudattaa lakia ja olla virkatoimissaan tunnollinen ja huolellinen.

Hovioikeus toteaa, että käräjäoikeuden pääkäsittely on niin riita- kuin rikosasioissakin suullinen, välitön ja keskitetty. Oikeudenkäynnin välittömyysperiaatteen mukaisesti asian ratkaisemiseen saavat osallistua vain ne tuomioistuimen jäsenet, jotka ovat itse henkilökohtaisesti ja siten välittömästi pääkäsittelyssä kyenneet vastaanottamaan asianosaisten heille esittämät vaatimukset ja niiden perusteet sekä todistelun. Vastaavasti tuomiossa voidaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (jäljempänä ROL) 11 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä. Asianosaisten kuulemisperiaatteen eli kontradiktorisen periaatteen mukaisesti asianosaisille, ja varsinkin rikosasiassa vastaajalle, tulee varata tilaisuus lausua niin toisten asianosaisten esittämistä vaatimuksista ja niiden perusteista kuin myös sellaisista kysymyksistä, jotka tuomioistuin viime kädessä päättää virkansa puolesta ja joilla voi olla vaikutusta siihen, toteutuuko asian käsittelyssä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Viime kädessä kysymys on siitä, että Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaisesti jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

ROL 6 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä (näin myös riita-asioiden osalta oikeudenkäymiskaari 6 luku 2 a § 1 momentti). Tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset (OK 14 luku 6 §, HE 271/2004 vp s. 60).

Puheenjohtajan tulee valvoa järjestystä omasta aloitteestaan. Hänen on ilman nimenomaista pyyntöä keskeyttävä oikeudenkäynnin kulkua häiritsevä menettely. Puheenjohtajan jämäkkä prosessinjohto omalta osaltaan edistää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Puheenjohtajan antamia määräyksiä tulee sekä oikeudenkäyntiin osallistuvan että istuntokäsittelyyn paikalle tulleen yleisön noudattaa. Puheenjohtaja vastaa siten viime kädessä oikeudenkäynnin ulkoisesta kulusta (muodollinen prosessinjohto) ja oikeudenkäyntimenettelyn laillisuudesta eli siitä, että asia käsitellään pääkäsittelyssä suullisesti, välittömästi ja keskitetysti ja että päätösvaltainen kokoonpano kykenee myös ratkaisemaan asian laillisesti. Puheenjohtajalla on näin ollen velvollisuus kiinnittää asian käsittelyssä huomiota asianosaisten ja yleisön ohella myös sellaisiin seikkoihin, joilla voi olla merkitystä kokoonpanon päätösvaltaisuuden kannalta.

B, C ja K ovat osallistuneet pääkäsittelyyn puolustajineen ja avustajineen videoyhteyden välityksellä. Muut asian käsittelyn osapuolet ovat olleet paikalla istuntosalissa. Käräjäoikeudelta saadun lausuman mukaan puheenjohtaja on havainnut käsittelyn alettua ja sen kestäessä lautamiehen nukkuvan/nukahdelleen. Kukaan asian käsittelyn osapuolista ei ole havainnut pääkäsittelyn kestäessä lautamiehen nukkuvan. B:n puolelta on kuitenkin tuotu esille, että pääkäsittelyn kestäessä olisi kuulunut kuorsausta muistuttava ääni, jonka on epäilty liittyvän nukkuvaan lautamieheen. C:n puolelta on todettu, että lautamiehen nukkuminen on tullut esille vasta pääkäsittelyn jälkeen. Niin B kuin C ovat todenneet, että käräjäoikeuden puheenjohtaja on useampaan kertaan puuttunut nukkuvan lautamiehen toimintaan.

On itsestään selvää, että lautamiehen nukkuminen pääkäsittelyn kestäessä vaarantaa merkittävällä tavalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Valituksessa esitetyillä perusteilla asiassa on kuitenkin riidatonta, että puheenjohtajana toiminut käräjätuomari on tähän puuttunut ja toiminut ROL 6 luvun 5 §:n 1 momentin sekä OK 14 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla johtaessaan prosessia. Se, missä määrin puheenjohtajan toimet ovat olleet riittäviä käräjäoikeuden päätösvaltaisuuden ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi, on kuitenkin vielä arvioitava erikseen.

Asiassa ei ole tarkemmin selvitetty, missä kaksi päivää kestäneen pääkäsittelyn vaiheessa lautamies on nukkunut/nukahdellut, kuinka kauan tämä on kulloinkin kestänyt ja mikä vaikutus tällä on ollut lautamiehen kykyyn ratkaista asia. Edellä todetulla tavalla käräjäoikeuden puheenjohtaja on istunnon kuluessa puuttunut tähän lautamiehen menettelyyn. Puheenjohtaja on kuitenkin sallinut pääkäsittelyn jatkua ilman, että hän olisi tarkemmin selvittänyt lautamiehen nukkumisen/nukahtelun syitä ja niiden vaikutuksia lautamiehen kykyyn ratkaista asia laillisesti, vaikka hänellä on ollut mahdollisuus ja perusteet arvioida tilannetta toisin. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on myös laiminlyönyt kuulla asianosaisia siitä, mikä merkitys lautamiehen nukkumisella/nukahtamisella on ollut asian käsittelyn kannalta ja voiko lautamies osallistua asian lopulliseen ratkaisemiseen ja ellei, onko käräjäoikeus päätösvaltainen OK 2 luvun 12 §:n poikkeussäännön nojalla vai onko asiassa toimitettava uusi pääkäsittely.

Kyse on ollut vakavasta rikosasiasta, missä on ollut useita asianomistajia ja vastaajat ovat olleet asian vuoksi vangittuina. Sinällään yritykset jatkaa oikeudenkäyntiä lautamiehen nukkumisesta/nukahtelusta huolimatta ovat olleet tässäkin tilanteessa ymmärrettäviä, mutta näin jälkikäteen arvioituna niitä ei ole mahdollista hyväksyä ottaen huomioon käsiteltävänä olleen rikosasian vakavuus. Lautamiehen nukkuminen on vaarantanut merkittävällä tavalla oikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden oikeusturvaa sekä myös yleistä luottamusta tuomioistuimeen. Se, että vastaajat ja yksi asianomistajista ovat osallistuneet pääkäsittelyyn videoyhteydellä, on osaltaan korostanut puheenjohtajan velvollisuutta huolehtia pääkäsittelyn asianmukaista etenemistä ja sellaisten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytysten täyttämisestä, joiden mahdollista puuttumista etäyhteydellä oikeudenkäyntiin osallistuvat asianosaiset eivät ole voineet itse havaita. Tuomioistuimen onkin edellä jo todetulla tavalla pyrittävä kulloinkin käytössä olevin keinoin varmistamaan ennen pääkäsittelyn jatkamista se, että pääkäsittelyn jatkamiselle on olemassa lailliset edellytykset ja ettei pääkäsittelyä ole joiltakin osin tai jopa kokonaisuudessaan tarpeen uusia.

Hovioikeus toteaa, että tässä tilanteessa käräjäoikeuden puheenjohtajan olisi tullut havaittuaan lautamiehen nukkumisen/nukahtelun kuulla lautamiestä ja asianosaisia sekä arvioida pääkäsittelyn jatkamisen edellytyksiä. Tämän jälkeen asiassa olisi tullut tehdä laillisessa kokoonpanossa päätös joko
oikeudenkäynnin keskeyttämisestä ja uusimisesta (ROL 6:11) tai sen jatkamisesta samalla täysilukuisella kokoonpanolla joiltakin osin (ROL 6:13) tai poikkeuksellisesti vain puheenjohtajan ja yhden lautamiehen toimesta (OK 2:12). Ilman asian tarkempaa selvittämistä ja asianosaisten kuulemista oikeudenkäynnin jatkamista on tässä tilanteessa pidettävä menettelyvirheenä.

Lautamiehen esteen ja käräjäoikeuden päätösvaltaisuuden arviointi

OK 2 luvun 12 §:n mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen, vaikka sen monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn, istunnon tai katselmuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin aina oltava vähintäänkin yksi lainoppinut jäsen. Käräjäoikeus on lisäksi päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi. Hovioikeus toteaa, että tuomioistuimen päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä on sovellettava säännösten sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti (ks. esim. KKO 1998:69, KKO 2001:30 ja KKO 2002:75).

Lautamiehen estesääntely perustuu käsittelyn välittömyydestä johtuvaan vaatimukseen. Silloin kun asia joudutaan käsittelemään useammassa pääkäsittelytilaisuudessa, saattaa jollekin tuomioistuimen jäsenelle tulla este. Tällaisen jäsenen tilalle ei kuitenkaan voida kesken oikeudenkäyntiä ottaa uutta jäsentä. Näin esteen sattuessa oikeudenkäyntiä tulee voida jatkaa suppeammassa kokoonpanossa, kunhan vain lain kokoonpanolle asettamat vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Ehdotettu sääntely on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin etukäteen ei ole voitu arvioida, että lautamiehelle tulee este. Näin voitaisiin välttää se, että tällaisessa tilanteessa asia jouduttaisiin käsittelemään pääkäsittelyssä kokonaan uudelleen.

Lain esitöiden mukaan esteellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tuomioistuimen jäsenelle tulee este sairauden tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi tai OK 13 luvussa tarkoitetun esteellisyyden perusteella (HE 28/1986 vp s. 36). Sitä mitä esteellä tarkoitetaan, on vaikea määritellä tyhjentävästi tilanteiden erilaisuuden ja moninaisuuden vuoksi.

Asian ratkaistessaan käräjäoikeuden kokoonpanossa on ollut yksi lainoppinut jäsen sekä yksi lautamies. Kokoonpano on siten täyttänyt vaatimukset, joita lainkohdassa tarkoitetussa estetilanteessa edellytetään. Kysymys on kuitenkin siitä, onko tällaista kokoonpanoa voitu lain mukaan käyttää, koska käräjäoikeuden tuomiosta, pöytäkirjasta tai asiaa koskevista asiakirjoista ei käy ilmi syytä lautamiehen poissaoloon päätösneuvotteluista eikä syytä ole kerrottu asian osapuolille. Käräjäoikeuden lausumasta käy ilmi, että käsittelyratkaisu asian ratkaisemisesta kahden jäsenen kokoonpanossa on tehty ennen päätösneuvotteluja 9.6.2023 eli 6.-7.6.2023 toimitetun pääkäsittelyn jälkeen.

Asian käsittelystä poisjäännille kesken asian käsittelyn on oltava ja käytännössä aina onkin hyvin painava syy. Sellainen voi olla oma tai lähiomaisen vakava sairastuminen tai muu näihin rinnastuva seikka. Näissä olosuhteissa tuomioistuimen jäsen ei yleensä edes kykenisi ratkaistavana olevan asian tunnolliseen ja huolelliseen punnintaan eikä siten ratkaisemaan asiaa lainmukaisella tavalla. Käräjäoikeuden lausumasta tai asiaa koskevista asiakirjoista ei käy ilmi, mistä syystä ennen päätösneuvotteluja on päädytty ratkaisemaan asia kahden jäsenen kokoonpanossa. Ilmeistä on, että syynä on ollut toisen lautamiehen nukkuminen/nukahtelu pääkäsittelyn aikana. Nukkumisesta tai sen syystä, kestosta ja vaikutuksista lautamiehen kykyyn ratkaista asia ei ole kuitenkaan esitetty mitään selvitystä. Edellä todetulla tavalla tuomioistuimen on myös pyrittävä kulloinkin käytössä olevin keinoin varmistumaan ennen pääkäsittelyn jatkamista käsittelyn jatkamisen edellytyksistä.

On myös huomattava, että OK 2 luvun 12 §:n säännös koskee vain tilannetta, jossa asian käsittelyä voidaan poikkeuksellisesti jatkaa suppeammalla kokoonpanolla. Säännöksen nimenomaisena tarkoituksena on turvata oikeudenkäynnin jatkuminen tuomioistuimen jäsenelle pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen tulleen odottamattoman esteen vuoksi. Säännöksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaista ei sen sijaan ole oikeuttaa asian ratkaisemista päätösvaltaa vailla olevassa kokoonpanossa sellaisissa tapauksissa, joissa pääkäsittelyn jälkeen todetaan jonkun tuomioistuimen jäsenen nukkuneen oikeudenkäynnin aikana.

Lautamiehet toimivat tuomareiden tavoin virkavastuulla. Lautamiehet saavat perehdytystä tehtäväänsä ja heidän täytyy jo tämän perusteella olla tietoisia tuomioistuimen jäsenen yleisistä velvollisuuksista kokoonpanon jäsenenä. Käräjäoikeuden puheenjohtajan tuleekin voida lähtökohtaisesti luottaa siihen,
että lautamies täyttää velvollisuutensa tunnollisesti ja huolellisesti tuomioistuimen kokoonpanossa.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja on puuttunut lautamiehen nukkumiseen käsittelyn kestäessä. Hän on kuitenkin sallinut käsittelyn jatkua. Vasta ennen päätösneuvotteluja 9.6.2023 asiassa on tehty käsittelyratkaisu asian ratkaisemisesta kahden jäsenen kokoonpanossa. Tästä tai sen syystä ei ole
ilmoitettu ennen tuomion antamista osapuolille, eikä heille ole liioin varattu tilaisuutta lausua asiasta. Lautamiehen nukkumisen syytä ja sen vaikutusta asian käsittelyyn ei ole tarkemmin selvitetty. OK 2 luvun 12 § on poikkeussäännös ja tulee sovellettavaksi vain poikkeustapauksissa. Hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeus ole ollut päätösvaltainen ratkaisemaan murhaa ym. koskenutta asiaa puheenjohtajan ja yhden lautamiehen kokoonpanossa.

Tuomio 13.6.2023 nro 124414

Syyttäjä on pääkäsittelyssä vaatinut B:lle myös Pohjanmaan käräjäoikeuden 30.3.2023 tuomitseman yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi sen johdosta, että B:tä on syytetty teoista, joista
seuraamuksena on ehdoton vankeusrangaistus. Käräjäoikeus ei ole lausunut muuntamisesta mitään 13.6.2023 antamansa tuomion nro 123994 tuomiolauselmalla (R 23/794). Käräjäoikeus on sen sijaan antanut samana päivänä asiassa (R 23/794) toisen erillisen tuomion nro 124414, jolla B:n aiempi yhdyskuntapalvelurangaistus on muunnettu vankeudeksi.

Yhdyskuntapalvelun muuntoa koskeva vaatimus on tehty murhaa koskevan asian yhteydessä, mistä teosta B on muun ohella tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden olisi tullut lausua kaikista syyttäjän esittämistä rangaistusvaatimuksista pääasian ratkaistessaan. Syyttäjän vaatimus ja käräjäoikeuden ratkaisu siitä, että B:n yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpano on kielletty ja se on muunnettu vankeudeksi, on perustunut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 82 §:n 2 momenttiin eli B:n syyksi asiassa R 23/794 luettuihin uusiin rikoksiin, joista B on tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen ja joiden osalta käräjäoikeus ei ole ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa. Näin ollen asia on myös tältä osin palautettava käräjäoikeuteen. Hovioikeus on 13.10.2023 antanut asiassa R 23/570 tätä koskevan erillisen tuomionsa nro 139980.

Johtopäätökset

Asian käsittelyssä käräjäoikeudessa on tapahtunut edellä mainitut oikeudenkäyntivirheet, joita on pidettävä vakavina. Asiat on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäviksi.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden 3.6.2023 antama tuomio nro 123994 kumotaan. Asia palautetaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä, kun hovioikeuden ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella ennen sitä.

- - -

- - -

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen, Ulla Maija Hakomäki ja Mika Kinnunen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.