VaaHO:2024:2

Käräjätuomari oli pääkäsittelyn aikana vahingossa lähettänyt syyttäjälle asiattomia pikaviestejä. Syyttäjän tekemää syytteen tarkistamista ei ollut huomioitu lopullisessa tuomiossa. Hovioikeus katsoi, että syyttäjälle oli syntynyt omasta ja edustamansa vakuutusyhtiön puolesta perusteltu aihe epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta. Käräjätuomari oli ollut esteellinen toimimaan puheenjohtajana asian pääkäsittelyssä. Pääkäsittelyssä oli tapahtunut prosessinjohtoon liittyviä menettelyvirheitä eikä käräjäoikeuden pääkäsittely ollut siten täyttänyt oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettavia vaatimuksia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 23.10.2023 NRO 141665

Syyttäjä

Aluesyyttäjä

Vastaaja

A

Asianomistajat

B
C Oy

Kuultava

Vakuutusyhtiö D

Asia

Varkaus

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
5680/R/0019902/22
Rikoslaki 23 luku 10 §

24.05.2022 Jyväskylä

A on kuljettanut henkilöautoa yleisellä tiellä ilman ajo-oikeutta ajokiellon aikana

2. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
5680/R/0019902/22
Rikoslaki 28 luku 9a § 1
Rikoslaki 5 luku 3 §

24.05.2022 Jyväskylä

A ja toinen henkilö ovat yhdessä ottaneet luvattomasti käyttöönsä B:n omistaman henkilöauton - - -, osoitteesta - - -, parkkipaikalta. Toinen henkilö, joka on ollut työkaluilla ja kulmahiomakoneella sekä terillä varustautunut, on edeltävästi luovuttanut A:lle anastamansa henkilöauton avaimen sekä näyttänyt tälle anastamaansa korttia, jonka perusteella A on selvittänyt tekstiviestillä edellä mainitun osoitteen parkkipaikalle, jolla A on paikantanut auton avainta käyttäen. Tämän jälkeen A ja toinen henkilö ovat tunkeutuneet henkilöautoon sekä A on murtanut rattilukon vetämällä irti. A on käynnistänyt henkilöauton avaimella ja ajanut henkilöautoa toinen henkilö kyydissään, sekä toinen matkustaja kyydissään, ja edelleen kaupungin keskustaan.

Henkilöauto on palautettu asianomistajalle osoitteesta - - -.

[…]

3. Näpistys
5680/R/0019902/22
Rikoslaki 28 luku 3 § 1

24.05.2022 Jyväskylä

A ja toinen henkilö ovat yhdessä anastaneet C Oy:n irtainta omaisuutta lastauslaiturilta, jolta A ja toinen henkilö ovat ottaneet osittain laatikossa olleita lahjapaperirullia, paketointinauhoja ja lahjapusseja, jotka A ja toinen henkilö ovat vieneet henkilöautoon, jolla A ja toinen henkilö ovat poistuneet omaisuus hallussaan toisaalle.

Anastettu omaisuus on löydetty henkilöautosta laatikossa ja kassissa.

Varkaus, ottaen huomioon anastetun omaisuuden laatu ja arvo, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

[…]

Asianomistajan vaatimus

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 2

Vastaaja on velvoitettava suorittamaan Vakuutusyhtiö D:lle sen asianomistajalle maksamasta määrästä 1.097,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisimmän korvauksen maksupäivästä 19.8.2020 lukien.

Lisäksi vastaaja on velvoitettava suorittamaan Vakuutusyhtiö D:n oikeudenkäyntikulut 200,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Vaatimuskirjelmä, haastehakemuksen liite.

Vastaus

Vastaaja A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin muutoin kuin, että kohdassa 2 autolle ei ole aiheutettu mitään sellaista vahinkoa, että asianomistaja olisi oikeutettu saamaan korvausta. Auto on otettu käyttöön avaimella. Asianomistaja on saanut auton vahingoittumattomana takaisin.

Rikosuhrimaksun vastaaja on myöntänyt perusteeltaan oikeaksi.

Vakuutusyhtiö D:n vaatimus

Vakuutusyhtiön takautumisoikeudesta on säädetty liikennevakuutuslain 73 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan vahinkoa kärsineen oikeus vaatia kolmannelta henkilöltä korvausmäärä, jonka vakuutusyhtiö on hänelle suorittanut, siirtyy vakuutusyhtiölle.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos kolmas henkilö on yksityishenkilö taikka työntekijä, virkamies tai näihin vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan rinnastettava muu henkilö taikka ajoneuvon omistaja, haltija, kuljettaja tai matkustaja, oikeus siirtyy kuitenkin vain, jos hän on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tai jos kuljettaja on aiheuttanut vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa 48 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa.

Syyttäjä ei väittänyt, että ajoneuvolle olisi aiheutettu vahinkoa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, joten vakuutusyhtiön takautumisoikeuteen perustuva korvausvaatimus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on kiistetty siis perusteeltaan, määrä on hyväksytty oikeaksi.

Todistelu

[…]

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen

Vastaaja A on kohdissa 1 – 3 syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

Näyttö

Kohta 2

Vakuutusyhtiön vaatimuskirjelmästä ilmenee Vakuutusyhtiö D:lle sen asianomistajalle maksama määrä 1.097,10 euroa. Valokuvasta ilmenee teon kohteena ollut henkilöauto.

Asianomistaja B on kertonut, että hän sai auton takaisin, poliisi soitti, että se oli löydetty. Auto oli peruutettu johonkin, takapuskurissa oli jälki ja se oli korjautettu.. Vasemmassa puskurissa takanurkka oli rutussa ja takalasista oli lohjennut pieni pala. Vahingot oli korjattu ja vakuutusyhtiö oli maksanut korjauksen. Autossa ei ollut takana vaurioita aiemmin. Rattilukon oli poliisit käyneet hakemassa ulkoa. Rattilukko oli katkaistu autossa olleilla voimapihdeillä. Auto oli korjattu heti kun korjaamolla oli aikaa.

Vastaaja A on kertonut, että asiat menivät muutoin, kuten teonkuvauksessa oli väitetty, mutta mitään vahinkoa ei autolle tapahtunut, kun se oli ollut heidän käytössä. Kukaan muukaan ei ollut törmännyt autolla mihinkään, hän olisi huomannut, jos autolla olisi törmätty johonkin. Hän ei muista oliko autolla ajanut joku muu. Hän ei pannut merkille oliko autossa aiempia vaurioita. Ajoneuvo oli jätetty jonkun liikkeen pihaan teollisuusalueelle, - - -. Rattilukko on ilmeisesti rikottu.

Syyttäjä on vedonnut A:n kuulustelukertomukseen esitutkintapöytäkirjan sivulle 17: K: Oliko henkilöautossa - - - rattilukko, kun otit auton käyttöösi? Voi olla, otin siitä kiinni nykäisemällä ja se lähti irti. Sitten lähdin ajamaan sillä autolla ja E oli kyydissä. E koko ajan ruinasi, että anna mä ajan.”

A ei muista, oliko tämä henkilö ollut kyydissä.

”K: Poliisi epäilee, että olet murtautunut henkilöautoon - - - ja ottanut sen käyttöösi 24.5. - 25.5. välisenä aikana. Miten kommentoit? Joo olen tehnyt näin. E oli silloin mukana. Oltiin kolmistaan hakemassa autoa ja F oli siellä jossain, mutta menimme E:n kanssa kahdestaan sinne autoon ja F oli silloin jossain kauempana.” A ei ole muistanut, ajoiko ”F” autoa.

Teollisuusalueelta oli otettu tavaroita kyytiin lastauslaiturilta.

s. 16: Toinen oli laiturilla ja toinen ojensi niitä siitä alas ja ne laitettiin takakonttiin. F istui silloin autossa kuskin paikalla. Kun lähdettiin siitä E istui takapenkille ja mä apukuskin paikalle ja F ajoi.”

A on oikeudessa kertonut, että hänellä on ollut kuulusteluissa paremmat muistikuvat ja on puhunut totta. Hänellä ei ole muistikuvia oliko F törmännyt johonkin.

Syyksilukemisen perustelut

Vastaaja on tunnustanut menetelleensä kohdissa 1 – 3 väitetyin tavoin. Tunnustamista ei ole ilmennyt aihetta epäillä. Sekä henkilö- että kirjallinen todistelu tukee tunnustamista kohdissa 2 ja 3. Tätä on pidettävä riittävänä näyttönä asiassa. Kohdassa 2 vastaaja on myöntänyt rikkoneensa ajoneuvon rattilukon. Asianomistajan kertomuksella ja sitä tukevalla todistelulla on näytetty, että ajon seurauksena henkilöautoon on aiheutunut vaurio puskuriin ja vaurio takalasiin, mistä sekä vaurioituneesta rattilukosta on aiheutunut 1.097,10 euron korjauskustannukset.

Rangaistusseuraamus

A tulisi kohdassa 1-3 tuomita yhteiseen noin 60 päivän pituiseen vankeusrangaistukseen.

A:n nyt syyksi luettujen ja hänen rikosrekisterin osaotteesta ilmenevien aikaisempien rikosten samankaltaisuus, lukuisuus ja tapahtuma-aikojen läheisyys huomioon ottaen hänen aikaisemman rikollisuuden ja nyt kysymyksessä olevien rikosten suhde osoittaa hänessä sellaista syyllisyyttä,
jota voidaan pitää ilmeisenä piittaamattomuutena lain kielloista ja käskyistä. A ei ole ottanut ojentuakseen hänelle aikaisemmin tuomittujen rangaistusten johdosta. Tämän vuoksi koventamisperustetta on sovellettava A:lle nyt määrättävään rangaistukseen. Koventamisperuste huomioiden A tulisi tuomita 75 päivän pituiseen vankeusrangaistukseen.

Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi

A on 18.04.2022 päässyt ehdonalaiseen vapauteen, jonka koeajan viimeinen päivä on ollut 04.09.2022. A on tehnyt hänen syykseen luetut rikokset 24.5.2022 eli koeajan alkupuolella. Jäännösrangaistus on noin neljä ja puoli kuukautta eli ei kovin lyhyt. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi ei johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin ollen jäännösrangaistus määrätään täytäntöön pantavaksi kokonaan. A tuomitaan nyt hänen syykseen luetuista rikoksista ja jäännösrangaistuksesta yhteiseen kolmen kuukauden ja 15 päivän pituiseen vankeusrangaistukseen. Vastaajan ehdottomat vankeusrangaistukset ovat esteenä yhdyskuntapalveluun ja valvontarangaistukseen tuomitsemiselle.

[…]

Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus

Syyttäjä on ajanut Vakuutusyhtiö D:n vaatimuksia kohdassa 2. Kuten edellä on todettu, ajoneuvoon on aiheutunut vahingot A:n menettelyn johdosta. Vakuutusyhtiön takautumisoikeudesta on säädetty liikennevakuutuslain 73 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan vahinkoa kärsineen oikeus vaatia kolmannelta henkilöltä korvausmäärä, jonka vakuutusyhtiö on hänelle suorittanut, siirtyy vakuutusyhtiölle.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jos kolmas henkilö on yksityishenkilö taikka työntekijä, virkamies tai näihin vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan rinnastettava muu henkilö taikka ajoneuvon omistaja, haltija, kuljettaja tai matkustaja, oikeus siirtyy kuitenkin vain, jos hän on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tai jos kuljettaja on aiheuttanut vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa 48 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa.

Vaikka syytteen teonkuvaus on luettu A:n syyksi, ei syyttäjä ei ole väittänyt, että ajoneuvolle olisi aiheutettu vahinkoa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiön takautumisoikeuteen perustuva korvausvaatimus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään muilta osin kuin vastaajan myöntämän rattilukon osalta. Vastaaja A velvoitetaan suorittamaan Vakuutusyhtiö D:lle sen asianomistajalle maksamasta määrästä 11,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisimmän korvauksen maksupäivästä 19.8.2022 lukien. Lisäksi vastaaja on velvoitettava suorittamaan Vakuutusyhtiö D:n oikeudenkäyntikulut 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

[…]

Tuomiolauselma

Vastaaja

1. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
24.05.2022
Rikoslaki 23 luku 10 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

2. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
24.05.2022
Rikoslaki 28 luku 9a § 1
Rikoslaki 5 luku 3 §
Rikoslaki 6 luku 5 §

3. Näpistys
24.05.2022
Rikoslaki 28 luku 3 § 1
Rikoslaki 6 luku 5 §

Rangaistusseuraamukset

Jäännösrangaistus
Ehdonalainen vapaus on alkanut 18.4.2022
Koeajan viimeinen päivä on 4.9.2022
Jäännösrangaistus on 139 päivää.
Jäännösrangaistusta koskevat määräykset
Jäännösrangaistus määrätään täytäntöönpantavaksi kokonaan.

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-3
ja täytäntöönpantavaksi määrätty jäännösrangaistus
3 kuukautta 15 päivää vankeutta

Korvausvelvollisuus

[…]
Vastaaja A velvoitetaan suorittamaan Vakuutusyhtiö D:lle sen asianomistajalle maksamasta määrästä 11,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen viimeisimmän korvauksen maksupäivästä 19.8.2022 lukien. Lisäksi vastaaja on velvoitettava suorittamaan Vakuutusyhtiö D:n oikeudenkäyntikulut 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 23.11.2023 lukien.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari X.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Syyttäjän valitus

Syyttäjä on vaatinut, että asia palautetaan Keski-Suomen käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi käräjätuomari X:n esteellisyyden vuoksi.

Käräjäoikeus on pääosin hylännyt syyttäjän ajamat Vakuutusyhtiö D:n (jäljempänä vakuutusyhtiö) takautumisoikeuteen perustuvat yksityisoikeudelliset vaatimukset. Käräjätuomarin toimet pääkäsittelyn yhteydessä ovat antaneet aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan, ja tuomarin ennakkoasenteella on myös ollut vaikutus asian lopputulokseen.

Käräjätuomari on pääkäsittelyn aikana lähettänyt syyttäjälle Skype-viestejä, joissa hän on nimitellyt syyttäjää sekä ilmoittanut, että syyttäjä on ”saanut näpeilleen”. Viestit on lähetetty syyttäjälle sen jälkeen, kun A:n avustaja oli kiinnittänyt huomiota haastehakemuksesta ilmenevään syyttäjän ajamaan vakuutusyhtiön korvausvaatimukseen. Mainitussa yhteydessä syyttäjä on suullisesti myös tarkistanut syytettä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta, mutta käräjäoikeus on kirjannut täydennyksen virheellisesti pöytäkirjaan eikä sitä ole huomioitu tuomion kohdan 2 teonkuvauksessa.

Käräjäoikeus on pääkäsittelyn jälkeen kirjallisesti jatkanut yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelyä. Käräjäoikeus on virheellisesti hylännyt pääosan vakuutusyhtiön korvausvaatimuksista katsoen, että syyttäjä ei ole väittänyt, että ajoneuvolle olisi aiheutettu vahinkoa tahallaan.

Ottaen huomioon käräjätuomarin syyttäjälle pääkäsittelyn yhteydessä lähettämät Skype-viestit sekä niihin liittyvät hylätyt korvausvaatimukset on arvioitavissa, että puheenjohtajana toiminut käräjätuomari on menetellyt objektiivisesti arvioiden asiattomasti. Käräjätuomari ei ole kohdellut ja informoinut asianosaisia tasapuolisesti. Käräjätuomari on ollut esteellinen asiassa ennakkoasenteeseen rinnastettavasti ja on perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Käräjätuomarin lausuma

Käräjätuomari X on myöntänyt lähettäneensä edellä mainitut Skype-viestit syyttäjälle pääkäsittelyn aikana. Kyse on ollut vahingosta eikä tarkoituksena ole ollut toimittaa kyseisiä viestejä syyttäjälle. Viestit oli kirjoitettu tunnekuohussa eikä niillä ole ollut mitään tekemistä ratkaisun kanssa.

Syyttäjä ei ole käräjätuomarin pyynnöistä huolimatta esittänyt oikeudelle vakuutusyhtiön korvausvaatimuskirjelmää liitteineen, johon tämän ajamat vahingonkorvausvaatimukset olivat perustuneet. Käräjätuomari on toimillaan yrittänyt suoda vastaajalle oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Käräjätuomari on katsonut, että hän on kohdellut asianosaisia puolueettomasti eikä hänellä ole ollut tarkoitusta suosia vastaajaa.

A:n valitus

A on vaatinut, että hänelle tuomittu vankeusrangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi tai että vankeusrangaistusta ainakin alennetaan.

Vastaukset

A ei ole halunnut ottaa kantaa esteellisyyskysymykseen. A on katsonut, että käräjäoikeus on ratkaissut korvausasian oikein.

Vastauksen pyytäminen syyttäjältä A:n valitukseen on ratkaisun lopputulos huomioon ottaen ollut ilmeisen tarpeetonta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Esteellisyyden arvioinnissa merkitykselliset näkökohdat

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on tässä luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen. Saman luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Säännöksen 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan, että tuomaria voidaan pitää esteellisenä, jos menettely on objektiivisesti arvioiden ollut asiatonta ja se osoittaa asennoitumista, joka ulkopuolisenkin näkökulmasta tarkastellen vaarantaa tuomarin puolueettomuuden. Lisäksi tuomarin ennakkoasennetta ratkaisun lopputulokseen voi osoittaa se, että hän ei kohtele ja informoi asianosaisia tasapuolisesti. Tasapuolisuuden voidaan katsoa vaarantuvan, jos tuomari ilman asiallisia perusteita toimii selvästi pelkästään toisen asianosaisen eduksi. Esitöissä on vielä lausuttu säännöksen 3 momentista, että tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin (HE 78/2000 vp s. 20 ja 47. Ks. myös KKO 2015:39, kohta 8, KKO 2017:70, kohta 12 ja KKO 2019:80, kohta 7).

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenevät periaatteet, jotka koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettua tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta sekä erityisesti puolueettomuuden objektiivista arviointia. Arvioinnissa selvitetään, onko osapuolilla ulkonaisten seikkojen johdosta perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta. Ratkaisevia eivät ole osapuolten omat käsitykset, vaan perustelluilta epäilyiltä edellytetään objektiivista aiheellisuutta. Epäilyjen on siis oltava valistuneen tarkkailijan näkökannalta perusteltuja. Laajemmasta näkökulmasta kysymys on siitä, ovatko epäilyt omiaan horjuttamaan sitä luottamusta, joka kohdistuu demokraattisen yhteiskunnan tuomioistuimiin. Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana (ks. KKO 2015:39, kohta 11 ja KKO 2019:80, kohta 9).

Arvio esteellisyydestä

Pääkäsittelyssä on prosessinjohtotoimin pyrittävä luomaan oikeudenkäyntiin asiallinen, avoin ja asian laatuun sopiva ilmapiiri. Tuomarin on suhtauduttava oikeudenkäytön osallisiin arvostavasti ja kohteliaasti sekä kohdeltava kaikkia asianosaisia tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Tuomarilla on aihetta puuttua riitaisten kysymysten selvittämiseen sekä varmistaa, että kaikilla asianosaisilla on koko oikeudenkäyntiaineisto käytettävissään. Prosessinjohdon käyttämisen tulisi ajoittua etenkin valmisteluun, jossa oikeuskysymystä ja sen erilaisia tulkintamahdollisuuksia kartoitetaan niin kattavasti kuin mahdollista. Tuomarin pitää oikeudenkäynnissä ottaa huomioon kaikkien asiaan osallisten sanottava, mutta hän on velvollinen tarvittaessa rajoittamaan oikeudenkäyntiin osallistuvien esiintymistä. Tuomioistuimen on kaikissa työn vaiheissa kuitenkin muistettava neutraalisuutensa eikä tuomari saa suhtautua kehenkään oikeutta hakevaan väheksyvästi tai ylimielisesti (ks. myös Tuomariliiton vahvistamat Tuomarin eettiset periaatteet).

Syyttäjän valituksen perusteella näyttää siltä, että syyttäjän pääkäsittelyssä tekemiä tarkennuksia syytteen teonkuvaukseen kohdassa 2 ei ole lopullisessa ratkaisussa otettu huomioon. Käräjätuomarin pääkäsittelyn aikana syyttäjälle lähettämät viestit ovat selvästi olleet asiattomia ja tarpeettomia. Se seikka, että viestit oli tarkoitettu toiselle henkilölle, ja vain vahingossa toimitettu syyttäjälle kesken pääkäsittelyn, ei muuta tätä arviota. Käräjätuomari X ei ole kohdellut asianosaisia tuomarin eettisten ohjeiden mukaisesti kunnioittavasti ja tasapuolisesti.

Syyttäjälle on edellä kerrotuista syistä syntynyt omasta ja edustamansa vakuutusyhtiön puolesta perusteltu aihe epäillä tuomarin puolueettomuutta. Käräjätuomari X on siten ollut esteellinen toimimaan puheenjohtajana käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asiassa R 22/3295. Pääkäsittelyssä on tapahtunut prosessinjohtoon liittyviä menettelyvirheitä, eikä käräjäoikeuden pääkäsittely ole siten täyttänyt oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettavia vaatimuksia. Käräjäoikeuden tuomio on
poistettava ja asia on palautettava käräjäoikeuteen.

Edellä tuomarin esteellisyydestä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua A:n vaatimuksista.

Päätöslauselma

Esteellisyysväite hyväksytään. Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 23.10.2023 nro 141665 poistetaan ja moottorikulkuneuvon käyttövarkautta ynnä muuta koskeva asia palautetaan Keski-Suomen käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivytystä.

Asian ratkaistessaan käräjäoikeuden tulee antaa lausunto oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta myös hovioikeuden käsittelemän muutoksenhakuasian osalta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, hovioikeudenneuvos Sandra Wallin ja asessori Elina Laakso.

Ratkaisu on yksimielinen.

Ratkaisuun ei voi hakea muutosta.