VaaHO:2024:5

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus oli määrännyt kahdelle alaikäiselle lapselle edunvalvojan sijaisen epäiltyä pahoinpitelyä koskevan rikosasian tutkintaan ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin. Rikoskomisario oli hakemuksessaan pyytänyt, että oikeudenkäyntiasiakirjat ja asianomistajina olevien lasten henkilöllisyydet määrätään salassa pidettäviksi. Käräjäoikeus oli hylännyt pyynnön. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Ään.)

Tingsrätten hade för två minderåriga barn förordnat en ställföreträdande intressebevakare för förundersökningen och den eventuella rättegången i ett ärende som gällde misstanke om misshandel. Kriminalkommissarien hade i sin ansökan begärt att rättegångshandlingarna och målsägandebarnens identitet förordnas att hemlighållas. Tingsrätten hade förkastat begäran. Hovrätten ändrade inte tingsrättens avgörande. (Omröstn.)

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 1.11.2023 NRO 10134779

Asia

Sijaisen määrääminen edunvalvojalle

SELOSTUS ASIASTA

Rikoskomisario A on hakemuksessaan vaatinut edunvalvojan sijaisen määräämistä alaikäiselle rikosasian esitutkintaan ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin.

Hän on esittänyt asiassa myös pyynnön väliaikaisen määräyksen antamisesta.

Hakija on pyytänyt lisäksi tämän asian asiakirjojen ja henkilöiden henkilöllisyyksien määräämistä salassa pidettäviksi.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Päätöslauselma

Salassapitopyyntö

Salassapitoa koskeva pyyntö hylätään.

Väliaikainen määräys

Asianajaja D määrätään suostumuksensa mukaisesti alaikäisten B:n (- - - ) ja C:n (- - -) edunvalvojaksi edustamaan heitä rikosasian - - - esitutkinnassa ja mahdollisessa oikeudenkäynnissä.

Edunvalvoja määrätään siitä lähtien, kun edunvalvojaksi esitetty on antanut tehtävään suostumuksensa, eli 25.10.2023 lähtien.

Voimassaolo

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin antaa asiassa lopullisen päätöksen, jollei määräystä sitä ennen peruuteta tai muuteta.

Perustelut

Salassapitopyyntö

Hakija on pyytänyt edunvalvontaa koskevien oikeudenkäyntiasiakirjojen ja epäillyssä rikosasiassa asianomistajana olevan lapsen henkilöllisyyden määräämistä salassa pidettäväksi.

Henkilöllisyyden salassapidosta

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun 4 §:n mukaan asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia lain 6 §:ssä säädetyin poikkeuksin.

Tuomioistuin voi 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa, tai tällaiseen rikosasiaan liittyvässä hakemusasiassa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa on muutettu 1.10.2023 voimaan tulleella muutoksella, jolla asianomistajan henkilöllisyyden salassapitoa on nimenomaisesti laajennettu myös rikosasiaan liittyviin hakemusasioihin. Kyseistä muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 217/2022) mukaan muutos johtuu siitä, että käytännössä on ilmennyt tilanteita, joissa säännöksessä mainittuun arkaluonteiseen rikosasiaan liittyen on rikosasian asianomistajan henkilöllisyys saattanut tulla julkiseksi käsiteltäessä tuomioistuimessa tällaiseen rikosasiaan liittyvää hakemusasiaa ja esityksessä on nimenomaisesti mainittu, että kyse voi olla esimerkiksi edunvalvojan määräämistä koskevasta hakemuksesta.

Voimaan tulleella lainkohdan muutoksella on käräjäoikeuden käsityksen mukaan ollut tarkoitus selkeyttää lainkohdan sisältöä siten, että sen nimenomaisesti katsotaan koskevan tarpeellisin osin myös rikosasioihin liittyviä hakemusasioita, mutta tarkoituksena ei ole ollut muuttaa salassapidon edellytyksiä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n muutosta koskevan viimeisimmän hallituksen esityksen (HE 217/2022) mukaan arvioitaessa henkilöllisyyden salassapitoa koskevan määräyksen antamista hakemusasiassa olisi arvioitava sitä rikosasiaa, johon hakemusasia
liittyy. Rikosasioita, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, ovat lähinnä rikoslain 20 luvussa säädetyt seksuaalirikokset. Asianomistajan henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi ei ole tarkoitettu automaattisesti tehtäväksi säännöksen kattamissa rikosasioissa, vaan se edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Harkinnassa on otettava huomioon esimerkiksi tiedon julkisuudesta asianomistajalle aiheutuva haitta verrattuna tapauskohtaiseen vaatimukseen oikeudenkäynnin julkisuudesta.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n säätämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 13/2006 vp, sivu 32) mukaan ehdotus on vastannut 6 §:n osalta voimassa tuolloin voimassa ollutta oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan tällaisissa asioissa tieto asianomistajan henkilöllisyydestä voidaan jättää antamatta. Hallituksen esityksen mukaan rikosasioita, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, ovat lähinnä rikoslain 20 luvussa säädetyt seksuaalirikokset.

Edelleen oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 §:ään lisätyn 2 momentin säätämistä koskevassa hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp, sivu 114) mukaan erityisen arkaluonteisesta asiasta saattaa momentissa tarkoitetulla tavalla olla kysymys esimerkiksi seksuaalirikoksessa tai muussa rikoksessa, joka liittyy seksuaalielämään.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohta ei rajaa mitään rikoslajeja lainkohdassa tarkoitetun salassapidon ulkopuolelle. Lain esitöissä ainoina esimerkkeinä erityisen arkaluonteisesta yksityiselämään liittyvästä seikasta on nostettu esille seksuaalirikokset sekä seksuaalielämään liittyvät seikat. Tämä rajaa käräjäoikeuden käsityksen mukaan salassapidon siten koskemaan tavanomaista huomattavasti vakavampia henkilön yksityiselämän ydinaluetta koskevia rikoksia tai niiden seurauksia.

Nyt käsiteltävänä olevasta hakemuksesta ilmenee epäillyn teon olevan lapsiin kohdistunut pahoinpitely, jossa epäiltynä on asianomistajina olevien lasten huoltaja. Hakemuksesta ei ilmene epäillyn rikosnimikkeen, asianomistajien ja rikoksesta epäillyn lisäksi mitään muita seikkoja, joiden perusteella asiassa voitaisiin tehdä tapauskohtaista harkintaa liittyen erityisen arkaluonteisen yksityiselämään liittyvää seikan olemassaoloon. Lainsäätäjän tarkoituksena ei käräjäoikeuden käsityksen mukaan voida lain esitöiden perusteella pitää sitä, että pelkästään epäily perheen sisäisestä pahoinpitelystä voisi itsessään olla peruste salassapidolle tai salassa pidettävä seikka. Perheväkivallan kategorinen katsominen erityisen arkaluonteiseksi seikaksi, ja siten salassapitoperusteeksi, myös vaarantaisi perheväkivaltaa koskevaan ongelmaan yleisesti liittyvän julkisuusintressin.

Esitutkinnan keskeneräisyys yleensä tai esitutkinnan vaiheesta johtuva epäselvyys siitä, mitä tai miten arkaluonteisia asioita tutkinnassa tulee lopulta selviämään, ei voi olla perusteena julkisuuden rajoittamiseksi. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n mukaan lähtökohtaisesti oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia. Tästä lähtökohdasta ajateltuna esitutkinnan vaiheesta tai keskeneräisyydestä johtuva julkisuuden rajoittaminen varmuuden vuoksi ei ole madollista.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta

Oikeudenkäyntiasiakirja on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan julkinen, jollei se ole lain 9 §:n mukaan salassa pidettävä tai jollei tuomioistuin lain 10 §:n nojalla määrää sitä salassa pidettäväksi. Lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla oikeudenkäyntiasiakirja on suoraan lain nojalla salassa pidettävä siltä osin kuin se sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain säätämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 13/2006) mukaan ehdotetussa laissa on omaksuttu näkökulma, että henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvää tietoa ei oikeudenkäynnin korostetusta julkisuudesta johtuen tarvitse sinällään suojata niin voimakkaasti kuin tiedon ollessa muun viranomaisen kuin tuomioistuimen hallussa. Esimerkiksi pahoinpitelyasian asianomistajaa koskeva lääkärintodistus olisi ehdotuksen mukaan tyypillisesti sellainen asiakirja, joka ei olisi ehdotetun lain mukaan muutoin kuin poikkeuksellisesti suoraan lain nojalla salassa pidettävä. Arkaluonteisista terveydentilatiedoista olisi pahoinpitelyasiassa kysymys lähinnä esimerkiksi silloin, jos pahoinpitely olisi aiheuttanut asianomistajalle mielenterveyteen liittyviä sairauksia tai vammat ilmenisivät sukuelimien alueella.

Käräjäoikeus katsoo, että perheen sisäistä pahoinpitelyä koskevaa rikosepäilyä, vaikka se kohdistuisikin alaikäiseen lapseen, ei ole pidettävä sellaisena oikeudenkäynnin julkisuudesta tuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuna arkaluonteisena yksityiselämään liittyvänä seikkana, jonka vuoksi oikeudenkäyntiasiakirja olisi 9 §:n nojalla salassa pidettävä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, että hakemusasiaan liittyvien tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Tästä syystä käräjäoikeus katsoo, että asiakirjojen määrääminen salassa pidettäväksi myöskään edellä mainitun lain 10 §:n nojalla ei ole perusteltua. Salassapitoa koskevat pyynnöt hylätään kaikilta osin.

Väliaikainen määräys

Edunvalvoja on tarpeen rikosasiassa, jossa alaikäiset B ja C ovat asianomistajina, ja rikoksesta epäiltynä on heidän toinen huoltajansa.

Väliaikainen määräys on annettu kuulematta lasten huoltajia, koska asiaa ei voida viivyttää.

Asianajaja D on antanut tehtävään suostumuksensa.

Lainkohdat

Esitutkintalaki 4 luku 8 §
Laki holhoustoimesta 5 § ja 79 §
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 1 §, 4 §, 6 §, 9
§, 10 § ja 33 §.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Jarkko Sulola.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Rikoskomisario A on vaatinut, että käräjäoikeuden salassapitoratkaisua muutetaan siten, että asianomistajan henkilöllisyys ja edunvalvontahakemukseen liittyvät asiakirjat määrätään salassa pidettäviksi.

Edunvalvontahakemus sisältää alaikäistä asianomistajaa koskevia yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia seikkoja eli tietoa hänen perheen sisällä kokemastaan epäillystä väkivallasta. Myös muut lapsiin kohdistuvat rikokset kuin seksuaalirikokset, esimerkiksi erilaista läheisväkivaltaa sisältävät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, voivat koskea erityisen arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä seikkoja tai vähintäänkin sisältää sellaisia tietoja, joiden antaminen ulkopuolisille loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia. Rikosasian edunvalvojan määräämisessä on varmistettava, että asianomistajan henkilöllisyys voidaan salata myöhemmin pääasian yhteydessä.

Edunvalvontahakemukseen liittyvät asiakirjat sisältävät arkaluonteisia tietoja asianosaisten yksityiselämään liittyvistä seikoista ja niistä ilmenee sekä oikeudenkäyntiä koskevan julkisuuslainsäädännön että muussa laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja. Esitutkinnan tavoitteena on rikoksen selvittäminen, joka saattaa vaarantua esitutkintaa koskevien tietojen tullessa julkisiksi liian varhaisessa vaiheessa. Esitutkinnan ollessa kesken tietojen julkiseksi tuleminen ja tietojen antaminen asiaan nähden ulkopuolisille tahoille aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Merkittävänä haittana tai vahinkona on pidettävä sitä, että alaikäiseen lapseen perheen sisällä kohdistunut epäilty rikos tulisi julkiseksi esitutkinnan tässä vaiheessa. Lisäksi epäillyn syyttömyysolettama edellyttää salassapitomääräyksen antamista, jotta epäillylle taataan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Hovioikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu

Hovioikeuden presidentti on 23.1.2024 päättänyt siirtää asian käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 a §:n mukaisesti.

Perustelut

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevät asianomistajien henkilöllisyyden ja asiakirjojen salassapitoa koskevat perustelut ja lopputuloksen.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden ratkaisua ei muuteta.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet hovioikeuden presidentti Sakari Laukkanen (eri mieltä), hovioikeudenneuvos Hagar Nordström, hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen, hovioikeudenneuvos Pasi Vihla (eri mieltä), hovioikeudenneuvos Mika Kinnunen, hovioikeudenneuvos Tapio Kaarniemi ja hovioikeudenneuvos Yvonne Strömsholm (eri mieltä).

Äänestys

Vailla lainvoimaa

Rikoskomisario A on hakenut valituslupaa KKO:lta.

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA S 23/879

Hovioikeudenneuvos Yvonne Strömsholm:

Olen eri mieltä hovioikeuden ratkaisun perusteluista ja lopputuloksesta. Perustelen kantaani seuraavasti:

Asiassa sovellettavat lainkohdat ja niihin liittyvät esityöt ilmenevät käräjäoikeuden ratkaisun sivulta 2. Totean lisäksi, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 1 §:stä ilmenevän julkisuusperiaatteen mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei laissa toisin säädetä. Julkisuus on pääsääntö, mutta julkisuuden ja yksityiselämän suojan välillä on jännite. Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta ei pidä rajoittaa tarpeettomasti, mutta toisaalta julkisuus ei saa johtaa yksityiselämän suojan tarpeettomaan ja suhteettomaan loukkaukseen.

Koska asia koskee lapsia, yleisellä tasolla päätöksenteossa on myös otettava huomioon lapsen etu (Yleissopimus lapsen oikeuksista 3 artikla).

Asianomistajan henkilöllisyyden salassapito

Asiassa on keskeisesti kysymys siitä, koskeeko hakemusasiaan liittyvä rikosasia erityisen arkaluonteista asianomistajan yksityiselämään liittyvää seikkaa. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n esitöissä on todettu, että rikosasioita, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa ovat lähinnä rikoslain 20 luvussa säädetyt seksuaalirikokset (HE 2017/2022 vp, s. 138, HE 13/2006 vp, s. 32). Selvää on, että myös muut rikokset, kuten lapsiin kohdistuvat väkivaltarikokset, voivat koskea lain tarkoittamia erityisen arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä seikkoja.

Arvioitaessa henkilöllisyyden salassapitoa koskevan määräyksen antamista hakemusasiassa tuomioistuimen onkin arvioitava sitä rikosasiaa, johon hakemusasia liittyy. Tässä tapauksessa käräjäoikeus on määrännyt edunvalvojan sijaisen asianomistajalle esitutkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten rikosasiassa, joka koskee epäilyä läheisväkivallasta. Tutkinnanjohtajan hakemuksesta ei käy ilmi epäillyn rikosnimikkeen, asianomistajien ja rikoksesta epäillyn lisäksi tarkempaa selvitystä rikosepäilystä. Harkinnassa on kuitenkin otettava huomioon, että rikosasian esitutkinta on ollut vasta alkuvaiheessa. Edunvalvojan määräämistä on pyydetty ennen alaikäisten asianomistajien kuulemista ja tarkempaa tietoa epäillyn rikoksen yksityiskohdista ei ole vielä ollut mahdollista antaa. Tiedossa kuitenkin on, että perheen sisäistä alaikäiseen kohdistuvaa
pahoinpitelyä koskeva asia saattaa olla sellainen, joka koskee erityisen arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä seikkoja. Henkilöllisyyden salaamisen tarve saattaa ilmetä myöhemmin käsittelyn aikana.

Arvioinnissa on myös otettava huomioon säännöksen tarkoitus. Salassapitosäännöksellä on haluttu suojata rikoksen uhria ja estää se, että hänelle tulisi rikoksen aiheuttaman nöyryytyksen ja muun kärsimyksen lisäksi oikeudenkäynnin julkisuudesta johtuvia kohtuuttomia lisäseuraamuksia (HE 13/2006 vp, s. 33). Koska kysymys on alaikäisistä asianomistajista, päätöksenteossa on myös otettava huomioon lapsen etu. Asianomistajalasten etu rikosasian tutkinnan ollessa tässä vaiheessa on, että tietoa perheen sisäisestä pahoinpitelyepäilyksestä pidetään erityisen arkaluonteisena seikkana, varsinkin kun otetaan huomioon, ettei lapsella tai tämän edustajalla ole vielä ollut tilaisuutta esittää kantaansa salassapidon tarpeesta. Edunvalvojan määräämisessä on syytä varmistaa, että asianomistajan henkilöllisyys voidaan salata myöhemmin rikosasian käsittelyssä, mikä ei ole mahdollista, jos henkilöllisyys on tullut julkiseksi esitutkinnan ollessa varhaisessa vaiheessa.

Asianomistajan henkilöllisyyden määrääminen salassa pidettäväksi ei ole automaattista säännöksen kattamissa rikosasioissa, vaan edellyttää tapauskohtaista harkintaa, jossa on otettava huomioon
esimerkiksi tiedon julkisuudesta asianomistajalle aiheutuva haitta verrattuna tapauskohtaiseen vaatimukseen oikeudenkäynnin julkisuudesta (HE 13/2006 vp, s. 33). Oikeudenkäynnin
julkisuusperiaatteen ensisijaisena tarkoituksena on saattaa käsiteltävät asiat yleisön arvioinnin kohteeksi ja turvata oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuutta. Perheväkivaltatapauksiin liittyy huomattava julkisuusintressi, eikä sitä koskevia rikosasioita määrätä läheskään aina salassa pidettäviksi. Nyt on kuitenkin kysymys edunvalvojan sijaisen määräämisestä eikä varsinaisen rikosasian käsittelystä. Asianomistajan henkilöllisyyden paljastaminen kesken olevaan esitutkintaan liittyvän, edunvalvojan määräämistä koskevan asian yhteydessä ei siinä määrin palvelisi tuomioistuimiin kohdistuvaa valvontaa tai yhteiskunnallisesti merkittävää keskustelua, että oikeudenkäynnin lähtökohtainen julkisuus muodostaisi esteen asianomistajan henkilöllisyyden määräämiselle salassa pidettäväksi. Tämä huomioon ottaen julkisuudesta johtuvat mahdolliset haitat painavat tässä tapauksessa enemmän kuin julkisuuden tuomat hyödyt. Punninta julkisuusvaatimuksen ja yksityiselämän suojan välillä tapahtuu soveliaammin pääasian käsittelyn yhteydessä, kun epäillyn rikoksen yksityiskohdat ovat tarkentuneet.

Näin ollen edellytykset asianomistajien henkilöllisyyksien määräämiselle salassa pidettäväksi täyttyvät. Asianomistajien henkilöllisyyksien tehokas salaaminen edellyttää, että myös heidän huoltajiensa henkilöllisyydet määrätään salassa pidettäviksi.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapito

Edellä lausutun mukaisesti edellytykset oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämiselle salassa pidettäväksi täyttyvät, koska ne sisältävät arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään liittyvistä seikoista. Toinen peruste salassapitoon on se, että ilmoitukset rikoksesta sekä esitutkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 § 1 momentin 3 kohdan nojalla lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen.

Päätöslauselma

Edellä mainituilla perusteilla muutan käräjäoikeuden salassapitoa koskevaa päätöstä. Määrään asianomistajien ja heidän huoltajiensa henkilöllisyydet sekä oikeudenkäyntiasiakirjat käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa salassa pidettäviksi 60 vuodeksi asian vireille tulosta 26.10.2023 lähtien eli 26.10.2083 saakka. Määrään myös käräjäoikeuden päätöksen salassa pidettäväksi 26.10.2083 saakka siltä osin kuin siitä ilmenee asianomistajien ja heidän huoltajiensa henkilöllisyydet.

Lainkohdat: Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 6 § 1 momentti 1 kohta, 9 § 1 momentti 2 kohta, 10 § ja 24 § sekä laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 momentti 3 kohta

Hovioikeudenneuvos Pasi Vihla:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Strömsholm.

Hovioikeuden presidentti Sakari Laukkanen:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeuden enemmistö asianomistajan henkilöllisyyden salassapidon osalta. Tutkinnanjohtaja ei ole hakemuksensa perusteeksi vedonnut seikkoihin, joiden perusteella asian voisi päätellä koskevan erityisen arkaluonteista asianomistajan yksityiselämään liittyvää seikkaa.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidon osalta olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Vihla. Katson lisäksi, että poliisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta sekä esitutkintaa varten laaditut asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla määrätty tässä vaiheessa salassa pidettäviksi myös siksi, että estettäisiin esitutkintatietojen ennenaikaisesta julkiseksi tulosta rikoksesta epäillylle aiheutuvat vahingot (HE 30/1998 vp. s. 89). Ilmoitus rikoksesta on hänen
kannaltaan arkaluonteinen henkilötieto.