Vastaaja tuomittiin avunannoista murhan yritykseen sekä törkeään kotirauhan rikkomiseen perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön asiassa

Vaasan hovioikeus on 31.1.2023 antanut tuomion asiassa, joka koskee perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikköön tämän kotona kesällä 2020 kohdistunutta vakavaa väkivallantekoa. Vastaajaa on syytekohdassa 1 ensisijaisesti syytetty murhan yrityksestä ja vaihtoehtoisesti avunannosta murhan yritykseen. Syytekohdassa 2 vastaajaa on syytetty törkeästä kotirauhan rikkomisesta ja vaihtoehtoisesti avunannosta törkeään kotirauhan rikkomiseen. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet asiassa.

Syyttäjät ja asianomistaja valittivat käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen uudistaen aiemmat syytteensä. Asiassa on kyse ns. aihetodistelun arvioinnista. Aihetodistelusta koostuvassa asiassa näyttö vastaajan syyllistymisestä rikokseen koostuu usein riidattomista tai asiassa esitetyn näytön perusteella selvitetyiksi katsotuista seikoista, jotka ainoastaan niistä tehtävien johtopäätösten kautta välillisesti todistavat syytteessä kuvatusta teosta ja siihen osallisista.

Näyttö asiassa on painottunut neljään teemaan: teon motiiviin, asianomistajan asunnosta löydettyyn tyhjään postipakettiin, tekijöiden käyttämään autoon sekä vastaajan alibiin tekopäivänä.

Hovioikeus on katsonut asiassa esitetyn näytön tukevan syytettä eli vastaajan osallisuutta tekoihin. Näyttö ei kuitenkaan ole suoraan osoittanut, että vastaaja olisi ollut tekopaikalla ja kohdistanut asianomistajaan väkivaltaa. Näin ollen siitä, että vastaaja olisi tekijänä syyllistynyt rikoksiin, on jäänyt varteenotettava epäily. Hovioikeus on katsonut, että avunannon osalta syytteen tueksi esitetty näyttö on muodostanut sellaisen lähtökohtaisesti vahvan näytön, että vastaajan on voitu edellyttää konkretisoivan kiistämisensä perusteet sekä selittävän hänen osallisuuteensa viittaavia seikkoja (mm. vastaajan sormenjäljet teossa käytetyssä postipaketissa; paketin teipin ja vastaajan asunnolta löytyneen teipin vastaavuus; tekijöiden käyttämän auton ja vastaajan auton samankaltaisuus).

Vastaajan selitykseksi esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on ollut sinänsä mahdollinen, mutta se on ollut syytettä tukevat seikat huomioon ottaen epäuskottava. Vastaajan osallisuudesta tekoon ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Hovioikeus on katsonut, että teolla on ollut poliittinen motiivi ja että vastaajan on täytynyt ymmärtää edistävänsä toiminnallaan etukäteen suunnittelun ja vakaasti harkiten tehdyn vakavan väkivallanteon toteutumista. Hän on siten syyllistynyt asiassa avunantoon. Teossa käytetty voimakas väkivalta on osoittanut sitkeää surmaamispyrkimystä, joten teko on tehty erityisen raa'alla tavalla. Hyökkäyksen yllättävyyden vuoksi asianomistaja on ollut käytännössä välittömästi puolustuskyvytön kahta hyökkääjää vastaan. Tekijöiden tarkoituksena on ollut välittömän kuoleman sijasta aiheuttaa asianomistajalle ennen tämän kuolemaa voimakasta kipua, mistä voidaan katsoa seuranneen asianomistajalle huomattavaa pelkoa oman hengen ja terveyden puolesta ottaen erityisesti huomioon, että teko on tapahtunut asianomistajan kotirauhan suojaamassa paikassa. Teko on siten tehty myös erityisen julmalla tavalla. Teko on ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, joten se on täyttänyt murhan yrityksen ja törkeän kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöt.

Hovioikeus on tuominnut vastaajan yhteensä kuuden vuoden vankeusrangaistukseen sekä velvoittanut hänet korvaamaan asianomistajalle vaaditut vahingonkorvausmäärät. Hovioikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen. Siihen voi hakea muutosta, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Sandra Wallin sekä asessori Jurkka Jämsä. Valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Aaro Kandelberg. Ratkaisu on yksimielinen.

Hovioikeuden ratkaisu on tilattavissa kirjaamosta (p. 029 56 41646, vaasa.ho(at)oikeus.fi). Asian diaarinumero on R 21/581.

Lisätietoja antaa hovioikeuden esittelijä Aaro Kandelberg (p. 02956 41623).