Riidattomat velkomusasiat eli summaariset asiat

Käräjäoikeuteen saapuu vuosittain huomattava määrä asioita, joissa asianosaisten välillä ei ole riitaa, mutta kantajalla on tarve hakea oikeuksiaan tuomioistuimen kautta. Tällaisia riidattomia eli summaarisia asioita ovat yleisimmin erilaiset maksamattomiin velkoihin tai huoneenvuokriin liittyvät asiat. Myös häätöä voidaan hakea summaarisen menettelyn kautta. Summaarinen menettely on yksinkertaisempi ja nopeampi kuin laajan riita-asian oikeudenkäyntimenettely. Joskus riidattomana alkaneet asiat muuttuvat riitaisiksi käsittelyn aikana, jolloin asia ratkaistaan riita-asian oikeudenkäyntimenettelyä noudattaen.

Summaarisen asian käsittely käräjäoikeudessa

Summaarinen asia tulee vireille käräjäoikeuteen kantajan tekemällä haastehakemuksella. Suurin osa saapuneista haastehakemuksista ovat perintätoimistojen laatimia. Yksityishenkilöt (esimerkiksi vuokranantajat) voivat laittaa summaarisen asian vireille käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden kanslioista on saatavilla valmis haastehakemuspohja riidattomiin velkomus- ja huoneenvuokra -asioihin.

Saapumisen jälkeen haastehakemus tarkastetaan ja siirretään tiedoksiantoon. Tiedoksiantotapoja on kaksi: vastaanottotodistus tai haastemiestiedoksianto.

Vastaanottotodistuksella tapahtuvassa tiedoksiannossa haastehakemus mahdollisine liitteineen lähetetään vastaajan kotiosoitteeseen. Täytetyn vastaanottotodistuksen voi palauttaa vastauslähetyksenä ilmaiseksi käräjäoikeuden kansliaan. Jos vastaanottotodistus ei palaudu määräajassa käräjäoikeuteen, siirtyy tiedoksianto haastemiehen tehtäväksi. Haastemiehellä on mahdollisuus antaa summaarinen asia vastaajalle tiedoksi puhelintiedoksiantona eli soittamalla vastaajalle, jonka jälkeen asiakirjat lähetetään hänelle postitse kotiin. Jos asiakasta ei saada puhelimitsekaan kiinni, haastemies menee tapaamaan vastaajaa henkilökohtaisesti. Jos asiakasta ei tavoiteta yrityksistä huolimatta, voi on viimeisenä keinona tehdä sijaistiedoksianto poliisille.

Haasteen tiedoksiantopäivästä alkaa kulua 14 vuorokauden vastausaika, jonka aikana vastaajalla on mahdollisuus lausua asian johdosta. Jos vastaajalla ei ole asiaan lausuttavaa eikä hänellä ole mahdollisuutta maksaa kantajalle saatavaa, vastaajan ei tarvitse tehdä mitään. Kun 14 vuorokautta on kulunut tiedoksiannosta, voidaan asia ratkaista kansliassa. Yleisin ratkaisu on yksipuolinen tuomio (YPT), jolla vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle haastehakemuksen mukaiset saatavat. Yksipuolinen tuomio toimii ulosottoperusteena eli kantajalla on mahdollisuus viedä asia ulosottovirastoon, joka hoitaa saatavan perimisen.

Asian ollessa käräjäoikeudessa vireillä, vastaajalla on mahdollisuus yrittää sopia saatavan suorittamisesta kantajalle. Sopiminen ja velan maksaminen ovat kantajan ja vastaajan välinen asia, johon käräjäoikeus ei ota kantaa. Käräjäoikeus ei myöskään pysty myöntämään vastaajalle maksuaikaa saatavan suorittamiseksi. Ratkaisun antamista voidaan lykätä kantajan pyynnöstä.


 
Julkaistu 13.1.2017