Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden työjärjestys

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni on tuomioistuinlain (673/2016) 1 luvun 4 §:n 2 momentin ja 8 luvun 9 §:n nojalla vahvistanut käräjäoikeuden seuraavan työjärjestyksen:

1. Yleistä

1.1. Soveltamisala

Tuomioistuinlain 4 §:n mukaan tuomioistuimet vastaavat itse toimintansa järjestämisestä noudattaen mitä tuomioistuinlaissa tai muussa laissa säädetään. Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset käräjäoikeuden toiminnasta, lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä ja muusta työskentelyn järjestämisestä.

1.2. Käräjäoikeuden tehtävät

Käräjäoikeus käsittelee riita-, rikos- ja hakemusasiat ensimmäisenä oikeusasteena sekä muut sille lailla säädetyt asiat. Käräjäoikeuden tehtävänä on antaa oikeusturvaa tuomiopiirissään ratkaisemalla sen käsiteltäväksi saatetut asiat varmasti, luotettavasti, nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

2. Organisaatio

2.1. Käräjäoikeuden hallintomalli

Käräjäoikeutta johtaa laamanni, jonka tukena käräjäoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä toimii johtoryhmä. Käräjäoikeudessa on hallinto-osasto sekä kaksi lainkäyttöosastoa eli 1. osasto ja 2.osasto. Hallinto-osaston yhteydessä toimii kirjaamoyksikkö. Lainkäyttöosastoilla kansliahenkilökunta työskentelee tiimeinä. 1. osastolla on rikos- ja riitatiimi sekä notaari- ja pakkokeinotiimi. 2. osastolla on rikos- ja riitatiimi, hakemus- ja insolvenssitiimi sekä asiakaspalvelu- ja avioerotiimi. Lainkäyttöosastoa johtaa osaston johtaja ja hallinto-osastoa hallintosihteeri.

Käräjäoikeudessa on yhteistoimintakomitea viraston ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä sekä työsuojelutoimikunta. Käräjäoikeudessa voi olla myös muita toimikuntia.

Käräjäoikeuden kanslia sijaitsee Seinäjoella. Käräjäoikeudella on Seinäjoen lisäksi istuntopaikkoja sen mukaisesti kuin oikeusministeriön asetuksella on säädetty.

2.2. Osastojen tehtävät

Hallinto-osasto

Hallinto-osasto vastaa käräjäoikeuden henkilöstö-, talous- ja yleishallinnosta, turvallisuusasioista, tietoturvasta ja -tekniikasta, lautamiehiä koskevista hallintoasioista, toimitiloista, asioiden kirjaamisesta, asiakaspalvelusta sekä arkistonhoidosta. Hallinto-osasto hoitaa myös lainkäyttöasioiden jakoon liittyviä tehtäviä. Kirjaamo on sijoitettuna hallinto-osastolle. Myös haastemiesten esimies on toiminnallisesti sijoitettu hallinto-osastolle, mutta hän työskentelee hallinnollisesti suoraan laamannin alaisuudessa.

Hallinto-osasto huolehtii avioliittoon vihkimisten ja parisuhteen rekisteröimisten järjestämisestä sekä vakuutusten vastaanottamisen järjestämisestä.

Kirjaamo huolehtii asioiden kirjaamisen ja muut siihen liittyvät tehtävät siten kuin kirjaamoa koskevassa erillisessä ohjeessa on kerrottu.

Hallinto-osastolle sijoitettu kirjaaja toimii käräjäoikeuden vastuullisena arkistonhoitajana ja vastaa lainkäytön lähiarkistosta pysyvästi säilytettävien asiakirjojen osalta.

Hallinto-osaston johtajana toimii hallintosihteeri. Hän toimii osaston kansliahenkilöstön lähiesimiehenä. Haastemiesten esimies toimii lainkäyttöosastoille sijoitettujen haastemiesten lähiesimiehenä.

Hallinto- ja talousasiat ratkaisee laamanni tai hänen määräämänsä muu henkilö.

Lainkäyttöosastot

Molemmat lainkäyttöosastot käsittelevät tasapuolisesti kaikkia käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvia lainkäyttöasioita. Eräät asiaryhmät jaetaan lainkäyttöosastoille vuorotellen tietyn ajanjakson kerrallaan. Tällaisia asiaryhmiä ovat pakkokeino- ja hakemusasiat, eräät laajat riita-asiat sekä kirjalliset rikosasiat.

Molemmilla lainkäyttöosastoilla on osaston johtaja, käräjätuomareita, kansliahenkilökuntaa, haastemiehiä sekä käräjänotaareja. Henkilökunnan kokonaismäärä kummallakin lainkäyttöosastolla on vähintään 20 henkilöä osaston johtajan lisäksi.

Kummallakin lainkäyttöosastolla kansliahenkilöstön lähiesimiehenä toimii osastovastaava. Kansliahenkilöstö jakaantuu työskentelytiimeihin. Tiimillä voi olla tiimiesimies.

1. osastolla on rikos- ja riitatiimi sekä notaari- ja pakkokeinotiimi. 2. osastolla on rikos- ja riitatiimi, hakemus- ja insolvenssitiimi sekä asiakaspalvelu- ja avioerotiimi. Laamanni antaa tiimien toiminnan järjestämisestä erillisen määräyksen.

Haastemiehet on toiminnallisesti sijoitettu molemmille lainkäyttöosastoille. Laamanni antaa haastemiesten toiminnan järjestämisestä erillisen määräyksen.

3. Johtosuhteet

3.1. Laamanni

Laamanni johtaa käräjäoikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta. Laamanni huolehtii tuomioistuimen toimintakyvystä ja sen kehittämisestä. Laamanni valvoo oikeusperiaatteiden ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistuimen ratkaisuissa. Laamanni osallistuu lainkäyttöön siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

Laamannin pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat:

– viraston toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja kehittäminen,
– asettaa käräjäoikeuden tulostavoitteet ja huolehtii niiden toteutumista,
– lain mukaan laamannin toimivaltaan kuuluvat virkanimitysasiat,
– lainsäädännön ja lainsäädäntöhankkeiden seuranta ja niistä tiedottaminen,
– lainkäytön yhdenmukaisuuden ja joutuisuuden seuraaminen,
– käräjäoikeuden lausuntojen antaminen lainsäädäntö- yms asioissa,
– työjärjestyksen ja suunnitelmien sekä toiminta- ja menettelytapaohjeiden vahvistaminen,
– osaston johtajan määrääminen,
– osastovastaavien ja vastuuesimiesten määrääminen,
– henkilöstön sijoittaminen osastoille,
– käräjätuomareiden virkavapauksista ja sijaisuuksista päättäminen,
– osaston johtajien ja haastemiesten esimiehen vuosilomista päättäminen,
– muulle henkilökunnalle myönnettävistä harkinnanvaraisista virkavapauksista päättäminen,
– käräjänotaarien harjoittelusuunnitelman vahvistaminen,
– käräjänotaarien ohjauksen ja koulutuksen valvonta,
– käräjänotaarien toimivaltuuksista määrääminen yksittäisessä asiassa,
– käräjänotaarin määrääminen kokoonpanoon jäseneksi,
– työnantajan edustajien nimeäminen yhteistoimintakomiteaan ja työsuojeluorganisaatioon,
– käräjäoikeuden vahvennettujen kokoonpanojen muodostamisen perusteista päättäminen,
– kansliahenkilökunnan toimivaltuuksista määrääminen,
– yhteydenpito eri viranomaisiin, muihin sidosryhmiin ja tiedotusvälineisiin sekä kansainväliset yhteydet ja
– tiedotuksen ja viestinnän periaatteista päättäminen.

Laamanni päättää taloudellisten resurssien jaosta ja ratkaisee hallinnollisissa asioissa syntyneet erimielisyydet sekä työjärjestyksen tulkinnan.

Laamanni voi ottaa ratkaistavakseen alemmalle tasolle delegoimansa tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan hallintoasian.

Laamannin sijaisena toimii virkaiältään vanhin osaston johtaja, joka on virantoimituksessa ja osasto johtajien ollessa estyneinä laamannin määräämä käräjätuomari.

3.2. Johtoryhmä

Käräjäoikeudessa on johtoryhmä laamannin tukena käräjäoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat laamanni puheenjohtajana, lainkäyttöosastojen johtajat ja osastovastaavat, hallinto-osaston johtaja, kirjaaja ja haastemiesten esimies. Käsiteltävien asioiden laadusta riippuen johtoryhmää voidaan täydentää tarvittaessa. Täydentämisestä päättää yksittäistapauksittain laamanni.

Laamanni kutsuu johtoryhmän koolle ja toimii sen puheenjohtajana. Johtoryhmän kokouksesta pidetään pöytäkirjaa.

Johtoryhmässä käsitellään käräjäoikeuden kokonaisjohtamiseen ja – ohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja sovitaan yhteisistä periaatteista tavoitteiden saavuttamiseksi.

Johtoryhmä käsittelee muun muassa seuraavia asioita:

– käräjäoikeuden toiminnan kehittämistä ja sen pitkän aikavälin suunnittelua,
– käräjäoikeuden vuosittaista talousarviosuunnitelmaa ja sen seurannan periaatteita sekä tuomioistuinviraston kanssa käytävien tulosneuvottelujen tavoitteita,
– tulossopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumisen arviointia,
– lainkäyttö- ja talousasioiden raportointia ja seurantaa,
– henkilöstöpolitiikan periaatteita,
– tiedotuksen ja viestinnän periaatteita,
– käräjäoikeuden organisaatiota ja sen toimivuutta ja kehittämistä,
– henkilöjohtamisen ja esimiestyöskentelyn periaatteiden määrittelyä ja kehittämistä,
– lainkäytön yhtenäisyyden seurantaa,
– tuomarinviran hakijoista annettavia lausuntoja nimitysmenettelyssä,
– käräjäoikeuden lausuntoja merkittävissä asioissa ja
– esitystä työjärjestykseksi.

Johtoryhmään kuuluvat eivät saa ilmaista muille salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, joista he ovat saaneet tietonsa johtoryhmän jäseninä.

3.3. Lainkäyttöosaston johtaja

Laamanni määrää kullekin osastolle osaston johtajan. Tehtävään määrätään käräjätuomari enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tehtävään määrätyllä tulee olla tehtävän edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa. Määräys voidaan painavasta syystä peruuttaa.

Osaston johtaja johtaa osaston työskentelyä ja osallistuu lainkäyttötoimintaan kuitenkin siten, että sen määrässä huomioidaan hänen esimiestehtävänsä.

Osaston johtajan tehtävänä on yhdessä osastovastaavan kanssa muun muassa

– vastata osaston työn suunnittelusta, järjestämisestä ja kehittämisestä,
– vastata, että asiat tulevat osastolla tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyiksi,
– vastata työn tasaisesta jakautumisesta osastolla ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon myös tuomarien erikoistumistoiveet,
– vastata osastonsa työaikalain piiriin kuuluvan henkilöstön työtuntien ja saldovapaiden seurannasta,
sekä yksin muun muassa
– määrätä osaston työskentelytiimit ja osastovastaavan sijainen,
– ratkaista osaston tuomarien esteellisyyttä koskevat asiat, ellei ratkaisua ole aiheellista siirtää laamannin tehtäväksi,
– määrätä käräjänotaarien tutortuomarit,
– huolehtia tuomareiden ja käräjänotaarien perehdyttämisestä,
– vahvistaa osastonsa käräjätuomareiden päivystysvuorot,
– tarvittaessa päättää osaston työnjakoon tehtävistä poikkeamista,
– seurata ja valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja lainkäytön yhdenmukaisuutta osaston ratkaisuissa,
– käydä kehityskeskustelut osaston tuomareiden kanssa,
– käydä kehityskeskustelut suoritusarviointeineen osastovastaavan kanssa,
– hyväksyä osastonsa tuomarien ja osastovastaavan vuosilomat sekä
– vastaa osaston työhyvinvoinnista.

Osaston johtajan ollessa loman tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estyneenä hoitamaan tehtäväänsä hänen sijaisenaan toimii osaston virkaiältään vanhin virantoimituksessa oleva käräjätuomari.

3.4. Hallinto-osaston johtaja

Hallinto-osaston tehtävänä on tukea ylintä johtoa ja osastoja käräjäoikeuden tehtävien toteuttamisessa. Hallinto-osasto vastaa käräjäoikeuden henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä viraston toiminnan yleishallinnosta.

Laamanni voi antaa tarkemmat määräykset hallinto-osaston ja lainkäyttöosastojen välisestä hallintatehtävien jaosta.

Hallintosihteeri johtaa hallinto-osaston työskentelyä. Hallintosihteeri vastaa hallinto-osaston toimivuudesta tulostavoitteiden mukaisesti sekä osaston työn tasaisesta jakautumisesta. Hallintosihteeri vastaa osaston työhyvinvoinnista. Laamanni määrää tarkemmin hallintosihteerin päätettävistä asioista.

Hallintosihteerin tehtäviin kuuluvat muun muassa

– huolehtia laamannin ohella siitä, että käräjäoikeuden toiminta virastona sujuu asianmukaisesti,
– osallistua käräjäoikeuden kansliahenkilökunnan valintaan,
– hoitaa virkaehtosopimusten mukaiset asiat,
– valmistella ja esitellä laamannin ratkaistavat hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat,
– valmistella talousarvioesityksen ja seurata talousarvion toteutumista,
– hyväksyä osastonsa kansliahenkilökunnan vuosilomat ja ei-harkinnanvaraiset poissaolot,
– käydä kehityskeskustelut suoritusarviointeineen osastonsa kansliahenkilöstön kanssa,
– huolehtia lautamiespalkkioiden maksatuksesta,
– vastata osastonsa työaikalain piiriin kuuluvan henkilöstön työtuntien ja saldovapaiden seurannasta sekä
– muut laamannin määräämät tehtävät.

Hallintosihteerin sijaisena toimii tarvittaessa talous- ja henkilöstösihteeri tai laamannin erikseen määräämä henkilö. Muut sijaistamiset osastolla järjestetään hallinto-osaston johtajan antamin määräyksin.

3.5. Haastemiesten esimies

Haastemiehet työskentelevät hallinnollisesti haastemiesten esimiehen alaisuudessa, vaikka heidät onkin toiminnallisesti sijoitettu lainkäyttöosastoille. Haastemiesten esimies vastaa haastemiesten työnjohdosta ja valvonnasta sekä muista laamannin määräämistä tehtävistä. Haastemiesten esimiehen tehtäviin kuuluvat muun muassa

– tiedoksiantotoiminta,
– haastemiesten työnjohto ja valvonta,
– haastemiestyön ja käräjäpäivystyksen koordinointi,
– päivystyslistojen laadinta,
– loma- ja sijaisjärjestelyistä huolehtiminen ja päättäminen,
– haastemiesten rekrytointiin osallistuminen,
– haastemiesten perehdyttäminen ja opastaminen,
– kehityskeskustelut suoritusarviointeineen haastemiesten kanssa,
– käräjäoikeuden turvallisuusjärjestelyihin, työturvallisuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyvät tehtävät sekä
– muut laamannin määräämät tehtävät.

Laamanni määrää haastemiesten esimiehen sijaisen.

3.6. Kanslianhenkilökunnan lähiesimiehet

Laamanni määrää osaston johtajaa kuultuaan kullekin osastolle osastovastaavan kansliahenkilökunnan esimieheksi. Määräys tehtävään annetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tehtävä julistetaan niiden käräjäoikeuden henkilökuntaan kuuluvien haettavaksi, jotka on nimetty virkaansa ennen hakuajan päättymistä. Tehtävään määrättävällä tulee olla tehtävän edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet ja johtamistaitoa. Määräys voidaan painavasta syytä peruuttaa.

Lähiesimies toimii vastuualueensa (yksikkö tai muu vastuualue) kansliahenkilökunnan esimiehenä ja vastaa vastuualueensa toiminnan asianmukaisesta sujumisesta esimiehiltään saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa

– johtaa ja kehittää vastuualueensa toimintaa ja järjestää yksikkönsä työt,
– vastata siitä, että vastuualueelle määrätyt asiat tulevat tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyksi,
– huolehtia tasaisesta työnjaosta vastuualueellaan,
– käydä kehityskeskustelut suoritusarviointeineen vastuualueensa kansliahenkilökunnan kanssa,
– hyväksyä vastuualueensa kansliahenkilökunnan vuosilomat ja muut poissaolot, ellei niitä ole erikseen määrätty osaston johtajan tai laamannin ratkaistavaksi,
– huolehtia, että vastuualueensa työntekijöillä on ajantasaiset delegointimääräykset,
– vastata osastonsa työaikalain piiriin kuuluvan henkilöstön työtuntien ja saldovapaiden seurannasta,
– osallistua vastuualueellaan kuuluvaan lainkäyttötyöhön sekä
– muut laamannin määräämät tehtävät.

3.7. Kansliahenkilökunnan tiimiesimiehet

Laamanni voi määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan toimimaan lähiesimiehen alaisuudessa erikseen määrätyn tehtäväkokonaisuuden vastuuhenkilönä eli tiimiesimiehenä. Määräys tehtävään annetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tiimiesimiehen vallinnasta on soveltuvin osin voimassa mitä 3.6. kohdassa mainitaan lähiesimiehen valinnasta.

Tiimiesimiehen tehtävänä on johtaa vastuualueensa toimintaa ja järjestää yksikkönsä työt. Hän muun muassa

– kehittää ja yhdenmukaistaa vastuualueensa toimintaa,
– vastaa siitä, että vastuualueelle määrätyt asiat tulevat tarkoituksenmukaisesti, huolellisesti ja joutuisasti käsitellyksi,
– huolehtii tasaisesta työnjaosta vastuualueellaan ja
– perehdyttää uudet työntekijät tehtäviinsä.

Osastovastaavan ja tiimiesimiehen tarkemmasta työnjaosta määrää laamanni tai osaston johtaja.

4. Asioiden jakaminen

4.1. Yleiset periaatteet

Asiat jaetaan käsittelijöille valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi siten, että jaolla ei voida vaikuttaa asian lopputulokseen. Asioiden jakaminen toteutetaan niin, että asianosaiset saavat asiansa ratkaistuksi asiantuntevasti, riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti.

Pääsääntönä on, että vireille tulevat asiat jaetaan saapumisjärjestyksessä vuorotellen käsittelijöille. Mikäli jakovuorossa oleva käsittelijä on esteellinen, jaetaan asia seuraavana jakovuorossa olevalle käsittelijälle.

Asioita jaettaessa vuosilomat ja muut poissaolot otetaan huomioon niin, ettei asioiden käsittely niiden johdosta tarpeettomasti viivästy.

Molemmat lainkäyttöosastot käsittelevät tasapuolisesti riita-, rikos- ja perheoikeudellisia asioita.

Rikosasiasta erotetun yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyä jatkaa pääsääntöisesti sama puheenjohtaja. Palautettu asia käsitellään pääsääntöisesti sillä osastolla, jolla se on aikaisemmin käsitelty.

Laamanni voi antaa tarkempia jako-ohjeita käräjäoikeuden sisäisillä ohjeilla. Laamanni voi painavasta ja hyväksyttävästä syystä määrätä poikettavaksi vahvistetuista jakoperusteista. Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.

4.2. Jakoperusteet

Hakemus- ja pakkokeinoasiat sekä kirjalliset rikosasiat

Pakkokeinoasiat ja tuomarien ratkaisemat kirjallisen rikosprosessin asiat, hakemusasiat, velkajärjestelyasiat ja konkurssiasiat jaetaan lainkäyttöosastoille vuorotellen kalenterivuodeksi kerrallaan. Pakkokeino- ja hakemusasioiden osalta tuomareille vahvistetaan osastolla päivystysvuorot asiaryhmittäin. Vahvistetun vuoron mukaan tuomareille jaetaan heidän omalla vuorollaan kysymyksessä olevan asiaryhmän jutut.

Rikosasiat ja lähestymiskieltoasiat

Hallinto-osasto jakaa istuntoon menevät rikosasiat ja lähestymiskieltoasiat lainkäyttöosastoille. Lainkäyttöosastoilla osastovastaavat puolestaan jakavat perusrikosasiat vuorotellen tuomareille.

Osastovastaavat jakavat yhdessä erikoissyyttäjien jutut ja laajat rikosasiat tasan lainkäyttöosastojen kesken. Jutut jaetaan osastoilla tuomareille erillisten jakolistojen mukaan.

Osastovastaavat toimivat yhteistyössä käräjänotaarien lähiesimiehen kanssa käräjänotaarien rikosistuntopäivien järjestämiseksi. Käräjänotaarien rikosistuntoja järjestettäessä huomioidaan, ettei heidän ratkaistavaksi tule sellaisia asioita, joita laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeina ratkaista.

Laajat riita-asiat, perheoikeudelliset hakemusasiat ja tuomioistuinsovittelu

Laajat riita-asiat ja riitaiset perheoikeudelliset hakemusasiat jaetaan hallinto-osastolta jakolistojen mukaisesti kaikille tuomareille. Tuomioistuinsovitteluasiat jaetaan niihin erikoistuneille tuomareille.

Summaariset riita-asiat

Käräjäoikeuteen saapuvat riitautunut summaarinen asia, joka koskee asuinhuoneiston vuokrausta tai jossa riidan kohteena oleva rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo on pääomaltaan enintään 20 000 euroa, jaetaan ensisijaisesti käräjänotaareille. Summaaristen asioiden vastuutuomari ja notaari- ja pakkokeinotiimin tiimiesimies tarkastavat kuitenkin, että käräjänotaarille ei tule ratkaistavaksi sellaisia asioita, joita laatunsa tai laajuutensa vuoksi on pidettävä vaikeina ratkaista. Hallinto-osasto siirtää jakolistan mukaisesti tuomareille riitaisen summaarisen asian, jota käräjänotaari ei voi ratkaista.

Jako-ohjeesta poikkeaminen

Laamanni voi päättää, että erityisen laaja, erityistä julkisuutta omaava taikka kiireellinen asia jaetaan jako-ohjeesta poiketen sen mukaan kuin jaettavan asian laatu ja sen käsittely edellyttävät.

Laamanni voi osaston johtajan esityksestä tai osaston johtajaa kuultuaan tilapäisesti päättää, ettei käsittelijälle jaeta asioita jako-ohjeen mukaisesti, mikäli se on tarpeen tuomareiden työkuormituksen tasaamiseksi.

Asioiden siirrosta osastolta toiselle päättää laamanni. Laamanni voi jakaa asian uudelleen vastoin asianomaisen tuomarin suostumusta, mikäli siihen on tuomarin sairaudesta, asian viivästymisestä, tuomarin työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy. Laamanni voi asianomaisen tuomarin suostumuksella jakaa jo jaetun jutun uudelleen, mikäli asianosaisen oikeus saada juttu ratkaistuksi joutuisasti tai tuomareiden työmäärän tasaaminen sitä edellyttää. Osaston johtaja voi jakaa osaston tuomarille tai muulle käsittelijälle jaetun asian vastaavasta syystä uudelleen. Osaston johtajalle jaetun asian uudelleen jakamisesta päättää laamanni. Asian uudelleen jakamisesta vastoin asianomaisen tuo-marin tahtoa säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 8 §:ssä.

Oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisee laamanni tai, jos siihen on aihetta, hänen sijaisensa.

5. Virkamiesten tehtävät

5.1. Käräjätuomari

Käräjätuomarit huolehtivat ja vastaavat heille määrätyistä lainkäyttö- ja muista tehtävistä.

Laamanni voi määrätä käräjätuomarin tietyn oikeudenalan tai toiminnan vastuutuomariksi. Vastuutuomarin tehtävänä on vastuullaan olevan oikeudenalan tai toiminnan kehityksen seuraaminen ja siitä tiedottaminen, käsittelijöiden säännöllisten tapaamisten ja sidosryhmä- sekä koulutustilaisuuksien järjestäminen, oikeudenalan lainkäytön yhdenmukaisuuden edistäminen yhdessä osaston johtajien ja laamannin kanssa sekä osallistuminen vastuualueensa toiminnan kehittämiseen. Vastuutuomari määrätään tehtävään toistaiseksi tai määräajaksi.

Tuomarin on oltava tavoitettavissa virka-aikana. Päivystystehtävissä toimivien tuomareiden on oltava virka-aikana virkapaikalla.

5.2. Käräjänotaari

Tuomioistuinharjoittelu on oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon jälkeistä jatkokoulutusta, jossa käräjänotaari monipuolisesti ja käytännönläheisesti perehtyy käräjäoikeuden toimintaan, saa kokemusta tuomarintehtävistä sekä tutustuu tuomarin rooliin ja ajattelutapaan. Harjoittelu koostuu työharjoittelun lisäksi koulutuksesta ja seurannasta.

Käräjänotaarit on sijoitettu lainkäyttöosastoille, mutta tehtävät hoidetaan osastojaosta riippumatta siten, että harjoittelu on mahdollisimman tasapuolinen kaikille. Kullakin käräjänotaarilla on nimetty tutortuomari, joka vastaa käräjänotaarin harjoittelun ohjaamisesta ja käräjänotaarin tehtävien seurannasta.

Hallinto-osaston johtaja toimii käräjänotaarien lähiesimiehenä. Hän seuraa tutortuomarin ohella harjoittelun tasapuolista toteutumista.

Tuomioistuinharjoittelun tarkempi sisältö ilmenee erillisestä harjoittelusuunnitelmasta.

5.3. Kansliahenkilökunta

Kansliahenkilökuntaan kuuluva tekee annettujen yleisten toimintaohjeiden mukaiset tehtävät ja vastaa niistä käräjäoikeuden tehtävistä, jotka hänelle on erikseen määrätty.

5.4. Haastemiehet

Haastemiesten esimies ja haastemiehet suorittavat heille annetut tiedoksianto- ja päivystystehtävät sekä lisäksi heille määrätyt ja sovitut tehtävät.

5.5. Virkamiesten vastuut ja velvollisuudet

Jokaisen virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti. Virkamiehen on noudatettava työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä sekä annettuja ohjeita. Virkamieheltä edellytetään virkamieslain mukaisesti asiallista käyttäytymistä ja mielipiteen ilmaisua sekä virka-aikana että varsinaisen viranhoidon ulkopuolella.

6. Muita määräyksiä

6.1. Perehdytysvastuu

Uusien työntekijöiden tai uuteen sijoituspaikkaan siirtyvien työntekijöiden perehdyttämiseen määrätään perehdyttäjä ja laaditaan perehdyttämissuunnitelma. Kansliahenkilökunnan perehdyttäjänä toimii ensisijaisesti tiimiesimies. Esimies vastaa perehdyttämisestä ja seuraa sen toteutumista.

6.2. Kehitys- ja tavoitekeskustelut

Käräjäoikeudessa käydään kehitys- ja tavoitekeskustelut jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa vähintään kerran vuodessa. Muiden kuin tuomareiden osalta tehdään vuosittain myös erikseen henkilökohtaisen palkanosan määräytymiseen liittyvä suoritusarviointi.

Keskustelun virkamiehen kanssa käy kunkin henkilöstöryhmän lähiesimies osastolla. Osaston johtajien ja haastemiesten esimiesten kanssa kehityskeskustelut käy laamanni.

6.3. Yhteistoimintakomitea ja työsuojelutoimikunta

Käräjäoikeudessa yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintakomitea, johon kuuluu viraston edustaja ja edustaja kustakin henkilöstöryhmästä. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat koskeva koko henkilökuntaa tai merkittävää osaa sitä.

Käräjäoikeudessa työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat viraston edustajana työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut sekä edustaja kustakin henkilöstöryhmästä. Työsuojelutoimikunta käsittelee muun muassa työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita.

6.4. Työjärjestyksen soveltaminen

Laamanni voi määrätä poikkeuksia työjärjestykseen. Laamanni voi antaa tarvittaessa tulkintaohjeita työjärjestyksen soveltamisesta.

7. Työjärjestyksen voimaantulo

Työjärjestys on käsitelty johtoryhmässä 22.9.2020 ja yhteistoimintakomiteassa 23.9.2020.

Työjärjestys korvaa 15.2.2018 voimaan tulleen työjärjestyksen ja tulee voimaan 1.10.2020.

Laamanni Sirpa Pakkala