Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Aleksanteri Kivimäen 6 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tänään antamallaan tuomiolla tuominnut Aleksanteri Kivimäen Vastaamo-asiassa 6 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, 9.231 törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, 20.745 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä. Käräjäoikeus ei siten hylännyt syyttäjien syytettä miltään osin.

Syytteeseen johtanut tapahtumainkulku oli asiassa pitkälti selvitetty. Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy:n tietojärjestelmään oli marraskuussa 2018 murtauduttu ja yhtiön potilastietokanta oli tässä yhteydessä oikeudettomasti kopioitu. Vastaamoa ja sen asiakkaita oli tämän jälkeen syksyllä 2020 kiristetty ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitetty verkossa.

Syyttäjien syytteen ja Kivimäen vastauksen perusteella asiassa oli kysymys siitä, oliko nimenomaan Kivimäki syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Näytön arvioinnin osalta asiassa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko syytteessä kerrotut rikokset tehty tietyllä virtuaalipalvelimella, ja oliko Kivimäki sitä rikosten tekoaikana käyttänyt. Tältä osin merkityksellistä oli muun muassa se, oliko Kivimäki ollut tietyn salausavaimen ja tietyn IP-osoitteen käyttäjä. Merkitykselliseksi nousi myös Kivimäen myöntämien toimien sekä Vastaamon ja sen asiakkaiden kiristystoimien ajallinen yhteys, sekä se, oliko Keskusrikospoliisin tekemä 0,1 bitcoinin valeosto päätynyt Kivimäelle.

Käräjäoikeus totesi, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Toisaalta yksikään todiste ei myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä. Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena. Siinä käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän. Kivimäen oli myös selvitetty käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt. Merkitystä oli myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan, ja että myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty.

Kivimäen syyllisyyttä tuki myös se, että Kivimäki oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa. Käräjäoikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit tekemällään tavalla, jos hän olisi ollut rikoskokonaisuudesta ulkopuolinen ja saanut siitä tiedon vain Ylilautakeskustelusta tai esimerkiksi tiedotusvälineistä. Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että Keskusrikospoliisiin tekemän valeoston oli näytetty mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.

Syyttäjät olivat vaatineet, että Kivimäki tuomitaan 7 vuoden vankeusrangaistukseen, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus. Käräjäoikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin 6 vuotta 7 kuukautta. Käräjäoikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli puolustajansa välityksin ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa. Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, käräjäoikeus ei sen sijaan hyväksynyt.

Käräjäoikeus määräsi Kivimäen pidettäväksi edelleen vangittuna.

Rikoskokonaisuus oli laadultaan poikkeuksellinen ja asianosaisten lukumäärästä johtuen kooltaan kaikkien aikojen suurin maassamme. Se myös herätti suurta huomiota julkisuudessa. Asian käsittely vaati käräjäoikeudelta erityisiä toimenpiteitä muun muassa asianomistajien henkilöllisyyden suojaamiseksi. Asian pääkäsittely alkoi marraskuussa 2023 ja päättyi maaliskuussa 2024. Asiassa esitetyt korvausvaatimukset erotettiin rikosasiasta myöhemmin järjestettäviksi oikeudenkäynneikseen. Näitä vaatimuksia on tähän mennessä saapunut käräjäoikeuteen yli 5.000. Niiden käsittelystä käräjäoikeus tiedottaa myöhemmin.