Usein kysytyt kysymykset

Ei ole.

Tulojesi, menojesi ja varallisuutesi perusteella tehdään laskelma, jonka nojalla määräytyy niin sanottu omavastuuprosentti.

Jos tuo omavastuuprosentti on 0, maksetaan avustajan palkkio valtion varoista kokonaan. Jos taas omavastuuprosentiksesi muodostuu laskelman perusteella joko 20, 30, 40, 55 tai 75, maksat itse tuon prosentin osoittaman määrän julkisen oikeusavustajan asiaasi käyttämän tuntimäärän muodostamasta summasta. Kaikkien julkisten oikeusavustajien tuntihinta on 110 euroa/tunti. Omavastuuosuudestasi huolimatta esimerkiksi oikeudenkäyntimaksut, todistelukustannukset ja mahdolliset tarvittavien käännösten ja tulkkien kustannukset sisältyvät oikeusapuun veloituksetta.

Jos sinulle varallisuutesi vuoksi muodostuu lisäomavastuu, voit joutua maksamaan avustajasi laskun kokonaankin. Lue lisää.

Oikeusapumaksu 70 euroa peritään kaikilta oikeusapua saavilta, mutta ei niiltä, joiden omavastuuprosentti on 0.

Jos sinulle ilmoitetaan, että oikeusaputoimisto ei voi ottaa sinua asiakkaaksi esteellisyyden perusteella, voit joko itse ottaa yhteyttä johonkin toiseen oikeusaputoimistoon tai voit pyytää, että esteellinen oikeusaputoimisto kysyy toisesta oikeusaputoimistosta, voivatko he ottaa sinut asiakkaakseen.

Esteellisyys voi johtua monesta eri seikasta, mutta oikeusaputoimiston henkilöstö ei salassapitovelvollisuuden vuoksi voi yleensä kertoa tarkemmin, mistä esteellisyys johtuu.

• ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen.
• ei saa ottaa tehtävää nykyistä tai entistä asiakastaan vastaan, jos tehtävän vastaanottaminen rikkoo lojaalisuusvelvollisuutta uutta asiakasta tai vastapuolena olevaa nykyistä tai entistä asiakasta kohtaan, elleivät asiakkaat anna suostumusta tehtävän vastaanottamiseen.

Tämä tarkoittaa, että jos oikeusaputoimistossa on joskus ollut tai on parhaillaan asiakkaana sinun vastapuolesi, voi tuo aiempi asiakkuus olla esteenä sille, että oikeusaputoimisto voisi ottaa sinut asiakkaakseen. Tämä voi salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden vuoksi koskea myös tilanteita, joissa vastapuolesi on asiakkaana talous- ja velkaneuvonnassa tai edunvalvonnassa saman alueen edunvalvontatoimistossa.

Asianajajaliiton tapaohjeiden mukaan asiakas voi joissakin tapauksissa antaa suostumuksensa siihen, että sama oikeusaputoimisto hoitaa kummankin osapuolen asiaa. Tätä ei kuitenkaan suositella, koska tilanteet voivat vaihdella tai johtaa siihen, että julkinen oikeusavustaja joutuu kesken kaiken luopumaan tehtäväsi hoitamisesta.

Julkinen oikeusavustaja ei saa ottaa vastaan tehtävää, jos hänellä, hänelle läheisellä henkilöllä tai samassa toimistossa tai toimistoyhteisössä toimivalla henkilöllä on tehtävään sellainen taloudellinen tai henkilökohtainen liityntä, joka saattaa haitata julkisen oikeusavustajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua.

Tällainen esteellisyys voi vaikuttaa myös kaikkiin saman oikeusaputoimiston julkisiin oikeusavustajiin niin, että heistä tulee esteellisiä hoitamaan asiaasi. Esimerkiksi kantelun tekeminen yhdestä julkisesta oikeusavustajasta joko oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai Suomen Asianajajaliiton valvontalautakuntaan vaikuttaa siten, ettei muidenkaan saman toimiston julkisten oikeusavustajien voida katsoa olevan esteettömiä ja siten hekään eivät voi ottaa asiaasi hoidettavakseen.

Esteellisyystilanteita ei ole tyhjentävästi lueteltu Suomen Asianajajaliiton tapaohjeissa, vaan mielessä on pidettävä, että esteettömyys on perusarvo, jonka vuoksi kaikki sellaiset tekijät, joiden perusteella julkisen oikeusavustajan voidaan katsoa olevan esteellinen, otetaan huomioon esteellisyysarvioinnissa.

Oikeusapupäätöstä tehtäessä voidaan ottaa huomioon ainoastaan ne menot, jotka on lueteltu valtioneuvoston antamassa oikeusapua koskevassa asetuksessa. Kyseisen asetuksen 2 §:ssä todetaan, että kuukausittaisista tuloista vähennetään ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja työntekijän lakisääteiset maksut. Tuloista vähennetään myös kohtuulliset asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset.

Lisäksi kyseisessä pykälässä todetaan, että kun hakijan taloudessa on huollettavia, tuloista vähennetään 300 euroa lasta kohti. Jos huollettavalla on muutoin säännölliset, omaan elatukseen riittävät tulot, hänen osaltaan ei tehdä vähennystä. Vähennys voidaan tehdä myös 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija tosiasiallisesti elättää.

Mitään muita kuin edellä mainitussa asetuksessa lueteltuja vähennyksiä ei voida oikeusapupäätöstä tehtäessä ottaa huomioon.

Paras tapa saada aika oikeusaputoimistoon on sähköisen asioinnin kautta. Sähköiseen palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta kirjautua asiointipalveluun, voit joko soittaa oikeusaputoimistoon tai mennä käymään paikan päällä oikeusaputoimistossa.

Huomaathan, että aika julkiselle oikeusavustajalle varataan sinulle vasta kun oikeutesi oikeusapuun on tarkastettu.

Sähköisessä oikeusapuhakemuksessa kysytyt asiat perustuvat oikeusapulakiin. Kaikkiin hakemuksen kohtiin on annettava vastaus tai muutoin oikeusapua ei voida myöntää.

Jos haet oikeusapua sähköisen asioinnin kautta, ota käsille seuraavia tositteita, joista löydät kysyttyjä tietoja:

Tulot

• Säännölliset ansiotulot: viimeisin palkkakuitti tai palkkatodistus
• Epäsäännölliset ansiotulot: palkkakuitit puolelta vuodelta tai palkkatodistus
• Eläketulo: tiliote tai eläkelaitoksen viimeisin ilmoitus eläkkeen määrästä
• Työttömyys-, äitiys-, sairaus-, tapaturmavakuutuksen päivärahat, opinto-, kodinhoidon- ja asumistuet: tiliote, viimeisin maksuilmoitus
• Yritystoiminnasta ja ammatinharjoittamisesta saadut tulot: kirjanpitäjän todistus, viimeisin tuloslaskelma tai verotodistus
• Elatusavut ja -tuet: tiliote tai elatussopimus
• Korko-, osinko-, vuokra- ja muut pääomatulot: tiliote tai muu riittävä selvitys
• Lapsilisät: ei tarvita kuittia
• Muut veronalaiset tulot: riittävä selvitys

Menot

• Verot: palkkakuitti tai verokortti
• Vuokra/yhtiövastike: maksukuitti, tiliote, vuokrasopimus tai asumistukipäätös
• Omakotitalon hoitokulut: ilman eri selvitystä hyväksytään käytännössä enintään 250 euroa/kk; mikäli kulut ovat suuremmat, niistä tulee esittää maksukuitit esim. puolen vuoden ajalta
• Asuntolainan korot: tiliote
• Päivähoitomaksut, elatusmaksut: maksukuitti tai tiliote
• Velkajärjestelysuoritukset: tosite maksuohjelman mukaisesta suorituksesta (maksukuitti/tiliote)
• Ulosottomenot: palkkakuitti, maksukuitti tai tiliote
• Muita menoja, kuten esimerkiksi lääkekuluja, työmatkakuluja tai kulutusluottoja ei voida vähentää.

Varallisuus

Varallisuutena ei oteta huomioon perheen vakinaista asuntoa, tavanomaista vapaa-ajan asuntoa ja autoa, jos niiden arvo on kohtuullinen suhteessa perheen kokoon ja tarpeeseen. Mikäli edellä mainitun varallisuuden arvo ei ole kohtuullinen, tulee varallisuudesta esittää selvitys.

Huomioon otettavaa varallisuutta on esimerkiksi:

• Talletukset: pankkikirja tai tiliote
• Kiinteä omaisuus: verotustodistus
• Asunto-osakkeet: verotustodistus
• Osuus kuolinpesässä tai avoimessa yhtiössä: verotustodistus
• Kulkuvälineet: verotustodistus
• Sijoitukset, kuten osakkeet, rahasto-osuudet: ote arvo-osuustodistuksesta, rahoitusyhtiön todistus.

Sinun tulee varmistaa ennen oikeusavun hakemista, onko sinulla oikeusturvavakuutus ja korvaisiko se asiasi hoitamisesta aiheutuneet kulut.

Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus, jonka on tarkoitus korvata oikeudenkäynneistä ja eräistä niihin rinnastettavista asioista aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja. Oikeusturvavakuutuksesta korvataan lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyissä riita-, rikos- tai hakemusasioissa. Riidan tai muun vakuutustapahtuman tulee olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Oikeusturvavakuutus on yleensä osana:

• kotivakuutusta
• kiinteistö-, vene-, metsä- ja matkavakuutusta
• ammattiliittojen vakuutusta
• autovakuutusta
• yritysvakuutusta
• maatilavakuutusta.

Voit joko katsoa vakuutuskirjasta, liittyykö yllä mainittuihin vakuutuksiisi oikeusturvavakuutus tai voit tiedustella asiaa vakuutusyhtiöstä. Vakuutusyhtiöstäsi saat myös tiedon, korvaako oikeusturvavakuutuksesi asiasi hoitamisesta aiheutuneet kulut.

Oikeusapua ei pääsääntöisesti myönnetä, jos sinulla on oikeusturvavakuutus, josta asiasi hoitamisesta aiheutuneita kuluja korvataan.

Jos sinulla olisi oikeus saada oikeusapua ilman omavastuuta eli omavastuuprosentiksesi muodostuisi 0, sinulla on oikeus saada oikeusturvavakuutuksen omavastuuseen oikeusapua. Näin avustajasi palkkio maksetaan osittain oikeusturvavakuutuksesta ja osittain valtion varoista.

Voit kääntyä.

Suomessa on yhteensä 23 oikeusaputoimistoa ympäri maata. Halutessasi voit kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen. Yleensä on kuitenkin helpointa asioida lähellä omaa asuinpaikkakuntaa sijaitsevassa oikeusaputoimistossa.

Oikeusaputoimistojen yhteystiedot.

Kun soitat oikeusaputoimistoon, vastaa puhelimeen oikeusapusihteeri. Oikeusapusihteerin kanssa voit pohtia, riittäisikö sinulle ainoastaan lyhyt yleisluonteinen maksuton puhelinneuvo julkiselta oikeusavustajalta. Tällöin oikeusapusihteeri ottaa sinulta tarvittavat tiedot ja välittää soittopyynnön julkiselle oikeusavustajalle, joka työtilanteestaan riippuen soittaa sinulle oikeusapusihteerin ilmoittaman ajanjakson (yleensä joidenkin päivien) sisällä. Tällaisen lyhyen yleisluonteisen neuvon voit saada ilman oikeusapupäätöstä.

Oikeusapusihteerin kanssa voit myös pohtia edellyttäisikö asiasi pidempää neuvotteluaikaa julkiselle oikeusavustajalle. Jos olet oikeutettu oikeusapuun, saat asiakasajan julkiselle oikeusavustajalle. Asiakasaika voi olla joko puhelinaika tai käyntiaika oikeusaputoimistossa. Neuvottelussa pääset käsittelemään asiaasi yksityiskohtaisesti ja saat asiaasi neuvoja ja apua, mikäli kyseessä on asia, jossa julkinen oikeusavustaja arvioi voivansa sinua avustaa.

Oikeusapusihteerit voivat myös neuvoa sinua esimerkiksi kääntymään jonkun toisen viranomaisen puoleen, mikäli arvioivat, että joku toinen taho voisi olla parempi hoitamaan asiaasi, kuten esimerkiksi kuluttajariitalautakunta.

Oikeusapusihteerit eivät voi antaa oikeudellisia neuvoja asiakkaalle.

Mikäli asiaasi käsitellään oikeudessa, voit valita avustajaksesi joko julkisen oikeusavustajan, yksityisen asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan. Löydät sivuiltamme linkit sekä Suomen Asianajajaliiton hakuun että oikeudenkäyntiavustajaluetteloon. Sieltä voit erilaisin hakukriteerein hakea itsellesi sopivaa avustajaa oikeudenkäyntiin.

Mikäli arvioit, että sinulla on tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeus oikeusapuun, yksityinen avustajasi tekee oikeusapuhakemuksen puolestasi.

Suomen Asianajajaliiton sääntöjen mukaan asia tulee hoitaa aina asiakkaalle edullisimmalla tavalla eli jos sinulla on oikeus oikeusapuun, tulee avustajan kertoa sinulle siitä. Mikäli olet epävarma siitä, onko sinulla oikeus oikeusapuun ja olet kääntynyt yksityisen avustajan puoleen, voit pyytää avustajaasi selvittämään asiaa.‍

Sinun tulee löytää itse yksityinen avustaja, joka antaa suostumuksensa toimeksiannon hoitamiseen. Oikeusaputoimisto tarvitsee asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan suostumuksen, jotta voi määrätä hänet hoitamaan asiaasi.

Oikeusministeriöllä ei ole toimivaltaa oikeusaputoimistojen päätöksiin eikä ministeriö voi määrätä kenellekään oikeudenkäyntiavustajaa.

Oikeusaputoimistot hoitavat tuhansien asiakkaiden asioita vuosittain ja siksi emme pääsääntöisesti ota asiakirjoja vastaan ennen kuin asiakkuus oikeusaputoimistossa on alkanut. Tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta saat oikeusapusihteeriltä tai avustajaltasi.

Oikeusapupäätökseen on kirjattu, että oikeusapua myönnetään enintään 80 tuntia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asiasi käsittelyyn kuluisi niin paljon aikaa.

Kuhunkin asiaan käytetty aika riippuu monista eri tekijöistä. Esimerkiksi kaikki puhelimessa ja kasvokkain avustajan kanssa käytävät neuvottelut ja julkisen oikeusavustajan ja sinun välisesi sähköpostikirjeenvaihto ovat laskutettavaa julkisen oikeusavustajan asiaasi käyttämää aikaa. Samoin kaikki julkisen oikeusavustajan asiassasi vastapuoleen tai tämän avustajaan, käräjäoikeuteen tai muihin asiasi käsittelyn vaatimiin tahoihin tapahtuvat yhteydenotot ovat aikaa, joka laskutetaan asiakkaalta.

Tarkkaa asiaan käytettävää aikaa on usein mahdotonta arvioida heti käsittelyn alussa. Julkinen oikeusavustaja voi yrittää antaa jonkinlaisen arvion asiaan kuluvasta tuntimäärästä, mutta se voi olla vain suuntaa antava, eikä sido oikeusaputoimistoa.

Oikeusaputoimiston asiakas on aina luonnollinen henkilö. Kuolinpesä ei siis voi olla oikeusaputoimiston asiakas.

Perukirjoitusasioissa asiakas on lähtökohtaisesti henkilö, joka toimii kuolinpesän ilmoittajana. Oikeusapupäätös tehdään pesän ilmoittajan tulo-, meno- ja varallisuustiedoilla eli omavastuuprosentiksi voi pesän ilmoittajan tilanteesta riippuen tulla 0–75.

Pesän ilmoittajan tulee oikeasti tuntea pesän tilanne tai hänellä tulee olla mahdollisuus perehtyä siihen. Esimerkiksi alaikäinen lapsi ei voi toimia pesän ilmoittajana.

Pesän ilmoittajan tulo- ja menotietojen lisäksi perunkirjoitusta varten tehtävässä oikeusapupäätöksessä voi tulla huomioonotettavaksi myös niin sanottu lisäomavastuu. Tämä lisäomavastuu muodostuu vainajan varoista ennen velkojen kattamista.

Esimerkki 1.

• Avustajan lasku on 570 € (palkkio 500 € + oikeusapumaksu 70 €)
  
• Pesän ilmoittajan perusomavastuu on 0 % (korvaukseton oikeusapu)
• Kuolinpesän bruttovarat ovat 200 € (ei rahavaroja, vene arvoltaan 200 €, velkaa 10 000 €).

Esimerkki 2.

• Avustajan lasku on 570 € (palkkio 500 € + oikeusapumaksu 70 €).
  
• Pesän ilmoittajan perusomavastuu on 20 %
• Kuolinpesän bruttovarat ovat 90 € (varallisuutta 90 €, velkaa 10 000 €).
  

Perukirja laaditaan vainajan kuolinpäivän mukaisilla tiedoilla. Esimerkiksi vainajan tilin saldoksi merkitään se euromäärä, joka vainajalla on kuolinpäivänään ollut tilillään. Vaikka rahaa myöhemmin olisi tilillä vähemmän, esimerkiksi koska sieltä on maksettu laskuja, tämä ei vähennä lisäomavastuun määrää.

Se, että kuolinpesässä on enemmän velkaa kuin varoja, ei poista lisäomavastuuta. Lisäomavastuu muodostuu vainajan varoista ennen velkojen huomioonottamista.