Valituksen tekeminen

Asian ratkaisemisen yhteydessä asianosaisille annetaan kirjalliset ohjeet muutoksen hakemiseksi ja ohjeita on myös saatavilla käräjäoikeuden kanslioista.

Valitusosoituksesta ilmenee esimerkiksi se, mille hovioikeudelle valitus on tehtävä. Käräjäoikeuden ratkaisuun liitetyn valitusosoituksen ohjeita tulee noudattaa.

Tyytymättömyyden ilmoitus

Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta lukien. Tyytymättömyys tulee ilmoittaa asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle joko suullisesti tai kirjallisesti.

Jos tyytymättömyyden ilmoitus ei ole määräajassa käräjäoikeudella, sen ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi. Tyytymättömyyden ilmoitusta varten on olemassa lomake, mutta ilmoituksen voi tehdä ilman lomakettakin. Käräjäoikeus kertoo jokaisessa ratkaisussaan, miten muutosta voi hakea.

Myös valittajan vastapuoli voi valittaa käräjäoikeuden tuomiosta, vaikka ei olisikaan ilmoittanut tyytymättömyyttä (vastavalitus).

Valituksen määräaika

Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun julistamisesta tai antamisesta. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa, ei oteta tutkittavaksi. Tällöin ratkaisu tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi.

Valituskirjelmä

Valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeudelle, mutta se osoitetaan hovioikeudelle. Valitusosoituksesta ilmenee myös, mitä valituskirjelmästä on ilmettävä.

Valituskirjelmässä on mainittava:

‍käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan

1. käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan
2. miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta
3. mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi
4. perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ovat valittajan mielestä virheelliset
   4a. jos jatkokäsittelylupa tarvitaan, valituskirjelmässä on ilmoitettava peruste luvan myöntämiselle ja ne syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muutoin ilmene valituskirjelmästä
5. todisteet, joihin halutaan vedota ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen
6. mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

‍Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Vastavalitus

Vastapuolen valitettua käräjäoikeuden ratkaisusta voi toinenkin osapuoli kuitenkin päättää myös osaltaan valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta, vaikka olisikin ollut alun perin ollut valmis jättämään asian käräjäoikeuden ratkaisun varaan. Tätä valitusmahdollisuutta kutsutaan vastavalitukseksi.

Vastavalituksen tekeminen ei edellytä tyytymättömyyden ilmoitusta. Vastavalitus on tehtävä kahdessa viikossa valittajan valitusajan päättymisestä. Käräjäoikeuden antamaan valitusosoitukseen sisältyvät ohjeet myös vastavalituksen tekemiseksi.

Vastavalitus raukeaa, jos alkuperäinen valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus ei kuitenkaan raukea, jos valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä.

Vastaus valitukseen

Tarvittaessa hovioikeus pyytää valittajan vastapuolelta vastauksen valituksen johdosta. Vastauspyynnön yhteydessä hovioikeus lähettää tiedoksi myös valituksen ja siihen liittyvät asiakirjat.

Vastauksessa pitää olla:

• ‍asian yksilöintitiedot, kuten asianumero ja osapuolten nimet,
• asian yksilöintitiedot, kuten asianumero ja osapuolten nimet,
• myöntääkö vastapuoli valittajan muutosvaatimuksen vai vastustaako hän sitä,
• vastapuolen käsitys valittajan vaatimusten perusteista ja seikat, joihin vastapuoli haluaa vedota
• vastapuolen todisteet ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen.

Hovioikeudessa riita-asiassa asianosainen ei saa vedota muihin seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Jatkokäsittelylupa

Kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla, asiassa tarvitaan pääsääntöisesti jatkokäsittelylupa. Jatkokäsittelylupa tarvitaan sekä rikos-, riita- että hakemusasioissa.

Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta (esim. ajokielto ja menettämisseuraamus).

Syyttäjä tai rikosasian asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta.

Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos

• ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
• käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä,
• lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai
• luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Jos valituksessa väitetään olevan aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta, jatkokäsittelylupaa ei kuitenkaan tarvitse myöntää yksinomaan näytön uudelleen arvioimista varten, ellei käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ole perusteltua aihetta epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella.

Hovioikeus päättää, myönnetäänkö jatkokäsittelylupa käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, tarvittaessa valittajan vastapuolelta pyydettävän vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä.

Jos asiassa myönnetään jatkokäsittelylupa, siitä ilmoitetaan sekä valittajalle että valittajan vastapuolelle.

Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.