Kuolemantapaukset ja perintö

Pesänjakajan määrääminen

Kuolinpesän osakkaat hallinnoivat ja määräävät kuolinpesän omaisuudesta yhdessä.

Jos kuolinpesän osakkaat tai eroamassa olevat puolisot eivät pääse sopimukseen jaettavana olevan omaisuuden jaosta, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan tekemään jaon. Pesänjakajan määräystä voi hakea kuka tahansa kuolinpesän osakkaista tai kumpi tahansa puolisoista eikä hakemusta tarvitse perustella.

Pesänjakaja voi olla asianajaja, yleinen oikeusavustaja tai kuka tahansa tehtävään kykenevä henkilö. Pesänjakajaksi määrätään yleensä hakijan esittämä henkilö. Hänen on kuitenkin oltava puolueeton kaikkiin osapuoliin nähden. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä pesänjakajaksi ehdotetun kirjallinen suostumus.

Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan kuolinpesän varoista, jos kuolinpesässä ei ole varoja pesänjakajaa hakeneelta henkilöltä tai avioerotilanteessa puolisoilta.

Toimitettuaan osituksen pesänjakaja laatii toimituksesta asiakirjan, jonka hän allekirjoittaa. Pesänjakajan suorittamaa jakoa voi moittia käräjäoikeudessa.

Mistä pesänjakajan määräystä haetaan

Hakemus pesänjakajasta on jätettävä vainajan kotikunnan käräjäoikeuteen, kun kyse on kuolinpesän jaosta.

Jos kyse on avioeron jälkeisestä omaisuuden jaosta, pesänjakajan määräystä voi hakea kumman tahansa puolison kotipaikan käräjäoikeudelta.

Muita perintöasioita

Testamenttia ei nykyään tarvitse valvoa tuomioistuimessa. Riittää, kun se annetaan tiedoksi perillisille.

Perukirja toimitetaan verovirastoon.

Kuolleeksi julistaminen

Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena.

Kuolleeksi julistamisesta seuraa esimerkiksi seuraavaa:

• kadonnut henkilö merkitään väestötietojärjestelmään kuolleeksi,
• kadonneen henkilön avioliitto tai rekisteröity parisuhde purkautuu,
• kadonneelle henkilölle määrätyn edunvalvojan tehtävä lakkaa ja omaisuuden hallinto siirtyy kuolinpesän osakkaille,
• syntyy velvollisuus toimittaa perunkirjoitus,
• kadonneen henkilön omaisuus voidaan jakaa perintönä,
• henkivakuutuksen edunsaaja voi nostaa henkivakuutuskorvauksen

Milloin kuolleeksi julistamista pitää hakea?

Läheisillä ei ole velvollisuutta hakea kuolleeksi julistamista. Mitään määräaikaa ei siis ole. Hakemuksen voi tehdä haluamanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lain mukaiset edellytykset hakemuksen tekemiselle ovat täyttyneet.

Miten kuolleeksi julistamista haetaan?

Kuolleeksi julistamista koskeva hakemus tehdään käräjäoikeudelle.

Asian käsittelee pääsääntöisesti se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä on viimeksi ollut kotikunta.

Jos haetaan usean samalla kertaa kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi, hakemuksen voi tehdä käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä jollakulla heistä on viimeksi ollut kotikunta.

Kuka voi tehdä hakemuksen?

Hakemuksen voi tehdä kadonneen henkilön aviopuoliso tai henkilö, joka on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa kadonneen henkilön kanssa.

Hakemuksen voi tehdä myös kadonneen henkilön perillinen tai muu läheinen, esimerkiksi avopuoliso tai sisarus.

Lisäksi hakemuksen voi tehdä muu henkilö, jolle asialla on oikeudellista merkitystä, esimerkiksi testamentinsaaja tai henkivakuutuksen edunsaaja.

Mitä selvityksiä hakijan on esitettävä?

Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että edellytykset kuolleeksi julistamiseen ovat olemassa. Sen harkitseminen, millaisia selvityksiä pidetään riittävinä, kuuluu kussakin yksittäistapauksessa asian ratkaisevalle käräjäoikeudelle.

Mitä asian käsittely maksaa?

Asian käsittelystä käräjäoikeudessa peritään hakemusmaksu. Lisää käräjäoikeuden maksuista voit lukea täältä.

Hakijalla on oikeus periä mainitut kustannukset kuolleeksi julistetun henkilön kuolinpesän varoista.

Henkilön kadottua

Kadonneelta henkilöltä jää usein asioita, jotka vaativat hoitamista. Tällöin hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Jos kuollut tai kateissa oleva on harjoittanut liiketoimintaa, kannattaa kääntyä välittömästi oikeudellisen asiantuntijan puoleen.

Etsintöjen päätyttyä ja tarvittaessa laissa säädetyn odotusajan kuluttua käräjäoikeus voi hakemuksesta julistaa kadonneen henkilön kuolleeksi.

Kun kadonnut henkilö on julistettu kuolleeksi tai jos hänen ruumiinsa tunnistetaan, läheisten on ryhdyttävä vastaaviin oikeudellisiin toimenpiteisiin kuin yleensäkin lähiomaisen kuoltua (esimerkiksi perunkirjoitus).