Oikeudenkäynnin vaiheet

Rikosasian valmistelu

Käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään rikosjuttua, kun syyttäjän haastehakemus on saapunut käräjäoikeuteen. Tarvittaessa käräjäoikeus pyytää asianomistajaa ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksensa, ellei syyttäjä vaadi sitä hänen puolestaan.

Vastaajalle toimitetaan haaste, jossa hänet kutsutaan käräjäoikeuden istuntoon eli pääkäsittelyyn vastaamaan esitettyyn rangaistusvaatimukseen ja asianomistajien korvausvaatimuksiin. Vastaajaa voidaan kehottaan toimittamaan kirjallinen vastaus käräjäoikeudelle jo ennen pääkäsittelyä.

Käräjäoikeus lähettää kutsut pääkäsittelyyn myös asianomistajille ja todistajille, joiden läsnäolo on asian selvittämiseksi tarpeen.

Niille asianomistajille, jotka eivät ole esittäneet vaatimuksia tai joiden vaatimukset syyttäjä esittää, ei välttämättä lähetetä kutsua. He saavat tulla pääkäsittelyyn, mutta heidän itsensä on otettava selko sen ajankohdasta. Jotkut käräjäoikeudet kuitenkin lähettävät kaikille asianomistajille ilmoituksen asian käsittelystä.

Pääkäsittely

Oikeudenkäynti on useimmiten julkista, jolloin kuka tahansa voi halutessaan tulla sitä seuraamaan. Tuomioistuin voi kuitenkin eräissä tapauksissa päättää jutun käsittelemisestä suljetuin ovin.

Rikosasian pääkäsittely kestää tavallisimmissa asioissa enintään muutaman tunnin. Laajojen ja monimutkaisten asioiden käsittely saattaa kestää useita päiviä. Oikeudenkäynnissä asiat käsitellään suullisesti.

Rikosjutun pääkäsittely alkaa sillä, että syyttäjä esittää syytteensä eli rangaistusvaatimuksensa ja niiden perusteet sekä mahdolliset muut vaatimukset. Syyttäjä esittää myös ne asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen. Lisäksi syyttäjä perustelee vaatimuksensa.

Seuraavaksi kuullaan asianomistajaa. Ellei syyttäjä ole esittänyt asianomistajan korvausvaatimusta, hän esittää ne. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen tai vaatia muuta rangaistusta. Asianomistaja voi esittää myös vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Sen jälkeen kuullaan vastaajaa. Hän voi joko myöntää tehneensä syyttäjän väittämän teon tai kiistää sen. Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.

Sen jälkeen syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin. Syyttäjä kertoo, mitä asiassa hänen käsityksensä mukaan on tapahtunut ja miksi hän on päättänyt esittää haastehakemuksen mukaisen syytteen (syyttäjän asiaesittely). Asianomistaja kertoo, mihin hänen vahingonkorvausvaatimuksensa perustuu ja minkä vuoksi hän on päätynyt vaatimiinsa euromääriin.

Sitten vastaaja esittää kantansa syyttäjän ja asianomistajien näkemyksiin.

Tämän vaiheen jälkeen siirrytään todisteiden vastaanottamiseen. Ensin käydään läpi kirjalliset todisteet. Sen jälkeen kuullaan asianomistajaa, syytettyä ja todistajia. Kertomukset nauhoitetaan. Kaikki todisteet, joihin halutaan vedota, on käytävä läpi pääkäsittelyssä, sillä käräjäoikeus ei saa ottaa huomioon todisteita tai kuulustelukertomuksia esitutkintapöytäkirjasta.

Loppupuheenvuoroissa kaikki asianosaiset esittävät näkemyksensä siitä, onko syyte näytetty toteen ja miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita.

Käräjäoikeus antaa ratkaisun suullisesti heti istunnossa (tuomion julistaminen) tai myöhemmin kirjallisesti kansliatuomiona. Tuomio on tällöin saatavissa käräjäoikeudesta ja se voidaan toimittaa asianosaisille esimerkiksi sähköpostitse.

Joskus syytetty, joka on määrätty saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, ei saavukaan paikalle istuntoon. Eräissä tapauksissa pääkäsittely voidaan silloinkin pitää ja esimerkiksi todistajat voidaan kuulla. Asiaa ei kuitenkaan voida heti ratkaista ja usein pääkäsittely joudutaan kokonaan peruuttamaan. Pääkäsittelystä pois jäänyt syytetty tuomitaan poissaolosakkoon ja määrätään tuotavaksi seuraavaan istuntoon. Poliisi huolehtii hänen kiinniottamisestaan.

Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä myös niin, ettei vastaajan tarvitse olla läsnä pääkäsittelyssä. Tällöin on yleensä kysymys asioista, joissa ei tarvita erityistä todistelua. Käräjäoikeus ilmoittaa haastamisen yhteydessä, saako vastaaja jäädä pois pääkäsittelystä. Ellei vastaaja ole paikalla, hänen käsityksensä asiasta tutkitaan hänen esitutkintakertomuksestaan tai kirjallisesta vastauksestaan.

Asianosainen, joka on tyytymätön käräjäoikeuden tuomioon, voi hakea siihen muutosta valittamalla tuomiosta hovioikeuteen. Käräjäoikeus antaa jokaisen tuomion yhteydessä ohjeet siitä, miten muutosta haetaan.

Kirjallinen menettely

Yksinkertainen rikosasia, josta ei voida tuomita yli kahden vuoden vankeusrangaistusta (kuten rattijuopumus, varkaus ja pahoinpitely) voidaan ratkaista käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä asiakirjojen perusteella ilman pääkäsittelyä.

Syytetyn suostumus on aina edellytys kirjalliselle menettelylle eli asian ratkaisemiselle ilman pääkäsittelyä. Lisäksi edellytyksenä on, että syytetty tunnustaa syytteessä selostetun rikoksen. Myös rikoksen uhrin eli asianomistajan on annettava suostumuksensa. Kirjallinen menettely ei ole mahdollinen, jos rikos on tehty alle 18-vuotiaana.

Esitutkinnan yhteydessä poliisi kysyy rikoksesta epäillyltä ja asianomistajalta, suostuvatko he mahdolliseen kirjalliseen menettelyyn. Syytettä laatiessaan syyttäjä harkitsee, onko pääkäsittely käräjäoikeudessa tarpeellinen, ja tekee siitä esityksensä haastehakemuksessa. Jos kirjallisen menettelyn edellytykset täyttyvät, käräjäoikeus tiedustelee haastamisen yhteydessä vielä uudelleen kirjallisesti, tunnustaako syytetty rikoksen ja suostuuko hän kirjalliseen menettelyyn. Vastausta pyydetään tätä varten laaditulla lomakkeella. Myös syyttäjä voi hoitaa haastamisen käräjäoikeuden puolesta.

Syytetty voi myöhemmin peruuttaa suostumuksensa, jos asiaa ei ole vielä ratkaistu. Syytetyllä on oikeus vastata kirjallisesti syytteeseen ja halutessaan antaa myös suullinen lausumansa käräjäoikeudelle. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan se, ettei kenenkään oikeusturvaa loukata.

Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian asiakirjojen perusteella ja ratkaisu annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä käräjäoikeuden kansliassa. Samana päivänä se postitetaan syytetylle ja sellaiselle asianomistajalle, joka on esittänyt asiassa vaatimuksia. Ratkaisu sisältää myös ohjeet muutoksenhakua varten. Ratkaisu voi perustua vain sellaiseen kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Jos asiassa pitää kuulla todistajia tai muuten esitetään ristiriitaista todistelua, kirjallinen menettely ei ole mahdollinen vaan asia on vietävä pääkäsittelyyn.

Kirjallisen menettelyn perusteella voidaan tuomita sakkorangaistus tai enintään yhdeksän kuukauden ehdollinen tai ehdoton vankeusrangaistus. Myös yhdyskuntapalvelurangaistus on mahdollinen. On kuitenkin hyvin poikkeuksellista, että ilman pääkäsittelyä tuomitaan ainakaan yli kuuden kuukauden vankeusrangaistusta. Yli kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen voi kirjallisessa menettelyssä tuomita vain silloin, kun vastaajalle on varattu tilaisuus suullisen lausuman antamiseen.