Tuomarin virka

Vakinaisen tuomarin nimittää Suomen perustuslain mukaisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Muiden kuin korkeimpien oikeuksien tuomarin virkojen täyttämistä varten on perustettu riippumaton tuomarinvalintalautakunta. Tällaisia tuomarinvirkoja ovat hovioikeuden presidentin, hovioikeudenneuvoksen, käräjäoikeuden laamannin, käräjätuomarin, hallinto-oikeuden ylituomarin, hallinto-oikeustuomarin, vakuutusoikeuden ylituomarin, vakuutusoikeustuomarin, työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen, markkinaoikeuden ylituomarin, markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin ja maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat. Useimpiin näistä kuuluu sekä ylemmän että alemman palkkaluokan virkoja. Valtakunnanoikeuden kokoonpanosta, tuomionvoivasta jäsenmäärästä ja toiminnasta säädetään tarkemmin lailla.

Tuomioistuinlain (673/2016) tavoitteena on, että tuomareiksi nimitettäisiin henkilöitä, joilla on monipuolinen kokemus erilaisista lakimiestehtävistä. Tämän vuoksi on toivottavaa, että tuomariksi nimitettävä olisi ennen nimitystään hankkinut kokemusta paitsi tuomioistuintyöskentelystä myös muista lakimiesammateista ja yleisemminkin yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Vakinainen tuomarin virka ja määräajaksi täytettävä päällikkötuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Päättäessään tuomarin viran haettavaksi julistamisesta tuomioistuimen on ilmoitettava, edellytetäänkö virkaan nimitettävältä erityistä kielitaitoa tai muuta erityisosaamista.

Haettavana olevat vakituiset tuomarinvirat löytyvät aina Valtiolle.fi-rekrytointijärjestelmästä ja oikeushallinnon oikeus.fi-kotisivuilta (avoimet työpaikat -sivulta).

Kelpoisuusvaatimukset

Tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:n mukaan tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Kelpoisuusvaatimuksena oleva oikeustieteellinen tutkinto voi olla myös ulkomailla suoritettu, jos opetushallitus on päätöksellään rinnastanut tutkinnon Suomessa suoritettuun oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoon. Tutkinto tulee olla suoritettuna ja opetushallituksen päätös saatu ennen hakuajan päättymistä.

Hovioikeuden presidentiksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusoikeuden ylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinaoikeuden ylituomariksi nimitettävältä edellytetään lisäksi johtamistaitoa.

Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito ja kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Erityisiin kielivirkoihin edellytyksenä on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Asian käsittely tuomarinvalintalautakunnassa

Tuomarinvalintalautakunta hankkii ennen nimitysesityksen tekemistä lausunnon hakijoista siltä tuomioistuimelta, joka on päättänyt viran haettavaksi julistamisesta, ja käräjätuomarin viran hakijoista lisäksi siltä hovioikeudelta, jonka tuomiopiirissä olevan käräjäoikeuden virka on haettavana. Lautakunta voi hankkia muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita.

Viran avoimeksi julistaneen tuomioistuimen tulee hankkia lausuntoaan varten kaikista ansioyhteenvetotietojen perusteella varteenotettavista hakijoista riittävä arviointipohja. Mikäli hakijaa ei lausuvassa tuomioistuimessa riittävän hyvin tunneta, kirjallinen lausunto voidaan pyytää hakijan nykyisestä tai aikaisemmasta työpaikasta, kuten toisesta tuomioistuimesta tai muusta virastosta. Selvitystä tulee mahdollisuuksien mukaan hankkia myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskentelevistä varteenotettavista hakijoista. Tuomioistuin voi myös ennen lausunnon antamista haastatella hakijoita. Päällikkötuomareiden virkojen osalta voidaan teettää hakijoista myös soveltuvuusarviointeja.

Tuomioistuinten lausuntojen saavuttua tuomarinvalintalautakuntaan viran hakijoille varataan tilaisuus lausua nimitysasian valmistelussa hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta. Hakijoille toimitettavat nimitysasiaan liittyvät asiakirjat ovat salassa pidettäviä viranhakijoita koskevien arviointien osalta. Hakija ei saa ilmaista sivullisille lausunnoista ilmeneviä muita hakijoita koskevia arviointitietoja. Asiakirjat sisältävät myös hakijoita koskevia henkilötietoja, joita on käsiteltävä tietosuojaa koskevien säännösten mukaisesti.

Tuomarinvalintalautakunnan nimitysesitys

Tuomarinvalintalautakunnan tehtävänä on valmistella viran täyttämistä ja tehdä hakemusasiakirjojen ja annettujen lausuntojen perusteella tuomarin virkaan nimittämisestä perusteltu esitys, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten.

Nimitysharkinnassa arvioidaan hakijoiden pätevyyttä ja perehtyneisyyttä viran tehtävänalaan. Perehtyneisyyden osalta tarkastelun kohteena ovat hakijoiden koulutuksella ja aikaisemmalla työskentelyllä hankitut tiedot ja taidot. Näkökulma on hakijoiden tosiasiallisessa kyvyssä selviytyä täytettävän tehtävän hoidosta. Perehtyneisyyteen kuuluvat esimerkiksi aineellisoikeudellinen ja prosessin tuntemus, oikeudellisen informaation hallinta, ongelmien erittely- ja ratkaisukyky, kyky paneutua jutun tosiasia- ja oikeudelliseen aineistoon, prosessinjohtokyky, perustelutaito ja kielitaito. Taidot voidaan saavuttaa myös muussa lakimiesammatissa kuin työskentelemällä yksinomaan tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Tällaisia muita tehtäviä olisivat esimerkiksi asianajajan, syyttäjän, yliopistotutkijan ja -opettajan ja lainvalmistelijan tehtävät sekä hallinnon eri sektoreilla lakimiestehtävissä toimiminen. Tuomariksi nimitettävältä henkilöltä edellytetään lisäksi, että hänellä on tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan lahjakkuutta, työkykyä, aloitteellisuutta, tuloksellisuutta ja johtamiskykyä. Henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan lisäksi tuomarin ammattieettisiä ominaisuuksia: kykyä itsenäisten ratkaisujen tekemiseen, riippumattomuutta, pyrkimystä itsensä kehittämiseen, yhteistyökykyä ja asennoitumista työhön sekä sen muutoksiin.

Tuomarinvalintalautakuntaan kuuluu puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on hovioikeuden presidentti, hallinto-oikeuden ylituomari, käräjäoikeuden laamanni, hovioikeudenneuvos, käräjätuomari, hallinto-oikeustuomari ja hallinto-oikeustuomari tai erityistuomioistuimen tuomari, asianajaja, syyttäjä ja oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan jäsentä tai varajäsentä. Tuomarinvalintalautakunnalla on lisäksi sihteeri, jolla tulee olla oikeustieteellinen tutkinto ja hyvä tuomioistuimien toiminnan tuntemus.