Mitä asioita hallinto-oikeus käsittelee?

Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Hallinnossa periaatteena on yleinen valitusoikeus eli viranomaisen päätöksestä, jolla asia ratkaistaan lopullisesti tai jätetään tutkimatta, saa yleensä valittaa. Viranomaisella tarkoitetaan kaikkia julkista hallintotehtävää hoitavia tahoja.

Valitukset

Valitus on keino hakea muutosta viranomaisen päätökseen, joka ei ole tullut lainvoimaiseksi. Valitusoikeus on yleensä sillä, jota kyseinen päätös koskee. Kunnallisasioissa voivat poikkeuksellisesti valittaa kuntalaiset tai kiinteistön kunnassa omistavat.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Osaan päätöksistä täytyy ensin hakea oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta itseltään, ja vasta sen jälkeen tähän päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus käsittelee yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. Hallinto-oikeuksiin voi valittaa muun muassa:

  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioista, kuten toimeentulotukeen, vammaispalveluihin, lastensuojeluun sekä mielenterveysasioihin liittyvistä päätöksistä,
  • kuntien ja kirkkojen itsehallintoon kuuluvista päätöksistä,
  • ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuten kaavoitukseen sekä ympäristö- ja rakennuslupiin liittyvistä päätöksistä,
  • elinkeinon harjoittamiseen liittyvistä viranomaisten päätöksistä,
  • veroasioista,
  • ulkomaalaisasioista, kuten kansainväliseen suojeluun sekä oleskelulupiin liittyvistä päätöksistä sekä
  • valtio-oikeuteen ja yleishallintoon liittyvistä päätöksistä, kuten asiakirjajulkisuusasioista ja kansalaisuusasioista.

Kor­keim­mal­la hal­lin­to-oi­keu­del­la, alu­eel­li­sil­la hal­lin­to-oi­keuk­sil­la ja Ah­ve­nan­maan hal­lin­to­tuo­miois­tui­mel­la on yh­tei­nen di­aa­ri­kaa­va, jos­sa on lä­hes 300 asia­ni­mi­ket­tä.

Hakemukset

Tietyt viranomaisten päätökset edellyttävät voimaan tullakseen hallinto-oikeuden vahvistamista. Tällöin viranomainen oma-aloitteisesti alistaa eli toimittaa päätöksensä hallinto-oikeudelle ja pyytää tältä päätöksensä vahvistamista. Tällaisia asioita ovat muun muassa tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyvät päätökset sekä lapsen tahdonvastaista huostaanottoa koskevat asiat.

Hallintoriita-asiat

Hallintoriita on asia, joka koskee sellaista julkisoikeudellista velvoitetta tai oikeutta, josta viranomainen ei voi yksipuolisella päätöksellään määrätä. Hallintoriita tulee vireille hakemuksella. Hallintoriita-asia voi koskea esimerkiksi avustuksen takaisinperintää tai terveyspalvelujen järjestämistä tai niiden kustannuksia.

Näin asiat ratkaistaan

Pääsääntöisesti asia ratkaistaan hallinto-oikeudessa kirjallisen aineiston perusteella. Lisäksi hallinto-oikeus voi järjestää suullisia valmisteluita, suullisia käsittelyitä, katselmuksia ja tarkastuksia.

Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksen kohteena oleva viranomaisen päätös lainmukainen.

Hallintoasioiden käsittelystä kertova osio löytyy sivulta Viranomaispäätöksestä valittaminen hallinto-oikeuteen.

Ratkaisukokoonpanot

Asiat ratkaistaan esittelystä ratkaisukokoonpanossa, johon tavanomaisesti kuuluu kolme jäsentä. Kokoonpanon istunnossa esittelijänä voi toimia hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeuden esittelijä tai notaari.

Eräissä asioissa, kuten mielenterveyttä ja lapsen huostaanottoa koskevissa asioissa, käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuu myös kokoonpanon kuuluva sivutoiminen asiantuntijajäsen. Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi luonnontieteen tai tekniikan alan tuomareita.

Hallinto-oikeuksien on mahdollista ratkaista tietyt laissa säädetyt valitusasiat tavallista suppeammissa kokoonpanoissa. Tällaisia asioita ovat muun muassa eräät tulo-, kiinteistö- ja autoveroihin sekä rakennuslupiin liittyvät valitukset. Jos tuomarit ovat kaksijäsenisessä kokoonpanossa ratkaisusta eri mieltä, asia siirretään päätettäväksi normaaliin kolmen jäsenen kokoonpanoon.

Yksi tuomari voi ratkaista muun muassa pysäköintivirhemaksua, ajoneuvon siirtoa, ajokorttiasioita ja joukkoliikenteen tarkastusmaksua koskevia valituksia. Lisäksi yksi tuomari voi päättää kaikista välitoimiksi luettavista täytäntöönpanokielloista sekä kieltää tai keskeyttää verojen ja maksujen ulosoton.

Päätös

Kun kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto on koossa, hallinto-oikeus tekee asiassa päätöksen. Hallinto-oikeus antaa päätöksensä aina kirjallisena.

Hallinto-oikeuden päätöksessä ilmoitetaan ratkaisu ja sen perustelut. Perusteluista ilmenevät sovelletut lainkohdat sekä se, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mihin oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Päätös lähetetään asianosaisille heidän ilmoittamaansa osoitteeseen (prosessiosoite). Hallinto-oikeus antaa päätöksensä yhteydessä valittamista koskevat ohjeet. Lisätietoja päätöksen tiedoksiannosta löytyy sivulta Asiakirjojen tiedoksiantaminen.

Mitä oikeudenkäynti maksaa?

Hallinto-oikeuden päätöksistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksun määrä vahvistetaan oikeusministeriön asetuksella (Finlex.fi). Kaikissa tapauksissa maksua ei peritä. Maksuista saat lisätietoa Maksut -sivulta.

Oikeudenkäynnin osapuolelle voi aiheutua kuluja esimerkiksi suulliseen käsittelyyn matkustamisesta sekä avustajan ja todistajan palkkion maksamisesta. Lähtökohtaisesti jokainen oikeudenkäynnin osapuoli maksaa oikeudenkäynnistä itselleen aiheutuvat kulut. Oikeudenkäynnin osapuoli voidaan myös velvoittaa korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Yksityishenkilö voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain poikkeustapauksessa, lähinnä silloin, kun tuomioistuin katsoo hänen väärinkäyttäneen oikeuttaan valittaa. Kulujen korvauksen saamiseksi on niistä esitettävä vaatimus. Kulut voidaan määrätä korvattaviksi kokonaan tai osittain.

Mistä saa oikeudellista apua?

Valittaja voi halutessaan hoitaa asiansa hallinto-oikeudessa itse ilman oikeudellista apua. Tarvittaessa oikeudellista apua saa asianajajilta, valtion oikeusaputoimistoissa työskenteleviltä julkisilta oikeusavustajilta tai luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta. Heidän toimintansa avustajina on valvottua.

Julkisin varoin kustannetun oikeusavun antamisesta päättää hakemuksesta valtion oikeusaputoimisto. Lisätietoa saa oikeusavun verkkosivuilta.

Julkaistu 22.2.2022