Lautamiehet

Lautamies käräjäoikeudessa -esite

‍

Lautamiehen rooli rikosasian käsittelyssä

Käräjäoikeudessa lautamiehet osallistuvat rikosasioiden ja maaoikeusasioiden käsittelyyn. Lautamieskokoonpanossa on yleensä yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

Kun juttu on käräjäoikeudessa käsitelty perusteellisesti, asianosaisten ja yleisön on poistuttava käräjäsalista. Alkaa päätösneuvottelu. Lautamieskokoonpanossa lakimiespuheenjohtaja aluksi selostaa lautamiehille jutun keskeiset piirteet ja kertoo samalla, mitä laki sanoo tapauksesta. Sitten hän lausuu oman kantansa.

Jos joku oikeuden jäsenistä on puheenjohtajan kanssa eri mieltä, joudutaan äänestämään. Kullakin lautamiehellä on itsenäinen päätösvalta. Puheenjohtajan jälkeen kukin jäsen lausuu mielipiteensä virkaikäjärjestyksessä, nuorimmasta vanhimpaan. Jos äänet menevät tasan, rikosjutussa voittaa syytetyn kannalta lievempi linja.

Se, kuinka käräjäoikeus on päätynyt ratkaisuunsa, ilmenee tuomion perusteluista. Mahdollisessa äänestyksessä häviölle jääneen mielipide kirjataan tuomion liitteeksi.

Kuka sopii lautamieheksi?

• Lautamiehen on oltava Suomen kansalainen, ja hänen tulee asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa.
• Lautamies ei saa olla konkurssissa eikä sellainen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
• Hänen tulee lisäksi olla sopiva lautamiestehtävään.
• Lautamieheksi ei voida valita alle 25-vuotiasta. Myöskään 65 vuotta täyttänyttä ei voida valita tähän tehtävään.
• Lautamiehen on oltava puolueeton maallikko. Sen vuoksi lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa tai joka toimii virallisena syyttäjänä tai asianajajana. Lautamiehenä ei myöskään saa toimia ulosottotehtäviä hoitava henkilö tai henkilö, joka huolehtii rikosten esitutkinnasta tai työskentelee poliisina tai Tullissa.

Lautamiehen valinta

Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa Tuomioistuinvirasto. Jos käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, Tuomioistuinvirasto vahvistaa kunkin kunnan alueelta valittavien lautamiesten määrän ensisijaisesti kuntien henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän suhteessa. Jokaisesta kunnasta on kuitenkin valittava vähintään yksi lautamies.

Ennen lautamiesten määrän vahvistamista tai muuttamista käräjäoikeudelle ja käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvalle kunnalle on varattava tilaisuus antaa asiassa lausunto.

Lautamiehen valitsee kunnanvaltuusto toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Jos kunnasta valitaan useita lautamiehiä, heidän on mahdollisimman tasapuolisesti edustettava kunnan väestön ikä-, sukupuoli-, kieli- ja ammattijakaumaa.

Vaikka kunnalliset luottamushenkilöt valitaankin useimmiten poliittisin perustein, käräjäoikeuden lautamies ei voi esiintyä puoluetunnuksen alla. Lautamiehen tehtäviä ei myöskään voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä, vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Pikemminkin on kyse valtiollisesta luottamustehtävästä. Tuomioistuimen jäsenen on oltava ehdottoman puolueeton. Hän jakaa oikeutta ja tulkitsee lakia.

Jos lautamies käy sopimattomaksi tehtäväänsä, käräjäoikeuden on vapautettava hänet siitä. Henkilö voi tulla sopimattomaksi lautamiehen työhön esimerkiksi silloin, kun hän syyllistyy rikokseen.

Mikäli lautamies on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, kunnanvaltuuston on pikaisesti valittava hänen tilalleen uusi henkilö.

Lautamiehen velvollisuudet

Tuomarinvakuutus

Ennen tehtävään ryhtymistä käräjäoikeuden jäsenen on annettava tuomarinvakuutus. Lautamies antaa vakuutuksen käräjäoikeuden istunnossa.

Esteellisyyden ilmoittaminen

Oikeuden jäsen on esteellinen eli jäävi silloin, kun asianosaiselle tai muulle henkilölle syntyy perusteltu aihe epäillä jäsenen puolueettomuutta kyseessä olevassa asiassa. Käräjäoikeuden jäsenen on tällöin oma-aloitteisesti vetäydyttävä pois jutun käsittelystä eli jäävättävä itsensä. Jos kysymys esteellisyydestä on epäselvä, siitä on keskusteltava muiden jäsenten kanssa ennen kuin asiaa ryhdytään käsittelemään.

Useimmiten esteellisyys syntyy siksi, että tuomioistuimen jäsen on liian läheisessä suhteessa jutun asianosaiseen, muuhun oikeudenkäyntiin osallistuvaan henkilöön (esimerkiksi todistaja, asiantuntija) tai itse asiaan. Läheinen suhde voi perustua perheenjäsenyyteen tai sukulaisuuteen tai muuhun erityiseen suhteeseen tuomarin ja asianosaisen välillä. Jääviys voi seurata myös palvelussuhteesta tai merkittävästä liikesuhteesta asianosaiseen taikka aktiivisesta toiminnasta asianosaisena olevassa yhteisössä.

Jäsenyys osakeyhtiön tai muun yhteisön hallinnossa tekee oikeuden jäsenestä jäävin yhteisön asioissa. Toiminta kunnan hallintoelimissä voi aiheuttaa esteellisyyden rikosasiassa, jossa kunta on asianomistajana. Osallistuminen saman asian käsittelyyn aikaisemmin muussa viranomaisessa tai tuomioistuimessa on syy vetäytyä asian käsittelystä käräjäoikeudessa. Silloin kun itse on asianosaisena oikeudenkäynnissä, voi olla oikeuden jäsenenä esteellinen käsittelemään toisen henkilön samanlaista asiaa.

Sidonnaisuusilmoitus

Lautamiehen on ennen tehtävään ryhtymistä annettava käräjäoikeudelle ilmoitus sidonnaisuuksistaan. Tiedot sidonnaisuuksista merkitään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin, joka on otettu käyttöön vuoden 2017 alusta. Rekisteriä ylläpitää Oikeusrekisterikeskus. Rekisteri on julkinen.

Vaitiolovelvollisuus

Tuomioistuimen jäsenet ovat velvollisia pitämään salassa neuvottelut, joita oikeus on ennen ratkaisuaan käynyt.

Läsnäolovelvollisuus

Käräjäoikeuden istunnossa asiat on käsiteltävä keskitetysti ja yhtäjaksoisesti. Samat tuomarit käsittelevät jutun alusta loppuun. Käräjäoikeuden on siksi voitava luottaa siihen, että myös lautamiehet vuorollaan saapuvat oikeuteen ja ovat siellä niin pitkään kuin istunto kestää.

Jos lautamies on sairastunut tai muuten estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä käräjäoikeudelle.

Käräjäoikeuden lautamieskokoonpano voi joissakin poikkeustapauksissa antaa ratkaisunsa, jos läsnä on lakimiespuheenjohtaja ja yksi lautamies.

Lautamiehen oikeudet

Kaikissa niissä jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen. Hänellä on yksilöllinen äänioikeus. Hänellä on tuomarin valta.

Pitkäaikaisesta ansiokkaasta toiminnasta lautamiehelle voidaan myöntää herastuomarin arvonimi. Arvonimen saa käytännössä vain, jos menestyksekäs lautamiesura on kestänyt vähintään kymmenen vuotta.

Lautamiehellä on myös oikeus saada työstään asianmukainen korvaus. Hänelle maksetaan valtion varoista istuntopalkkio sekä korvausta ansionmenetyksestä ja matkakuluista. Korvausten perusteet ja määrän vahvistaa oikeusministeriö.

Lautamiehen tehtävistä voi kieltäytyä samoin perustein kuin kunnallisista luottamustehtävistä:

• Henkilö, joka on täyttänyt 60 vuotta saa aina kieltäytyä luottamustehtävästä - jopa kesken toimikautensa.
• Kieltäytymisoikeus on myös sillä, joka on ollut samassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta tai kunnallisissa luottamustoimissa yhteensä kahdeksan vuotta.
• Kunnanvaltuusto voi myöntää lautamiehelle vapautuksen tehtävästään myös muusta pätevästä syystä.

Lautamiehen vastuu

Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamushenkilöitä.

Kun käräjäoikeus miettii päätöstä, lakimiespuheenjohtaja selostaa lautamiehille aluksi asiassa esiin tulevat kysymykset ja niihin soveltuvat säännökset. Kun lautamiehen harkinta jutussa perustuu paitsi hänen omaan näkemykseensä asiasta myös puheenjohtajan päätösneuvottelussa antamaan selostukseen, lautamiehen vastuu arvioidaan kussakin tilanteessa erikseen.