Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tälle sivulle on koottu kysymyksiä, joita asiakkaat kysyvät usein.

Arkistoasiat
Avioeroasiat
Käräjäoikeuden istunnot
Lähestymiskielto
Maksut
Rikosasiat
Summaariset asiat


Arkistoasiat

1) Olen rekisteröinyt testamentin käräjäoikeudessa. Testamenttia on muutettu, joten haluaisin saada aikaisemmin rekisteröidyn testamentin pois arkistosta.

Vastaus: Kun testamentti rekisteröidään, kirjataan se käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmään, joka antaa testamentille yksilöllisen diaarinumeron. Samalla asiakirjasta tulee osa käräjäoikeuden arkistoa ja "omaisuutta". Näin ollen asiakirjaa ei voida fyysisesti poistaa arkistosta eikä sitä voida myöskään muuttaa tai mitätöidä. Vaihtoehdoksi jää laatia uusi testamentti, josta käy selväsanaisesti ilmi, ettei käräjäoikeuteen arkistoitu testamentti ole enää voimassa.

Avioeroasiat

1) Mistä saan avioerohakemuslomakkeen?

Vastaus: Valmiita lomakepohjia saa käräjäoikeuden kansliasta.

2) Voiko avioerohakemuksen toimittaa sähköisesti?

Vastaus: Valitettavasti avioerohakemukselle ei ole omaa sähköistä jättöpalvelua. Hakemuksen voi toimittaa sähköpostilla niin, että valmiiksi täytetty ja allekirjoitettu hakemus toimitetaan skannattuna virastopostiin osoitteeseen etela-karjala.ko@oikeus.fi

3) Paljonko avioeroasian käsittely maksaa?

Vastaus: Avioeroa haetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen hinta on 200 euroa ja toisen vaiheen hinta on 100 euroa. Maksu peritään hakijalta. Jos molemmat puolisot hakevat avioeroa yhdessä, eivätkä mainitse hakemuksessa maksajaa, voidaan maksu periä kummalta puolisolta tahansa. Yhdessä hakiessa puolisot ovat yhteisvastuullisesti maksuvelvollisia eli jos laskun saanut osapuoli ei maksa laskua, se voidaan periä toiselta.

4) Jos laitan avioeroasian vireille, kauanko kestää ennen kuin ero tulee voimaan?

Vastaus: Avioeroasian käsittelyaika riippuu monesta eri tekijästä. Yleensä käsittely kestää vähintään puoli vuotta, joka on lakisääteisen harkinta-ajan pituus. Jos puolisot ovat hakeneet avioeroa yhdessä, on harkinta-ajan alkamispäivä sama kuin hakemuksen saapumispäivä käräjäoikeuteen. Jos toinen puoliso hakee avioeroa yksin, on hakemus annettava toiselle puolisolle tiedoksi, jolloin harkinta-aika alkaa tiedoksiantopäivästä.

Toiseen vaiheen hakemuksen voi jättää aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua ja viimeistään 12 kuukauden kuluttua harkinta-ajan alkamisesta. Lopullisen avioeropäätöksen saamisen kestoon vaikuttaa mahdollinen tiedoksiantoaika.

Keskimääräinen käsittelyaika on noin 8 kuukautta.

5) Haimme puolisoni kanssa avioeron ensimmäistä vaihetta yhdessä. Kuuden kuukauden harkinta-aika on kulunut nyt umpeen. Voinko hakea toista vaihetta itse vai täytyykö meidän molempien olla hakijoina?

Vastaus: Voit hakea. Avioeron kumpaakin vaihetta voi hakea jompikumpi puolisoista yksi tai sitten molemmat yhdessä.

6) Olemme puolisini kanssa tulleet toisiin ajatuksiin emmekä halua erota. Voimmeko peruuttaa hakemuksen?

Vastaus: Avioerohakemuksen voi perua. Peruutukseksi käy vapaamuotoinen hakemus käräjäoikeudelle, jonka molemmat puolisot ovat allekirjoittaneet. Peruutuksen saavuttua käräjäoikeus tekee sillensä jättämispäätöksen.

Avioeroasiassa on mahdollista myös perua pelkästään 2. vaiheen hakemus, jos harkinta-aikaa haluaa vielä jatkaa. Tällöin asia jää vielä käräjäoikeuteen vireille. Tällöin peruutuksessa on mainittava, että kyseessä on avioeron 2. vaiheen hakemuksen peruutus. Jos avioeroasia halutaan myöhemmin saattaa loppuun asti, on 2. vaihetta haettava uudelleen.

Käräjäoikeuden istunnot

1) Haluaisin tulla seuraamaan istuntoja. Onko tämä mahdollista?

Vastaus: On mahdollista. Suurin osa käräjäoikeuden istunnoista ovat julkisia ja siis yleisölle avoimia. Ota yhteyttä kansliaan soittamalla tai sähköpostilla, jotta saat istuntopäivät tietoosi.

Lisää tietoa julkisuudesta: tuomioistuimet / julkisuus


2) Minut on kutsuttu todistajaksi käräjäoikeuden istuntoon. Pelkään, että jos todistan, siitä seuraa minulle jotain pahaa. Onko minun pakko tulla todistamaan?

Vastaus: Jos sinut on kutsuttu todistajaksi, on sinun tultava todistamaan. Todistamasta voi välttyä vain, jos poissaololle on perusteltu este. Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi sairaus, joka on todistettavissa lääkärintodistuksella.

Kuuleminen käräjäoikeudessa voidaan järjestää kuitenkin niin, ettei todistajan tarvitse kohdata epäiltyä/vastaajaa. Istuntosaliin voidaan virittää erillinen sermi, jonka takana pelkäävä todistaja istuu. Hänen ei myöskään tarvitse odottaa vuoroaan yleisissä tiloissa. Asiasta kannattaa olla yhteydessä oikeuden puheenjohtajaan (käräjätuomari/käräjänotaari), jotta tarvittavat valmistelut saadaan tehtyä hyvissä ajoin.

Lähestymiskielto

1) Paljonko lähestymiskiellon hakeminen maksaa?

Vastaus: Lähestymiskieltoasioiden tuomioistuinkäsittely on osapuolille ilmaista, jos lähestymiskielto määrätään. Jos lähestymiskieltoa ei määrätä, käsittelymaksu on 250 euroa.

Kuluja saattaa myös syntyä, jos osapuoli käyttää avustajaa. Tällöin avustajaa käyttävä osapuoli maksaa itse avustajan palkkion huolimatta siitä, määrätäänkö lähestymiskielto vai ei. Oikeusaputoimistosta voi kysyä mahdollisuutta saada kokonaan tai osittain valtion varoista maksettu avustaja. Lähestymiskieltoasioiden käräjäoikeuskäsittely on yleensä niin perinpohjainen, ettei avustajaa tarvita.

Maksut

1) Olen ollut asianosaisena oikeudenkäynnissä, jossa vastapuoli tuomittiin maksamaan korvausta minulle. Ratkaisun antamisesta on kulunut jo kauan aikaa, mutta en ole vieläkään saanut korvausrahoja.

Vastaus: Käräjäoikeus ei huolehdi korvauksen tai muidenkaan tuomittujen saamisten perimisestä vaan perimisen hoitaa ulosottovirasto. Käräjäoikeuden ratkaisu on ulosottoperuste, joka vaaditaan perimisasian laittamiseksi vireille ulosottovirastossa.

Rikosasiat

1) Olen asianomistajana rikosasiassa. Ilmoitin poliisille korvausvaatimukseni aiheutuneista vahingoista, mutta vaatimusta ei käsitelty käräjäoikeudessa.

Vastaus: Asianomistajan itsensä esitutkinnassa esittämä yksityisoikeudellinen korvausvaatimus ei tule automaattisesti käräjäoikeuden käsiteltäväksi vaan vaatimus on esitettävä uudelleen siinä vaiheessa, kun asia on edennyt tuomioistuimeen asti.

Summaariset asiat

1. Sain käräjäoikeudelta haastehakemuksen, koska en ole maksanut velkaani. En ole ollut aikaisemmin tekemisissä käräjäoikeuden kanssa. Mitä teen?

Vastaus: Jos olet velkaa kantajalle hänen vaatimansa saatavat, sinulla on kaksi mahdollisuutta toimia. Voit maksaa saatavan kantajalle perintä- ja oikeudenkäyntikuluineen, jolloin kantaja peruuttaa haastehakemuksen suorituksen saatuaan eikä asian käsittely etene käräjäoikeudessa pidemmälle. Jos et pysty suorittamaan saatavaa kantajalle sinun ei tarvitse (lukuunottamatta vastaanottotodistuksen palauttamista) tehdä mitään. Asia tullaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa.

Olitpa sitten aikeissa maksaa velan tai et, palauta vastaanottotodistus, joka on saapunut käräjäoikeudelta saamasi kirjeen mukana. Vastaanottotodistus tulee päivätä ja allekirjoittaa. Vastaanottotodistuksen palauttamatta jättäminen ei vaikuta asian oikeuskäsittelyyn vaan tiedoksianto siirtyy haastemiehen tehtäväksi.

2. Haluaisin maksaa velkani pois, mutta juuri tällä hetkellä minulla ei ole rahaa. Mitä teen?

Vastaus: Ota yhteyttä haastehakemuksessa olevaan kantajaan ja neuvottele hänen kanssaan mahdollisesta maksusta. Kantaja on ainoa, joka voi päättää, myönnetäänkö ylimääräistä maksuaikaa. Käräjäoikeus ei voi myöntää maksuaikaa saatavan suorittamiseksi. Ratkaisun antamista voidaan lykätä ainoastaan, jos kantaja sitä pyytää.

3. Sain käräjäoikeudelta haastehakemuksen. Olenko menettänyt luottotietoni?

Vastaus: Haastehakemus ei yksistään riitä luottotietojen menetykseen. Maksuhäiriömerkintä tulee silloin, kun asia ratkaistaan käräjäoikeudessa yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla, jossa vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle tämän vaatimat saatavat. Jos saat suoritettua saatavan kantajalle kokonaisuudessaan ja kantaja peruuttaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen, on ratkaisuna päätös sillensä jättämisestä, jolloin myöskään maksuhäiriömerkintää ei synny.

4) Olen lainannut ystävälleni rahaa velkakirjalla. Hän ei ole maksanut velkaa minulle takaksin, vaikka olen pyytänyt häntä. Olen lukenut, että voin siirtää asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi haastehakemuksella. Paljon tämä maksaa?

Vastaus: Oikeudenkäyntimaksu riippuu jättääkö haastehakemuksen sähköisenä vai paperisena. Sähköisessä haastehakemuksessa hinta on 65 euroa ja paperisen hakemuksen 86 euroa. Oikeudenkäyntimaksu tulee kantajan maksettavaksi, mutta sen voi myöhemmin periä muiden velkojen ohella vastaajalta edellyttäen, että haastehakemuksessa on vaadittu vastaajan velvoittamista suorittamaan oikeudenkäyntikuluja, jotka on tuomittu maksettaviksi.

5) Kauan summaarisen asian käsittely kestää?

Vastaus: Keskimäärin summaarisen asian käsittelyssä vireille tulosta ratkaisuun kuluu noin 3,5 kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttaa asian laatu ja selvitystyöhön menevä aika. Jos summaarinen asia riitautuu, voi käsittelyaika pidentyä huomattavasti.

 
Julkaistu 31.1.2018