Rikosasian käsittely

Rikosasian oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa selvitetään, onko epäilty syyllistynyt rikokseen sekä päätetään, millainen rangaistus syylliselle teosta määrätään. Yleensä rikosasiat käsitellään käräjäoikeuden istunnossa, mutta vastaajan tunnustamat yksinkertaiset asiat voidaan ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä, jolloin ratkaisu tehdään pelkästään asiakirjojen perusteella.

Rikosjutun käsittelyä oikeudessa johtaa tuomari. Suurimman osan rikosasioista käsittelee ja ratkaisee yksi tuomari. Vakavimmat rikosasiat käsitellään tuomarin ja lautamiesten muodostamassa kokoonpanossa. Rikosjutun voi käsitellä myös kahden tai kolmen tuomarin kokoonpano, jos asia on erityisen vaikea tai muu erityinen syy sitä vaatii.

Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja (jos hänellä on vaatimuksia), syytetty eli vastaaja ja syyttäjä, joka esittää vastaajaa koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia.

Velvollisuus saapua oikeuteen

Tuomioistuin tai syyttäjä kutsuu jutun osapuolet oikeudenkäyntiin (pääkäsittelyyn). Kutsu on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, voidaanko juttu ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta.

Voit lukea lisää sivulta kutsuttuna oikeudenkäyntiin

Keitä asian käsittelyyn osallistuu?

Syyttäjä

Syyttäjä vaatii rangaistusta rikoksesta epäillylle. Lisätietoa syyttäjän tehtävistä saat syyttäjälaitoksen sivuilta.

Asianomistaja

Asianomistaja on väitetyn rikoksen uhri tai vahinkoa kärsinyt.

Asianomistaja kutsutaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, jos asian selvittäminen sitä vaatii. Usein syyttäjä haluaa kuulla asianomistajaa henkilökohtaisesti tapahtumien selvittämiseksi. Ellei asianomistajaa ole kutsuttu osallistumaan istuntoon henkilökohtaisesti sakon uhalla, saapuminen pääkäsittelyyn on vapaaehtoista.

Asianomistajan rikoksesta johtuva korvausvaatimus vastaajaa kohtaan voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä.

Oikeudenkäynnin toimintaohjeet asianomistajille löytyvät sivulta kutsuttuna oikeudenkäyntiin.

Vastaaja

Vastaaja eli syytetty on henkilö, jolle syyttäjä vaatii rangaistusta.

Vastaaja saa tiedon häntä vastaan nostetusta syytteestä, kun hänelle annetaan haaste. Sen antaa yleensä tuomioistuimen haastemies. Samalla vastaaja yleensä kutsutaan oikeudenkäyntiin. Häntä voidaan kuitenkin myös pyytää vastaamaan syytteeseen kirjallisesti jo ennen oikeudenkäyntiä.

Käräjäoikeus ilmoittaa haasteessa, tarvitseeko vastaajan saapua oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti paikalle. Asia voidaan käsitellä käräjäoikeuden istunnossa eli pääkäsittelyssä vastaajan läsnä olematta, mikäli vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen, esimerkiksi kun teko on tunnustettu esitutkinnassa. Hänellä on kuitenkin aina halutessaan oikeus olla paikalla pääkäsittelyssä.

Oikeudenkäynnin toimintaohjeet vastaajille löytyvät sivulta kutsuttuna oikeudenkäyntiin.

Todistaja

Todistaja on henkilö, jonka havaintojen tai asiantuntemuksen avulla asiaa pyritään selvittämään. Todistajan tehtävä on kertoa, mitä hän muistaa tapahtumista ja tekemistään havainnoista. Todistaja on velvollinen pysymään totuudessa, eikä hänen todistaessaan pidä ajatella kenenkään etua.

Oikeudenkäynnin toimintaohjeet todistajille löytyvät sivulta kutsuttuna oikeudenkäyntiin.