Asian käsittelyvaiheet

Asianosaisilla ja päätöksen tehneellä viranomaisella on velvollisuus esittää asian käsittelyssä ja ratkaisussa tarvittavaa selvitystä omista vaatimuksistaan ja niiden perusteista. Hallinto-oikeus huolehtii asian selvittämisestä myös viran puolesta käsittelyn tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja asian laadun edellyttämässä laajuudessa.

Hallinto-oikeudessa asiat pyritään käsittelemään vireilletulojärjestyksessä. Tietyt asiat, kuten lastensuojeluun, virkamiehen irtisanomiseen tai potilaan tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyvät valitukset käsitellään kuitenkin kiireellisinä.

Asiat ratkaistaan esittelystä ratkaisukokoonpanossa, johon tavanomaisesti kuuluu kolme jäsentä. Esittelijänä voi toimia tuomari, esittelijä tai notaari. Asiaa valmisteltaessa hallinto-oikeus johtaa oikeudenkäyntiä ja huolehtii asian selvittämisestä. Jos esimerkiksi valituskirjelmä tai hakemus on puutteellinen, valittajalle tai hakijalle varataan tilaisuus sen täydentämiseen. Asiassa hankitaan myös päätöksen tehneen viranomaisen lausunto ja asianosaisia kuullaan.

Asian esittelijä laatii ratkaistavana olevasta asiasta perustellun ratkaisuehdotuksen ratkaisukokoonpanolle, joka tutkii asian ja antaa asiassa päätöksen. Ennen päätöksentekoa hallinto-oikeus harkitsee kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mitkä seikat ovat ratkaisun kannalta olennaisia.

Asia ratkaistaan hallinto-oikeuden istunnossa. Hallinto-oikeudessa asioita voidaan käsitellä erilaisissa kokoonpanoissa. Niistä saa tarkemmin tietoa sivulta Mitä asioita hallinto-oikeus käsittelee?.

Jos päätöksen tekemiseen osallistuvat tuomarit eivät ole ratkaisusta yksimielisiä, siitä äänestetään. Hallinto-oikeus antaa päätöksensä aina kirjallisena.

Suullinen käsittely

Suullinen käsittely voidaan järjestää tuomioistuimen omasta aloitteesta tai asianosaisen pyynnöstä. Pyyntö on perusteltava esittämällä, miksi kirjallinen käsittely on riittämätön ja mitä selvitystä suullisessa käsittelyssä tultaisiin esittämään. Käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos valituksessa esitettyä vaatimusta ei voida lainkaan tutkia tai jos se hylätään heti. Suullinen käsittely voidaan myös jättää toimittamatta, jos se on ilmeisen tarpeeton.

Jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti vain, jos se on tuomioistuimen käsityksen mukaan tarpeen asian selvittämiseksi.

Oikeudenkäynnissä voidaan tarvittaessa kuulla henkilökohtaisesti myös asiantuntijaa erityistä asiantuntemusta vaativasta kysymyksestä.

Suulliseen käsittelyyn kutsutaan asianosaiset, valituksenalaisen päätöksen tehneen viranomaisen edustaja ja muut henkilöt, joiden kuulemista pidetään tarpeellisena. Asianosainen saa käyttää asiamiestä tai avustajaa.

Suullisessa käsittelyssä asianosaiset ja viranomaiset esittävät yleensä aluksi tuomioistuimen jäsenille käsityksensä valituksen kohteena olevasta päätöksestä ja sen muuttamiseksi tehdystä valituksesta. Tuomioistuimen jäsenet voivat tällöin esittää kysymyksiä. Tämän jälkeen tavallisesti kuullaan osapuolten tai tuomioistuimen nimeämiä todistajia. Osapuolten on syytä ilmoittaa nimeämänsä todistajat tuomioistuimelle ennen suullista käsittelyä. Tuomioistuin huolehtii myös todistajien kutsumisesta, jollei ole sovittu, että osapuolet huolehtivat todistajien kutsumisesta.

Suullisessa käsittelyssä voidaan tehdä asian käsittelyyn liittyviä ratkaisuja, mutta itse pääasiaa ei ratkaista välittömästi suullisen käsittelyn päätyttyä.

Suullinen käsittely täydentää kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa. Suullisessa käsittelyssä ei siten ole tarpeen käsitellä uudestaan muuta kuin sellainen kirjallinen aineisto, josta ollaan erimielisiä tai josta halutaan esittää tarkempaa selvitystä.

Hallinto-oikeus voi rajoittaa suullista käsittelyä esimerkiksi niin, että siinä käsitellään vain osaa asiasta.

Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat ovat kuitenkin usein sellaisia, joissa on säädetty salassapitovelvollisuus. Näitä ovat mm. sosiaaliasioita, verotusta, mielenterveyttä tai turvapaikkaa koskevat asiat. Lisäksi suullisia istuntoja järjestetään lähinnä lastensuojelu- ja turvapaikka-asioissa, jotka ovat luonteeltaan salassa pidettäviä. Tällöin suullinen käsittely toimitetaan suljetuin ovin eli suulliseen käsittelyyn ei päästetä yleisöä.

Asian selvittämiseksi voidaan järjestää myös suullinen valmistelu. Suullinen valmistelu voidaan järjestää ennen suullista käsittelyä sen selvittämiseksi, mistä asiaan liittyvistä seikoista oikeudenkäynnin osapuolet ovat erimielisiä sekä mitä selvitystä vaatimusten tueksi on esitettävissä. Suullisessa valmistelussa ei kuulla todistajia eikä asiantuntijoita. Suullisen valmistelun jälkeen asiassa voidaan järjestää suullinen käsittely, tai asia voidaan ratkaista suoraan kirjallisessa menettelyssä.

Katselmus ja tarkastus

Lisäselvityksen saamiseksi asiassa voidaan järjestää myös katselmus tai tarkastus.

Hallinto-oikeus voi toimittaa katselmuksen, eli käydä paikalla tutustumassa olosuhteisiin, jotka on tunnettava asian ratkaisemiseksi. Katselmuksia pidetään erityisesti rakennus- ja ympäristöasioissa. Katselmukseen kutsutaan asianosaiset ja päätöksen tehnyt viranomainen, jotta nämä voisivat tulla paikalle esittämään näkemyksiään katselmuksen kohteesta.

Katselmuksen sijasta hallinto-oikeus voi tehdä paikalla myös tarkastuksen jonkin tosiseikan todentamiseksi.

Muutoksenhaku

Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Lisäksi joidenkin viranomaisten päätöksistä voi valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.