Julkisuus yleisissä tuomioistuimissa

Esimerkiksi henkilötietoja sisältävien asiakirjojen luovutuksen yhteydessä tietosuojasäännökset voivat vaikuttaa luovutuksen edellytyksiin, vaikka asiakirja olisi julkinen. Joskus asiakirjapyynnön esittäjältä voidaan tarvita lisätietoja esimerkiksi tiedon käyttötarkoituksesta luovutuksen lainmukaisuuden varmistamiseksi.

Myös julkisuudesta voidaan tärkeiden syiden niin vaatiessa poiketa. Laissa on suoraan määrätty eräät oikeudenkäynnissä esiintyvät tiedot salassa pidettäviksi. Tuomioistuin voi lisäksi laissa säädettyjen edellytysten vallitessa määrätä asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta ja määrätä myös oikeudenkäyntiasiakirjat tarpeellisin osin salassa pidettäviksi. Myös tuomioistuimen ratkaisun julkisuutta voidaan rajoittaa.

Tiedot oikeudenkäynnistä

Oikeudenkäynnistä ovat aina julkisia seuraavat tiedot:

1. Mikä tuomioistuin asiaa käsittelee,
2. millaisesta asiasta on kysymys (asian laatu),
3. millaisia vaiheita asian käsittelyssä on ollut,
4. suullisen käsittelyn ajankohta ja käsittelypaikka sekä
5. asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.

Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa. Esimerkkinä tällaisesta asiasta voidaan mainita seksuaalirikosasiat. Myös turvapaikanhakijan henkilöllisyys voidaan tietyin edellytyksin määrätä pidettäväksi salassa.

Asiakirjat

Viranomaisten asiakirjat ja niiden tiedot ovat julkisia, elleivät ne lain mukaan ole salassa pidettäviä. Tietosuojasäännökset voivat kuitenkin vaikuttaa myös julkisten asiakirjojen luovutusten edellytyksiin silloin, kun asiakirjat sisältävät henkilötietoja.

Henkilötietoja sisältävien asiakirjojen yhteydessä lisätietojen pyytäminen voi joskus olla tarpeen luovutuksen lainmukaisuuden varmistamiseksi ja viranomaisen harkintavallan käyttämiseksi. Se, missä muodossa tiedot pyydetään annettavaksi, esimerkiksi suullisesti tai nähtäväksi vai sähköisenä, tulosteena tai kopiona, voi vaikuttaa siihen, mitä lisätietoja tarvitaan.

Tietosuojasäännösten noudattamisen varmistamiseksi asiakirjapyynnön esittäjältä voidaan tarvita lisätietoja, esimerkiksi henkilötietojen käyttötarkoituksesta, käsittelyperusteesta tai suojauksesta. Kuva- ja äänitallenteet voidaan luovuttaa vain tuomioistuimessa nähtäväksi silloin, jos on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Muussa tapauksessa kuva- ja äänitallenteen tiedot voidaan luovuttaa vastaavalla tavalla, kuten muutkin asiakirjat.

Oikeudenkäyntiasiakirjoista vain pieni osa on suoraan lain nojalla salassa pidettäviä. Tyypillinen esimerkki salassa pidettävästä asiakirjasta on sellainen, joka sisältää tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta tai hänen saamastaan sosiaalihuollon palvelusta. Muita tällaisia oikeudenkäyntiasiakirjoja voivat olla esimerkiksi maanpetosoikeudenkäynneissä esiintyvät asiakirjat, rikoksen uhria koskevat valokuvat, mielentilatutkimus, nuoresta rikoksentekijästä laadittu seuraamusselvitys ja yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitys.

Lisäksi voidaan salata asianosaisen tai muun oikeudenkäyntiin osallisen yhteystiedot, mikäli tämä on tarpeen esimerkiksi henkilöön kohdistuvan turvallisuusuhkan vuoksi.

Tuomioistuin voi eräissä tilanteissa kuitenkin määrätä, että edellä mainittuja tietoja sisältävät oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia osaksi tai kokonaan.

Tuomioistuin voi lisäksi määrätä muitakin kuin edellä mainittuja asiakirjoja salassa pidettäviksi. Salassapitomääräyksen antaminen edellyttää yleensä asianosaisen pyyntöä. Edellytyksenä salassapitomääräyksen antamiselle on, että oikeudenkäyntiasiakirja sisältää muussa kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja ja, että tietojen julkiseksi tulemisesta todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa tai vahinkoa.

Jos salassa pidettävä asiakirja on välttämätön pyytäjän oman asian käsittelyä varten, hänellä on mahdollisuus sen saamiseen.

Asiakirjaa pyydetään siltä viranomaiselta, joka käsittelee tai on käsitellyt asian. Asiakirjapyyntö tulee yksilöidä mahdollisimman hyvin. Asiakirjapyyntöä voi pyrkiä yksilöimään esimerkiksi asianosaisen nimen ja aseman, diaarinumeron, ratkaisutietojen tai asianimikkeiden perusteella. On myös hyvä, jos pyynnön kohteena oleva asiakirja voidaan ajallisesti kohdentaa ja rajata määrättyyn ajanjaksoon.

Viranomaiset auttavat tiedon pyytäjää eri hakemistojen avulla löytämään asian, johon asiakirja liittyy.

Asiakirjan löydyttyä viranomainen tutkii, voidaanko se antaa vai ei. Mikäli tietopyyntöä ei voida toteuttaa sellaisenaan, tietopyynnön esittäjällä on oikeus pyytää halutessaan valituskelpoinen päätös kieltäytymisestä.

Yleisönä oikeudenkäynnissä

Lähtökohtana on, että suullinen istuntokäsittely tuomioistuimessa järjestetään julkisena. Kenellä tahansa on siten oikeus olla seuraamassa istuntokäsittelyä.

Tuomioistuin voi kuitenkin asiaan osallisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että suullinen käsittely toimitetaan kokonaan tai tarpeellisin osin yleisön läsnä olematta. Tällöinkin asianosaisilla ja heidän avustajillaan on oikeus olla läsnä istunnossa.

Yleisön läsnä olematta tapahtuvalle käsittelylle on laissa tarkat edellytykset. Se tulee kysymykseen esimerkiksi maanpetosoikeudenkäynnissä tai oikeudenkäynnissä, jossa esitetään arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista. Lisäksi asia voidaan käsitellä yleisön läsnä olematta esimerkiksi silloin, jos asiassa esitetään salassa pidettävä oikeudenkäyntiasiakirja, alle 18-vuotias on syytteessä rikosasiassa tai asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta.

Tuomioistuimen puheenjohtaja voi antaa luvan kuvata suullisessa käsittelyssä. Jos kuvaaminen sallitaan, se tapahtuu yleensä istunnon alussa. Koko oikeudenkäynnin kuvaaminen tulee kysymykseen vain erittäin poikkeuksellisesti.

Kirjallisissa oikeudenkäynneissä julkisuus toteutuu oikeutena saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta eli päätöksestä.

Ratkaisu

Tuomioistuimen ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. Asianosaisilla on oikeus saada tieto salassa pidettävänkin ratkaisun sisällöstä.

Ratkaisu voidaan määrätä pidettäväksi tarpeellisin osin salassa, jos ratkaisu sisältää laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja tai tietoja, jotka tuomioistuin on määrännyt pidettäviksi salassa taikka tietoja, joiden salassa pitämiseksi asian suullinen käsittely on toimitettu yleisön läsnä olematta.

Ratkaisun lopputulosta ja sovellettuja lainkohtia ei voida määrätä pidettäväksi salassa, vaan ne ovat aina julkisia. Rikosasiassa vastaajan nimi, hänen syykseen luettu rikos sekä tuomittu rangaistus ovat myös aina julkisia tietoja. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa. Esimerkkinä tällaisesta asiasta voidaan mainita seksuaalirikosasiat. Myös turvapaikanhakijan henkilöllisyys voidaan tietyin edellytyksin määrätä pidettäväksi salassa.