Kuinka valitetaan hallinto-oikeuteen?

Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.

Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa eli asianosainen. Hallintopäätöksen tehnyt viranomainen on oikeudenkäynnin osapuoli. Joskus myös viranomainen voi olla asianosaisen asemassa. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos siitä on erikseen säädetty tai jos valittaminen on tarpeen sen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusoikeudesta säädetään myös useissa eri laeissa. Esimerkiksi kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa jokainen kuntalainen riippumatta siitä, millä tavalla päätös häntä koskee. Naapurilla taas voi olla valitusoikeus rakentamista koskevassa asiassa.

Viranomaisen tekemästä päätöksestä voi yleensä tehdä valituksen suoraan hallinto-oikeuteen. Joissakin asioissa ratkaisuun tyytymättömän on kuitenkin ensin vaadittava päätöksen oikaisemista päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Esimerkiksi veroasioissa, kunnallisasioissa sekä erilaisia maksuja ja korvauksia koskevissa asioissa on viranomaisen ratkaisuun tyytymättömän ensin haettava asianomaiselta viranomaiselta päätöksen oikaisemista. Ohjeet oikaisumenettelystä annetaan viranomaisen päätöksessä. Oikaisumenettelyssä saadusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Viranomaisen päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, liitetään valitusosoitus eli ohje valituksen tekemistä varten. Valitusosoituksesta ilmenee valitusviranomainen, viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava sekä valitus-aika ja mistä se lasketaan. Valitusosoituksessa selostetaan säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Valituksen määräaika

Valituksen määräaika eli valitusaika käy ilmi valitusosoituksesta.

Valituskirjelmä liitteineen tulee toimittaa hallinto-oikeudelle säädetyssä määräajassa, jotta valitus tulee vireille. Valitusasiakirjojen on oltava perillä hallinto-oikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen kello 16.15. Tämä koskee myös sähköisessä asiointipalvelussa ja sähköpostitse lähetettäviä asiakirjoja. Valituksen voi toimittaa vielä seuraavana arkipäivänä, jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä.

Myöhästynyt valitus jätetään tutkimatta.

Valituksen toimittaminen

Valitusosoituksesta käy ilmi se, mille hallinto-oikeudelle valitus on toimitettava.

Valituksen hallinto-oikeuksiin voi tehdä hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa (ei Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen). Sähköinen asiointipalvelu on tietoturvallinen tapa toimittaa salassa pidettäviä ja arkaluontoisia asiakirjoja.

Lisää tietoa sähköisestä asioinnista löytyy sivulta hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu.

Kun asiakirjoja toimitetaan tuomioistuimelle sähköisesti, on tärkeää nimetä asiakirjat selkeästi. Ohje sähköisten asiakirjojen nimeämisestä muutoksenhakijoille löytyy täältä.

Oikeudenkäyntiasiakirjoja voidaan toimittaa tuomioistuimelle sähköisesti myös sähköpostilla. Erityisesti salassa pidettävien ja arkaluontoisten asiakirjojen kohdalla on suositeltavaa käyttää oikeusministeriön turvapostia.

Valittaja tai hänen edustajansa voi edelleen myös tuoda valituskirjelmän hallinto-oikeuden kirjaamoon tai lähettää sen postitse. Hallinto-oikeuksien yhteystiedot löytyvät tuomioistuimet -sivulta.

Valitus

Valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä kirjallisesti. Valittaja voi laatia valituskirjelmänsä itse tai käyttää sen laatimisessa avustajaa. Valittaja voi myös valtuuttaa asiamiehen tekemään valituksen puolestaan. Asiamiehen on liitettävä valitukseen valittajan antama valtakirja. Valtakirjaa ei tarvita, jos avustaja on asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitetun ns. lupalakimies.

Valitus voi olla vapaamuotoinen. Siinä on kuitenkin aina ilmoitettava:

1. Mitä päätöstä valitus koskee (valituksen kohteena oleva päätös)

Valituskirjelmässä on ilmoitettava, mihin päätökseen haetaan muutosta.

2. Vaadittu muutos (vaatimukset)

Valituksessa on kerrottava, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi. Näin hallinto-oikeus voi antaa ratkaisun juuri siihen päätöksen osaan, jota valittaja pitää virheellisenä. Muutoinkin valitus tulee tehdä mahdollisimman selkeästi.

3. Perustelut, joilla muutosta vaaditaan

Perustelut voi esittää vapaamuotoisesti. Perusteluiden avulla valittajan pyrkii osoittamaan vaatimuksensa oikeaksi. Jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan itseensä, hänen pitää ilmoittaa valituksessa, mihin valitusoikeus perustuu.

4. Valittajan nimi ja yhteystiedot

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumero. Myös valittajan kotikunta on hyvä ilmoittaa. Jos valittajaa edustaa joku muu kuten esimerkiksi asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite (esim. sähköpostiosoite), johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:

1. Valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

2. Selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, esimerkiksi kopio saantitodistuksesta tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

3. Asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Jos asiakirjat on toimitettu päätöksen tehneelle viranomaiselle jo aiemmin, niitä ei tarvitse liittää valitukseen.

Jos valitus on puutteellinen, valittajalle varataan tilaisuus määräajassa täydentää sitä. Jos valittaja ei täydennä puutteellisuuksia riittävällä tavalla asetetussa määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta.

Valituksen vaikutus viranomaisen päätöksen täytäntöönpanoon

Pääsääntöisesti viranomaisen päätöstä ei voida panna täytäntöön ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen tai päätöstä koskeva valitus on lopullisesti ratkaistu. Toisin sanoen päätöksen täytäntöönpano edellyttää päätöksen lainvoimaisuutta.

Pääsäännöstä on kuitenkin eri laeissa poikkeuksia. Muun muassa verot ja julkiset maksut pannaan normaalisti maksuun valituksesta huolimatta. Myös kunnallisasioissa on pääsääntönä se, että päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka päätöksestä on tehty valitus.

Valittaja voi kuitenkin aina valituksensa yhteydessä pyytää päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä hallinto-oikeudelta. Tällöin esimerkiksi verojen tai maksujen ulosotto kielletään tai keskeytetään, jollei valitus ole ilmeisen aiheeton.

Hallinto-oikeus voi myös oma-aloitteisesti kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon tai antaa muun väliaikaisen määräyksen. Tuomioistuin voi asettaa määräyksen tehosteeksi uhkasakon.

Pääasiaa koskeva ratkaisu annetaan yleensä väliaikaisen päätöksen jälkeen erikseen.

Julkaistu 7.2.2022