Todistajana oikeudenkäynnissä

Todistajan tarkempi kuvaus löytyy sivulta rikosasian käsittely .

Todistaja saa kirjallisen kutsun oikeudenkäyntiin.

Todistajan on tultava oikeuteen kutsussa mainittuna aikana, ellei hänellä ole sellaista estettä, jonka vuoksi hänen on mahdotonta saapua paikalle. Tällainen este voi olla esimerkiksi sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Esteen hyväksyttävyydestä päättää oikeuden puheenjohtaja. Todistajaksi kutsutun tulee aina etukäteen ilmoittaa esteestä. Ilmoitus tehdään oikeuden puheenjohtajalle tai sille henkilölle, jonka pyynnöstä todistaja on kutsuttu oikeuteen. Jos esteenä on sairaus, todistajan on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.

Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänet määrätään maksamaan uhkasakko, jonka suuruus on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten.

Oikeuden odotustilan seinällä on päivän juttulista, josta käy ilmi juttujen käsittelyjärjestys. Koska juttujen käsittelyaikaa on vaikea arvioida, todistaja saattaa joutua odottelemaan vuoroaan. Joskus jutun käsittely voidaan vielä tässä vaiheessa joutua perumaan esimerkiksi siksi, että joku asianosaisista ei ole saapunut paikalle. Oikeudenkäynti voi peruuntua myös silloin, jos osapuolet päätyvät asiassaan sovintoon.

Todistaja kutsutaan nimeltä oikeussaliin. Hän on siellä vain sen ajan, jonka hänen todistamisensa kestää. Yleinen periaate on, että todistajan ei tulisi saada kuulla, mitä muut todistelutarkoituksessa kuultavat henkilöt ovat kertoneet. Tällä tavalla osaltaan turvataan kertomuksen luotettavuutta ja todistelun aitoutta sekä totuuden selville saamista.

Ennen todistajan kuulemista tuomioistuimen puheenjohtajan on kysyttävä todistajalta hänen nimeään ja tarvittaessa varmistauduttava hänen henkilöllisyydestään. Tarvittaessa puheenjohtajan on tiedusteltava, onko todistajalla estettä antaa vakuutusta ja onko todistajalla velvollisuus tai oikeus kieltäytyä todistamasta.

Henkilötietojen tarkistamisen jälkeen todistaja antaa vakuutuksen. Todistajanvakuutus kuuluu seuraavasti:

”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”

Todistajan tulee esittää kertomuksensa suullisesti. Aikaisemmin (esim. poliisille) annettu kertomus luetaan vain silloin, jos se poikkeaa todistajan oikeudessa kertomasta. Syyttäjä (rikosasiassa), asianosaiset ja oikeuden jäsenet voivat esittää todistajalle kysymyksiä. Ensiksi kysymyksiä esittää todistajan nimennyt osapuoli. Sen jälkeen kysyy vastapuoli ja lopuksi tarvittaessa tuomioistuimen puheenjohtaja.

Todistaja ei saa poistua oikeuden istuntopaikalta ennen kuin asian käsittely on päättynyt, ellei oikeuden puheenjohtaja ole antanut siihen lupaa.

Poikkeukset todistamisvelvollisuudesta

Yleisestä todistamisvelvollisuudesta on poikkeuksia.

Jos todistaja on läheistä sukua oikeusjutun asianosaiselle, ei hänen tarvitse todistaa vasten tahtoaan. Jos todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta lähisukulaisuuden perusteella, oikeuden puheenjohtaja selvittää sen todistajalle kuulemisen aluksi.

Todistajan ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan. Jos todistaja ei tästä syystä halua vastata johonkin kysymykseen, hänen pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen.

Todistajan ei myöskään tarvitse paljastaa liike- tai ammattisalaisuutta, ellei oikeus häntä siihen erikseen velvoita.

Vaikka todistajalla olisikin oikeus kieltäytyä todistamasta, hänen on kutsun saatuaan kuitenkin aina tultava oikeuteen. Jos hän suostuu todistamaan, hän on velvollinen puhumaan totta samoin kuin muutkin todistajat.

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus

Todistajan on puhuttava totta. Todistajan on myös kerrottava oikeudessa kaikki, mitä hän tietää käsiteltävästä asiasta. Todistaja on oikeudenkäynnissä keskeinen henkilö, sillä hänen kertomuksensa saattaa olla ainoa keino selvittää, mitä oikeudenkäynnin kohteena olevassa asiassa todella on tapahtunut. Todistaja voi joutua vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin, joilla pyritään selvittämään hänen kertomuksensa luotettavuutta. Oikeuden puheenjohtajan tehtävänä on valvoa, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä ja että häntä ei kohdella sopimattomasti.

Jos todistajan havaitaan valehdelleen tai tietoisesti salanneen jotakin asiaan vaikuttavaa, voidaan häntä syyttää perättömästä lausumasta. Lain määrittämä rangaistus perättömään lausumaan syyllistymiselle on vankeusrangaistus.

Jos vastaaminen kysymykseen saattaisi johtaa syytteen nostamiseen todistajaa itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan, todistajan pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistaja ei siis tässäkään tapauksessa saa valehdella tai muuten puhua totuuden vastaisesti.

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä. Todistajaan voidaan kohdistaa pakkokeinoja hänen kieltäytyessään todistamasta.

Todistajaa ei saa uhkailla

Todistajan uhkaaminen on rangaistava teko. Jos joku yrittää uhkailemalla tai väkivallalla estää henkilöä toimimasta todistajana oikeudenkäynnissä tai yrittää vaikuttaa todistajan lausuntoon, hänet voidaan tuomita sakkoon tai enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Myös todistajan lähiomaisen uhkaaminen tässä tarkoituksessa on rangaistavaa.

Uhkailu- tai väkivaltatapauksessa todistajan tulee ottaa yhteyttä poliisiin tai syyttäjään. Uhkailusta on syytä ilmoittaa myös tuomioistuimelle.

Todistajan tai hänelle läheisen henkilön suojelemiseksi todistajaa voidaan kuulla oikeudenkäynnissä niin, ettei joku asianosaisista ole läsnä.

Rikosasian todistaja voi saada tukea ja neuvoja Rikosuhripäivystyksestä (riku.fi) .

Todistajankorvaus

Todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä, mutta korvausta pitää aina pyytää. Todistelun päätteeksi oikeuden puheenjohtaja kysyy todistajalta, vaatiiko hän korvausta. Todistajan tulee tällöin ilmoittaa ne euromääräiset kulut, jotka hänelle on oikeuteen saapumisesta aiheutunut, ja ilmoittaa vaatiko hän päivärahaa. Todistajan on syytä varautua esittämään kuitti tai muu selvitys kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut.

Jos todistajan on nimennyt virallinen syyttäjä tai asianosainen, jolle on myönnetty oikeusapua, todistajalle maksetaan korvaukset valtion varoista.

Jos todistajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asianosainen, jolle ei ole myönnetty oikeusapua, hän maksaa todistajalle tulevat korvaukset. Todistaja voi esittää oikeudessa oman korvausvaatimuksensa. Oikeus päättää korvausten suuruuden kuultuaan sitä ennen asianosaista.

Todistaja voi myös pyytää ennakkoon korvausta matkakustannuksistaan. Eräissä tapauksissa hänellä on oikeus saada ennakkoon myös päivärahaa ja korvausta yöpymiskustannuksista. Virallisen syyttäjän nimeämä todistaja voi pyytää ennakkoa oleskelupaikkakuntansa poliisilaitokselta. Yksityisen asianosaisen kutsuma todistaja voi pyytää ennakkoa tältä asianosaiselta.

Jos todistaja hakee työttömyysetuutta ja joutuu todistamisen takia olemaan poissa työllistymistä edistävästä palvelusta, on hänen syytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa olla yhteydessä palvelun järjestäjään tai työ- ja elinkeinoviranomaiseen. Joissakin tapauksissa voi olla mahdollista esimerkiksi siirtää palveluun osallistumispäivää.

Todistajankorvaus maksetaan Visa Prepaid maksukortille. Oikeuden puheenjohtajan hyväksymä todistelukorvaus ladataan pääsääntöisesti kortille istunnon jälkeen ja todistaja saa sen heti mukaansa.

Tuomioistuinlaitoksen maksukortin korttiehdot [pdf, 274.8 kt]

‍