Riita-asian käsittelyn vaiheet

Lapsiin liittyvistä riita-asioista voit lukea lisää täältä .

Asian tulo vireille

Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemuksen voi lähettää myös sähköisesti. Tietyissä tapauksissa sähköinen asiointi on pakollinen. Voit lukea lisää sähköisestä asioinnista sivulta Sähköinen asiointipalvelu .

Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten eli kantajan ja vastaajan sekä heidän asiamiestensä ja todistajien nimet ja yhteystiedot.

Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii vastaajalta ja millä perusteella. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia.

Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus tai muu asiakirja, johon vaatimus mahdollisesti perustuu. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvä todistelu eli kirjalliset todisteet ja/tai henkilötodistelu. Jos kysymyksessä on yksinkertainen riidaton velka-asia, eli niin kutsuttu summaarinen riita-asia, voi sen panna vireille tavanomaista suppeammalla haastehakemuksella. Lue lisää sivulta Summaarinen riita-asia .

Riita-asian kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu .

Jos asianosainen ei suoriudu oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista, nämä voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista (oikeusapu). Lue lisää oikeusavun verkkosivuilta .

Valmistelu

Asian valmistelussa käsittelijä tutkii haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvitystä.

Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa vastaajaa määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti. Haasteessa on vastaajalle ohjeet siitä, mitä kirjallisessa vastauksessa tulee mainita. Käräjäoikeus antaa haasteen tiedoksi vastaajalle joko puhelimitse, postitse tai sen tuo haastemies.

Jos vastaaja ei toimita vastausta, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla. Se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa kutsutaan istuntoon. Yksipuolinen tuomio on heti pantavissa täytäntöön ja velkoja voi viedä sen ulosottomiehelle. Käräjäoikeus ei huolehdi tuomion täytäntöönpanosta, vaan velkojan on itse otettava yhteyttä vastaajaan ja ulosottoon.

Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea ratkaisuun muutosta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai ratkaisusta tiedon. Menettelyn nimi on takaisinsaanti.

Jos vastaaja antaa vastauksen ja vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Valmistelussa selvitetään riidan osapuolten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä he ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä onko edellytyksiä sovinnolle.

Kirjallisessa valmistelussa käräjäoikeus voi kehottaa asianosaista toimittamaan käräjäoikeudelle kirjallisen lausuman tietystä kysymyksestä. Poikkeuksellisesti riitainenkin asia voidaan ratkaista heti kirjallisen valmistelun jälkeen. Edellytyksenä on, että asianosaiset suostuvat siihen ja pääkäsittelyn järjestäminen on selvästi tarpeetonta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että jutussa ei kuulla todistajia.

Suullinen valmistelu tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Valmisteluistunnossa selvitetään, mistä seikoista osapuolet ovat riidassa erimielisiä. Samoin selvitetään mahdollisuudet asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Jos istunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, jolloin asia on lopullisesti ratkaistu. Mikäli sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn.

Osapuolten on valmistauduttava huolellisesti valmisteluistuntoon. Heidän on otettava mukaan kaikki kirjalliset todisteet, joihin he haluavat vedota. Samoin heidän on tiedettävä, keitä he haluavat kuulla todistajina ja näiden yhteys-tiedot. Usein osapuolille esitetään asiaa koskevia yksityiskohtaisiakin kysymyksiä, joihin heidän on pystyttävä vastaamaan. Jos asian käsittelyä joudutaan lykkäämään osapuolen laiminlyönnin johdosta, hän voi joutua korvaamaan siitä aiheutuneet lisäkustannukset.

Suullinen valmistelu voidaan järjestää myös puhelinneuvotteluna esimerkiksi silloin, kun asianosaiset asuvat kaukana tuomioistuinpaikkakunnalta.

Suullinen valmistelukin voidaan joissain tapauksissa jättää väliin ja siirtyä kirjallisen valmistelun jälkeen suoraan pääkäsittelyyn.

Pääkäsittely

Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen. Monimutkaisissa asioissa, joissa on henkilötodistajia, pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana.

Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa. Tämän jälkeen istunnossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Myös pääkäsittelyyn asianosaisten tulee valmistautua huolellisesti. On tärkeää, että kaikki asiassa oleelliset seikat on palautettu mieleen. Pääkäsittelyssä ei saa enää esittää uusia väitteitä eikä sellaisia todisteita, joita ei valmistelussa ole ilmoitettu paitsi, jos ilmoittamatta jättämisen voidaan olettaa johtuneen pätevästä syystä. Pääkäsittelyä ei voida lykätä kuin hyvin poikkeuksellisesta syystä.

Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria.

Ratkaisu

Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisu toimitetaan pyynnöstä asianosaisille, esimerkiksi sähköpostilla. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös.

Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta ratkaisuun liitettyjen ohjeiden mukaan.

Mikäli ratkaisuun ei haeta muutosta määräajassa, se tulee lainvoimaiseksi eli lopulliseksi.

Käräjäoikeus ei huolehdi tuomion täytäntöönpanosta, vaan osapuolen on itse otettava yhteyttä vastapuoleen tai ulosottoon.

Kiireelliseksi määrääminen

Asianosainen voi vaatia käräjäoikeutta määräämään asiansa käsittelyn kiireelliseksi. Kiireelliseksi määrääminen on mahdollista vain poikkeuksellisesti, jos siihen on erityisen painava syy. Harkittaessa asian kiireelliseksi määrittämistä otetaan huomioon muun muassa oikeuskäsittelyn siihenastinen kesto sekä asian laatu ja merkitys asianosaiselle. Asianosaisen on tehtävä käräjäoikeudelle kirjallinen hakemus, jossa on esitettävä seikat, joihin vaatimus kiireelliseksi määräämisestä perustuu. Ratkaisun asiassa tekee käräjäoikeuden tuomari. Kiireelliseksi määrätty asia on käsiteltävä käräjäoikeudessa ilman aiheetonta viivytystä ennen muita asioita.